Elvytä intosi soveltamalla Vartiotornin ehdotuksia
1 Kristus Jeesus on täydellinen esimerkki innokkaasta hyvän uutisen saarnaajasta. Hänen harras halunsa tehdä Isänsä tahto ja voimakas kiinnostuksensa ihmisiin sai hänet osoittamaan henkilökohtaista huomiota toisia kohtaan. Hänen palveluksensa oli eloisaa, ja hän sai tuloksia. Palvelus virkisti häntä. Hän piti sitä ”ruokana”, joka ylläpiti häntä. (Joh. 4:34) Hän välitti pelastuksen sanoja toisille tehdessään sitä työtä, jonka hänen Isänsä oli antanut hänen tehtäväkseen. Tämä antoi tarkoituksen hänen elämälleen.
2 Apostolit ja toiset, jotka seurasivat Kristusta Jeesusta ensimmäisellä vuosisadalla, jäljittelivät hänen palvelusintoaan. Vaikka heitä toisinaan vainottiin ankarasti, heidän intoaan ei pystytty tukahduttamaan. (Apt. 5:28–32; 8:1, 4) Sama pitää paikkansa nykyään. Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä seuraavat yksilöt saarnaavat hyvää uutista käytännöllisesti katsoen maan joka kolkassa. Jehovan todistajina he ovat aina ’innokkaita hyviin tekoihin’. – Tiit. 2:14.
3 Jos meiltä puuttuu into, työstämme tulee pelkkää rutiinia ja osallistumme siihen vain pinnallisesti. Tämä voi johtaa siihen, ettemme saa enää iloa palveluksestamme. Jos huomaamme olevamme tällaisessa tilanteessa, meidän tulee etsiä tapoja, joilla voimme elvyttää intoamme ja ottaa vastaan kenttäpalveluksen asettamat haasteet. Vartiotornissa 15. heinäkuuta 1988 oli kirjoitus ”Kiinnitä alituista huomiota opetukseesi”, ja se sisälsi monia käytännöllisiä ehdotuksia siitä, miten voimme voimistaa ja elvyttää intoamme Valtakunnan palveluksessa.
KOHTAAMAMME HAASTEET
4 Monissa osissa maailmaa on hyvin vähän uutta tai harvoin käytyä aluetta. Suurkaupunkien alueella ei ole epätavallista, että seurakunnat käyvät läpi alueensa kerran kuussa tai jopa kerran viikossa. Tämä voi asettaa haasteen, sillä monet puhuteltavat jo tietävät, keitä me olemme, ja yrittävät usein lopettaa keskustelun, ennen kuin olemme ehtineet esittää asiamme. Ehkä he valittavat, että ’täällä käytiin juuri viime viikolla’. Monet naapureistamme eivät ole kotona, tai huomaamme ehkä alueemme ihmisten olevan apaattisia. Kaikki tämä voi olla masentavaa. Mutta oletko soveltanut käytäntöön edellä mainitun Vartiotornin kirjoituksen kappaleissa 4–7 esitettyjä ehdotuksia?
5 Miljoonia on jo koottu ”muiden lampaitten” ”suureen joukkoon”, ja miljoonat muut suhtautuvat edelleen suopeasti Valtakunnan hyvään uutiseen. (Ilm. 7:9; Joh. 10:16) Voi kuitenkin olla niin, että aikaisemmin menestyksellisinä pitämämme esitykset eivät enää herätäkään kiinnostusta alueillamme. Meidän on tarpeen olla valppaita esitystemme tyylin, laadun ja tehokkuuden suhteen ja olla valmiita tekemään tarpeellisia muutoksia.
6 Tätä aihetta käsitellessään Vartiotorni esitti joitakin kiinnostavia ehdotuksia siitä, miten voimme parantaa palvelustamme. Siinä annettiin ehdotuksia tavoista, joilla voimme antaa perusteellista todistusta, kun meidän on kohdattava välinpitämättömyyttä, kun meidän on puhuttava ihmisille usein käydyillä alueilla ja sellaisille ovenavaajille, jotka valittavat. Sovellammeko näitä ehdotuksia käytäntöön ja muutammeko esitystämme alueen tarpeitten mukaan? Käytämmekö hyväksemme niitä välineitä, joita meillä on tämän tekemiseen? Esitettyjen ehdotusten noudattaminen auttaa meitä saamaan henkilökohtaisemman otteen palveluksesta. Kun toimimme edellä esitetyn mukaisesti, pysymme henkisesti vireämpinä ja uppoudumme palvelukseen. Näin intomme elpyy ja kasvaa.
7 Nykyisten maailman olosuhteitten valossa on varsin ilmeistä, että suuri ahdistus lähestyy. Tämä tähdentää sanomamme kiireellisyyttä ja tarvetta loistaa ’maailman valona’. (Matt. 5:14, 16) Soveltakaamme ahkerasti saamiamme ehdotuksia ja lisätkäämme siten intoamme palveluksessa.