-
Haaratoimiston kirjeValtakunnan Palveluksemme 1976 | Tammikuu
-
-
Haaratoimiston kirje
Rakkaat Julistajat
Olitko mukana ensimmäisessä Vartiotornin tilausrynnistyksessä? Todennäköisesti et, sillä se oli vuonna 1939. Mutta ne 35466 henkeä, jotka raportoivat palvelusta tuona vuonna, onnistuivat niin hyvin, että rynnistystä jatkettiin yhdellä kuukaudella. Tämän viiden kuukauden rynnistyksen yhteistuloksena saatiin koko maailmassa Vartiotorni-lehdelle yli 93000 tilausta.
Vartiotornilla on ilmeisesti ollut Jehovan tuki siitä lähtien, kun sen ensimmäinen 6000 kappaleen painos ilmestyi englanninkielisenä heinäkuussa 1879, jolloin sen nimi oli Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut. Vaikka lehti ei ole saanut rahavaroja kaupallisista mainoksista, vuositilauksen hinta on aina ollut hyvin kohtuullinen. Se oli aluksi Yhdysvalloissa kerran kuussa ilmestyvä lehti, ja vuositilauksen hinta oli 50 senttiä. Se nousi 60 senttiin vuonna 1891. Marraskuun numerossa 1891 oli ilmoitus, että tammikuun 1. päivästä 1892 lehti muuttuisi kerran kuussa ilmestyvästä 16-sivuisesta lehdestä kahdesti kuussa ilmestyväksi 28-sivuiseksi lehdeksi, jonka vuositilaushinta olisi 1 dollari. Tilaushinta pysyi Yhdysvalloissa muuttumattomana elokuun 1. päivään 1971, jolloin paperin hinnan nousu ja postituskulujen nouseminen aiheuttivat vuositilaushinnan kohoamisen 1,50 dollariin. Suomessa tilaushintaa on jouduttu muuttamaan paljon useammin, koska rahan arvo ei täällä ole pysynyt yhtä vakaana.
Koska lehdet ovat tehokkaita välineitä totuuden saamiseksi ihmisten käsiin, Seura on varautunut lehtien levikin lisääntymiseen. Vartiotornin maatilalle asennetaan kolmea uutta M.A.N.-painokonetta. Kun nämä ja Brooklynin painosta jonkin aikaa sitten siirretty suuri Cottrell-painokone luetaan mukaan, on Vartiotornin maatilalla
-
-
Ole valpas saarnaamisedun suhteen!Valtakunnan Palveluksemme 1976 | Tammikuu
-
-
Ole valpas saarnaamisedun suhteen!
1 Mikä suurenmoinen etu onkaan olla kaikkeuden Suvereenin Hallitsijan todistajia, kantaa hänen nimeään ja olla mukana työssä, jonka hän on antanut tehtäväksi! Jehovan kristittyinä todistajina meillä on tämä kallisarvoinen etu. Arvostammeko sitä?
2 Jeesus osoitti, kuinka voimme ilmaista, että olemme todella valppaita tämän edun suhteen. Hän sanoi: ”Meidän täytyy suorittaa lähettäjäni tekoja, kun vielä on päivä; tulee yö, jolloin kukaan ihminen ei voi tehdä työtä.” Työtä, jonka Jumala on uskonut meille, ei voida huolettomasti jättää sikseen; nyt on aika tehdä sitä, kun siihen on vielä tilaisuus. Mitä tähän työhön sisältyy? Jeesus selitti: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” (Joh. 9:4; 18:37) Kun hän menetteli näin, hän tarttui jokaiseen tilaisuuteen saarnata hyvää uutista ja teki siitä huomattavan osan elämästään. (Luuk. 4:43) Hän antoi meille esimerkin. Seuraatko sinä hänen esimerkkiään? Oletko jatkuvasti valpas saarnaamisedun suhteen?
