Ole henkilökohtaisesti kiinnostunut toisista
1 On ilmiselvää, että Jehova on kiinnostunut toisista. Eikö hän olekin täyttänyt anteliaasti luomustensa aineelliset tarpeet? (1. Moos. 1:29, 30; 2:16, 17; Matt. 5:45; vrt. Luuk. 6:35.) Mikä tärkeämpää, eikö hän ole osoittanut henkilökohtaista kiinnostusta meitä kohtaan järjestämällä meille vapautuksen synnistä ja kuolemasta? – Joh. 3:16.
2 Kun Jeesus oli maan päällä, hän jäljitteli Isänsä täydellistä esimerkkiä henkilökohtaisen kiinnostuksen osoittamisessa toisia kohtaan. (Matt. 11:28–30; 1. Piet. 2:21) Kun täynnä lepraa oleva mies sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos vain haluat, niin sinä voit puhdistaa minut”, niin Jeesus vastasi: ”Minä haluan”, ja paransi miehen. (Matt. 8:2, 3) Lähestyessään Nainin kaupunkia Jeesus kohtasi hautajaiskulkueen, jossa kannettiin nuorta miestä, erään lesken ainoata poikaa, ja säälistä liikuttuneena Jeesus herätti pojan henkiin. (Luuk. 7:11–15) Pyytämättä Jeesus oli henkilökohtaisesti kiinnostunut toisista. Jopa pienet lapset olivat hänen aikansa ja kiinnostuksensa arvoisia, eikä hän ollut koskaan liian kiireinen lohduttaakseen ja rohkaistakseen toisia. – Matt. 20:31–34; Mark. 10:13–16.
PERHE JA YSTÄVÄT
3 Meidän tulisi pyrkiä olemaan Jehovan ja Jeesuksen Kristuksen kaltaisia siinä, että etsimme tapoja osoittaa henkilökohtaista kiinnostusta toisia kohtaan. Tarkastelkaamme siksi joitakin tilaisuuksia tehdä niin.
4 Yksi suurimmista tarpeista on se, että veljet osoittavat aitoa henkilökohtaista kiinnostusta oman perheensä jäseniä kohtaan ja etteivät he laiminlyö perheen hengellisyyttä. Tähän kuuluu perheen kanssa tutkiminen säännöllisesti. Tarkasteletteko perhetutkistelussanne aineistoa kiinnostavalla tavalla ja niin että sillä on käytännöllistä arvoa? Käyttekö myös jokaisen huonekuntanne jäsenen kanssa säännöllisesti kenttäpalveluksessa? Kun teette niin, onko se onnellista aikaa? Rakennatteko lapsissanne halun auttaa toisia ihmisiä ja osoittaa siten kristillistä lähimmäisenrakkautta? Jos kodissanne ei ole lapsia, onko teillä silti perhetutkistelu?
5 Haluamme antaa hengellistä apua kaikille, keille voimme. Mutta unohdammeko kiireisessä elämänrytmissämme osoittaa henkilökohtaista kiinnostusta niitä seurakunnanjäseniä kohtaan, joilla on erityistarpeita? (Sananl. 3:27; Gal. 6:10) Kristillisessä seurakunnassa on isättömiä poikia, iäkkäitä, leskiä, heikkoja, masentuneita, vammaisia ja muita, joilla on erityistarpeita. Jäljitellessämme Jehovaa ja hänen Poikaansa meidän ei tulisi laiminlyödä henkilökohtaisen kiinnostuksen osoittamista kaikkia veljiämme ja sisariamme kohtaan. – 1. Kor. 10:24; Fil. 2:4; Hepr. 13:16.
LAMPAANKALTAISET KENTÄLLÄ
6 Miten voimme osoittaa henkilökohtaista kiinnostusta niitä kohtaan, joille pidämme Raamatun kotitutkistelua? Monet heistä ovat huomanneet tarpeen luopua maailmallisten tovereidensa seurasta. Vaikka olemmekin kiireisiä, osoitammeko henkilökohtaista kiinnostusta näitä oppilaita kohtaan ja saammeko ne, jotka ovat tehneet muutoksia, tuntemaan olevansa tervetulleita uusiksi ystäviksemme? Olemmeko rohkaisun lähteenä tällaisille, vaikkemme olisikaan niitä, jotka tutkivat heidän kanssaan? – Vrt. Mark. 10:28–30.
7 Voitko osoittaa täydemmässä määrin vilpitöntä henkilökohtaista kiinnostusta niitä kohtaan, jotka ovat halukkaita kuuntelemaan hyvää uutista? Pyritkö auttamaan heitä täyttämään heidän hengelliset tarpeensa? Mitä itse voit tehdä osallistuaksesi kenttäpalvelukseen suuremmassa määrin? Älä pidäty toimimasta, jos voit nyt osallistua siihen täydemmässä määrin. – Luuk. 9:60–62.
8 Meidän täytyy jäljitellä Jehovaa ja Jeesusta henkilökohtaisen kiinnostuksen osoittamisessa toisia kohtaan. Meidän tulee olla myötätuntoisia ja pyrkiä auttamaan, kuten Jeesus teki sen miehen tapauksessa, joka oli täynnä lepraa. Meidän täytyy tosiaan aina tarkkailla tapoja, joilla voimme osoittaa henkilökohtaista kiinnostusta toisia kohtaan.