1. Mikä suuri muutos Israelin kansakunnan järjestörakenteessa tapahtui vuonna 1117 eaa., ja millaiset olosuhteet seurasivat sitä?

VUONNA 1117 eaa. Israelin kansakunnan järjestörakenteessa tapahtui merkittävä muutos. Silloin nimitettiin ihmiskuningas! Tämä tapahtui Samuelin palvellessa Jehovan profeettana Israelissa. Vaikka Jehova oli tiennyt ja ennustanut sen ennalta, Israelin kansan vaatimuksesta toteutettu muutos monarkiaksi oli silti järkyttävä isku Samuelille. Samuel oli syntymästään saakka omistautunut Jehovan palvelukseen ja tunnusti kunnioittavasti täysin Jehovan kuninkuuden, ja siksi hän näki ennalta, että hänen tovereilleen, muille Jumalan pyhään kansakuntaan kuuluville, koituisi tuhoisia seurauksia. Vasta Jehovan ohjauksesta Samuel myöntyi heidän vaatimuksiinsa. ”Ja Samuel julisti kansalle kuninkuuden oikeudet, kirjoitti ne kirjaan ja asetti sen Herran eteen.” (1. Sam. 10:25) Näin päättyi tuomarien aika ja alkoi ihmiskuninkaiden aika, jonka kuluessa Israelin nähtäisiin nousevan ennenkuulumattomaan voimaan ja arvovaltaan ja vajoavan lopulta häpeään ja Jehovan epäsuosioon.

2. Ketkä kirjoittivat 1. Samuelin kirjan, ja millaiset olivat heidän edellytyksensä?

² Kuka olisi pätevä laatimaan jumalallisen kertomuksen tästä merkityksellisestä ajanjaksosta? Jehova valitsi sopivasti uskollisen Samuelin aloittamaan kirjoittamisen. Samuel merkitsee ’Jumalan nimi’, ja hän olikin huomattava Jehovan nimen puolustaja noina päivinä. Samuel näyttää kirjoittaneen kirjan 24 ensimmäistä lukua. Hänen kuoltuaan Gaad ja Naatan jatkoivat kirjoittamista ja täydensivät kertomuksen viimeiset vuodet Saulin kuolemaan asti. Tämä käy ilmi 1. Aikakirjan 29:29:stä, jossa sanotaan: ”Daavidin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitettuina näkijä Samuelin historiassa, profeetta Naatanin historiassa ja tietäjä Gaadin historiassa.” Toisin kuin Kuninkaiden kirjoissa ja Aikakirjoissa, Samuelin kirjoissa ei oikeastaan lainkaan viitata varhaisempiin asiakirjoihin, mikä vahvistaa kirjoittajiksi Daavidin aikalaiset Samuelin, Gaadin ja Naatanin. Kaikki nämä kolme miestä olivat luottamusasemissa Jehovan profeettoina ja vastustivat epäjumalanpalvelusta, joka oli ehdyttänyt kansakunnan voiman.

3. a) Miten 1. Samuelin kirjasta tuli erillinen Raamatun kirja? b) Milloin se saatiin valmiiksi, ja minkä ajanjakson se käsittää?

³ Samuelin kaksi kirjaa olivat alun perin yksi kirjakäärö. Samuelin kirja jaettiin kahdeksi kirjaksi, kun tämä osa kreikkalaista Septuaginta-käännöstä julkaistiin. Septuagintassa Ensimmäistä Samuelin kirjaa kutsuttiin nimellä ”Ensimmäinen kuningaskuntien (valtakuntien)”. Latinalaisessa Vulgata-käännöksessä omaksuttiin tämä jako sekä nimi ”Ensimmäinen kuninkaiden”, ja ne ovat säilyneet katolisissa Raamatuissa tähän päivään asti. Sen, että 1. ja 2. Samuelin kirja muodostivat alun perin yhden kirjan, osoittaa 1. Samuelin kirjan 28:24:ään tehty masoreettien merkintä, jonka mukaan tämä jae on Samuelin kirjan keskellä. Näyttää siltä, että kirja on saatu valmiiksi noin vuonna 1078 eaa. Ensimmäinen Samuelin kirja käsittää siksi todennäköisesti vähän yli sadan vuoden ajanjakson, noin vuodesta 1180 vuoteen 1078 eaa.

4. Mikä tukee 1. Samuelin kirjan täsmällisyyttä?

⁴ Kertomuksen täsmällisyydestä on runsaasti todisteita. Maantieteelliset paikat sopivat kuvailtuihin tapahtumiin. On kiinnostavaa, että Joonatanin erästä filistealaisvaruskuntaa vastaan Mikmaassa tekemä onnistunut hyökkäys, joka johti filistealaisten täydelliseen pakenemiseen, toistettiin ensimmäisessä maailmansodassa, jossa erään Englannin armeijan upseerin kerrotaan ajaneen turkkilaiset pakoon seuraamalla Samuelin henkeytetyssä kertomuksessa kuvailtuja maamerkkejä. – 14:4–14.a

5. Miten raamatunkirjoittajat todistavat 1. Samuelin kirjan aitouden?

⁵ Kirjan henkeytyksestä ja oikeaperäisyydestä on kuitenkin myös voimakkaampia todisteita. Se sisältää sen Jehovan ennustuksen vaikuttavan täyttymyksen, että Israel pyytäisi kuningasta. (5. Moos. 17:14; 1. Sam. 8:5) Hoosea vahvisti vuosia myöhemmin tuon kertomuksen mainitessaan Jehovan sanovan: ”Kuninkaan minä annan sinulle vihassani ja otan pois kiivastuksessani.” (Hoos. 13:11) Pietari ilmaisi Samuelin olleen henkeytetty, kun hän mainitsi Samuelin profeetaksi, joka oli ’selvästi julistanut Jeesuksen päiviä’. (Apt. 3:24) Paavali lainasi 1. Samuelin kirjan 13:14:ää kertoessaan lyhyesti pääkohtia Israelin historiasta. (Apt. 13:20–22) Jeesus itse osoitti kertomuksen olevan oikeaperäinen kysyessään aikansa fariseuksilta: ”Ettekö ole lukeneet mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen kanssaan olleiden miesten tuli nälkä?” Sitten hän selosti, miten Daavid pyysi näkyleipiä. (Matt. 12:1–4; 1. Sam. 21:1–6) Ja kuten sanottu, Esrakin piti kertomusta aitona. – 1. Aikak. 29:29.

6. Mitkä muut Raamatun sisäiset todisteet osoittavat 1. Samuelin kirjan olevan oikeaperäinen?

⁶ Koska tämä on alkuperäinen kertomus Daavidin toiminnasta, jokainen maininta Daavidista kautta Raamatun vahvistaa Samuelin kirjan kuuluvan Jumalan henkeytettyyn sanaan. Joihinkin sen tapahtumiin on viitattu myös Daavidin psalmien päällekirjoituksissa, esimerkiksi Psalmissa 59 (1. Sam. 19:11), Psalmissa 34 (1. Sam. 21:13, 14) ja Psalmissa 142 (1. Sam. 22:1 tai 1. Sam. 24:2, 4 [1, 3]). Näin Jumalan oman sanan sisäiset todisteet vahvistavat ratkaisevasti 1. Samuelin kirjan oikeaperäisyyden.

ENSIMMÄISEN SAMUELIN KIRJAN SISÄLTÖ

7. Keiden Israelin johtajien elämää tähän kirjaan sisältyvä historia koskee?

⁷ Kirja käsittelee osaksi tai kokonaan neljän Israelin johtajan elämänkulun: ylimmäisen papin Eelin, profeetta Samuelin, ensimmäisen kuninkaan Saulin ja Daavidin, joka voideltiin seuraavaksi kuninkaaksi.

8. Millaisissa olosuhteissa Samuel syntyy ja tulee ”Jehovan palvelijaksi”?

⁸ Eelin tuomarikausi ja nuori Samuel (1:1–4:22). Kertomuksen alussa tutustumme Hannaan, leeviläisen Elkanan lempivaimoon. Hän on lapseton, ja Elkanan toinen vaimo Peninna halveksii häntä tämän vuoksi. Kun perhe on vuosittaisella käynnillään Silossa, jossa on Jehovan liiton arkku, Hanna rukoilee hartaasti Jehovalta poikaa. Hän lupaa, että jos hänen rukoukseensa vastataan, hän omistaa lapsen Jehovan palvelukseen. Jumala vastaa hänen rukoukseensa, ja hän synnyttää pojan, Samuelin. Heti kun poika on vieroitettu, Hanna vie hänet Jehovan huoneeseen ja asettaa hänet ylimmäisen papin Eelin huolenpitoon ’Jehovalle lainattuna’. (1:28, UM) Hanna ilmaisee sitten ajatuksensa riemullisessa kiitollisuutta ja onnellisuutta uhkuvassa laulussa. Pojasta tulee ”Jehovan palvelija pappi Eelin luo”. – 2:11, UM.

9. Miten Samuelista tulee Israelin profeetta?

⁹ Kaikki ei ole hyvin Eelin toimissa. Hän on vanha, ja hänen kahdesta pojastaan on tullut kelvottomia lurjuksia, jotka ’eivät tunnusta Jehovaa’. (2:12, UM) He käyttävät pappisvirkaansa ahneutensa ja moraalittomien himojensa tyydyttämiseen. Eeli ei oikaise heitä. Jehova lähettää sen vuoksi jumalallisia sanomia Eelin huonetta vastaan ja varoittaa, ”ettei kukaan sinun suvussasi elä vanhaksi” ja että Eelin molemmat pojat kuolevat samana päivänä. (1. Sam. 2:30–34; 1. Kun. 2:27) Hän lähettää lopulta Samuel-pojan viemään Eelille tuomiosanoman, joka panee korvat soimaan. Näin nuori Samuel valtuutetaan Israelin profeetaksi. – 1. Sam. 3:1, 11.

