Jumalan korvaamattoman arvokas jalokivi – Raamattu – tarkasteltavana eri puolilta
VUONNA 1867 Schalk van Niekerk -niminen maanviljelijä katseli lapsia, jotka leikkivät kivillä. Yksi niistä, erityisen kirkas ja kaunis kivi, pisti hänen silmäänsä. ”Jos pidätte siitä, voitte saada sen”, sanoi lasten äiti. Van Niekerk lähetti kiven kuitenkin mineralogille tutkittavaksi. Lapsilla ei ollut mitään aavistusta siitä, että he leikkivät timantilla, joka oli 500 punnan arvoinen!
Voisiko olla niin, että sinäkin omistat korvaamattoman arvokkaan jalokiven tajuamatta sitä? Monet esimerkiksi omistavat Raamatun, sillä se on kaikkien aikojen menekkiteos, joka on saatavana osittain tai kokonaan yli 1 900 kielellä. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ole lukeneet Raamattua eivätkä siksi juurikaan tunne sen sisältöä.
Raamatussa vakuutetaan, että se on ”Jumalan henkeyttämä” ja näin ollen Jumalan sana. (2. Timoteukselle 3:16; vrt. 1. Tessalonikalaisille 2:13.) Se on ihmiskunnan arvokkain omaisuus. Sen avulla voimme oppia, miten voimme saada suurinta hyötyä elämästä nyt ja, mikä vielä tärkeämpää, miten voimme saada ikuisen elämän! (Johannes 17:3, 17) Voisiko mikään olla arvokkaampaa kuin tämä?
Tähän jalokiveen ja sen eri puoliin täytyy kuitenkin perehtyä, jotta sitä voisi arvostaa. Ensi silmäyksellä tehtävä voi tuntua vaikealta. Koostuuhan Raamattu sentään 66 eri kirjasta. Mitä nuo kirjat pitävät sisällään? Onko niiden järjestykseen jokin syy? Jos on, niin miten jonkin nimenomaisen raamatunkohdan voi paikantaa?
Raamattuun perehtyminen on haaste. Mutta kirjaimellisen jalokiven tavoin Raamattukin on symmetrinen ja järjestyksellinen. Voimme havaita tämän, kun tarkastelemme lyhyesti sen sisältöä.
Raamatun heprealaiset kirjoitukset viittaavat Kristukseen
Yleensä Raamattu jaetaan ”Vanhaan testamenttiin” ja ”Uuteen testamenttiin”. Nämä nimitykset ovat kuitenkin harhaanjohtavia, koska ne antavat sellaisen vaikutelman, että ”Vanha testamentti” on vanhentunut ja merkitykseltään vähäinen. Sopivampi nimitys tälle Raamatun osalle olisi Raamatun heprealaiset kirjoitukset, sillä tämä osa kirjoitettiin alun perin pääasiassa heprean kielellä. ”Uusi testamentti” kirjoitettiin ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla kreikaksi ja näin ollen sitä on sopivammin kutsuttu Raamatun kreikkalaisiksi kirjoituksiksi.
Ensimmäisen Raamatun kirjan, 1. Mooseksen kirjan (Genesis), kertomus alkaa aikakausia sitten, kun Jumala loi taivaan ja maan ja myöhemmin alkoi valmistaa maata ihmisen asuinpaikaksi. Ensimmäinen ihmispari luodaan täydelliseksi. He valitsevat kuitenkin syntisen elämäntavan, josta on murheelliset seuraukset heidän jälkeläisilleen. Raamattu antaa kumminkin hämärässä näkyvän jalokiven tavoin toivon välähdyksen langenneelle ihmiskunnalle: ”Siemen”, joka tulee poistamaan synnin ja kuoleman vaikutukset. (1. Mooseksen kirja 3:15) Kuka tämä Siemen tulee olemaan? 1. Mooseksen kirjassa Siemeneen johtavaa sukuhaaraa aletaan seurata, kun huomio kiinnitetään sellaisiin Siemenen esivanhempiin kuin Aabrahamiin, Iisakiin ja Jaakobiin.
