Kun ahdistavia huolia ei enää ole

HUOLI on määritelty ”tuskalliseksi tai pelokkaaksi mielen levottomuudeksi tavallisesti jonkin lähestyvän tai odotetun pahan johdosta”. Siksi erittäin huolestunut ihminen kokee ahdistusta. Ja kuka nauttisi ahdistuksen kokemisesta?

YRITYKSIÄ HUOLTEN HAIHDUTTAMISEKSI

Toivoessaan selviytyvänsä elämän huolista monet ryhtyvät käyttämään rauhoittavia lääkkeitä. Esimerkiksi yksistään Yhdysvalloissa kirjoitettiin tässä eräänä vuonna noin 57 miljoonaa lääkemääräystä rauhoittavien lääkkeitten hankkimista varten. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin huomioon otettavia vaaroja. New Yorkissa ilmestyvän Post-lehden huhtikuun 26. päivän numerossa 1978 Harriet Van Horne mainitsi: ”Noin 30 miljoonaa naista käyttää rauhoittavia lääkkeitä ja 16 miljoonaa nauttii barbituraatteja, ilmoittaa [Yhdysvaltain kansallinen huumausaineitten väärinkäytön tutkimuslaitos]. Viime vuonna 200 000 amerikkalaista hakeutui ohjattuun vieroitushoitoon päästäkseen eroon lääkkeitten väärinkäytöstä, ja he kaikki nauttivat lääkemääräyksellä saatuja lääkeaineita.” Todellisuudessa huolet siis voivat vain lisääntyä, jos niistä yritetään selviytyä tällä tavalla.

Jotkut alkavat kerätä rahaa yrittäessään päästä eroon huolista. Torontossa eräs elektroniikkateknikko myi jonkin aikaa sitten mainosten houkutuksesta talonsa ja käytti koko rahasumman (50 000 Kanadan dollaria) arpajaislippuihin. Hän voitti vain 1 500 dollaria ja kaksi matkalippua, jotka vanhenivat samana päivänä jona hän sai ne. Toivonsa paneminen rahan kokoamiseen voi siis selvästikin aiheuttaa huolta sen sijaan että se vapauttaisi siitä.

Huoli tulevaisuudesta painaa raskaasti monien mieltä. Ensiksikin on aina olemassa vaara, että raskaasti aseistautuneet valtiot lopulta käyttävät kuolettavia aseitaan, mistä on tuhoisat seuraukset ihmiskunnalle. Lehti To the Point International sanoi pääkirjoituksessaan: ”Useimmat länsimaiset sotilastarkkailijat pitävät ilman muuta selvänä, että idän ja lännen välinen voimainkoetus on väistämätön. . . . Neuvostoliiton Yhdysvaltain suurkaupunkeihin tekemän ydinhyökkäyksen vaikutuksista on tehty yksityiskohtaisia laskelmia . . . Teoreetikot esittävät hätkähdyttäviä lukuja, kuten 70 miljoonaa kuollutta yhdestä ainoasta tuhoisasta hyökkäyksestä.” Tällaiset sanat eivät varmaankaan vähennä huolta tulevaisuudesta.

Tällainen on tilanne. Huolet lisääntyvät ja pysyvät, ja kullakin yksilöllä on epäilemättä omat yksityiset syynsä ahdistukseensa. Tarkoitettiinko elämä tällaiseksi?

OVATKO HUOLET OSA JUMALAN TARKOITUSTA?

Eivät. Jehova Jumalan alkuperäinen tarkoitus ei ollut ihmisten rasittaminen huolilla. Ensimmäisillä vanhemmillamme, Aadamilla ja Eevalla ei ollut vaikeuksia elämän välttämättömyyksien hankkimisessa. Olihan ihmiskunnan ensimmäinen koti paratiisi, jossa oli runsaasti ravintoa! Jehova ”kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä”. Paratiisi olisi voitu laajentaa ulottumaan kautta maapallon, ja ihminen olisi voinut siirtää jälkeläisilleen synnittömän täydellisyyden ja mahdollisuuden elää ikuisesti turvallisuuden ja yltäkylläisyyden vallitessa. Mutta koska ensimmäinen ihmispari oli tottelematon Jumalalle, se menetti ikuisen elämän ja kaiken siihen liittyvän. – 1. Moos. 2:9, 16, 17; 3:1–7, 17–24.