10. Miten Jehova panee täytäntöön Eelin huoneen tuomion?

¹⁰ Aikanaan Jehova panee tämän tuomion täytäntöön nostattamalla filistealaiset. Kun taistelu kääntyy Israelin tappioksi, israelilaiset tuovat liiton arkun Silosta sotaleiriinsä huutaen äänekkäästi. Kuultuaan huudon ja saatuaan tietää, että arkku oli tuotu israelilaisten leiriin, filistealaiset rohkaisevat mielensä, saavat hätkähdyttävän voiton ja ajavat israelilaiset tyystin pakoon. Arkku kaapataan, ja Eelin molemmat pojat kuolevat. Eeli kuuntelee uutisia sydän vavisten. Kun arkku mainitaan, hän kaatuu taaksepäin istuimeltaan ja kuolee niskansa murtuessa. Näin päättyy hänen 40 vuotta kestänyt tuomarikautensa. Tosiaankin ”kunnia on mennyt Israelilta”, sillä arkku edustaa Jehovan läsnäoloa kansansa luona. – 4:22.

11. Miten käy selväksi, että liiton arkku ei ole mikään taikakalu?

¹¹ Samuel tuomitsee Israelia (5:1–7:17). Nyt filistealaistenkin on opittava suureksi murheekseen, että Jehovan arkkua ei saa käyttää taikakaluna. Kun he vievät arkun Daagonin temppeliin Asdodiin, heidän jumalansa kaatuu kasvoilleen. Seuraavana päivänä Daagon kaatuu jälleen maahan kynnykselle, ja tällä kertaa sen pää ja molemmat kämmenet katkeavat. Tästä saa alkunsa filistealaisten taikauskoinen tapa, ettei ’astuta Daagonin kynnykselle’. (5:5) Filistealaiset kiidättävät arkun Gatiin ja sitten Ekroniin, mutta turhaan! Pakokauhu, peräpukamat ja jyrsijävitsaus piinaavat heitä. Kuolleiden määrän jatkuvasti kasvaessa filistealaisten akseliruhtinaat palauttavat lopulta epätoivoissaan arkun Israeliin kahden imettävän lehmän vetämissä uusissa vankkureissa. Bet-Semeksessä onnettomuus kohtaa joitakuita israelilaisia, koska he katselevat arkkua. (1. Sam. 6:19; 4. Moos. 4:6, 20) Lopulta arkku asetetaan Abinadabin taloon Kirjat-Jearimin leeviläiskaupunkiin.

12. Mitä siunauksia koituu, kun Samuel puoltaa oikeaa palvontaa?

¹² Arkku jää Abinadabin taloon 20 vuodeksi. Samuel, joka on varttunut mieheksi, kehottaa hartaasti israelilaisia panemaan pois Baalit ja Astoretin kuvat ja palvelemaan Jehovaa koko sydämestään. Sen he tekevätkin. Kun he kokoontuvat Mispaan palvomaan, filistealaisten akseliruhtinaat käyttävät tilaisuutta hyväkseen taistellakseen ja yllättävät Israelin. Israel huutaa Jehovaa avukseen Samuelin kautta. Jehovan aikaansaama kovaääninen jylinä syöksee filistealaiset sekasortoon, ja uhrin ja rukouksen lujittamat israelilaiset saavat murskavoiton. Siitä ajasta lähtien Jehovan ’käsi on filistealaisia vastaan Samuelin koko elinajan’. (7:13) Samuel ei kuitenkaan voi vielä vetäytyä syrjään. Koko elämänsä ajan hän tuomitsee Israelia ja tekee joka vuosi kiertomatkan aivan Jerusalemin pohjoispuolella sijaitsevasta Ramasta Beeteliin, Gilgaliin ja Mispaan. Ramaan hän rakentaa alttarin Jehovalle.

13. Miten Israel hylkää Jehovan Kuninkaana, ja mistä seurauksista Samuel varoittaa?

¹³ Israelin ensimmäinen kuningas, Saul (8:1–12:25). Samuel on tullut vanhaksi Jehovan palveluksessa, mutta hänen poikansa eivät vaella isänsä teitä, sillä he ottavat lahjuksia ja vääristävät tuomioita. Tähän aikaan Israelin vanhimmat menevät Samuelin luokse vaatien: ”Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on.” (8:5) Suuresti järkyttyneenä Samuel etsii Jehovaa rukouksessa. Jehova vastaa: ”Sinua he eivät ole hylänneet, vaan minut he ovat hylänneet olemasta heidän kuninkaanaan. – – Ja kuuntele nyt heidän ääntään.” (8:7–9, UM) Ensin Samuelin on kuitenkin varoitettava heitä heidän kapinallisen pyyntönsä hirveistä seurauksista, joita ovat tiukka komento, verotus, vapauden menettäminen ja lopulta katkera murhe ja Jehovan puoleen huutaminen. Järkkymättömänä toiveissaan kansa vaatii kuningasta.

14. Miten Saul vahvistetaan kuninkaaksi?

¹⁴ Nyt tapaamme Saulin, Kiisin pojan Benjaminin heimosta, Israelin komeimman ja pisimmän miehen. Hänet ohjataan Samuelin luokse, ja tämä osoittaa hänelle kunnioitusta eräissä juhlissa, voitelee hänet ja esittelee hänet sitten koko Israelille kansankokouksessa Mispassa. Vaikka Saul ensin piileskeleekin kuormastossa, hänet esitetään lopulta Jehovan valintana. Samuel muistuttaa Israelia jälleen kuninkuuden oikeuksista ja kirjoittaa ne kirjaan. Saulin asema kuninkaana lujittuu kuitenkin vasta, kun hän saa voiton ammonilaisista ja vapauttaa näin Gileadin Jabeksen piirityksestä, ja niin kansa vahvistaa hänen kuninkuutensa Gilgalissa. Samuel kehottaa jälleen israelilaisia pelkäämään, palvelemaan ja tottelemaan Jehovaa ja pyytää Jehovaa lähettämään merkin ukkosenjylinänä ja sateena, joita ei elonkorjuuaikaan tavallisesti esiinny. Pelottavassa havaintoesityksessä Jehova osoittaa suuttumuksensa sitä kohtaan, että he ovat hylänneet hänet Kuninkaana.

15. Mikä julkea synti johtaa Saulin epäonnistumiseen?

¹⁵ Saulin tottelemattomuus (13:1–15:35). Filistealaisten jatkaessa Israelin ahdistelua Saulin rohkea poika Joonatan lyö erään filistealaisvaruskunnan. Kostaakseen tämän vihollinen lähettää valtavan armeijan, joka on lukumäärältään kuin ”hiekka meren rannalla”, ja se leiriytyy Mikmaaseen. Levottomuus valtaa israelilaisten rivit. ’Kunpa vain Samuel tulisi antamaan meille Jehovan ohjausta!’ Tuskastuneena odottamaan Samuelia Saul tekee syntiä uhraamalla polttouhrin julkeasti itse. Yhtäkkiä Samuel ilmaantuu. Sivuuttaen Saulin ontuvat tekosyyt hän julistaa Jehovan tuomion: ”Ja nyt valtakuntasi ei tule kestämään. Jehova on löytävä itselleen sydämensä mukaisen miehen, ja Jehova valtuuttaa hänet kansansa johtajaksi, koska sinä et pitänyt sitä, mistä Jehova antoi sinulle käskyn.” – 13:14, UM.

16. Mihin vaikeuksiin Saulin harkitsemattomuus johtaa?

¹⁶ Joonatan, joka on innokas Jehovan nimen puoltaja, hyökkää jälleen erään filistealaisten etuvartion kimppuun, tällä kertaa vain aseenkantajansa kanssa, ja he lyövät nopeasti kuoliaaksi noin 20 miestä. Maanjäristys lisää vihollisen sekasortoa. Se ajetaan pakoon koko Israel kannoillaan. Saulin harkitsematon vala, joka kieltää sotureita syömästä, ennen kuin taistelu on ohi, kuitenkin heikentää voittoa. Miehet väsyvät nopeasti ja tekevät sitten syntiä Jehovaa vastaan syömällä juuri teurastettua lihaa malttamatta vuodattaa siitä verta pois. Joonatan on puolestaan virkistänyt itseään syömällä hunajakennosta, ennen kuin hän on kuullut valasta, jonka hän rohkeasti tuomitsee esteeksi. Kansa lunastaa hänet kuolemasta sen suuren pelastuksen takia, jonka hän on saanut aikaan Israelissa.

17. Miten Saul hylätään toistamiseen hänen toisen vakavan syntinsä jälkeen?

¹⁷ Sitten on aika panna täytäntöön Jehovan tuomio halveksittaville amalekilaisille. (5. Moos. 25:17–19) Heidät on hävitettävä tyystin. Mitään ei tule säästää, ei ihmisiä eikä eläimiä. Saalista ei saa ottaa. Kaikki on vihittävä tuhon omaksi. Saul kuitenkin säilyttää tottelemattomasti Agagin, amalekilaisten kuninkaan, ja katraiden ja karjalaumojen parhaat muka uhriksi Jehovalle. Tämä on Israelin Jumalasta niin epämieluisaa, että hän henkeyttää Samuelin ilmoittamaan jo toisen kerran Saulin hylkäämisestä. Piittaamatta puolusteluista, joita Saul esittää kasvojensa pelastamiseksi, Samuel julistaa: ”Mieltyykö Jehova yhtä paljon polttouhreihin ja teurasuhreihin kuin Jehovan äänen tottelemiseen? Katso, totteleminen on parempi kuin uhri – –. Koska sinä olet hylännyt Jehovan sanan, niin hänkin hylkää sinut olemasta kuninkaana.” (1. Sam. 15:22, 23, UM) Sitten Saul anoo Samuelia palaamaan kanssaan ja tarttuu tämän viittaan, mutta viitta repeää. Samuel vakuuttaa hänelle, että Jehova repäisee yhtä varmasti valtakunnan Saulilta ja antaa sen paremmalle miehelle. Samuel itse ottaa miekan, teloittaa Agagin ja kääntää selkänsä Saulille eikä näe häntä enää koskaan.