Seuraavaksi, 2. Mooseksen kirjassa (Exodus), kuvaillaan Mooseksen syntymä. Monissa eri piirteissä Mooseksen elämä antaa ennakkovälähdyksiä tulevasta Siemenestä. Kymmenen vitsauksen jälkeen tapahtuu mittasuhteiltaan valtava israelilaisten Egyptistä lähtö ja Siinain vuoren luona Israelista tulee Jumalan valittu kansa. 3. Mooseksen kirja (Leviticus) esittää Jumalan säädökset Israelissa olevaa leeviläistä pappeutta varten. 4. Mooseksen kirja (Numeri) kertoo sekä israelilaisista pidetyn väestönlaskennan aikoihin että Israelin erämaavaelluksen aikana sattuneista tapahtumista. Ja nyt ollessaan valmis menemään Luvattuun maahan Israel saa Mooseksen viimeiset kehotukset. Tämä on 5. Mooseksen kirjan (Deuteronomium) teema. Viitaten tulevaan Siemeneen Mooses kehottaa kansaa kuuntelemaan ’profeettaa, jonka Jumala tulee herättämään’. – 5. Mooseksen kirja 18:15.
Seuraavaksi ovat vuorossa historialliset kirjat. Nämä ovat suurimmaksi osaksi aikajärjestyksessä. Joosua kuvailee Luvatun maan valloittamista ja jakamista. Tuomarita kertoo näiden tapahtumien jälkeen Israelia peräkkäin hallinneiden tuomarien aikana sattuneista tapauksista. Ruut kertoo Jumalaa pelkäävästä naisesta, joka elää tuomarien aikana ja jolla on etu tulla Jeesuksen Kristuksen esiäidiksi.
Tuomarien hallintakausi tulee kuitenkin loppuunsa. Ensimmäinen Samuelin kirja kertoo profeetta Samuelin silmin nähtynä Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin murheellisesta hallituskaudesta. Toinen Samuelin kirja kuvailee Saulin seuraajan Daavidin menestyksellistä hallitusaikaa. Ensimmäinen ja Toinen Kuninkaiden kirja johdattavat meidät Salomon loistoisasta hallituskaudesta murheelliseen Babylonian pakkosiirtolaisuuteen, jonne Israelin kansa joutuu vuonna 607 eaa. Ensimmäisessä ja Toisessa Aikakirjassa tehdään yhteenveto tästä historiasta Babylonin pakkosiirtolaisuudesta palanneen kansan näkökulmasta katsottuna. Lopuksi Esra, Nehemia ja Ester kuvailevat sitä, miten israelilaiset palautetaan kotimaahansa, ja kertovat jotain heidän senjälkeisestä historiastaan.
Seuraavana ovat vuorossa runolliset kirjat, joiden sisältämä runous kuuluu kauneimpien koskaan kirjoitettujen runojen joukkoon. Job esittää sävähdyttävän kuvauksen nuhteettomuudesta kärsimyksissä ja siitä saatavasta palkasta. Psalmit sisältää Jehovaa ylistäviä lauluja ja rukouksia, joissa pyydetään armoa ja apua. Ne ovat lohduttaneet lukemattomia Jumalan palvelijoita. Tämän lisäksi Psalmeissa on lukuisia ennustuksia, jotka antavat lisävalaistusta tulevasta Messiaasta. Sananlaskut ja Saarnaaja paljastavat piirteitä jumalallisesta viisaudesta ytimekkäiden sananparsien avulla. Laulujen laulu (Korkea veisu) on taas loisteliasta rakkausrunoutta, jolla on syvällinen profeetallinen merkitys.
Seuraavat 17 kirjaa – Jesajasta Malakiaan – ovat pääasiassa profeetallisia. Valituslauluja (Valitusvirsiä) lukuun ottamatta näiden kirjojen nimet viittaavat kirjoittajaan. Monilla näistä profetioista on jo ollut merkittävä täyttymys. Ne viittaavat myös meidän aikanamme ja lähitulevaisuudessa huipentuviin tapahtumiin.
Näin ollen Heprealaisissa kirjoituksissa esiintyy hämmästyttävä määrä muodon ja tyylin vaihtelua. Silti niillä kaikilla on yhteinen teema. Niiden ennustukset, sukuluettelot ja dramaattiset tapahtumat säkenöivät käytännöllistä viisautta ja profeetallista merkitystä.
Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset – Siemen ilmaantuu
Ihmisen syntiinlankeemuksesta on kulunut neljätuhatta vuotta. Yhtäkkiä maalliselle näyttämölle ilmaantuu kauan odotettu Siemen, Messias, Jeesus! Tämän ihmishistorian avainhahmon Jumalalle suorittama palvelus on merkitty muistiin Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa neljään erilliseen, mutta toisiaan täydentävään kirjaan, joita kutsutaan evankeliumeiksi. Nämä ovat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.
