Säilytä myönteinen asenne
OLI varhainen kesäaamu. Lähi-idän aurinko paistoi kuitenkin jo kirkkaana, kun muuan isä sai tuskallisen uutisen. Hänen 22-vuotias esikoispoikansa oli kuollut yöllä sattuneessa auto-onnettomuudessa.
Miten sinä olisit suhtautunut tuohon uutiseen? Koska perheenjäsenet olivat erittäin läheisiä, niin kuin yleensä Lähi-idässä, vanhemmat olivat toki suunniltaan surusta. Olisi vaikuttanut hyvin luonnolliselta, että tämä yllättävä tragedia olisi katkeroittanut heidät. Yhdyskunnan hämmästykseksi he kuitenkin osoittivat myönteistä asennetta jo heti ensimmäisenä onnettomuuden jälkeisenä päivänä. Vaikka he surivatkin suuresti, he luottivat täysin siihen, että Jehova kykenee herättämään heidän poikansa Hänen omana määräaikanaan. He odottivat innokkaasti Jumalan lupaamaa uutta järjestystä, jossa ei ”kuolemaa ole enää oleva”. (Ilmestys 21:4) Nykyäänkin vuosia myöhemmin ihmiset, jotka tuntevat tuon perheen, puhuvat yhä vanhempien asenteesta ja heidän esimerkillisestä uskostaan.
Mitä myönteisen asenteen omaaminen merkitsee? Myönteinen ihminen säilyttää tasapainonsa olosuhteitten muuttumisesta huolimatta. Hän ei katkeroidu edes koettelevissa olosuhteissa, niin että hän antaisi kielteisten ajatusten päästä vallalle. Miten tämä on mahdollista? Tarkastelkaamme joitakin raamatullisia esimerkkejä saadaksemme vastauksen.
Ihmispelon kohtaaminen
Vuonna 1512 eaa. Israelin kansan ollessa Paaranin erämaassa Mooses lähetti 12 vakoojaa tarkastamaan luvattua maata. (4. Mooseksen kirja 13:18–21) Kukin vakooja oli sukukuntansa päämies – vaikutusvaltaisia miehiä, joiden oletettiin olevan hyvä esimerkki. (4. Mooseksen kirja 13:3) Mutta mikä häpeä olikaan, että 40 päivän jälkeen kymmenen heistä antoi niin epäedullisen selonteon, että israelilaiset kapinoivat Jumalan ohjausta vastaan ja halusivat palata Egyptiin! ”Kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista”, sanoivat vakoojat. ”Emme me kykene käymään sen kansan kimppuun.” – 4. Mooseksen kirja 13:29, 32.
Miten kielteinen asenne! Ja millaisen vastakohdan muodostikaan kahden jäljelle jääneen vakoojan, Joosuan ja Kaalebin, myönteinen asenne: ”Maa, jota kävimme vakoilemassa, on ylen ihana maa. Jos Herra on meille suosiollinen, niin hän vie meidät siihen maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.” (4. Mooseksen kirja 14:7, 8; 13:31) Kummankin ryhmän jäsenet näkivät samat olosuhteet vakoillessaan maata. Miten heidän asenteensa erosivatkaan toisistaan! Noiden kymmenen vakoojan kielteinen asenne vaikutti koko kansaan, niin että se alkoi napista. Seurauksena oli, että kaikki yli 20-vuotiaat kuolivat erämaassa. Vain Joosualle ja Kaalebille suotiin etu päästä luvattuun maahan, koska he luottivat toiveikkaina Jehovaan. (4. Mooseksen kirja 14:22–30) Heidän esimerkkinsä pitäisi kannustaa meitä nykyään pysymään uskollisina ja säilyttämään myönteisen asenteen, kun vaino tai vastustus tulevat tai lisääntyvät.