18. Millä perusteella Jehova valitsee Daavidin?

¹⁸ Daavidin voiteleminen ja hänen urheutensa (16:1–17:58). Seuraavaksi Jehova ohjaa Samuelin Juudan Betlehemissä asuvan Iisain taloon valitsemaan ja voitelemaan tulevan kuninkaan. Iisain pojat tulevat yksi kerrallaan tarkasteltaviksi, mutta heidät hylätään. Jehova muistuttaa Samuelia: ”Ei Jumala näe niin kuin ihminen näkee: ihminen näkee sen mikä näkyy silmille, mutta Jehova näkee, millainen sydän on.” (16:7, UM) Lopulta Jehova ilmaisee hyväksyvänsä Daavidin, nuorimman, jonka kuvaillaan olevan ”punerva, kaunissilmäinen ja komeannäköinen nuorukainen”, ja Samuel voitelee hänet öljyllä. (16:12, UM) Sitten Jehovan henki tulee Daavidin päälle, mutta Saul antaa pahan hengen kehittyä itsessään.

19. Minkä voiton Daavid saa aluksi Jehovan nimessä?

¹⁹ Filistealaiset tunkeutuvat jälleen Israeliin edellään esitaistelijansa Goljat, kuuden kyynärän ja vaaksan (noin 2,9 m) pituinen jättiläinen. Hän on niin valtavan kokoinen, että hänen panssaripaitansa painaa noin 57 kiloa ja hänen keihäänsä terä lähes 7 kiloa. (17:4, 5, 7) Päivästä päivään tämä Goljat haastaa rienaavasti ja halveksivasti Israelin valitsemaan miehen, joka tulisi taistelemaan, mutta kukaan ei vastaa. Saul vapisee teltassaan. Daavid saa kuitenkin kuulla filistealaisen pilkan. Täynnä vanhurskasta närkästystä ja Jehovan antamaa rohkeutta Daavid huudahtaa: ”Mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen on häpäisemään elävän Jumalan taistelurivejä?” (17:26) Daavid hylkää Saulin sotavarusteet, koska hän ei ollut sellaisia koskaan aikaisemmin kokeillut, ja lähtee taisteluun ainoina varusteinaan paimensauva, linko ja viisi sileää kiveä. Pitäen ottelua tämän nuoren paimenpojan kanssa arvoaan alentavana Goljat kiroaa Daavidia. Silloin kajahtaa luottavainen vastaus: ”Sinä tulet minua vastaan miekka ja keihäs ja heittokeihäs mukanasi, mutta minä tulen sinua vastaan armeijoiden Jehovan nimessä.” (17:45, UM) Daavidin lingosta sinkoutuu yksi hyvin tähdätty kivi, ja niin filistealaisten esitaistelija lyyhistyy maahan! Molempien armeijoiden nähden Daavid juoksee hänen luokseen, vetää esiin jättiläisen miekan ja katkaisee sillä sen omistajan pään. Mikä suuri vapautus se onkaan Jehovalta! Mikä ilo vallitseekaan Israelin leirissä! Kun filistealaisten esitaistelija on näin kuollut, he lähtevät pakoon riemuitsevien israelilaisten ajaessa heitä kiihkeästi takaa.

20. Miten Joonatanin asenne Daavidia kohtaan on Saulin asenteen vastakohta?

²⁰ Saul ajaa takaa Daavidia (18:1–27:12). Daavidin peloton toiminta Jehovan nimen puolesta synnyttää suurenmoisen ystävyyssuhteen hänen ja Joonatanin välille. Joonatan on Saulin poika ja luonnostaan ehdolla valtakunnan perijäksi. Joonatan alkaa ’rakastaa häntä niinkuin omaa sieluansa’, niin että nuo kaksi tekevät ystävyysliiton. (18:1–3) Kun Daavidin mainetta juhlitaan Israelissa, Saul yrittää vihoissaan tappaa hänet, vaikka antaakin hänelle tyttärensä Miikalin puolisoksi. Saulin vihamielisyys tulee yhä mielettömämmäksi, niin että Daavidin on lopulta paettava Joonatanin rakkaudellisesti avustaessa. Nuo kaksi itkevät erotessaan, ja Joonatan vakuuttaa uudelleen uskollisuuttaan Daavidia kohtaan sanoen: ”Osoittautukoon, että Jehova on meidän välillämme, minun ja sinun, ja minun jälkeläisteni ja sinun jälkeläistesi välillä ajan hämärään asti.” – 20:42, UM.

21. Mitkä tapahtumat liittyvät Daavidin pakoon Saulin luota?

²¹ Paetessaan katkeroitunutta Saulia Daavid ja hänen nälkiintyneiden kannattajiensa pieni joukko tulevat Nobiin. Saatuaan vakuutuksen, että Daavid ja hänen miehensä ovat puhtaita naisista, pappi Ahimelek sallii heidän siellä syödä pyhää näkyleipää. Goljatin miekka aseenaan Daavid pakenee sitten Gatiin filistealaisten alueelle, missä hän teeskentelee olevansa mielenvikainen. Sen jälkeen hän jatkaa matkaa Adullamin luolaan, sitten Moabiin ja myöhemmin profeetta Gaadin neuvosta takaisin Juudan maahan. Pelätessään Daavidia suosivaa kapinaa järjettömän mustasukkainen Saul panee edomilaisen Dooegin surmaamaan Nobin pappisväestön, niin että vain Ebjatar pelastuu. Hän liittyy Daavidiin, ja hänestä tulee ryhmän pappi.

22. Miten Daavid osoittaa uskollisuutta Jehovaa kohtaan ja kunnioitusta hänen järjestöään kohtaan?

²² Jehovan uskollisena palvelijana Daavid käy sitten tehokasta sissisotaa filistealaisia vastaan. Saul kuitenkin jatkaa perusteellista sotaretkeään saadakseen Daavidin käsiinsä ja kokoaa sotilaansa ja etsiskelee häntä En-Gedin erämaasta. (24:2 [1]) Jehovan rakastama Daavid onnistuu aina pysymään askeleen takaa-ajajiensa edellä. Kerran hänellä on tilaisuus lyödä Saul kuoliaaksi, mutta hän ei tee sitä, vaan leikkaa ainoastaan Saulin viitan liepeen todisteeksi siitä, että on säästänyt hänen henkensä. Tämäkin vaaraton teko painaa Daavidin sydäntä, sillä hän tuntee toimineensa Jehovan voideltua vastaan. Miten erinomaisesti hän kunnioittaakaan Jehovan järjestöä!

23. Miten Abigail tekee rauhan Daavidin kanssa ja tulee lopulta hänen vaimokseen?

²³ Vaikka sitten kerrotaankin Samuelin kuolemasta (25:1), häntä seurannut kirjuri jatkaa kertomusta. Daavid pyytää Juudan Maonissa asuvaa Naabalia antamaan hänelle ja hänen miehilleen ruokaa korvaukseksi siitä, että he ovat osoittaneet ystävällisyyttä Naabalin paimenille. Naabal vain ’haukkuu’ Daavidin miehiä, ja Daavid lähtee rankaisemaan häntä. (25:14) Havaitessaan vaaran Naabalin vaimo Abigail vie salaa elintarvikkeita Daavidille ja lepyttää hänet. Daavid siunaa häntä tämän ymmärtäväisen teon johdosta ja lähettää hänet takaisin rauhassa. Kun Abigail ilmoittaa Naabalille, mitä on tapahtunut, tämä saa sydänkohtauksen ja kuolee kymmenen päivää myöhemmin. Sitten Daavid itse menee naimisiin miellyttävän ja kauniin Abigailin kanssa.

24. Miten Daavid jälleen säästää Saulin hengen?

²⁴ Saul lähtee kolmannen kerran ajamaan kiihkeästi takaa Daavidia ja saa jälleen kerran kokea Daavidin armon. ”Jehovalta tullut sikeä uni” valtaa Saulin ja hänen miehensä. Tämän vuoksi Daavid voi mennä leiriin ja ottaa Saulin keihään, mutta hän ei ojenna kättään ”Jehovan voideltua” vastaan. (26:11, 12, UM) Daavidin on pakko paeta toisen kerran turvaan filistealaisten luo, ja he antavat hänelle Siklagin asuinpaikaksi. Sieltä käsin hän jatkaa hyökkäyksiään Israelin muita vihollisia vastaan.

25. Minkä kolmannen vakavan synnin Saul tekee?

²⁵ Saulin itsemurha (28:1–31:13). Filistealaisten akseliruhtinaat siirtävät yhdistetyn armeijan Sunemiin. Vastavedoksi Saul asettuu asemiin Gilboan vuoren luokse. Saul etsii kuumeisesti opastusta, mutta ei voi saada vastausta Jehovalta. Kunpa voitaisiin saada yhteys Samueliin! Saul pukeutuu valepukuun ja tekee jälleen vakavan synnin mennessään etsimään meediota En-Dorista, filistealaisten linjojen takaa. Löydettyään naisen hän pyytää tätä ottamaan yhteyden Samueliin hänen puolestaan. Innokkaana tekemään johtopäätöksiä Saul luulee aaveen olevan kuollut Samuel. ”Samuelilla” ei kuitenkaan ole lohduttavaa sanomaa kuninkaalle. Huomenna tämä kuolee, ja Jehovan sanojen mukaisesti valtakunta otetaan häneltä pois. Toisessa leirissä filistealaisten akseliruhtinaat ovat lähdössä taisteluun. Nähdessään Daavidin ja hänen miehensä keskuudessaan he tulevat epäluuloisiksi ja lähettävät heidät kotiin. Daavidin miehet saapuvat takaisin Siklagiin juuri ajoissa! Ryöstelevä amalekilaisjoukko on vienyt mennessään Daavidin ja hänen miestensä perheet ja omaisuuden, mutta Daavid ja hänen miehensä lähtevät takaa-ajoon, ja kaikki saadaan takaisin vahingoittumattomana.