Ihmisen synnistä ja epätäydellisyydestä huolimatta Jumala on kuitenkin pitänyt huolen ihmiskunnasta. Jos muinaiset israelilaiset olivat uskollisia Jehovalle, niin hän lupasi siunata heitä niin runsaasti, että elonkorjuu kesti siemenen kylvöön saakka sadon suuruuden vuoksi. (3. Moos. 26:3–5; vrt. Aam. 9:13.) Myös apostoli Paavali saattoi sanoa Lystran asukkaille: ”Jumala . . . ei ole ollut antamatta itsestään todistusta tehdessään hyvää, antaessaan teille sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja ja täyttäessään sydämenne ruoalla ja hyvällä mielellä.” (Apt. 14:15–17) Jumalahan järjesti maapallon sään jaksot sen varmistamiseksi, ettei hyvän ruoan saanti koskaan pääty. (Saarn. 1:6, 7) Tällaisissa olosuhteissa ei olisi huolta elämän välttämättömyyksistä.

Sen lisäksi että Jehova on pitänyt runsain määrin huolen palvelijoittensa tarpeitten tyydyttämisestä, hän ”hankkii oikeuden sorretuille”. (Ps. 146:7) Jumalan tarkoitus ei ole koskaan ollut, että ’ihminen vallitsisi toista ihmistä hänen onnettomuudekseen’. (Saarn. 8:9) Jos siis Jumalan tahto tapahtuisi maan päällä niin kuin taivaassa, niin olisiko aihetta tuntea ahdistavaa huolta elämän välttämättömyyksistä tai Jumalaa rakastavien turvallisuudesta ja hyvinvoinnista? (Matt. 6:9, 10) Ei tosiaankaan. Jehova ei tarkoittanut, että ihmiset olisivat huolten murtamia.

SYY JA PARANNUSKEINO MAAILMAN AHDINKOON

Jehova Jumala ei ole ihmiskuntaa vaivaavien huolten Aiheuttaja. Ne ovat sen sijaan aiheutuneet ensimmäisten ihmisvanhempiemme, Aadamin ja Eevan, tottelemattomuudesta. Koska he olivat tottelemattomia Jumalaa kohtaan, he menettivät alkuperäisen läheisen yhteytensä häneen sekä rauhallisuutensa. Syntinen Aadam voi jättää jälkeläisilleen perinnöksi vain synnin ja epätäydellisyyden kaikkine ihmiselämää vahingoittavine huolineen. (Room. 5:12) Mutta kaiken tämän takana oli henkiluomus, Saatana Panettelija. Tämä ”alkuperäinen käärme” ensiksi houkutteli ihmisen syntiin. – 1. Moos. 3:14, 15; Ilm. 12:9.

Kristitty apostoli Johannes kirjoitti ajasta, jolloin Miikael eli Jeesus Kristus ja hänen enkelinsä karkottaisivat Panettelijan ja hänen demonienkelinsä taivaasta. (Ilm. 12:7–9) Silloin apostoli kuuli suuren äänen taivaassa sanovan muun muassa: ”Iloitkaa, taivaat ja te niissä asuvat! Voi maata ja merta, koska Panettelija on tullut alas teidän luoksenne suuren vihan vallassa tietäessään, että hänellä on lyhyt aika.” – Ilm. 12:12.

Huoliin ja maailman ahdistuksiin on siis syynsä. Mutta onko niihin olemassa parannuskeinoa? On tosiaankin! Raamatussa vakuutetaan: ”Jumala, joka antaa rauhan, murskaa puolestaan pian Saatanan teidän jalkojenne alle. Olkoon Herramme Jeesuksen ansaitsematon hyvyys teidän kanssanne.” – Room. 16:20.

KUN AHDISTAVAT HUOLET OVAT HAIHTUNEET

Jehova Jumala on siis täysin kykenevä tekemään lopun ahdistavista huolista, ja sen hän tulee varmasti tekemään. Apostoli Pietari kehotti 1 900 vuotta sitten kristittyjä tovereitaan pitämään ”Jehovan päivän” mielessä. Meidänkin täytyy luottaa apostolin seuraavien sanojen täyttymykseen: ”Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva.” Meidän pitäisi tosiaan käyttäytyä siten, että ymmärrämme ”Jehovan päivän” olevan lähellä, ”ovilla”, ja meidän pitäisi olla valmiita siihen, sillä se merkitsee nykyisen pahan asiainjärjestelmän poistamista. Sen sijaan tulee Jumalan lupaama suurenmoinen uusi järjestys. – 2. Piet. 3:10–13; Matt. 24:33, 34; Luuk. 21:34–36.