Eräässä maassa, jossa työ on ollut kielletty useita vuosia, muuan erikoistienraivaajaveli vangittiin, ja häntä kohdeltiin erittäin huonosti. Hän muistelee: ”Mitä kovakouraisemmiksi viranomaiset tulivat sitä lähempänä tunsin olevani Jehovaa. Lauloin Valtakunnan lauluja. Palautin mieleeni kaikki tuntemani raamatunkohdat. Ymmärsin, että vaikka Jehova sallikin tämän tapahtua, hän kykenisi – millä hetkellä hyvänsä – vapauttamaan minut. Tämä kaikki auttoi minua säilyttämään myönteisen asenteen. Apostolien tavoin tunsin itseni onnelliseksi, kun minua lyötiin Jehovan kaikkivaltiaan nimen vuoksi. Rukoilin alati Jehovaa vahvistamaan minua. Hän tuli avukseni, niin että vain ensimmäinen lyönti teki kipeää. Käytin hyväkseni jokaisen tilaisuuden julistaakseni toisille vangeille.”
Vapauduttuaan vankilasta tämä kristitty sanoi: ”Koska olemme vihkineet elämämme Jehovalle ja olemme luvanneet pysyä uskollisina hänelle, meidän tulisi jatkaa hänen palvelemistaan vaikeuksista huolimatta. Hän ansaitsee palvontamme ja täydellisen antaumuksemme.”
Me voimme kohdata samanlaista vastustusta tulevaisuudessa. Olkaamme yhtä vakuuttuneita siitä, ettemme anna sijaa ihmispelolle. Säilyttäkäämme myönteinen asenne, ja kuten kävi Joosuan ja Kaalebin tapauksessa, mekin tulemme saamaan monia siunauksia ja palkintoja.
Palvelusetujen menettäminen
Israelin kansan johtaja Mooses lähetti 12 vakoojaa. Hän oli johtanut kansan pois Egyptistä, ja epäilemättä hänen odotettiin johtavan heidät luvattuun maahan. Mooses kuitenkin menetti tuon edun, kun hän ei suuttumuksen hetkellä ylistänytkään Jehovan nimeä. (4. Mooseksen kirja 20:2–13) Miten Mooses toimi sen jälkeen? Laulussa, jonka hän myöhemmin sepitti, hän sanoi: ”Minä julistan Herran [Jehovan, UM] nimeä; – – Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.” (5. Mooseksen kirja 32:3, 4) Miten myönteinen asenne Mooseksella olikaan, vaikka hän olikin menettänyt erään tärkeän palvelusedun!
Tämän Mooseksen kokemuksen muistaminen auttaa meitä, jos meidän täytyy joskus kohdata samanlainen tilanne. Voi olla, että seurakunnan vanhimmisto suosittelee vanhimman tai avustavan palvelijan poistamista tehtävästään, ehkäpä sen vuoksi, että tältä on alkanut puuttua yksi tai useampi tässä palvelusedussa tarvittavista raamatullisista pätevyysvaatimuksista. Veljestä voi tuntua, ettei hän ansainnut tulla poistetuksi tehtävästä, hän voi mennä pois tolaltaan ja saada aikaan tarpeetonta häiriötä. Koska hänellä on kielteinen asenne, hän saattaa alkaa napista, löytää vikaa toisista ja ruveta jopa juoruamaan. Lopulta hän voi lopettaa kokouksissa käymisen ja saarnaamistyöhön osallistumisen. Miten huonoon asemaan hän siten saattaakaan itsensä! Kuinka paljon parempi on ylläpitää myönteistä asennetta ja suhtautua tähän edun menetykseen kuin kuritukseen tai valmennukseen, jotta voisi tulla paremmaksi Jehovan palvelijaksi. Hän voisi hyvin ottaa tilaisuudesta vaarin ja tutkia ja mietiskellä Jumalan sanaa, niin että hän voisi uudelleen täyttää pätevyysvaatimukset, jotka tarvitaan Hänen palvelemisekseen täysin. Monia, jotka ovat tehneet niin, on myöhemmin siunattu vielä suuremmilla palveluseduilla. – Heprealaisille 12:11.
Odottamattomien muutosten sattuessa
Elämä on täynnä odottamattomia muutoksia, jotka voivat saada jotkut pettymään ja omaksumaan kielteisen asenteen. Miten sinä suhtauduit viime kerralla siihen tilanteeseen, että kaikki ei mennytkään niin hyvin kuin olit toivonut? Vähäpätöisetkin asiat voivat lannistaa meidät, jos sallimme sen. Mutta älä koskaan unohda: myönteisen asenteen säilyttäminen auttaa sinua kohtaamaan tilanteen muuttumisen paremmin.
