Miksi pyrkiä vanhurskauteen?
VEDENPAISUMUSTA edeltäneessä väkivaltaisessa maailmassa muuan mies oli erilainen kuin kaikki muut. Hän oli Nooa. Hän ja hänen perheensä vaelsivat Jumalan kanssa, samalla kun muu ihmiskunta jätti Hänet huomiotta. Tämän vuoksi ”Nooa oli vanhurskas mies” noina pahoina aikoina, ja tottelemattomille maailman ihmisille hänestä tuli ”vanhurskauden saarnaaja”. – 1. Mooseksen kirja 6:9, UM; 2. Pietari 2:5.
Vuoden 56 paikkeilla yleistä ajanlaskuamme apostoli Paavali oli vankina Kesareassa. Kun hänet haettiin vankisellistään maaherra Felixin eteen, hän käytti hyväksi tilaisuutta saarnata tälle korkealle roomalaiselle hallitusmiehelle. Mikä oli Paavalin sanojen ydin? ’Hän puhui vanhurskaudesta, itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta.’ (Apostolien teot 24:25) Paavalikin oli tosiaan vanhurskauden saarnaaja.
Se kiinnostus, jota nämä kaksi uskollista Jumalan palvelijaa osoittivat vanhurskautta kohtaan, oli varmasti sopivaa. Jehova on ”vanhurskas Jumala ja Pelastaja”. (Jesaja 45:21, UM) Siksi henkeytetty sananlasku sanookin: ”Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.” (Sananlaskut 15:9) Kaikkien Jumalan palvelijoitten tulee pyrkiä vanhurskauteen.
Surullista kyllä, monet suhtautuvat välinpitämättömästi tähän ominaisuuteen. He sanovat: ’En tee mitään pahaa lähimmäiselleni, joten olen varma siitä, että Jumala on mieltynyt minuun.’ Tai he saattavat väittää: ’Vanhurskauteen on monta eri tietä. Kaikki on hyvin niin kauan kuin olen uskossani vilpitön.’ Luuletko Jumalan hyväksyvän tällaisen suurpiirteisen asenteen?
Toiset saattavat herättää erilaisen kysymyksen. He saattavat tietää Paavalin sanoneen: ”Meidät on – – julistettu vanhurskaiksi uskosta.” (Roomalaisille 5:1) Tämän huomioon ottaen he saattavat ihmetellä: ’Miten kristittyjen, jotka on julistettu vanhurskaiksi, tulisi jatkuvasti pyrkiä vanhurskauteen?’ Miten vastaisit tähän kysymykseen?
Vanhurskauden Jumala
Sanakirjan mukaan vanhurskaus on moraalista rehtiyttä, oikeudenmukaisuutta, sopusointua Jumalan tai moraalilakien kanssa. Koska Jehova on vanhurskauden Jumala, jokaisen joka haluaa miellyttää häntä, täytyy olla kiinnostunut tästä hyvin tärkeästä ominaisuudesta. ”Herra [”Jehova”, UM] on vanhurskas”, sanoi psalmista. ”[Hän] rakastaa vanhurskautta; oikeamieliset saavat katsella hänen kasvojansa.” (Psalmi 11:7; 5. Mooseksen kirja 32:4) Apostoli Pietari sanoi: ”Jehovan silmät ovat kohdistettuina vanhurskaisiin ja hänen korvansa heidän rukoukseensa.” – 1. Pietari 3:12.
Me emme voi näin ollen suhtautua välinpitämättömästi tähän asiaan, kuten monet juutalaiset suhtautuivat. Monet heistä olivat epäilemättä kunnon ihmisiä, jotka eivät tehneet pahaa lähimmäisilleen. He olivat myös vilpittömiä – jopa innokkaita – uskonnon harjoittamisessaan. Mutta ensimmäisellä vuosisadalla useimmat heistä eivät olleet Jumalan silmissä vanhurskaita. Paavali sanoi: ”Minä todistan heistä, että heillä on intoa Jumalan puolesta, mutta ei täsmällisen tiedon mukaan, sillä koska he eivät tunteneet Jumalan vanhurskautta, vaan yrittivät vahvistaa omaansa, he eivät alistuneet Jumalan vanhurskauteen.” – Roomalaisille 10:2, 3.
Missä juutalaiset tekivät virheen? Paavali sanoo, että he eivät pyrkineet vanhurskauteen täsmällisen tiedon mukaan. Heidän varoittava esimerkkinsä osoittaa meille, että miellyttävä persoonallisuus ja pahan tekemisen karttaminen eivät riitä. Se osoittaa myös sen, että vanhurskauteen ei ole olemassa monia eri teitä. Apostolien päivinä eläneitten useimpien juutalaisten valitsemassa tiessä oli selvästi jotakin vikaa. Me voimme menestyksellisesti pyrkiä vanhurskauteen vain, jos kuuntelemme Jumalaa. Sananlaskujen kirja sanoo: ”Poikani, jos sinä otat minun sanani varteen ja kätket mieleesi minun käskyni – – Silloin ymmärrät vanhurskauden ja oikeuden ja vilpittömyyden – hyvyyden tien kaiken.” – Sananlaskut 2:1, 9.