3 Se, että on mahdollista lakata arvostamasta tätä etua, ilmenee hiljattain suoritetusta tutkimuksesta, joka osoittaa, että noin 20 prosenttia tämän maan julistajista on epäsäännöllisiä kenttäpalveluksessaan. Tämä merkitsee, että silloin tällöin – ja joissakin tapauksissa useinkin – menee kokonainen kuukausi ohi heidän kertomatta totuutta toisille. Ja kuinka paljon on lisäksi sellaisia, jotka käyttävät totuuden kertomiseen vain muutaman tunnin kuussa – ei siksi, että huono terveys estäisi heitä tai että heillä olisi muita rajoituksia, vaan siksi, että he eivät pidä todella arvossa saarnaamisetua? He saattavat ajatella: ”Teinhän minä sentään jotakin kenttäpalveluksessa tässä kuussa.” Mutta onko se kokosieluista palvelusta? – Luuk. 10:25–28.
ONKO SE YHDENTEKEVÄÄ?
4 Onko henkilöllä, joka on tullut epäsäännölliseksi kenttäpalveluksessaan, syytä olla huolissaan? On todellakin, jos se ei johdu väistämättömästä tilanteesta, vaan ilmaisee välinpitämättömyyttä. Niille Laodikean seurakunnassa oleville, jotka olivat tulleet haaleiksi Jumalalle suorittamassaan palveluksessa, ”uskollinen ja totuudellinen todistaja” Jeesus Kristus sanoi: ”Koska siis olet haalea . . . olen oksentava sinut suustani.” (Ilm. 3:14–16) Ja apostoli Paavali varoitti välinpitämättömyydestä, kun hän kirjoitti: ”Haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta säilyttääkseen toivon täyden varmuuden loppuun saakka, jottette tulisi veltoiksi, vaan olisitte niiden jäljittelijöitä, jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä.” (Hepr. 6:11, 12) Se ei siis ole yhdentekevää. Se, että ihminen tulee välinpitämättömäksi ja laiminlyö saarnaamisetunsa, voi johtaa niiden siunausten menettämiseen, joiden vuoksi hän on työskennellyt. Kukaan meistä ei varmaankaan halua, että meille kävisi siten.
5 Mutta onko toisten hyvinvoinnin kannalta yhdentekevää, saarnaammeko me heille vai emme? Roomalaisille 10:14 esittää vastauksen. Koska me rakastamme Jehovaa ja lähimmäistämme, niin meidän pitäisi haluta olla niiden joukossa, jotka osallistuvat täysin määrin saarnaamistyöhön. Kysymyksessä on elämä. Kehotettuaan Timoteusta pitämään hellittämättä kiinni Jumalan palveluksestaan Paavali muistutti häntä: ”Näin tekemällä tulet pelastamaan sekä itsesi että ne, jotka sinua kuuntelevat.” – 1. Tim. 4:16.
MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ
6 Säännöllisyys kenttäpalveluksessa riippuu paljolti hyvästä aikataulusta. On hyvä, että meillä kullakin on aikataulu, joka on järkevä, joustava ja omiin olosuhteisiimme sopiva. Jos sinulla ei vielä ole palvelusaikataulua, niin miksi et laatisi sitä nyt? Kun olet jonkin aikaa käyttänyt aikatauluasi, huomaat ehkä, miten voit parantaa sitä, ja on hyvä tehdä siihen muutoksia sen huomioon ottaen, mikä osoittautuu parhaaksi sinulle, perheellesi ja alueen suhteen.
7 Kun laadimme aikatauluamme, tärkeimpänä huomioon otettavana seikkana pitäisi tietenkin olla halu auttaa alueella olevia ihmisiä. Milloin todennäköisimmin tapaamme heidät kotoa ja milloin he ovat vastaanottavaisimpia? Jos ketään ei ole kotona päivällä, voisimmeko käydä iltapäivällä tai illan suussa? Näin menettelemällä voimme havaita, että tavoitamme ihmisiä, jotka ovat harvoin, jos koskaan, kuulleet hyvää uutista.
MITÄ SEURAKUNTA VOI TEHDÄ
8 Me kaikki seurakunnassa olevat voimme auttaa toinen toistamme osoittautumaan Jehovan uskollisiksi todistajiksi. Kun suunnittelet osallistumista kenttäpalvelukseen, miksi et pyytäisi jotakuta toista mukaasi? Kerro toisille julistajille aloitustavoista ja raamatuntutkistelujen aloittamiskeinoista, jotka olet havainnut hyviksi.