On hyvä muistaa Ruutin antama esimerkki. Jäätyään nuorena leskeksi hän palasi anoppinsa Noomin kanssa nälänhädän lakattua takaisin Israeliin. Vaikka Ruut oli ilman aviomiestä, joka olisi varannut hänelle edes perustarpeet, hän säilytti kaikesta huolimatta myönteisen asenteen. Iloisena hän lähti poimimaan tähkiä pellolta elonkorjaajien jälkeen, niin että hänellä ja hänen anopillaan olisi ollut syötävää. Raskas työ ei masentanut häntä. Hän ei omaksunut kielteistä asennetta eikä valittanut sitä, että hän oli menettänyt miehensä ja oli nyt kaukana perheestään ja ystävistään. Ja kuten kertomus osoittaa, Jehova palkitsi hänet runsaasti hänen menettelytapansa vuoksi. – Ruut 4:13–17.
Miten myönteinen asenne säilytetään
Myönteisen asenteen säilyttäminen on joillekuille vaikeaa. Elämän huolet, erityisesti näinä levottomina aikoina joita me elämme, voivat riistää ilon varsinkin silloin, kun ongelmat kiusaavat hellittämättä. Myönteinen asenne voidaan kuitenkin säilyttää epäedullisissakin olosuhteissa. Monet ovat tehneet niin mitä koettelevimmissa olosuhteissa. Miten me voimme toimia samoin?
Älä jää pohtimaan kielteisiä asioita. Suurissa vaikeuksissakin voidaan löytää myönteisiä näkökohtia. Apostoleita vainottiin usein ja heidät vangittiin, mutta he olivat silti onnellisia voidessaan ylistää Jehovaa. (Apostolien teot 13:50–52; 14:19–22; 16:22–25) Me voimme mietiskellä sitä, miten he ja muut Jehovan uskolliset palvelijat menettelivät koettelevina aikoina ja ottaa heistä oppia omassa elämässämme. He olivat iloisia ja myönteisiä, koska he luottivat ja uskoivat täysin Jehovaan. He luottivat siihen, että hän kykenee herättämään heidät ylös ja palkitsemaan heidät. (Ilmestys 2:10) Pidä sinä samoin toivo Jehovan vanhurskaasta uudesta järjestelmästä kirkkaana mielessäsi. – Vrt. Heprealaisille 12:2.
Meidän tulisi myös jatkuvasti tutkia tarkoin itseämme, ettemme anna kielteisen ajattelun hiipiä hiljaa sydämeemme ja juurtua sinne. Miten hyödyllistä onkaan pysyä lähellä Jehovaa ja rukoilla hänen apuaan, jos masennumme! (Psalmi 62:9) Myös vanhimmilta voidaan etsiä rakentavaa apua. Kehitä nöyryyden ja tottelevaisuuden henkeä. (Psalmi 119:69, 70) Aseta itsellesi järkeviä ja tavoitettavissa olevia päämääriä. Kaikki nämä ehdotukset voivat auttaa meitä säilyttämään myönteisen asenteen ja saamaan ”Jumalan rauhan”, joka on ’varjeleva meidän sydämemme ja mielenkykymme’. – Filippiläisille 4:6, 7.
Myönteisen asenteen säilyttäminen ei tosin aina ole helppoa. Sellaista asennetta voidaan kuitenkin kehittää, kun ponnistellaan uutterasti ja kun vaikuttimena on luja usko. Ovatpa olosuhteemme mitkä tahansa, päättäkäämme siis kaikki säilyttää myönteinen näkemys. Emme tule sen vuoksi koskaan menettämään mitään, vaan sen sijaan se merkitsee sitä, että sen ansiosta saamme monia iloa tuottavia palkintoja sekä nyt että tulevaisuudessa.
[Kuva s. 29]
Kun säilytät myönteisen asenteen, tulet saamaan monia siunauksia ja palkintoja