Vanhurskauden tie
Mooseksesta aina Jeesukseen asti vanhurskauteen liittyi Mooseksen laissa esitettyjen Jumalan käskyjen totteleminen. Koska epätäydelliset israelilaiset eivät pystyneet olemaan rikkomatta näitä käskyjä, heidän täytyi uhrata Lain vaatimia uhreja ja syntiuhreja voidakseen peittää syyllisyytensä. Mooses sanoi israelilaisille: ”Se on koituva meille vanhurskaudeksi, että tarkoin noudatamme kaikkia näitä käskyjä Herran, meidän Jumalamme, edessä, niinkuin hän on meitä käskenyt.” – 5. Mooseksen kirja 6:25.
Moniin satoihin vuosiin kukaan ei täyttänyt Lakia täydellisesti. Monet vilpittömät ihmiset kuitenkin yrittivät pyrkiä vanhurskauteen sen avulla, ja Raamattu sanoo joidenkuiden näistä olleen vanhurskaita. Esimerkiksi Johannes Kastajan vanhempien sanottiin olleen ”vanhurskaita Jumalan edessä, koska he vaelsivat moitteettomasti kaikkien Jehovan käskyjen ja oikeudellisten vaatimusten mukaan”. – Luukas 1:6.
Jeesus avasi kuitenkin uuden tien vanhurskauteen pyrkimisessä. Hän noudatti Mooseksen lakia täydellisesti – hän olikin ainoa ihminen, joka pystyi siihen. Jeesus kuoli kidutuspaalussa, ja Jehova hyväksyi hänen täydellisen ihmiselämänsä arvon ihmiskunnan lunastushinnaksi. Siitä lähtien lakiliiton alaisia uhreja ei enää tarvittu. Jeesuksen täydellinen uhri peitti kaikkien oikeasydämisten ihmisten synnit. – Heprealaisille 10:4, 12.
Tosi kristityt julistettu vanhurskaiksi
Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta lähtien vanhurskaus on siis yhdistetty siihen, että uskoo tähän vanhurskaaseen Jumalan Poikaan. (Johannes 3:16) Samalla kun Paavalin ajan ortodoksijuutalaiset eivät päässeet vanhurskauteen, koska he hylkäsivät Jeesusta koskevan täsmällisen tiedon, me luemme uskollisista kristityistä: ”[Heidät julistetaan] vanhurskaiksi – – hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään Kristuksen Jeesuksen maksamiin lunnaisiin perustuvan vapautuksen välityksellä.” – Roomalaisille 3:24.
Asiayhteys osoittaa näiden sanojen soveltuvan suoranaisesti niihin voideltuihin kristittyihin, jotka julistetaan vanhurskaiksi Jeesuksen uhriin uskomisen vuoksi siinä tarkoituksessa, että heistä tulee Kristuksen hallitsijatovereita taivaallisessa Valtakunnassa. Nykyään on näyttämölle astunut kuitenkin suuri joukko kristittyjä, joilla on maallinen toivo, kuten apostoli Johannes näki ennalta. Nämäkin uskovat lunastukseen. He ’pesevät pitkät viittansa ja valkaisevat ne Karitsan veressä’, ja niin heidät julistetaan vanhurskaiksi Jumalan ystävinä, joilla on odote säilyä elossa suuresta ahdistuksesta. – Ilmestys 7:9, 14; vrt. Jaakob 2:21–26.
Pyri jatkuvasti vanhurskauteen
Huomaa kuitenkin, että vanhurskauteen pyrkiminen ei pääty Jeesukseen uskomiseen. Timoteus oli ollut vihkiytynyt, voideltu kristitty jo useita vuosia, kun Paavali kirjoitti hänelle seuraavat sanat: ”Pyri – – vanhurskauteen, jumaliseen antaumukseen, uskoon, rakkauteen, kestävyyteen, lempeämielisyyteen. Taistele uskon hyvä taistelu.” (1. Timoteukselle 6:11, 12; 2. Timoteukselle 2:22) Miksi Timoteuksen täytyi ’pyrkiä vanhurskauteen’, jos Jumala oli jo julistanut hänet vanhurskaaksi?