26. Miten Israelin ensimmäisen kuninkaan onneton hallituskausi päättyy?

²⁶ Nyt ryhdytään taisteluun Gilboan vuoren luona. Israel kärsii tuhoisan tappion, ja filistealaiset saavat haltuunsa maan strategisesti tärkeitä alueita. Joonatan ja Saulin muut pojat saavat surmansa, ja kuolettavasti haavoittunut Saul tappaa itsensä omalla miekallaan eli tekee itsemurhan. Voittoisat filistealaiset ripustavat Saulin ja hänen kolmen poikansa ruumiit Bet-Sanin kaupungin muureille, mutta Jabes-Gileadin miehet poistavat ne tästä häpeällisestä tilasta. Israelin ensimmäisen kuninkaan onneton hallituskausi on saavuttanut tuhoisan loppunsa.

MIKSI HYÖDYLLINEN

27. a) Missä Eeli ja Saul epäonnistuivat? b) Missä suhteissa Samuel ja Daavid ovat erinomaisia esimerkkejä valvojille ja nuorille Jehovan palvelijoille?

²⁷ Millainen historia sisältyykään 1. Samuelin kirjaan! Ehdottoman rehellisesti jokaista yksityiskohtaa myöten siinä paljastetaan samalla kertaa sekä Israelin heikkous että voima. Siinä kerrotaan neljästä Israelin johtajasta: kahdesta jotka noudattivat Jumalan lakia, ja kahdesta jotka eivät noudattaneet. Pane merkille, miten Eeli ja Saul epäonnistuivat: edellinen ei välittänyt toimia, ja jälkimmäinen toimi julkeasti. Toisaalta Samuel ja Daavid osoittivat rakkautta Jehovan tietä kohtaan nuoruudestaan saakka, ja he menestyivät sen mukaisesti. Miten arvokkaita opetuksia tässä onkaan kaikille valvojille! Miten välttämätöntä onkaan, että he ovat lujia, valvovat Jehovan järjestön puhtautta ja järjestyksellisyyttä, kunnioittavat hänen järjestelyjään, ovat pelottomia, rauhallisia, rohkeita ja rakkaudellisen huomaavaisia toisia kohtaan! (2:23–25; 24:6, 8 [5, 7]; 18:5, 14–16) Pane myös merkille, että niillä kahdella, jotka menestyivät, oli etu saada hyvää teokraattista valmennusta nuoruudestaan lähtien ja että he varhaisesta iästä alkaen puhuivat rohkeasti Jehovan sanomaa ja varjelivat heille uskottuja etuja. (3:19; 17:33–37) Tulkoon kaikista Jehovan nuorista palvojista nykyään nuoria ”Samueleja” ja ”Daavideja”!

28. Miten tottelevaisuutta korostetaan, ja mitä 1. Samuelin kirjan neuvoa muut raamatunkirjoittajat toistavat myöhemmin?

²⁸ Kaikista tämän kirjan hyödyllisistä sanoista tulisi varmasti muistaa ne sanat, jotka Jehova henkeytti Samuelin lausumaan, silloin kun Saul tuomittiin sen vuoksi, että hän ei ollut ’pyyhkinyt pois Amalekin muistoa taivaan alta’. (5. Moos. 25:19) Sitä opetusta, että ’tottelevaisuus on parempi kuin uhri’, toistetaan eri yhteyksissä Hoosean 6:6:ssa, Miikan 6:6–8:ssa ja Markuksen 12:33:ssa. (1. Sam. 15:22, UM) Nykyään meille on elintärkeää, että hyödymme tästä henkeytetystä kertomuksesta tottelemalla täysin, yksityiskohtia myöten, Jehovan, meidän Jumalamme, ääntä. Ensimmäisen Samuelin kirjan 14:32, 33:ssa (UM) huomiomme kiinnitetään myös tottelevaisuuteen veren pyhyyden tunnustamisessa. Sellaisen lihan syömistä, josta verta ei ole asianmukaisesti vuodatettu pois, pidettiin ’synnin tekemisenä Jehovaa vastaan’. Tämä soveltuu myös kristilliseen seurakuntaan, kuten tehdään selväksi Apostolien tekojen 15:28, 29:ssä.

29. Minkä Israelin kansakunnan tekemän erheen seurauksia 1. Samuelin kirjassa valaistaan, ja mikä varoitus omapäisille ihmisille siinä esitetään?

²⁹ Ensimmäisessä Samuelin kirjassa valaistaan sitä säälittävää erhettä, jonka kansakunta teki alkaessaan pitää Jumalan hallitsemista taivaasta käsin epäkäytännöllisenä. (1. Sam. 8:5, 19, 20; 10:18, 19) Ihmisen hallitusvallan salakuoppia ja turhuutta kuvataan sekä havainnollisesti että profeetallisesti. (8:11–18; 12:1–17) Saulin osoitetaan alussa olevan vaatimaton mies, jolla oli Jumalan henkeä (9:21; 11:6), mutta hänen arvostelukykynsä himmeni ja hänen sydämensä katkeroitui, kun vanhurskaudenrakkaus ja usko Jumalaan heikkenivät. (14:24, 29, 44) Hänen myöhemmät julkeat, tottelemattomat ja uskottomuutta Jumalaa kohtaan ilmaisevat tekonsa tekivät tyhjäksi hänen aikaisemmin osoittamansa innon. (1. Sam. 13:9; 15:9; 28:7; Hes. 18:24) Hänen uskon puutteensa synnytti epävarmuutta ja johti kateuteen, vihaan ja murhaan. (1. Sam. 18:9, 11; 20:33; 22:18, 19) Hän kuoli niin kuin oli elänytkin, epäonnistuneena Jumalansa ja kansansa silmissä, ja hän on varoituksena jokaiselle, josta voisi tulla ’omapäinen’ niin kuin hänestä tuli. – 2. Piet. 2:10–12.

30. Mitä Samuelin ominaisuuksia nykyajan Jehovan palvelijoiden on hyödyllistä kehittää?

³⁰ Tämän vastakohdaksi esitetään kuitenkin jotain hyvää. Pane esimerkiksi merkille uskollisen Samuelin elämänvaellus; hän palveli Israelia koko elämänsä vailla petosta, puolueellisuutta tai suosikkijärjestelmää. (1. Sam. 12:3–5) Hän oli altis tottelemaan jo poikasesta lähtien (3:5), kohtelias ja kunnioittava (3:6–8), luotettava velvollisuuksiensa suorittamisessa (3:15), horjumaton vihkiytymisessään ja antaumuksessaan (7:3–6; 12:2), halukas kuuntelemaan (8:21), valmis tukemaan Jehovan päätöksiä (10:24), luja tuomioissaan henkilöön katsomatta (13:13), voimakas tottelevaisuuden puolestapuhuja (15:22) ja hellittämätön tehtävänsä täyttämisessä (16:6, 11). Toisetkin puhuivat hänestä hyvää. (2:26; 9:6) Hänen nuorena suorittamansa palveluksen tulisi kannustaa nuoria ryhtymään palvelukseen nykyään (2:11, 18), mutta sen, että hän jatkoi palvelemista päiviensä loppuun saakka vetäytymättä syrjään, tulisi vahvistaa myös niitä, joita korkea ikä alkaa painaa. – 7:15.

31. Missä Joonatan oli erinomainen esimerkki?

³¹ Sitten on Joonatanin loistava esimerkki. Hän ei ilmaissut lainkaan katkeria tunteita sen vuoksi, että Daavid voideltiin siihen kuninkaan asemaan, jonka hän olisi voinut periä. Sen sijaan hän tunnusti Daavidin erinomaiset ominaisuudet ja teki ystävyysliiton hänen kanssaan. Samanlaiset epäitsekkäät ystävyyssuhteet voivat olla erittäin rakentavia ja kannustavia niiden keskuudessa, jotka nykyään palvelevat uskollisesti Jehovaa. – 23:16–18.

32. Mitä erinomaisia piirteitä voidaan havaita Hannassa ja Abigailissa?

³² Naisille on esimerkkinä Hanna, joka seurasi miestään säännöllisesti Jehovan palvontapaikkaan. Hän oli rukoileva, nöyrä nainen, joka luopui siitä, että saisi olla poikansa kanssa, pitääkseen sanansa ja osoittaakseen arvostusta Jehovan huomaavaisuutta kohtaan. Hän sai todella suurenmoisen palkan nähdessään pojan antautuvan eliniäkseen tuottoisaan Jehovan palvelukseen. (1:11, 21–23, 27, 28) Lisäksi on Abigailin esimerkki. Hän ilmaisi naisellista alamaisuutta ja järkevyyttä, joka sai osakseen Daavidin ylistyksen, niin että hänestä tuli myöhemmin tämän vaimo. – 25:32–35.

