Älä luovu hyvän tekemisestä

”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” – GALATALAISILLE 6:9.

1. Minkä tehtävän Jeesus antoi seuraajilleen?

MILLAISTA hyvää työtä kristityt suorittavatkaan osana palvontaansa! Se on ilmaistu selvässä käskyssä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä, kastakaa heidät – – ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” (Matteus 28:19, 20) Jeesus Kristus itse antoi opetuslapsilleen tehtäväksi suorittaa tuota maailmanlaajuista opetustyötä.

2. a) Miksi voimme sanoa, että opetuslasten tekeminen oli tärkeää ja hyvää työtä? b) Mitä tarkoituksia opetuslasten tekeminen palvelee?

² Koska määräys tehdä opetuslapsia oli yksi viimeisistä lausunnoista, joita Jeesus esitti ensimmäisille opetuslapsilleen ennen taivaaseen nousemistaan, eikö se ollutkin mitä tärkein toimeksianto? Oli, koska sen täyttäminen pelastaisi elämää. (1. Timoteukselle 4:16) Tämä tekee siitä hyvää työtä. Se antaa tervettä raamatullista opetusta niille, jotka ottavat Valtakunnan sanoman huomioon, ja saarnaamistyöllä annetaan varoitus kaikille välinpitämättömille ihmisille. (Luukas 10:10, 11) Tosi kristityt voidaan näin ollen tunnistaa siitä, että he tekevät tätä työtä kuin myös siitä, että he mukautuvat kaikkiin muihinkin Jeesuksen opetuksiin. – Johannes 8:31.

3. a) Miten opetuslapset suhtautuivat Jeesuksen omaan esimerkkiin ja käskyyn? b) Millaista asennetta Jeesus kehitti opetuslapsissaan?

³ Suurena Opettajana Jeesus antoi erinomaisen esimerkin seuraajilleen. Hän opetti julkisesti ja teki opetuslapsia ’saarnaamalla valtakunnan hyvää uutista’. (Matteus 9:35) Hänen esimerkkinsä mukaisesti uusista seuraajistakin tuli opetuslasten tekijöitä, sillä tosi opetuslapsi on sellainen, ”joka hyväksyy toisen opetukset ja auttaa niiden levittämisessä”. Alussa he tekivät opetuslapsia vain juutalaisista ja käännynnäisistä. Mutta noudattivatko Jeesuksen seuraajat hänen käskyään ’mennä jatkuvasti’ ”herkeämättä” tuolla kentällä kohtaamastaan epäsuopeasta suhtautumisesta huolimatta? He tosiaankin menivät ”Israelin huoneen kadonneitten lampaiden luo”, kunnes ensimmäisistä pakanoista tuli uskovia vuonna 36. (Matteus 10:5, 6; Apostolien teot 5:42) Sanottiin, että opetuslapset ’täyttivät Jerusalemin opetuksellaan’. (Apostolien teot 5:28) He eivät luopuneet hyvästä työstään, vaan sen sijaan saattoivat sen uskollisesti päätökseen.

”Pelto on maailma”

4. Mikä oli Jeesuksen seuraajien asenne laajennetun työmääräyksen toteuttamiseen?

⁴ Jeesus osoitti, että peltoon sisältyisivät ”kaikkien kansojen ihmiset”. (Matteus 28:19) Vertauksessa Valtakunnan siemenen kylvämisestä hän sanoi: ”Pelto on maailma.” (Matteus 13:38) Niinpä kristityt olisivat hänen Valtakunnan ”todistajiaan” kaikkialla. Jälleen he ’menisivät jatkuvasti’, tällä kertaa ”maan ääriin asti”. (Apostolien teot 1:8) Apostoli Paavali ’ahersi sanan parissa’, ja me voimme olla varmoja siitä, että toisetkin kristityt tekivät niin. – Apostolien teot 18:5.

5. Miten Jeesus osoitti, että hän odotti opetuslastensa olevan kiinteästi mukana todistamistyössä nykyisen järjestelmän loppuun saakka?

⁵ Jeesus oletti todistamistyön antavan kristityille runsaasti tekemistä nykyisen asiainjärjestelmän loppuun saakka. Tämä käy ilmi siitä, mitä hän ennusti kristillisestä palveluksesta ja siitä alueesta, minne se ulottuisi. Jeesus sanoi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” – Matteus 24:14.