9 Vanhinten hyvä esimerkki on erityisen tärkeä. Heitä kehotetaan 1. Pietarin 5:2, 3:ssa: ”Paimentakaa huolenpidossanne olevaa Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan halukkaasti . . . tulemalla laumalle esimerkeiksi.” Jos vanhimmat ovat esimerkillisiä saarnaamistyössä, niin tavallisesti seurakunta osoittaa samanlaista arvostusta saarnaamisetua kohtaan. Monet vanhimmat ovat todenneet, että suunnittelemalla etukäteen työskentelevänsä julistajien ja tienraivaajien kanssa kenttäpalveluksessa he voivat usein kiinnittää tarvittavaa henkilökohtaista huomiota seurakunnan jäseniin, kun he kulkevat yhdessä talosta toiseen. Varsinkin kenttävalvoja, joka käsittelee kenttäpalvelusraportteja, voi helposti huomata, ketkä voisivat saada hyötyä henkilökohtaisesta avusta, ja jos rakkaudellinen kiinnostus saa hänet ilmoittamaan tämän tiedon edelleen kirjantutkistelunjohtajille, he voivat järjestää niin, että kokeneet julistajat antavat käytännöllistä apua.
10 Se, mitä Jehova varaa meille rakennukseksemme, on säännöllistä, jatkuvaa ja luotettavaa. (Ilm. 22:2) Arvostaessamme suurenmoista etua palvella häntä pyrkikäämme kaikki innokkaasti ilmaisemaan noita samoja ominaisuuksia omassa elämässämme.
-
-
Hyödy täysin kirjantutkistelustaValtakunnan Palveluksemme 1976 | Tammikuu
-
-
Hyödy täysin kirjantutkistelusta
1 Samoin kuin olemme onnellisia voidessamme tyydyttää kirjaimellisen ravinnon tarpeemme, olemme erittäin kiitollisia myös hengellisestä ravinnosta, jota Jehova antaa meille. Kun ensiksi opimme totuutta, iloitsimme tullessamme tuntemaan totuuden alkeisasiat, mutta antauduttuamme Jumalalle ymmärrämme tarpeelliseksi kehittää ruokahalua kiinteään, vahvaan ravintoon kasvaaksemme jatkuvasti hengellisesti. (1. Kor. 2:10; Hepr. 5:14; 6:1; 2. Piet. 3:16) Seurakunnan kirjantutkistelu on yksi varaus ymmärryksen saamiseksi syvällisemmistäkin asioista. Suuri osa aineistosta on paljon enemmän kuin pelkkiä alkeisasioita, ja sen merkityksen tajuaminen vaatii ponnistelua.
2 Joulukuussa siirryimme kirjantutkisteluissa tutkimaan kirjaa Jumalan tuhatvuotinen valtakunta on tullut lähelle. Seura on suunnitellut, että kun tämä kirja on tutkittu, seuraavaksi otettaisiin kirja Jumalan ”ikuinen tarkoitus” nyt saamassa voiton ihmisen hyödyksi. Näiden kahden kirjan tutkimiselle on varattu aikaa yhteensä kaksi vuotta. Ehdotamme, että kaikki tutkistelua johtavat tekisivät nyt aikataulun tämän mukaisesti. Havaitsette, että nyt ei ole tarpeen pitää yllä yhtä kovaa vauhtia tutkimisessa kuin edellisinä kuukausina, vaan asioihin voidaan nyt syventyä perusteellisemmin. Aikataulu edellyttää noin 6–7 sivun tutkimista kerrallaan, ei enempää. Uskomme, että kaikki arvostavat mahdollisuutta syventyä nyt perusteellisemmin aineistoon, ja hitaampi tutkimisvauhti on varmasti hyödyksi niille monille uusille, jotka ovat tulleet yhteyteemme viime vuosina.
3 Tutkistelunjohtajat: Teistä riippuu paljon se, miten paljon tutkisteluun osallistuvat hyötyvät siitä. Varmistaudutteko siitä, että kaikki uudetkin ymmärtävät aineiston ydinkohdat? Huomioitteko mahdollisesti läsnä olevat lapset tekemällä heille silloin tällöin sopivia kysymyksiä tai antamalla heille mahdollisuuden osallistua jollakin muulla tavalla? Valikoitteko etukäteen sopivia raamatunkohtia, joita ei ole lainattu, mutta joiden katsominen ja soveltaminen olisi hyödyllistä?
-