Siksi että sanaa ”vanhurskas” käytetään Raamatussa myös yleisemmässä merkityksessä viittaamaan ihmiseen, joka elää rehellistä, moraalista elämää ja tekee parhaansa totellakseen Jumalan käskyjä. Juuri tässä mielessä Johannes Kastajan vanhemmat olivat vanhurskaita. (Luukas 1:6) Jeesuksen ottoisä, Joosef, ja Joosef Arimatialainen olivat myös vanhurskaita tällä tavalla. (Matteus 1:19; Luukas 23:50) Se että kristityt on julistettu vanhurskaiksi, ei poista heidän vastuutaan pyrkiä vanhurskauteen tässä mielessä. Itse asiassa jokainen kristitty, joka lakkaa elämästä rehellistä, moraalista elämää tai jättää tottelematta Jumalan käskyjä, menettää vanhurskaan asemansa Jehovan edessä.
Vanhurskauteen pyrkiminen – haaste
Vanhurskauteen pyrkiminen on haaste. Miksi? Koska me kaikki olemme epätäydellisiä ja luonnostamme erittäin taipuvaisia epävanhurskauteen. (1. Mooseksen kirja 8:21; Roomalaisille 7:21–23) Lisäksi me elämme maailmassa, joka kannustaa epävanhurskaisiin ajatuksiin ja tekoihin ja joka on Saatana Panettelijan, ”paholaisen”, valvonnassa. (1. Johannes 5:19; 2. Korinttolaisille 4:4) Ei ihme, että kirjoittaessaan Timoteukselle Paavali yhdisti vanhurskauteen pyrkimisen ’uskon hyvän taistelun taistelemiseen’! – 1. Timoteukselle 6:11, 12.
Voimmeko me menestyä tässä ”hyvässä taistelussa”? Kyllä voimme, mutta vain, jos kehitämme sydämestä lähtevää rakkautta Jehovan mittapuita kohtaan ja vihaa pahaa kohtaan. Raamattu sanoo Jeesuksesta: ”Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta.” (Heprealaisille 1:9) Meillä tulisi olla sama asenne: voimakas halu kehittää rakkautta sitä kohtaan, mikä miellyttää Jumalaa, ja inhoa kaikkea sitä kohtaan, mikä ei miellytä häntä.
Samalla meidän tulisi muistaa, että vanhurskauteen pyrkiminen ei ole kilpailu. Jos pidämme itseämme parempina kuin toiset tai olemme ylpeitä omasta vanhurskaudestamme, olemme juutalaisten fariseusten kaltaisia. (Matteus 6:1–4) Ne jotka pyrkivät vanhurskauteen menestyksellisesti, suhtautuvat itseensä nöyrästi ja ’katsovat vaatimattomin mielin, että toiset ovat heitä parempia’. – Filippiläisille 2:3.
Paavali tähdensi Raamatun tutkimisen tärkeyttä vanhurskauteen pyrkimisessä, kun hän kirjoitti: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa.” (2. Timoteukselle 3:16) Jos tutkimme Raamattua ja käymme kristillisissä kokouksissa, joissa Raamattua opetetaan, saamme valmennusta vanhurskauteen. Raamattu voi muovata meitä niin, että puemme yllemme ’uuden persoonallisuuden, joka luodaan Jumalan tahdon mukaan tosi vanhurskaudessa ja uskollisuudessa’. – Efesolaisille 4:24.
Kun vanhurskaudesta tulee erottamaton osa meistä, me todella vihaamme laittomuutta. Meitä ei voida houkutella etsimään tämän maailman huonoa seuraa. (1. Korinttolaisille 15:33) Meitä ei saada rakastamaan tähän maailmaan kuuluvia asioita eikä mukautumaan tämän maailman materialistisiin arvoihin. (Sananlaskut 16:8; 1. Timoteukselle 6:9, 10; 1. Johannes 2:15–17) Meitä ei varmastikaan viehätä kaikki se moraaliton ja väkivaltainen viihde, jota on niin laajalti tarjolla nykyään. – Efesolaisille 5:3, 4.
Vanhurskauden siunaukset
Vanhurskauteen pyrkiminen Jehovan tavalla on todella haaste, mutta tuo taistelu on vaivan arvoinen. Miksi? Koska se johtaa siihen, että voimme nauttia henkilökohtaisesta suhteesta itse Jehovan kanssa. Mikä ainutlaatuinen etu! Raamattu sanoo meille: ”Vanhurskasten asuinsijaa hän [Jehova] siunaa.” ”Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.” (Sananlaskut 3:33; 15:29) Lisäksi me opimme ymmärtämään hyvin Jehovan tarkoitukset. ”Vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka.” – Sananlaskut 4:18.
Raamattu lupaa suojelun vanhurskauteen pyrkiville silloin, kun tämä epävanhurskas asiainjärjestelmä tulee loppuunsa. ”Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.” (Sefanja 2:3) Sen jälkeen Raamattu tarjoaa todella suurenmoisen odotteen niille, joilla on maallinen toivo: ”Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.” – Psalmi 37:29.
Meillä on todella suurenmoisia syitä pyrkiä vanhurskauteen! Jumala itse sanookin: ”Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.” – Sananlaskut 21:21.