Kuinka arvokkaita nämä neljä kertomusta ovatkaan kristityille! Niissä kerrotaan Jeesuksen tekemistä hämmästyttävistä ihmeistä, hänen merkityksellisistä kuvauksistaan, vuorisaarnastaan, nöyryyden esimerkistään, säälistään ja siitä ehdottomasta tottelevaisuudesta, jota hän osoitti Isäänsä kohtaan, rakkaudesta, jota hän tunsi ”lampaitaan” kohtaan, ja lopuksi hänen uhrikuolemastaan ja loistavasta ylösnousemuksestaan. Evankeliumien tutkiminen kehittää meissä syvää rakkautta Jumalan Poikaa kohtaan. Ennen kaikkea meidät vedetään näin Kristuksen lähettäjän, Jehova Jumalan, lähelle. Nämä kertomukset kannattaa lukea uudestaan ja taas uudestaan.
Apostolien teot ovat jatkoa evankeliumien kertomuksille. Siinä selostetaan kristillisen seurakunnan varhaisvuosia, jotka ulottuvat helluntain ajoista Paavalin vankeuteen Roomassa vuonna 61. Tästä kirjasta voimme lukea Stefanuksesta, ensimmäisestä kristitystä marttyyrista, myöhemmin apostoli Paavaliksi tulleen Sauluksen kääntymyksestä, ensimmäisten pakanakäännynnäisten tuomisesta kristillisyyteen sekä Paavalin jännittävistä lähetysmatkoista. Nämä kertomukset ovat sekä jännittäviä että uskoa vahvistavia.
Nyt ovat vuorossa 21 kirjettä eli epistolaa. Ensimmäiset 14 ovat Paavalin kirjoittamia, ja ne on nimetty sen kristityn tai seurakunnan mukaan, jolle ne lähetettiin. Loput kirjeistä on nimetty kirjoittajan mukaan – Jaakob, Pietari, Johannes ja Juudas. Miten runsaasti neuvontaa ja rohkaisua nämä kirjeet sisältävätkään! Ne käsittelevät opillisia asioita ja ennustusten täyttymyksiä. Ne auttavat kristittyjä pysymään erossa syntisestä elinympäristöstään. Ne korostavat tarvetta kehittää veljellistä kiintymystä ja muita jumalisia ominaisuuksia. Niissä asetetaan oikean seurakuntajärjestelyn malli hengellisesti vanhempien miesten johdon alaisuudessa.
Kreikkalaiset kirjoitukset päättyvät Heprealaisten kirjoitusten tavoin profeetalliseen muistiinmerkintään. Apostoli Johanneksen noin vuonna 96 kirjoittama Ilmestys kerää yhteen ennustusten langat ja Raamatun pääteeman – Jehovan nimen pyhittämisen hänen messiaanisen Valtakuntansa kautta. Näkyjen sarja kuvailee havainnollisesti Saatanan turmeltuneen järjestelmän uskonnollisten, sotilaallisten ja poliittisten voimien tuhon. Nämä korvataan Kristuksen hallituskaupungilla, joka kääntää huomionsa maan asioiden hoitamiseen. Tämän Valtakunnan hallinnan alaisuudessa Jumala lupaa ’pyyhkiä pois kaikki kyyneleet eikä kuolemaa ole enää oleva’. – Ilmestys 21:4.
Onko siis mitään epäilystä siitä, että Raamattu on jumalallista valoa heijastava virheetön jalokivi? Jos et ole lukenut sitä läpi, mikset aloittaisi sen tekemistä nyt? Tulet viehtymään sen symmetriaan, saamaan valistusta sen loistosta, liikuttumaan sen kauneudesta ja ihastumaan sen sanomaan. Se on todella ”täydellinen lahja – – taivaan valojen Isältä”. – Jaakob 1:17.
[Alaviitteet]
a Tässä artikkelissa on Raamatun kirjoista osittain käytetty Uuden maailman käännöksen mukaisia nimiä.
[Taulukko s. 28, 29]
TAULUKKO RAAMATUN KIRJOISTA
Ilmaisee kirjoittajan ja kirjoituspaikan sekä sen, milloin kirjoitus päättyi ja kuinka pitkän ajanjakson kirjan tapahtumat käsittävät.
Joidenkin kirjojen kirjoittajat ja kirjoituspaikat ovat epävarmoja. Monet aikamäärät ovat likimääräisiä; lyhenne e. merkitsee ”ennen”, j. ”jälkeen” ja n. ”noin”.
Heprealaisten kirjoitusten kirjat (eaa.)
