(4. Moos. 16:27, 32; Hes. 9:6). Jumala ei halua, että kukaan tuhoutuisi, ja siksi hän antaa kaiuttaa nyt varoitusta sekä vanhempien että lasten hyödyksi. Eikö vanhempien olisi viisasta noudattaa sellaista menettelyä, joka johtaisi siihen, että Jumala suhtautuisi heidän lapsiinsa suosiollisesti sekä nyt että Harmagedonissa?

Onko pahojen tuhoaminen ristiriidassa Jumalan rakkauden kanssa?

2. Piet. 3:9: ”Jehova – – on kärsivällinen teitä kohtaan, koska hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen.”

Luuk. 18:7, 8: ”Eikö sitten Jumala toimita varmasti oikeuden valituilleen, jotka huutavat hänen puoleensa päivin ja öin, vaikka hän onkin pitkämielinen heitä kohtaan? Minä sanon teille: Hän toimittaa heille oikeuden pikaisesti.”

2. Tess. 1:6: ”Jumalan puolelta on vanhurskasta maksaa takaisin ahdistusta niille, jotka aiheuttavat ahdistusta teille [hänen palvelijoilleen].”

Onko mahdollista omaksua puolueeton asenne?

2. Tess. 1:8: ”Hän tuottaa koston niille, jotka eivät [omasta tahdostaan] tunne Jumalaa, ja niille, jotka eivät tottele Herraamme Jeesusta koskevaa hyvää uutista.”

Matt. 24:37–39: ”Niin kuin Nooan päivät olivat – – [he eivät] panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois, niin tulee Ihmisen Pojan läsnäolo olemaan.”

Matt. 12:30: ”Joka ei ole minun puolellani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.”

Vrt. 5. Moos. 30:19, 20.

Keiden vaikutuksesta kansat ajautuvat maailmantilanteeseen, joka johtaa Jumalaa vastaan käytävään sotaan?

Ilm. 16:13, 14: ”Minä näin lohikäärmeen [Saatana Panettelijan; Ilm. 12:9] suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta tulevan kolme epäpuhdasta henkeytettyä ilmausta, näöltään kuin sammakkoja. Ne ovat näet demonien henkeyttämiä ilmauksia ja tekevät tunnusmerkkejä, ja ne lähtevät koko asutun maan kuninkaiden luo kokoamaan heidät Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan.”

Vrt. Luuk. 4:5, 6; 1. Joh. 5:19; myös Apt. 5:38, 39; 2. Aik. 32:1, 16, 17.

Helvetti

Määritelmä: Sana ”helvetti” esiintyy monissa raamatunkäännöksissä. Toiset käännökset käyttävät samoissa jakeissa sanoja ”hauta”, ”tuonela” jne. Jotkin muut Raamatut yksinkertaisesti translitteroivat ne alkukielen sanat, jotka toisinaan on käännetty ”helvetiksi”; ne toisin sanoen ilmaisevat nuo sanat omien aakkostemme kirjaimilla, mutta jättävät ne kääntämättä. Mitkä nuo sanat ovat? Hepreassa šeʼōlʹ ja kreikassa sitä vastaava haiʹdēs [lue: haades], jotka eivät tarkoita yksityistä hautapaikkaa, vaan kuolleen ihmiskunnan yhteistä hautaa. Raamatussa on myös kreikkalainen sana geʹen·na, jota käytetään ikuisen tuhon vertauskuvana. Sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä uskonnoissa opetetaan kuitenkin, että helvetti on paikka, jossa demonit asuvat ja jossa pahoja rangaistaan (ja joidenkuiden mielestä myös kidutetaan) kuoleman jälkeen.

Kärsivätkö kuolleet Raamatun mukaan tuskaa?

Saarn. 9:5, 10: ”Elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään – –. Kaikki, mitä kätesi löytää tehdäkseen, tee voimallasi, sillä ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta Šeolissa*, paikassa johon olet menossa.” (Jos kuolleet eivät tiedä mitään, he eivät ilmeisestikään tunne tuskaa.) (*”Šeolissa”, NE, JB; ”tuonelassa”, KR-92, KR-38; ”haudassa”, Väl, KR-1776; ”helvetissä”, Dy.)

Ps. 146:4: ”Hänen henkensä lähtee, hän palaa maaperäänsä; sinä päivänä hänen ajatuksensa* häviävät.” (*”Ajatuksensa”, KJ; ”hankkeensa”, KR-92, KR-38; ”aivoituksensa”, Sa, KR-1776.)

Osoittaako Raamattu, että sielu jää eloon ruumiin kuollessa?

Hes. 18:4: ”Se sielu*, joka tekee syntiä, se tulee kuolemaan.” (*Hepr. neʹfeš; ”sielu”, KR-38, Väl, KR-1776; ”ihminen”, JB; ”persoona”, TEV.)