33. Millaiseen menettelyyn Daavidin pelottoman rakkauden ja uskollisuuden tulisi kannustaa meitä?

³³ Daavidin rakkaus Jehovaa kohtaan tulee liikuttavasti esille niissä psalmeissa, jotka Daavid sepitti Saulin, pois langenneen ”Jehovan voidellun”, ajaessa häntä takaa erämaassa. (1. Sam. 24:7 [6], UM; Ps. 34:8, 9 [7, 8]; 52:10 [8]; 57:2, 8, 10 [1, 7, 9]) Ja millaista sydämestä lähtevää arvostusta ilmaisten Daavid pyhittikään Jehovan nimen uhmatessaan pilkkaavaa Goljatia! ”Minä tulen sinua vastaan armeijoiden Jehovan nimessä – –. Tänä päivänä Jehova luovuttaa sinut minun käsiini, – – ja kaikki maa tulee tietämään, että Israelilla on Jumala. Ja koko tämä seurakunta tulee tietämään, ettei Jehova pelasta miekalla eikä keihäällä, sillä taistelu kuuluu Jehovalle, ja hän on antava teidät meidän käsiimme.” (1. Sam. 17:45–47, UM) Daavid, rohkea ja uskollinen Jehovan ”voideltu”, ylisti Jehovaa koko maan Jumalana ja ainoana todellisena pelastuksen Lähteenä. (2. Sam. 22:51) Noudattakaamme aina tätä pelotonta esimerkkiä!

34. Miten Valtakuntaa koskevat Jehovan tarkoitukset paljastuvat edelleen Daavidin yhteydessä?

³⁴ Mitä sanottavaa 1. Samuelin kirjalla on Valtakuntaa koskevien Jumalan tarkoitusten kehittymisestä? Nyt tulemmekin tämän Raamatun kirjan varsinaiseen kohokohtaan! Siinä nimittäin esitellään Daavid, jonka nimi todennäköisesti merkitsee ’rakastettu’. Jehova rakasti Daavidia ja valitsi hänet ”sydämensä mukaiseksi mieheksi”, joka oli sopiva Israelin kuninkaaksi. (1. Sam. 13:14, UM) Näin valtakunta siirtyi Juudan heimolle 1. Mooseksen kirjan 49:9, 10:ssä esitetyn Jaakobin siunauksen mukaisesti, ja kuninkuuden oli määrä pysyä Juudan heimossa, kunnes tulisi Hallitsija, jolle kuuluu kaikkien kansojen tottelevaisuus.

35. Miten Daavidin nimi tuli liitetyksi Valtakunta-Siemenen nimeen, ja mitä Daavidin ominaisuuksia tuo Siemen tulee vielä ilmaisemaan?

³⁵ Lisäksi Daavidin nimi liittyy sen Valtakunta-Siemenen nimeen, joka myös syntyi Betlehemissä ja kuului Daavidin sukuhaaraan. (Matt. 1:1, 6; 2:1; 21:9, 15) Hän on kirkastettu Jeesus Kristus, ”Leijona, joka on Juudan sukukunnasta, Daavidin juuri”, ja ”Daavidin juuri ja jälkeläinen, se kirkas aamutähti”. (Ilm. 5:5; 22:16) Hallitessaan Valtakunnan voimassa tämä ”Daavidin poika” tulee osoittamaan täysin samankaltaista lujuutta ja rohkeutta kuin hänen maineikas esi-isänsä osoitti, kun hän taistelee Jumalan vihollisia vastaan heidän kukistumiseensa asti ja pyhittää Jehovan nimen koko maassa. Miten lujasti luotammekaan tähän Valtakunta-Siemeneen!

[Alaviite]

Raamatun 10. kirja: Toinen Samuelin kirja

Kirjoittajat: Gaad ja Naatan

Kirjoituspaikka: Israel

Kirjoitus päättyi: n. 1040 eaa.

Tapahtumien aika: 1077 – n. 1040 eaa.

1. Millainen on tausta 2. Samuelin kirjan alkaessa, ja miten kirjan kertomus etenee?

ISRAELIN kansakunta oli epätoivoissaan Gilboan onnettomuuden ja voittoisten filistealaisten sen jälkeen tekemien hyökkäysten takia. Israelin johtajat ja sen nuorukaisten parhaimmisto makasivat kuolleina. Tällaisessa tilanteessa nuori ”Jehovan voideltu”, Iisain poika Daavid, astui lopullisesti näyttämölle kansakunnan keskuudessa. (2. Sam. 19:21, UM) Näin alkaa 2. Samuelin kirja, jota voitaisiin hyvin sanoa Jehovan ja Daavidin kirjaksi. Se on täynnä monenlaista toimintaa. Meidät viedään tappion syvyyksistä voiton huippuhetkiin, riitojen repimän kansakunnan ahdingoista yhdistyneen valtakunnan menestykseen, nuoruuden tarmosta ikävuosien tuomaan viisauteen. Kirja on lähikuva Daavidin elämästä, kun hän koetti seurata Jehovaa koko sydämestään.a Tämän kertomuksen tulisi panna jokainen lukija tutkimaan sydäntään voidakseen vahvistaa omaa suhdettaan Luojaansa ja asemaansa hänen edessään.

2. a) Miten kirjaa alettiin sanoa 2. Samuelin kirjaksi? b) Ketkä kirjoittivat sen, millaiset olivat heidän edellytyksensä, ja vain minkä kertomuksen he yrittivät säilyttää?

² Samuelin nimeä ei tosiasiassa edes mainita 2. Samuelin kirjassa, ja nimi onkin annettu kirjalle ilmeisesti siksi, että se on alun perin ollut yksi kirjakäärö 1. Samuelin kirjan kanssa. Profeetat Naatan ja Gaad, jotka saattoivat päätökseen 1. Samuelin kirjan kirjoittamisen, kirjoittivat edelleen koko 2. Samuelin kirjan. (1. Aikak. 29:29) Heillä oli hyvät edellytykset tähän tehtävään. Gaad oli ollut Daavidin kanssa, silloin kun tämä oli takaa-ajettu lainsuojaton Israelissa, ja vielä Daavidin 40-vuotisen hallituskauden loppupuolellakin hän oli aktiivisesti tekemisissä kuninkaan kanssa. Juuri Gaadia käytettiin julistamaan Jehovan epäsuosio Daavidille sen vuoksi, että tämä epäviisaasti laski Israelin. (1. Sam. 22:5; 2. Sam. 24:1–25) Profeetta Naatan, Daavidin läheinen toveri, toimi Gaadin elinaikana ja vielä sen jälkeenkin. Hänen etunaan oli tehdä tunnetuksi Jehovan merkittävä liitto Daavidin kanssa, ikuista valtakuntaa koskeva liitto. Juuri hän kiinnitti rohkeasti ja henkeytettynä huomion Daavidin Batseban kanssa tekemään suureen syntiin ja siitä koituvaan rangaistukseen. (2. Sam. 7:1–17; 12:1–15) Näin Jehova käytti Naatania, jonka nimi merkitsee ’[Jumala] on antanut’, ja Gaadia, jonka nimi merkitsee ’hyvä onni’, kirjoittamaan muistiin 2. Samuelin kirjan henkeytetyt ja hyödylliset tiedot. Nämä vaatimattomat historioitsijat eivät yrittäneet säilyttää muistoa itsestään, sillä heidän syntyperästään tai omasta elämästään ei anneta mitään tietoja. He pyrkivät vain säilyttämään Jumalan henkeyttämän kertomuksen tulevien Jehovan palvojien hyödyksi.

3. Minkä ajanjakson 2. Samuelin kirja käsittää, ja milloin se saatiin valmiiksi?

³ Toisessa Samuelin kirjassa aloitetaan Raamatun täsmällisen historian kertominen Saulin, Israelin ensimmäisen kuninkaan, kuolemasta, ja sitä jatketaan lähelle Daavidin 40-vuotisen hallituskauden loppua. Kirjan käsittämä ajanjakso ulottuu siis vuodesta 1077 noin vuoteen 1040 eaa. Kirjassa ei mainita Daavidin kuolemaa, mikä on voimakas todiste siitä, että se kirjoitettiin noin vuonna 1040 eaa. eli juuri ennen hänen kuolemaansa.

4. Mistä syistä 2. Samuelin kirja on hyväksyttävä Raamatun kaanoniin kuuluvaksi?

⁴ Samoista syistä, jotka esitettiin 1. Samuelin kirjasta, on 2. Samuelin kirjakin hyväksyttävä Raamatun kaanoniin kuuluvaksi. Sen oikeaperäisyyttä ei voida epäillä. Nimenomaan sen vilpittömyys – siinä ei kaunistella edes kuningas Daavidin syntejä ja puutteita – on jo itsessään voimakas aihetodistus.

5. Mikä on voimakkain syy 2. Samuelin kirjan hyväksymiseen henkeytetyksi Raamatun kirjaksi?

⁵ Voimakkain todiste 2. Samuelin kirjan oikeaperäisyyden puolesta löytyy kuitenkin täyttyneistä ennustuksista, varsinkin niistä, jotka koskevat Daavidin kanssa tehtyä valtakuntaliittoa. Jumala lupasi Daavidille: ”Sinun huoneesi ja valtakuntasi ovat edessäsi varmasti vakaat ajan hämärään asti; juuri sinun valtaistuimesi tulee lujasti vahvistetuksi ajan hämärään asti.” (7:16, UM) Juudan valtakunnan tullessa jo iltaansa Jeremia mainitsi tämän Daavidin huoneelle annetun lupauksen jatkuvuuden sanoessaan: ”Näin sanoo Herra: Aina on mies Daavidin suvusta istuva Israelin heimon valtaistuimella.” (Jer. 33:17) Tämä ennustus ei ole jäänyt täyttymättä, sillä myöhemmin Jehova tuotti Juudasta ”Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan”, kuten Raamattu selvästi todistaa. – Matt. 1:1.

TOISEN SAMUELIN KIRJAN SISÄLTÖ

6. Miten Daavid suhtautuu uutiseen Saulin ja Joonatanin kuolemasta?

⁶ Daavidin hallituskauden alun tapahtumia (1:1–4:12). Saulin kuoltua Gilboan vuorella eräs taistelusta paennut amalekilainen rientää Daavidin luokse Siklagiin tuomaan raporttia. Toivoen pääsevänsä Daavidin suosioon hän keksii tarinan, jonka mukaan hän itse otti Saulin hengiltä. Kiitoksen sijasta tämä amalekilainen saa palkakseen vain kuoleman, sillä hän on tuominnut itsensä vakuuttamalla lyöneensä ”Jehovan voidellun” kuoliaaksi. (1:16, UM) Uusi kuningas, Daavid, sepittää sitten surulaulun, ”Jousilaulun”, jossa hän valittaa Saulin ja Joonatanin kuolemaa. Se huipentuu kauniisti, kun Daavid ilmaisee liikuttavalla tavalla ylitsevuotavan rakkautensa Joonatania kohtaan: ”Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus. Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet, kuinka ovat hukkuneet taisteluaseet!” – 1:17, 18, 26, 27.

