-
MaailmaPuhu perustellen käyttämällä Raamattua
-
-
ihmiskuninkaat ja niiden hallitsemat kansakunnat tilille. Koska Jehova on maan Luoja, hän on sen oikeudenmukainen Hallitsija; hän ei ole koskaan luopunut tuosta asemasta.)
Joh. 14:30: ”[Jeesus sanoi:] Maailman hallitsija on tulossa. Ja hänellä ei ole mitään otetta minuun.” (Selvästikään tämä hallitsija ei ole Jehova Jumala, jonka tahdon Jeesus aina uskollisesti tekee. Tämän ”maailman hallitsijan” täytyy olla ”paholainen”, Saatana Panettelija, jonka vallassa ”koko maailma on”, kuten sanotaan 1. Johanneksen kirjeen 5:19:ssä. Vaikka ihmiskunta elää Jumalalle kuuluvalla kiertotähdellä, niistä ihmisistä koostuva maailma, jotka eivät ole Jehovan tottelevaisia palvelijoita, on Saatanan vallassa, koska nuo ihmiset tottelevat häntä. Ne, jotka koko sydämestään alistuvat Jehovan hallitusvaltaan, eivät ole osa tuosta maailmasta. Vrt. 2. Kor. 4:4.)
Ilm. 13:2: ”Lohikäärme [Saatana Panettelija] antoi pedolle sen voiman ja sen valtaistuimen ja suuren vallan.” (Vertaamalla tämän ”pedon” kuvausta Danielin 7. lukuun näemme, että se edustaa ihmishallintoa, ei vain yhtä hallitusta, vaan poliittisen hallitusvallan maailmanlaajuista järjestelmää. Se, että Saatana on sen hallitsija, on sopusoinnussa Luukkaan 4:5–7:n ja myös Ilmestyksen 16:14, 16:n kanssa, joka kuvailee demonisten ilmaisujen johtavan koko maan hallitsijat sotaan Jumalaa vastaan Harmagedonissa. Jumala vain sallii Saatanan hallita maailmaa, kunnes koittaa Hänen määräaikansa ratkaista kaikkeudensuvereenisuutta koskeva kiistakysymys.)
Ilm. 11:15: ”Taivaassa kuului suuria ääniä, jotka sanoivat: ’Maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme [Jehovan] ja hänen Kristuksensa valtakunta.’” (Kun tämä tapahtui vuonna 1914, alkoivat nykyisen pahan järjestelmän ”viimeiset päivät”. Jehova ilmaisi suvereenisuutensa nyt uudella tavalla, tällä kertaa oman Poikansa, messiaanisen Hallitsijan, välityksellä. Pian paha maailma tuhotaan, ja Saatana, sen paha henkihallitsija, heitetään syvyyteen, niin ettei hän pysty vaikuttamaan ihmiskuntaan.)
Miten tosi kristityt suhtautuvat maailmaan ja ihmisiin, jotka ovat osa maailmasta?
Joh. 15:19: ”[Te Jeesuksen seuraajat] ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta.” (Tosi kristityt eivät siis ole osa Jumalasta vieraantuneen ihmisyhteiskunnan joukosta. He huolehtivat jokapäiväisistä toimistaan, mutta he karttavat asenteita, puhetta ja käytöstä, jotka ovat ominaisia maailmalle ja ovat ristiriidassa Jehovan vanhurskaiden teiden kanssa.) (Ks. s. 231–234, myös s. 275–281.)
Jaak. 4:4: ”Avionrikkojat, ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa? Joka siis haluaa olla maailman ystävä, se asettuu Jumalan viholliseksi.” (Koska kristityt ovat epätäydellisiä, heidän yhteytensä maailmaan voivat joskus tahrata heitä. Mutta saatuaan neuvoja Jumalan sanasta he katuvat ja oikaisevat menettelytapansa. Jos jotkut kuitenkin tahallaan liittoutuvat maailman kanssa tai jäljittelevät sen henkeä, he ilmaisevat, etteivät he enää ole tosi kristittyjä, vaan ovat tulleet osaksi maailmaa, joka on Jumalan vihollinen.)
Room. 13:1: ”Olkoon jokainen sielu alamainen esivalloille, sillä ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta; olemassa olevat vallat ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina.” (Tätä neuvoa noudattavat eivät kapinoi eivätkä yritä kukistaa maailman hallituksia. He alistuvat poliittisten hallitsijoiden valtaan ja tottelevat niitä niin kauan, kun näiden hallitsijoiden vaatimukset eivät ole ristiriidassa Jumalan vaatimusten kanssa. Jumala näki ennalta ja ennusti nuo hallitukset. Ne eivät hallitse siksi, että hän olisi antanut niille vallan, vaan hänen sallinnallaan. Aikanaan hän myös poistaa ne.)
Gal. 6:10: ”Niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.” (Tosi kristityt eivät siis pidäty tekemästä hyvää lähimmäisilleen. He jäljittelevät Jumalaa, joka antaa auringon paistaa niin pahoille kuin hyvillekin. [Matt. 5:43–48.])
Matt. 5:14–16: ”Te olette maailman valo. – – loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja kirkastaisivat Isäänne, joka on taivaissa.” (Jotta toiset voisivat kirkastaa Jumalaa sen vuoksi, mitä kristityt tekevät, näiden täytyy ilmeisesti todistaa toimeliaasti maailmalle Jumalan nimestä ja tarkoituksista. Tähän toimintaan tosi kristityt kiinnittävät ensisijaisen huomionsa.)
