Voidaanko kiinnostus herättää uudelleen?
1 ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matt. 5:3.) Nuo sanat, jotka Jeesus esitti vuorisaarnassa, ovat hyvin merkityksellisiä. Monetkaan ihmiskuntaan kuuluvista eivät tajua sitä, että he tarvitsevat hengellisiä asioita tehdäkseen elämänsä onnelliseksi ja merkitykselliseksi. On joitakuita, jotka ovat joskus olleet tietoisia hengellisistä tarpeista, mutta eivät ole enää. Jokin sai heidät viilenemään hengellisiä asioita kohtaan. He kääntyivät pois siitä, mikä on todella heidän hyväkseen. Herää kysymys: voidaanko sellaisten kiinnostus herättää uudelleen? Onneksi joidenkuiden kiinnostuksen voi.
2 Saatat tuntea jonkun, joka tutki Raamattua Jehovan todistajien kanssa vuosia sitten, ehkä aivan lapsena, mutta sitten lakkasi olemasta Jumalan kansan yhteydessä. Jotkin Raamatun opetukset ja vanhurskaat periaatteet ovat kuitenkin saattaneet painua hänen mieleensä, ja hän muistaa ne yhä. Kun maailmantilanne pahenee ja elämän olosuhteet muuttuvat, palaavat aiemmin opitut asiat mieleen ja ihminen voi kääntyä Jumalan puoleen ja olla valmis hankkimaan lisää tietoa Raamatusta. Sellaisten ihmisten luona käyminen tarkoituksena aloittaa raamatuntutkistelu uudelleen voi olla hyvin palkitsevaa.
3 Aika ajoin meidän tulisi varmasti ponnistella käydäksemme niiden luona, jotka olivat läsnä muistonvietossa. Anna heidän tietää, että olet aidosti kiinnostunut heidän hengellisestä hyvinvoinnistaan, ja tarjoudu tutkimaan Raamattua heidän kanssaan. Tulisi pyrkiä erityisesti auttamaan niitä, jotka olivat läsnä myös vastikään pidetyssä ”Valon kantajien” piirikonventissa. Joissakin tapauksissa saattaa olla etua siitä, että joku toinen julistaja käy sellaisen henkilön luona, jonka tutkistelu keskeytettiin, koska tämä ei edistynyt.
4 Tietenkin niiden ihmisten, joiden kanssa tutkimme, odotetaan suhtautuvan Jehovan palvontaan vakavasti ja olevan ainakin jossakin määrin ahkeria raamatuntutkimisessaan. Mutta me haluamme osaltamme varmistaa sen, että olemme ponnistelleet riittävästi auttaaksemme heitä ja että voimme ajatella toisista niin kuin apostoli Paavali, kun hän sanoi: ”Olen viaton kaikkien ihmisten vereen.” (Apt. 20:26.)