7. Mitä muita huomattavia tapahtumia sattuu Daavidin hallituskauden alkupuolella?

⁷ Jehovan ohjauksesta Daavid ja hänen miehensä siirtävät huonekuntansa Hebroniin Juudan alueelle. Siellä heimon vanhimmat tulevat voitelemaan Daavidin kuninkaakseen vuonna 1077 eaa. Kenraali Jooabista tulee Daavidin huomattavin kannattaja. Armeijan päällikkö Abner voitelee kuitenkin Saulin pojan Iisbosetin kilpailemaan kansakunnan kuninkaan asemasta. Nämä kaksi vastakkaista joukkoa ottavat silloin tällöin yhteen, ja Abner tappaa Jooabin veljen. Lopulta Abner siirtyy Daavidin leiriin. Hän tuo Daavidille Saulin tyttären Miikalin, josta Daavid oli paljon aikaisemmin maksanut morsiamenhinnan. Jooab keksii kuitenkin tilaisuuden tappaa Abnerin kostoksi siitä, että tämä on surmannut hänen veljensä. Daavid on kovin murheissaan tapahtuneesta ja sanoo olevansa täysin syytön siihen. Pian sen jälkeen Iisbosetkin murhataan, kun hän on ”puolipäivälevollansa”. – 4:5.

8. Miten Jehova suo menestystä Daavidin hallitessa koko Israelia?

⁸ Daavid kuninkaana Jerusalemissa (5:1–6:23). Vaikka Daavid on jo hallinnut kuninkaana Juudassa seitsemän ja puoli vuotta, hänestä tulee nyt kiistaton hallitsija, ja heimojen edustajat voitelevat hänet koko Israelin kuninkaaksi. Tämä on hänen kolmas voitelunsa (1070 eaa.). Daavidin ensimmäisiä tekoja koko valtakunnan hallitsijana on Jerusalemissa sijaitsevan Siionin linnoituksen valloittaminen lujiin asemiin pureutuneilta jebusilaisilta, jotka hän yllättää vesitunnelin kautta. Daavid tekee sitten Jerusalemista pääkaupunkinsa. Armeijoiden Jehova siunaa Daavidia ja tekee hänestä yhä suuremman. Jopa Tyroksen rikas kuningas Hiiram lähettää Daavidille arvokkaita setrejä sekä työmiehiä rakentamaan taloa kuninkaalle. Daavidin perhe kasvaa, ja Jehova suo hänen hallituskautensa menestyä. Sotaisten filistealaisten kanssa sattuu vielä kaksi yhteenottoa. Niistä ensimmäisessä Jehova murtaa vihollisen Daavidin puolesta Baal-Perasimissa ja antaa hänelle voiton. Toisessa Jehova tekee jälleen ihmeen antamalla kuulua ”marssimisen ääntä baka-pensaiden latvuksista”, mikä ilmaisee, että Jehova kulkee Israelin edellä ajaakseen filistealaisten armeijat pakoon. (5:24, UM) Jälleen huomattava voitto Jehovan sotavoimille!

9. Kuvaile tapahtumia, jotka liittyvät liiton arkun tuomiseen Jerusalemiin.

⁹ Daavid ottaa mukaansa 30000 miestä ja lähtee tuomaan liiton arkkua Baale-Juudasta (Kirjat-Jearimista) Jerusalemiin. Kun sitä tuodaan mahtavan musiikin soidessa ja riemun raikuessa, vankkurit joissa sitä kuljetetaan, keikahtavat, ja vierellä kävelevä Ussa ojentaa kätensä tukeakseen pyhää arkkua. ”Silloin Jehovan suuttumus syttyi Ussaa kohtaan, ja tosi Jumala löi hänet siinä tuon epäkunnioittavan teon vuoksi.” (6:7, UM) Arkku jää Oobed-Edomin taloon, ja seuraavien kolmen kuukauden aikana Jehova siunaa runsaasti Oobed-Edomin huonekuntaa. Kolmen kuukauden kuluttua Daavid saapuu kuljettaakseen arkun oikealla tavalla lopun matkaa. Ilohuutojen, musiikin ja tanssin säestyksellä arkku tuodaan Daavidin pääkaupunkiin. Daavid purkaa suurta iloaan tanssimalla Jehovan edessä, mutta hänen vaimonsa Miikal paheksuu sitä. Daavid pysyy kannassaan: ”Minä tahdon juhlia Jehovan edessä.” (6:21, UM) Miikal jää sen vuoksi lapsettomaksi kuolemaansa saakka.b

10. Mihin Jehovan liittoon ja lupaukseen huomiomme sitten kiinnitetään?

¹⁰ Jumalan liitto Daavidin kanssa (7:1–29). Tulemme nyt yhteen Daavidin elämän tärkeimmistä tapauksista, joka liittyy suoranaisesti Raamatun pääteemaan, Jehovan nimen pyhittämiseen luvatun Siemenen hallitseman Valtakunnan välityksellä. Tämä tapaus saa alkunsa Daavidin halusta rakentaa huone Jumalan arkulle. Koska hän itse asuu kauniissa setripuisessa talossa, hän ilmaisee Naatanille haluavansa rakentaa Jehovan liiton arkulle huoneen. Naatanin välityksellä Jehova vakuuttaa jälleen Daavidille ilmaisevansa uskollista rakkauttaan Israelia kohtaan ja tekee hänen kanssaan liiton, joka pysyy ainaisesti. Daavid ei kuitenkaan tule rakentamaan huonetta Jehovan nimelle, vaan hänen siemenensä tekee sen. Lisäksi Jehova esittää rakkaudellisen lupauksen: ”Ja sinun huoneesi ja valtakuntasi ovat edessäsi varmasti vakaat ajan hämärään asti; juuri sinun valtaistuimesi tulee lujasti vahvistetuksi ajan hämärään asti.” – 7:16, UM.

11. Missä rukouksessa Daavid ilmaisee kiitollisuutensa?

¹¹ Tämän valtakuntaliiton välityksellä ilmaistun Jehovan hyvyyden valtaamana Daavid vuodattaa kiitollisuutensa kaikesta Jumalan uskollisesta rakkaudesta: ”Mikä toinen kansakunta maan päällä on sinun kansasi Israelin kaltainen, jonka Jumala kävi lunastamaan itselleen, jotta siitä tulisi kansa ja jotta hän antaisi itselleen nimen ja jotta hän tekisi heille suuria ja pelottavia tekoja – – ja sinä, Jehova, olet tullut heidän Jumalakseen.” (7:23, 24, UM) Hän rukoilee kiihkeästi sitä, että Jehovan nimi pyhitettäisiin ja että Daavidin huone tulisi lujasti vahvistetuksi Hänen edessään.

12. Mitä sotia Daavid käy, ja mitä huomaavaisuutta hän osoittaa Saulin huoneelle?

¹² Daavid laajentaa Israelin valta-aluetta (8:1–10:19). Daavid ei kuitenkaan saa hallita rauhassa. On käytävä vielä sotia. Daavid lyö filistealaiset, moabilaiset, sobalaiset, syyrialaiset ja edomilaiset ja ulottaa Israelin rajat niin kauas kuin Jumala on säätänyt. (2. Sam. 8:1–5, 13–15; 5. Moos. 11:24) Sitten hän kääntää huomionsa Saulin huoneeseen voidakseen Joonatanin takia osoittaa uskollista rakkautta siitä jäljellä olevia kohtaan. Saulin palvelija Siiba kiinnittää hänen huomionsa Joonatanin poikaan Mefibosetiin, joka on jaloistaan rampa. Daavid vaatii heti, että koko Saulin omaisuus luovutetaan Mefibosetille ja että Siiba palvelijoineen viljelee tämän maata tuottaakseen ravintoa Mefibosetin huoneelle. Mefibosetin itsensä on kuitenkin määrä syödä Daavidin pöydässä.

13. Millä muilla voitoilla Jehova osoittaa olevansa Daavidin kanssa?

¹³ Kun Ammonin kuningas kuolee, Daavid toimittaa lähettiläitä hänen poikansa Haanunin luokse ilmaisemaan uskollista rakkautta. Haanunin neuvonantajat syyttävät kuitenkin Daavidia siitä, että tämä on lähettänyt heidät vakoilemaan maata, ja niinpä he nöyryyttävät heitä ja lähettävät heidät takaisin puolialastomina. Tämän loukkauksen suututtamana Daavid lähettää Jooabin armeijoineen kostamaan vääryyden. Jooab jakaa joukkonsa ja ajaa ammonilaiset ja heitä auttamaan tulleet syyrialaiset vaivatta pakoon. Syyrialaiset järjestävät joukkonsa uudelleen, mutta Daavidin komennossa olevat Jehovan armeijat lyövät heidät jälleen, ja he menettävät 700 vaununajajaa ja 40000 ratsumiestä. Tässä on lisätodiste Jehovan Daavidille suomasta suosiosta ja siunauksesta.