6. Miten kauan Valtakunnan saarnaamistyötä tehdään, ja miten tämän pitäisi vaikuttaa asennoitumiseemme sitä kohtaan?

⁶ Kun Jeesus antoi käskyn osallistua Valtakunnasta saarnaamiseen ja opetuslasten tekemiseen kautta maan, hän tiesi, että sellainen hyvä työ saavuttaisi jonain päivänä huippukohtansa, niin kuin se saavutti juutalaisellakin kentällä. Mutta se täyttäisi tarkoituksensa. Hän sanoi: ”Sitten tulee loppu.” Niinpä Jehovan todistajat jatkavat luottavaisesti ja iloisesti heille määrätyn työn tekemistä loppuun saakka. Se auttaa heitä jatkamaan työn tekemistä meidän päivinämme, kunnes työ on saatu päätökseen.

Miten työ tehdään

7. Mikä teema oli tunnusomainen Jeesuksen ja hänen opetuslastensa palvelukselle?

⁷ Jeesus opetti ensimmäisille opetuslapsilleen, miten heidän piti suorittaa julkista palvelustaan. He vastasivat innokkaasti hänen käskyynsä ’mennä’. Valmentaessaan heitä todistamistyöhön Jeesus sanoi: ”Kun menette, saarnatkaa sanoen: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’” (Matteus 10:7) Heidän sanomallaan oli näin sama Valtakunta-teema, joka oli ollut tunnusomainen hänen palvelukselleen. Se olisi hyvä uutinen vilpitönsydämisille ihmisille. Kun Jeesuksen seuraajat aloittivat työnsä, lopettiko Jeesus omansa? Ei tosiaankaan, sillä ”kun – – Jeesus oli päättänyt ohjeiden antamisen kahdelletoista opetuslapselleen, hän lähti sieltä opettamaan ja saarnaamaan heidän kaupunkeihinsa”. – Matteus 11:1.

8. a) Missä ja miten Valtakunnan julistajien oli määrä lähestyä ihmisiä? b) Miksi on sopivaa viedä hyvä uutinen ihmisten kotiin? c) Mitä hyötyä on siitä, että tervehtii talonväkeä sopivalla tavalla?

⁸ Missä ja miten näiden Valtakunnan julistajien oli määrä lähestyä ihmisiä? Jeesus kehotti heitä: ”Kun menette taloon, tervehtikää talon väkeä.” (Matteus 10:12) Kun jonkun taloon mennään kertomaan hyvää uutista, se on talonomistajan kunnioittamista ja antaa hänelle tilaisuuden olla tekemisissä Valtakunnan sanoman kanssa omassa kodissaan. Totunnaiset ja vakiintuneet tervehtimistavat ovat kohteliaita ja huomaavaisia keinoja aloittaa keskustelu, ja niistä on hyötyä myös siten, että ystävällinen ja iloinen tervehdys muuttaa kutsumattoman vierailun tervetulleeksi. (Vrt. Matteus 28:9; Luukas 1:28.) Ovenavaajan äänensävy ja vastaus voivat myös kertoa paljon hänen asenteestaan. Sinun tulee kiinnittää huomiota siihen ennen kuin jatkat, koska tällainen tieto helpottaa sanojesi mukauttamista puhuteltavan tarpeisiin. – Vrt. Apostolien teot 22:1, 2; 23:6.

9. Mikä osoittaa, että kaikki eivät kuuntelisi Valtakunnan sanomaa arvostaen, ja miten oli määrä suhtautua niihin, jotka eivät osoittaisi kiinnostusta sitä kohtaan?

⁹ Jeesus ilmoitti opetuslapsilleen, etteivät kaikki ihmiset alueella suhtautuisi suopeasti. Hän sanoi: ”Mihin kaupunkiin tai kylään menettekin, etsikää, kuka siinä on arvollinen.” Jos kaikki ottaisivat Valtakunnan sanoman vastaan, ei olisi mitään syytä käyttää ilmausta ”etsikää”. Miten oli määrä suhtautua niihin, jotka eivät osoittaneet kiinnostusta sanomaa kohtaan? ”Missä joku ei ota teitä vastaan eikä kuuntele sanojanne, pudistakaa tomu jaloistanne mennessänne ulos siitä talosta tai siitä kaupungista” eli piti lähteä rauhassa ja jättää seuraukset Jehovan ratkaistavaksi. – Matteus 10:11, 14.