Kirja Kirjoittaja(t) Kirjoituspaikka Kirjoitus Tapahtumien
päättyi aika
1. Mooseksen kirja Mooses Erämaa 1513 ”Alusta” vuoteen 1657
2. Mooseksen kirja Mooses Erämaa 1512 1657–1512
3. Mooseksen kirja Mooses Erämaa 1512 1 kuukausi (1512)
4. Mooseksen kirja Mooses Erämaa/Moabin 1473 1512–1473
tasangot
5. Mooseksen kirja Mooses Moabin tasangot 1473 2 kuukautta (1473)
Joosua Joosua Kanaan n. 1450 1473–n. 1450
Tuomarit Samuel Israel n. 1100 n. 1450–n. 1120
Ruut Samuel Israel n. 1090 11 vuotta tuomarien
hallitessa
1. Samuelin kirja Samuel; Gaad; Israel n. 1078 n. 1180–1078
Naatan
2. Samuelin kirja Gaad; Naatan Israel n. 1040 1077–n. 1040
1. Kuninkaiden kirja Jeremia Jerusalem/Juuda 580 n. 1040–911
2. Kuninkaiden kirja Jeremia Jerusalem/Egypti 580 n. 920–580
1. Aikakirja Esra Jerusalem (?) n. 460 1. Aikakirjan 9:44:n
jälkeen: 1077–1037
2. Aikakirja Esra Jerusalem (?) n. 460 1037–537
Esra Esra Jerusalem n. 460 537–n. 467
Nehemia Nehemia Jerusalem j. 443 456–j. 443
Ester Mordokai Susa, Elam n. 475 493–n. 475
Job Mooses Erämaa n. 1473 Yli 140 vuotta
vuosina 1657–1473
Psalmit Daavid ja muita n. 460
Sananlaskut Salomo; Aagur; Jerusalem n. 717
Lemuel
Saarnaaja Salomo Jerusalem e. 1000
Laulujen laulu Salomo Jerusalem n. 1020
(Korkea veisu)
Jesaja Jesaja Jerusalem j. 732 n. 778–j. 732
Jeremia Jeremia Juuda/Egypti 580 647–580
Valituslaulut Jeremia Jerusalemin 607
(Valitusvirret) lähistö
Hesekiel Hesekiel Babylon n. 591 613–n. 591
Daniel Daniel Babylon n. 536 618–n. 536
Hoosea Hoosea Samarian seutu j. 745 e. 804–j. 745
Jooel Jooel Juuda n. 820 (?)
Aamos Aamos Juuda n. 804
Obadja Obadja n. 607
Joona Joona n. 844
Miika Miika Juuda e. 717 n. 777–717
Naahum Naahum Juuda e. 632
Habakuk Habakuk Juuda n. 628 (?)
Sefanja Sefanja Juuda e. 648
Haggai Haggai Jerusalem 520 112 päivää (520)
Sakarja Sakarja Jerusalem 518 520–518
Malakia Malakia Jerusalem j. 443
Kreikkalaisten kirjoitusten kirjat (ya.)
Kirja Kirjoittaja Kirjoituspaikka Kirjoitus Tapahtumien
päättyi aika
Matteus Matteus Palestiina n. 41 2 eaa.–33 ya.
Markus Markus Rooma n. 60–65 29–33 ya.
Luukas Luukas Kesarea n. 56–58 3 eaa.–33 ya.
Johannes Apost. Johannes Efesos tai n. 98 Johdannon jälkeen,
sen lähistö 29–33 ya.
Apostolien teot Luukas Rooma n. 61 33–n. 61 ya.
Roomalaisille Paavali Korintto n. 56
1. Korinttolaisille Paavali Efesos n. 55
2. Korinttolaisille Paavali Makedonia n. 55
Galatalaisille Paavali Korintto tai n. 50–52
Syyrian Antiokia
Efesolaisille Paavali Rooma n. 60–61
Filippiläisille Paavali Rooma n. 60–61
Kolossalaisille Paavali Rooma n. 60–61
1. Tessalonikalaisille Paavali Korintto n. 50
2. Tessalonikalaisille Paavali Korintto n. 51
1. Timoteukselle Paavali Makedonia n. 61–64
2. Timoteukselle Paavali Rooma n. 65
Tiitukselle Paavali Makedonia (?) n. 61–64
Filemonille Paavali Rooma n. 60–61
Heprealaisille Paavali Rooma n. 61
Jaakob Jaakob Jerusalem e. 62
(Jeesuksen veli)
1. Pietarin kirje Pietari Babylon n. 62–64
2. Pietarin kirje Pietari Babylon (?) n. 64
1. Johanneksen kirje Apost. Johannes Efesos tai n. 98
sen lähistö
2. Johanneksen kirje Apost. Johannes Efesos tai n. 98
sen lähistö
3. Johanneksen kirje Apost. Johannes Efesos tai n. 98
sen lähistö
Juudas Juudas Palestiina (?) n. 65
(Jeesuksen veli)
Ilmestys Apost. Johannes Patmos n. 96