14. Mitkä Batsebaan liittyvät synnit Daavid tekee?

¹⁴ Daavid tekee syntiä Jehovaa vastaan (11:1–12:31). Seuraavana keväänä Daavid lähettää Jooabin jälleen Ammoniin piirittämään Rabbaa, samalla kun hän itse jää Jerusalemiin. Eräänä iltana hän sattuu huomaamaan talonsa katolta kauniin Batseban, heettiläisen Uurian vaimon, tämän ollessa peseytymässä. Tuotuaan hänet taloonsa Daavid yhtyy häneen, ja hän tulee raskaaksi. Daavid yrittää peittää asian tuottamalla Uurian takaisin taistelusta Rabban luota ja lähettämällä hänet kotiinsa virkistäytymään. Uuria kuitenkin kieltäytyy miellyttämästä itseään ja olemasta suhteissa vaimonsa kanssa, samalla kun arkku ja armeija ”asuvat lehtimajoissa”. Epätoivoissaan Daavid lähettää Uurian takaisin Jooabin luokse mukanaan kirje, jossa sanotaan: ”Pankaa Uuria eturintaan, kiivaimpaan taisteluun, ja vetäytykää takaisin hänen luotaan, että hänet lyötäisiin kuoliaaksi.” (11:11, 15) Näin Uuria kuolee. Sen jälkeen kun Batseban suruaika on ohi, Daavid ottaa hänet heti taloonsa, jossa hänestä tulee Daavidin vaimo, ja heille syntyy poikalapsi.

15. Miten Naatan lausuu profeetallisen tuomion Daavidille?

¹⁵ Tämä on paha Jehovan silmissä. Hän lähettää profeetta Naatanin Daavidin luokse viemään tuomiosanomaa. Naatan kertoo Daavidille rikkaasta miehestä ja köyhästä miehestä. Toisella oli monia katraita, mutta toisella yksi naaraskaritsa, joka oli perheen lemmikki ja ”niinkuin tytär” tuolle miehelle. Laittaessaan pitoja rikas mies ei kuitenkaan ottanut lammasta omista katraistaan, vaan tuon köyhän miehen naaraskaritsan. Tämän kuultuaan Daavid huudahtaa vihastuneena: ”Niin totta kuin Herra elää: mies, joka tämän on tehnyt, on kuoleman oma.” Vastaukseksi Naatan sanoo: ”Sinä olet se mies.” (12:3, 5, 7) Sitten hän julistaa profeetallisen tuomion, että toinen mies tekee julkisesti väkivaltaa hänen vaimoilleen, että hänen huonettaan vitsaavat sisäiset taistelut ja että hänen ja Batseban lapsi kuolee.

16. a) Mitkä merkitykset liittyvät Daavidin ja Batseban toisen pojan nimeen? b) Mikä on lopputulos hyökkäyksestä Rabbaan?

¹⁶ Vilpittömästi murehtien ja katuen Daavid tunnustaa avoimesti: ”Olen tehnyt syntiä Jehovaa vastaan.” (12:13, UM) Jehovan sanan mukaisesti tämä aviorikoksesta syntynyt jälkeläinen kuolee seitsemän päivää kestäneen sairauden jälkeen. (Myöhemmin Daavid ja Batseba saavat toisen pojan, ja he antavat hänelle nimen Salomo, joka tulee ’rauhaa’ merkitsevästä juurisanasta. Jehova kuitenkin käskee Naatanin kautta kutsua häntä myös Jedidjaksi, joka merkitsee ’Jahin rakastama’.) Järkyttävän kokemuksensa jälkeen Daavid saa Jooabilta kutsun tulla Rabbaan, missä valmistellaan lopullista hyökkäystä. Vallattuaan kaupungin vesivarastot Jooab antaa kunnioittavasti kuninkaalle edun valloittaa varsinaisen kaupungin.

17. Mitkä sisäiset vaikeudet alkavat vaivata Daavidin huonekuntaa?

¹⁷ Daavidin perheongelmat (13:1–18:33). Daavidin huonekunnassa alkaa ilmetä vaikeuksia, kun Amnon, yksi Daavidin pojista, rakastuu intohimoisesti Taamariin, velipuolensa Absalomin sisareen. Amnon teeskentelee olevansa sairas ja pyytää, että kaunis Taamar lähetetään hoitamaan häntä. Hän tekee Taamarille väkivaltaa ja alkaa sitten vihata häntä kiihkeästi, niin että lähettää hänet nöyryytettynä pois. Absalom suunnittelee kostoa ja odottaa sopivaa aikaa. Pari vuotta myöhemmin hän järjestää pidot, joihin kutsutaan Amnon ja kaikki muut kuninkaan pojat. Kun Amnonin sydän tulee iloiseksi viinistä, hän menettää valppautensa ja hänet surmataan Absalomin käskystä.

18. Millä keinolla Absalom saadaan takaisin maanpaosta?

¹⁸ Peläten kuninkaan paheksuntaa Absalom pakenee Gesuriin, missä hän asuu puoliksi maanpakolaisena kolme vuotta. Sillä välin Daavidin armeijan päällikkö Jooab suunnittelee sovinnon aikaansaamista Daavidin ja Absalomin välille. Hän järjestää erään Tekoasta olevan viisaan naisen esittämään kuninkaalle keksityn tarinan kostosta, maastakarkotuksesta ja rangaistuksesta. Kun kuningas lausuu tuomion, nainen paljastaa tulonsa todellisen syyn: kuninkaan oma poika Absalom on karkotettuna Gesurissa. Daavid tajuaa Jooabin suunnitelleen tämän kaiken, mutta antaa pojalleen luvan palata Jerusalemiin. Kuluu vielä kaksi vuotta, ennen kuin kuningas suostuu itse tapaamaan Absalomin.

19. Mikä salaliitto tulee sitten ilmi, ja mitä siitä seuraa Daavidille?

¹⁹ Daavidin uskollisesta rakkaudesta huolimatta Absalom punoo pian salaliiton anastaakseen valtaistuimen isältään. Absalom on erityisen komea Israelin urhojen joukossa, ja tämä tekee hänestä entistä kunnianhimoisemman ja ylpeämmän. Joka vuosi hänen tuuhea tukkansa leikataan, ja hiukset painavat yli kaksi kiloa. (2. Sam. 14:26, UM, viitelaitos [engl.], alaviite) Absalom alkaa monenlaisin viekkain teoin varastaa Israelin miesten sydämiä. Lopulta salaliitto tulee ilmi. Saatuaan isältään luvan mennä Hebroniin Absalom ilmoittaa siellä kapinallisen tarkoituksensa ja vaatii koko Israelin tukea kapinalleen Daavidia vastaan. Kun suuret joukot kokoontuvat Daavidin kapinallisen pojan puolelle, Daavid pakenee Jerusalemista muutamien uskollisten kannattajiensa kanssa. Hyvä esimerkki heistä on gatilainen Ittai, joka julistaa: ”Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin herrani, kuningas, elää: missä paikassa herrani, kuningas, on, siellä tahtoo myös palvelijasi olla, olkoonpa se elämäksi tai kuolemaksi.” – 15:21.

20, 21. a) Mitä tapahtuu Daavidin paon aikana, ja miten Naatanin ennustus täyttyy? b) Miten petollisen Ahitofelin elämä päättyy?

²⁰ Paetessaan Jerusalemista Daavid saa kuulla yhden luotetuimman neuvonantajansa, Ahitofelin, petollisuudesta. Hän rukoilee: ”Herra, käännä Ahitofelin neuvo hulluudeksi.” (15:31) Daavidille uskolliset papit Saadok ja Ebjatar sekä arkilainen Huusai lähetetään takaisin Jerusalemiin tarkkailemaan Absalomin toimia ja raportoimaan niistä. Sillä välin Daavid kohtaa erämaassa Mefibosetin palvelijan Siiban, joka ilmoittaa, että hänen isäntänsä odottaa nyt valtakunnan palautuvan Saulin huoneelle. Kun Daavid jatkaa matkaansa, Saulin huoneeseen kuuluva Siimei kiroaa häntä ja heittelee häntä kivillä, mutta Daavid estää miehiään kostamasta sitä.

²¹ Tultuaan takaisin Jerusalemiin vallananastaja Absalom on Ahitofelin ehdotuksesta suhteissa isänsä sivuvaimojen kanssa ”koko Israelin nähden”. Tämä tapahtuu Naatanin profeetallisen tuomion täyttymykseksi. (16:22; 12:11) Ahitofel neuvoo Absalomia myös ottamaan 12000 miehen sotajoukon ja etsimään Daavidin käsiinsä erämaasta. Huusai, joka on saavuttanut Absalomin luottamuksen, suosittelee kuitenkin erilaista menettelyä. Ja Daavidin rukouksen mukaisesti Ahitofelin neuvo tehdään tyhjäksi. Juudaan kaltainen, pettynyt Ahitofel menee kotiinsa ja hirttäytyy. Huusai ilmoittaa salaa Absalomin suunnitelmat pappi Saadokille ja Ebjatarille, jotka puolestaan toimittavat sanoman Daavidille erämaahan.

22. Mikä murhe laimentaa Daavidin voittoa?

²² Näin Daavid voi ylittää Jordanin ja valita taistelupaikan Mahanaimin metsästä. Siellä hän järjestää joukkonsa ja käskee niiden kohdella Absalomia hellävaraisesti. Kapinalliset kärsivät murskatappion. Kun Absalom pakenee muulin selässä tiheän metsän läpi, hänen päänsä tarttuu kiinni jyhkeän puun alaoksiin, ja hän jää riippumaan ilmaan. Löydettyään hänet tästä pulasta Jooab tappaa hänet piittaamatta lainkaan kuninkaan käskystä. Daavidin syvä suru hänen kuultuaan poikansa kuolemasta heijastuu hänen valituksestaan: ”Poikani Absalom, minun poikani, oma poikani Absalom! Jospa minä olisin kuollut sinun sijastasi! Absalom, poikani, oma poikani!” – 18:33.