Mitä nykyiset maailman olosuhteet merkitsevät?
Ks. pääaihetta ”Viimeiset päivät”.
-
-
Maailman henkiPuhu perustellen käyttämällä Raamattua
-
-
Maailman henki
Määritelmä: Liikkeelle paneva voima, joka vaikuttaa niistä koostuvaan ihmisyhteiskuntaan, jotka eivät ole Jehova Jumalan palvelijoita, ja saa nämä ihmiset puhumaan ja toimimaan tunnusomaisella tavalla. Vaikka ihmiset toimivat henkilökohtaisten mieltymystensä mukaan, maailman henkeä ilmaisevilla on sellaisia perusasenteita, he noudattavat sellaisia menettelytapoja ja asettavat elämälleen sellaisia tavoitteita, jotka ovat yleisiä nykyiselle asiainjärjestelmälle, jonka hallitsija ja jumala on Saatana.
Miksi maailman hengen tahraamaksi tuleminen on vakava asia?
1. Joh. 5:19: ”Koko maailma on paholaisen vallassa.” (Saatana on edistänyt henkeä, joka hallitsee niiden ihmisten ajattelua ja toimintaa, jotka eivät ole Jehovan hyväksyttyjä palvelijoita. Tämä itsekkyyden ja ylpeyden henki on niin vallitseva, että se on kuin ilma, jota ihmiset hengittävät. Meidän tulee varoa huolellisesti, ettemme alistu Saatanan valtaan antamalla tuon hengen muovata elämäämme.)
Ilm. 12:9: ”Suuri lohikäärme heitettiin alas, se alkuperäinen käärme, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi, joka eksyttää koko asuttua maata; hänet heitettiin alas maahan, ja hänen enkelinsä heitettiin alas hänen kanssaan.” (Siitä lähtien kun tämä tapahtui, Valtakunnan synnyttyä taivaassa vuonna 1914, Saatanan ja hänen demoniensa vaikutus on kasvanut suuresti ihmiskunnan keskuudessa. Hänen henkensä on ajanut ihmisiä yhä itsekkäämpiin ja väkivaltaisempiin tekoihin. Varsinkin niitä, jotka pyrkivät palvomaan Jehovaa, painostetaan suuresti olemaan osa maailmasta, tekemään mitä toiset tekevät ja luopumaan tosi palvonnasta.)
Mitkä ovat joitakin maailman hengen ominaispiirteitä, joiden suhteen meidän täytyy olla varuillamme?
1. Kor. 2:12: ”Me emme saaneet maailman henkeä, vaan sen hengen, joka on Jumalasta, jotta tuntisimme sen, mitä Jumala on huomaavaisesti meille antanut.” (Jos maailman henki juurtuu ihmisen ajatuksiin ja haluihin, sen hedelmä näkyy pian tuota henkeä ilmentävissä teoissa. Vapautuakseen maailman hengestä ihmisen täytyy paitsi välttää epäkristillisiä toimintoja ja kohtuuttomuutta, myös mennä asian ytimeen ja kehittää asenteita, jotka ovat sopusoinnussa Jumalan hengen kanssa ja osoittavat aitoa rakkautta hänen teitään kohtaan. Tämä tulisi pitää mielessä tarkasteltaessa seuraavia tapoja, joilla maailman henki ilmenee.)
Omien halujensa mukaan toimiminen välittämättä Jumalan tahdosta
Saatana yllytti Eevaa ratkaisemaan itse, mikä oli hyvää ja mikä pahaa (1. Moos. 3:3–5; ks. vastakohdaksi Sananl. 3:5, 6). Monet Eevan menettelyä jäljittelevät eivät tiedä, mikä Jumalan tahto ihmiskunnan suhteen on, eikä heitä kiinnosta ottaa siitä selvää. He menettelevät juuri niin kuin heitä haluttaa. Niiden, jotka tuntevat Jumalan vaatimukset ja yrittävät mukautua niihin, tulee varoa huolellisesti, ettei maailman henki saata heitä jättämään tahallaan huomiotta Jumalan sanan neuvoja asioissa, joita he voivat pitää ”mitättöminä” (Luuk. 16:10). (Ks. myös ”Riippumattomuus”.)
Ylpeä suhtautumistapa
Saatana oli ensimmäinen, joka antoi liiallisen omanarvontunnon turmella sydämensä (vrt. Hes. 28:17; Sananl. 16:5). Ylpeys on jakava voima tässä maailmassa, jonka hallitsija hän on; ylpeys saa ihmiset pitämään itseään parempana kuin toiseen rotuun, kansaan, kieliryhmään tai yhteiskuntaluokkaan kuuluvat. Jumalaa palvelevienkin on ehkä tarpeellista juuria pois sellaisten tunteiden rippeet. Heidän tulee myös varoa sitä, ettei ylpeys saa heitä tekemään pikkuasioista suuria kiistakysymyksiä tai ettei se estä heitä tunnustamasta omia vikojaan ja ottamasta vastaan neuvoja ja siten hyötymästä siitä runsaasta rakkaudellisesta avusta, jota Jehova antaa järjestönsä välityksellä. (Room. 12:3; 1. Piet. 5:5.)
Kapinallinen asenne valtaa kohtaan
Kapinoinnin aloitti Saatana, jonka nimi merkitsee ’vastustajaa’. Uhmaamalla Jehovaa Nimrod, jonka nimi saattaa
-