He ’muistavat Luojaansa’

Kuinka monet nuoret pitävät hengelliset edut ensi sijalla? Joissakin yhteiskunnissa saattaa olla tapana alkaa tapailla vastakkaista sukupuolta olevia nuoria varhain, mennä naimisiin varhain ja kuormittaa itsensä perhevastuilla tai maailmallisella uralla jo varhain. Mutta tulisiko nuorten kristittyjen toimia tuon saman kaavan mukaan? Sellaisten naimattomien nuorten elämä, jotka ovat halukkaita uhraamaan itseään ’muistaessaan Luojaansa’ nuoruutensa päivinä, voi olla paljon nautittavampaa. – Saarnaaja 12:1.

Esimerkiksi Jokohamassa Japanissa Yutaka-niminen nuorukainen alkoi yhdessä pikkuveljensä Keisuken kanssa tutkia erään tienraivaajatodistajan kanssa. Hän oli siihen aikaan yhdeksänvuotias. Nämä kaksi poikaa alkoivat soveltaa elämäänsä kristillisiä periaatteita, ja niinpä heidän äitinsä huomasi muutaman viikon kuluttua heidän käytöksensä parantuneen huomattavasti. Hänkin alkoi siksi tutkia yhdessä kolmen muun lapsensa kanssa. Nähtyään millaista iloa Raamatun tutkiminen tuotti hänen perheelleen isäkin liittyi tutkisteluun, ja aikanaan heidät kaikki kastettiin.

Kymmenvuotiaana Yutaka aloitti osa-ajan tienraivauspalveluksen. Hän jatkoi sitä yli seitsemän vuotta samalla kun hän kävi loppuun peruskoulun ala-asteen, sitten yläasteen ja vielä lukiossa ollessaankin. Hän on omistanut paljon aikaa Valtakunnan palvelukseen aamuvarhaisella todistaen ohikulkijoille paikallisella rautatieasemalla. Mutta koska muut perheenjäsenet voisivat herätä herätyskellon ääneen, hänellä oli tapana sitoa käsivarteensa naru, jonka toisen pään hän ripusti ulos ikkunasta. Aamulla hänen osa-ajan tienraivaajatoverinsa tuli sitten pihalle sovittuun aikaan ja nykäisi narusta. Palveltuaan osa-ajan tienraivaajana yli seitsemän vuotta Yutaka pääsi tavoitteeseensa: hän aloitti vakituisen tienraivauspalveluksen syyskuussa 1983. Koulunsa hän lopetti viime maaliskuussa.

Takatsukissa Japanissa asuva Yasuko-niminen tyttö on peruskoulun 8. luokalla. Hän johtaa viikoittain seitsemää eri raamatuntutkistelua – viittä koulutovereilleen ja kahta opettajilleen. Kun Japanissa ilmestyvässä Valtakunnan Palveluksessamme kerrottiin hänen kokemuksensa, hän näytti sen opettajilleen ja muistutti heitä siitä, että nyt kun tuo kertomus on julkaistu painetussa muodossa, heidän on parasta tutkia hyvin.

Ne jotka ’muistavat Luojaansa’ nuorena, joko toimimalla tienraivaajana tai osallistumalla muuten innokkaasti ja säännöllisesti palvelukseen, voivat kehittää ”Isän rakkautta”, joka on paljon haluttavampaa kuin mikään, mitä maailma voi tarjota. Tosiaankin ”maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti”. – 1. Johannes 2:15–17.

Lukijain kysymyksiä

◼ Mikä on kuolemattomuuden ja ikuisen elämän välinen ero?

Sekä voidellut, jotka saavat henkielämän taivaassa, että ihmiset, jotka Jumala julistaa vanhurskaiksi elämään paratiisimaassa, saavat nauttia elämästä loputtomasti. Jos siis ajattelemme lopputulosta, niin kuolemattomuus taivaassa ja maanpäällinen ikuinen elämä merkitsevät pohjimmiltaan samaa asiaa – elämistä ikuisesti. Kuolemattomuudesta voidaan esittää kuitenkin joitakin ajatuksia.

”Kuolemattomuudeksi” käännetty kreikankielinen sana athanasia muodostuu kieltävästä alkuliitteestä a sekä sanasta thanatos, joka merkitsee ’kuolemaa’, joten ’kuolematon’