23. Mitä järjestelyjä tehdään Daavidin palattua kuninkaaksi?

²³ Daavidin hallituskauden lopun tapahtumia (19:1–24:25). Daavid suree katkerasti, kunnes Jooab kehottaa häntä ottamaan jälleen haltuunsa oikean asemansa kuninkaana. Sitten hän nimittää Amasan armeijan päälliköksi Jooabin tilalle. Kun hän palaa, kansa ottaa hänet tervetulleena vastaan, myös Siimei, jonka hengen Daavid säästää. Mefibosetkin tulee esittämään oman asiansa, ja Daavid antaa hänelle yhtä suuren perinnön kuin Siiballe. Koko Israel ja Juuda ovat jälleen yhtyneet Daavidin alaisuuteen.

24. Mitä Benjaminin heimoa koskevaa sitten tapahtuu?

²⁴ Lisävaikeuksia on kuitenkin tulossa. Benjaminilainen Seba julistautuu kuninkaaksi ja kääntää monia pois Daavidista. Daavid määrää Amasan kokoamaan miehiä kukistamaan kapinan, Amasa kohtaa Jooabin, ja hänet murhataan petollisesti. Jooab ottaa sitten armeijan johtoonsa ja seuraa Sebaa Abel-Bet-Maakan kaupunkiin ja piirittää sen. Noudattaen erään kaupungissa olevan viisaan naisen neuvoa asukkaat teloittavat Seban, ja Jooab vetäytyy. Koska Saul oli surmannut gibeonilaiset ja verivelka oli yhä kostamatta, Israeliin tulee kolme vuotta kestävä nälänhätä. Verivelan poistamiseksi teloitetaan seitsemän poikaa Saulin huonekunnasta. Myöhemmin, taisteltaessa jälleen filistealaisten kanssa, Daavidin sisarenpoika Abisai pelastaa täpärästi Daavidin hengen. Hänen miehensä vannottavat, ettei hän saa enää lähteä taisteluun heidän kanssaan, ”ettet sammuttaisi Israelin lamppua”. (21:17) Kolme hänen väkevää miestään tekee sitten urotekoja lyödessään kuoliaaksi filistealaisten jättiläisiä.

25. Mitä ilmaistaan seuraavaksi kerrotuissa Daavidin lauluissa?

²⁵ Tässä kohdassa kirjoittaja keskeyttää kertomuksen esittääkseen Daavidin Jehovalle sepittämän laulun, joka on rinnakkainen Psalmin 18 kanssa ja jossa Daavid ilmaisee kiitokset siitä, että hän on saanut vapautuksen kaikkien ”vihollistensa kourista ja Saulin kourista”. Iloisesti hän julistaa: ”Jehova on minun kalliovuoreni ja linnoitukseni ja se joka avaa minulle pääsyn turvaan – – joka tekee suuria pelastustekoja kuninkaansa hyväksi ja osoittaa uskollista rakkautta voidellulleen, Daavidille ja hänen siemenelleen, ajan hämärään asti.” (22:1, 2, 51, UM) Sitten seuraa Daavidin viimeinen laulu, jossa hän tunnustaa: ”Minun kauttani puhui Jehovan henki, ja hänen sanansa oli kielelläni.” – 23:2, UM.

26. Mitä sanotaan Daavidin väkevistä miehistä, ja miten hän osoittaa kunnioitusta heidän elämänvertaan kohtaan?

²⁶ Sitten jatketaan historiallista kertomusta ja luetellaan Daavidin väkevät miehet, joista kolme on erittäin huomattavaa. He liittyvät tapaukseen, joka sattuu, kun filistealaiset ovat asettaneet etuvartion Betlehemiin, Daavidin kotikaupunkiin. Daavid lausuu toiveen: ”Saisinpa juodakseni vettä Betlehemin vesisäiliöstä, joka on portin luona!” (23:15, UM) Silloin nuo kolme väkevää miestä tunkeutuvat väkisin filistealaisten leiriin, ammentavat vettä vesisäiliöstä ja vievät sen Daavidille. Daavid kuitenkin kieltäytyy juomasta sitä. Sen sijaan hän vuodattaa sen maahan ja sanoo: ”Minusta on mahdotonta ajatella, Jehova, että tekisin tämän! Juonko näiden miesten verta, jotka menivät sielunsa uhalla?” (23:17, UM) Hänestä tuo vesi on samanarvoista kuin se elämänveri, jonka miehet vaaransivat sen vuoksi. Seuraavaksi luetellaan hänen armeijansa 30 väkevintä miestä ja heidän urotyönsä.

27. Minkä synnin Daavid lopuksi tekee? Miten siitä aiheutuva vitsaus pysähtyy?

²⁷ Lopuksi Daavid tekee synnin laskiessaan kansan. Kun hän rukoilee Jumalalta armoa, hänen annetaan valita jokin kolmesta rangaistuksesta: seitsemän vuoden nälänhätä, kolme kuukautta sotilaallisia tappioita tai kolme päivää ruttoa maassa. Daavid vastaa: ”Annathan meidän langeta Jehovan käsiin, sillä monet ovat hänen armonosoituksensa, mutta älä anna minun langeta ihmisen käsiin.” (24:14, UM) Koko kansakuntaan leviävä rutto tappaa 70000 henkeä ja pysähtyy vasta, kun Daavid Gaadin kautta saamiensa Jehovan ohjeiden mukaisesti ostaa Araunan puimatantereen, jossa hän uhraa poltto- ja yhteysteurasuhreja Jehovalle.

MIKSI HYÖDYLLINEN

28. Mitä huomattavia varoituksia sisältyy 2. Samuelin kirjaan?

²⁸ Toisessa Samuelin kirjassa on paljon sellaista, mistä on hyötyä nykyaikana elävälle lukijalle. Miltei joka ainoa inhimillinen tunne maalataan siinä erittäin voimakkain värein, tosi elämän värein. Niinpä meitä varoitetaan vaikuttavin sanoin siitä, miten tuhoisia seurauksia koituu kunnianhimosta ja kostosta (3:27–30), väärästä himosta toisen aviopuolisoa kohtaan (11:2–4, 15–17; 12:9, 10), petollisesta toiminnasta (15:12, 31; 17:23), pelkästään intohimoon perustuvasta rakkaudesta (13:10–15, 28, 29), hätäisistä arvioista (16:3, 4; 19:25–30) ja toisen antaumuksellisten tekojen halveksimisesta. – 6:20–23.

29. Mitä erinomaisia esimerkkejä oikeasta käytöksestä ja toiminnasta on 2. Samuelin kirjassa?

²⁹ Eniten voidaan kuitenkin hyötyä 2. Samuelin kirjan myönteisestä puolesta noudattamalla sen monia erinomaisia esimerkkejä oikeasta käytöksestä ja toiminnasta. Daavid on mallikelpoinen Jumalalle osoittamassaan yksinomaisessa antaumuksessa (7:22), nöyryydessään Jumalan edessä (7:18), Jehovan nimen korottamisessa (7:23, 26), oikeassa suhtautumisessaan vastoinkäymisiin (15:25), syntiensä vilpittömässä katumisessa (12:13), uskollisuudessa lupauksilleen (9:1, 7), tasapainon säilyttämisessä koetuksissa (16:11, 12), alituisessa Jehovaan luottamisessaan (5:12, 20) ja syvässä kunnioituksessaan Jehovan järjestelyjä ja nimityksiä kohtaan (1:11, 12). Ei ihme, että Daavidia sanottiin Jehovan ”sydämen mukaiseksi mieheksi”! – 1. Sam. 13:14, UM.

30. Mitä periaatteita 2. Samuelin kirjassa on sovellettu ja valaistu?

³⁰ Monia Raamatun periaatteita voidaan myös havaita sovellettavan 2. Samuelin kirjassa. Tällaisia periaatteita ovat muun muassa yhteisvastuu (2. Sam. 3:29; 24:11–15), se että hyvät aikomukset eivät muuta Jumalan vaatimuksia (6:6, 7), että Jehovan teokraattisen järjestelyn mukaista johtoasemaa tulisi kunnioittaa (12:28), että verta tulee pitää pyhänä (23:17), että verivelka vaatii sovitusta (21:1–6, 9, 14), että viisas voi torjua monien tuhon (2. Sam. 20:21, 22; Saarn. 9:15), ja se, että uskollisuus Jehovan järjestöä ja sen edustajia kohtaan on säilytettävä, ”olkoonpa se elämäksi tai kuolemaksi”. – 2. Sam. 15:18–22.

31. Miten 2. Samuelin kirjassa esitetään ennakkovälähdyksiä Jumalan valtakunnasta, kuten Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset todistavat?

³¹ Kaikkein tärkeintä on, että 2. Samuelin kirjassa viitataan eteenpäin Jumalan valtakuntaan, jonka hän perustaa ”Daavidin pojan”, Jeesuksen Kristuksen, käsiin, ja kirjassa esitetään siitä loistavia ennakkovälähdyksiä. (Matt. 1:1) Vala, jonka Jehova vannoi Daavidille tämän valtakunnan pysyvyydestä (2. Sam. 7:16), mainitaan Apostolien tekojen 2:29–36:ssa, ja siinä viitataan myös Jeesukseen. Heprealaiskirjeen 1:5:ssä osoitetaan, että ennustuksessa: ”Minä olen oleva hänen isänsä ja hän minun poikani” (2. Sam. 7:14), tosiaan viitattiin eteenpäin Jeesukseen. Saman asian todisti myös taivaasta kuulunut Jehovan ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, jonka olen hyväksynyt.” (Matt. 3:17; 17:5) Lopuksi Gabrielkin viittaa Daavidin kanssa tehtyyn valtakuntaliittoon puhuessaan Marialle Jeesuksesta: ”Tämä on oleva suuri, ja häntä tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi, ja Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen, ja hän hallitsee kuninkaana Jaakobin huonetta ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.” (Luuk. 1:32, 33) Miten kiehtovalta lupaus Valtakunta-Siemenestä tuntuukaan, kun sen kehitys vaihe vaiheelta paljastuu silmiemme edessä!