Tämä uusi asiainjärjestelmä tekee lopun murheesta, ahdistuksesta ja harmillisista huolista. Mitä siunauksia silloin virtaakaan tottelevaiselle ihmiskunnalle Jumalan taivaallisen valtakunnan välityksellä, jonka johdossa on messiaaninen Kuningas Jeesus Kristus!

Kun Jeesus oli maan päällä ihmisenä, hän moninkertaisti kaksi eri kertaa leivän ja kalan niin, että tuhannet saivat niistä syötävää. Ja vielä jäi tähteeksikin. (Mark. 6:37–44; 8:1–9) Niinpä ei Valtakunnan hallinnon alaisuudessa tule olemaan huolta ruoasta ja juomasta.

Entä miten on vaatteitten laita? Niistäkään ei tarvitse olla huolissaan. Jeesushan sanoi opetuslapsilleen: ”Miksi olette huolissanne vaatteista? Ottakaa oppia kedon liljoista, kuinka ne kasvavat; ne eivät uurasta eivätkä kehrää, mutta minä sanon teille, ettei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut puettu niin kuin yksi näistä. Jos nyt Jumala näin vaatettaa kedon kasvillisuuden, joka tänään on täällä ja huomenna heitetään uuniin, eikö paljon ennemmin teitä, te vähäuskoiset?” (Matt. 6:28–30) Vastaus on ilmeinen. Jumala voi vaatettaa ihmiset, ja hän tulee tekemään sen lupaamassaan uudessa järjestelmässä.

Muodostaako tarvittavan asunnon saanti silloin ongelman? Se ei aiheuta ongelmaa Jehova Jumalalle, joka valmisti paratiisikodin ensimmäisille vanhemmillemme. Hän voi varmasti järjestää sopivat asunnot häneen luottaville. Ja maapallon asukkaat saavat uudessa järjestelmässä nauttia ainakin yhtä paljon kuin ennustettiin kerran Jumalan kansasta: ”He rakentavat taloja ja asuvat niissä, . . . he eivät rakenna muitten asua.” (Jes. 65:21, 22) Silloin kun Jumalan tahto tapahtuu kautta maapallon, ei siis ole mitään syytä tuntea huolta asunnon saamisesta.

Entä miten on huonon terveyden laita, joka aiheuttaa paljon huolta monille? Jumalan sana vakuuttaa, että Jehova kykenee poistamaan sairaudet. (5. Moos. 7:15) Erään evankeliumikertomuksen mukaan Jumalan Poika Jeesus Kristus ”paransi kaikki huonokuntoiset, jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeetta Jesajan välityksellä, joka sanoi: ’Hän itse otti sairautemme ja kantoi tautimme.’” (Matt. 8:16, 17; vrt. Jes. 53:4.) Ei ole siis mitään syytä olla asiattomasti huolissaan sairauksien poistamisesta Valtakunnan hallinnon alaisuudessa.

Mutta Jeesus ei ainoastaan suorittanut lukuisia parannusihmeitä, vaan hän kykeni myös karkottamaan kuoleman aiheuttaman ahdistuksen. Miten? Herättämällä kuolleita eloon. Ajattele esimerkiksi, kuinka paljon hän huojensi huolta ja murhetta, kun hän herätti Nainin lesken pojan. (Luuk. 7:11–17) Ja mikä onnellisuus vallitsikaan, kun Jeesus herätti kuolleista Betaniasta olevan ystävänsä Lasaruksen! (Joh. 11:1, 30–44) Maan päällä ollessaan Kristus vakuutti, että ”muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin”. (Joh. 5:28, 29) Tämä lupaus täyttyy varmasti, koska Jeesus maan päällä ollessaankin kykeni herättämään kuolleita. – Apt. 24:15.

”Jehovan päivä” tekee lopun pahuudesta ja monista huolista. Mikä siunaus se tuleekaan olemaan! Kuinka suurenmoista onkaan elää, kun ei ole huolta ravinnosta, vaatteista eikä asunnosta, kun sairauden sijaan tulee säteilevä terveys ja kun ihmiskunnan kuolemaan marssimisen sijasta tapahtuu ylösnousemus! On totisesti ilo elää, kun ahdistavia huolia ei enää ole.