Tilanne nykyään

10. Mitä Jehovan todistajien Valtakunnan saarnaamistoiminnasta on sanottu?

¹⁰ Jehovan todistajat mukautuvat uskollisesti kristilliseen tehtäväänsä ja täyttävät maan Valtakunnan sanomalla. Niinpä A. P. Wisse, alankomaalainen sanomalehtimies, sanoi: ”He ovat erilaisia kuin muut ihmiset. Tämä erilaisuus on osittain seurausta heidän innokkaasta evankelioimisestaan. Heidän mielestään tosi kristillisyys ei ole pelkkä uskonto katedraaleineen ja seurakuntalaisineen, joista kullakin on oma vakiopaikkansa ja joiden uskonto ei vaadi heitä juuri muuta kuin kuuntelemaan. Jehovan todistajat puhuvat Paavalin tavoin suorasukaisesti kenelle tahansa, joka kuuntelee.” Jehova Jumala on varmasti siunannut sellaisen palvelusinnon.

11, 12. a) Mitä tuloksia on saatu palveluksessa viime vuosina? b) Kun lukumäärämme kasvaa, mitä tapahtuu saarnaamiseen käytettävissä olevalle alueelle? c) Mitä kysymyksiä herää?

¹¹ Yli 3 000 000 Valtakunnan julistajaa työskentelee nykyään innokkaasti 210 maassa. Me näemme uusien opetuslasten määrässä tapahtuvan erinomaista kasvua: 1 246 204 on kastettu seitsemän viime vuoden aikana. On ilmeistä, että Jehova siunaa ahkerat ponnistelut. (Jesaja 60:8–10, 22) Onhan ainakin 40 maassa ja saaressa yksi Jehovan todistaja jokaista noin 300:aa asukasta kohden, eli yksi julistaja noin 100 huonekuntaa kohti! Lisäksi joillakin alueilla esimerkiksi Kanadassa ja Guadeloupessa suhde on yksi todistaja 45:tä tai 50:tä seurakunnan alueella asuvaa ihmistä kohti – vain noin 15 kotia tai vähemmän kutakin julistajaa kohti! Monet näistä alueista käydään joka kuukausi. Jopa maissa, joissa todistajia on suhteessa vähemmän, jotkut kaupunkialueet käydään läpi todistamistyössämme erittäin usein. Soulissa Korean tasavallassa joillakin kaupunkialueilla käydään joka viides päivä! Todistajien määrän kasvaessa ja yhä useampien ryhtyessä tienraivaus- ja osa-ajan tienraivaustyöhön me tulemme käymään lähimmäistemme ovilla entistä useammin. Syntyykö siitä ongelmia?

¹² Täytyy myöntää, että joillakin alueilla tilanne on ongelmallinen sekä Jehovan todistajille että niille, joiden luona me käymme. Ongelmia lisää vielä ihmisten kasvava välinpitämättömyys monissa maissa. Kun meidän lukumäärämme siis kasvaa, luovummeko pikku hiljaa hyvästä työstämme? Päättelemmekö, että työmme on melkein tehty ja että me olemme jo ’etsineet’ kaikki ne, jotka ottavat sanoman vastaan ja joista tulee opetuslapsia? Oletko itse väsymässä ja kenties turhautunut siitä, että käyt samojen kylmäkiskoisten ihmisten luona? Mitä voidaan tehdä erinomaisen toimintatarmomme säilyttämiseksi?

Oikean asenteen säilyttäminen

13, 14. a) Miten meidän pitäisi suhtautua usein käydyllä alueella kehittyvään tilanteeseen? b) Miksi ne, jotka eivät kuuntele, eivät ole esteenämme? c) Miten me voimme seurata apostolien esimerkkiä tavatessamme niitä, jotka eivät pidä käynneistämme?

¹³ Ratkaisuun sisältyy ennen kaikkea asenteemme Jehovan todistajina. Katsokaamme ensinnäkin aina asian valoisaa puolta. Työmme saavuttaessa huippukohtansa kehittyy varmasti monissa paikoissa sellainen tilanne, että alue käydään läpi yhä useammin, koska julistajia on paljon suhteessa asukkaisiin. Mutta emmekö olekin rukoilleet juuri tätä? (2. Tessalonikalaisille 3:1) Sen mitä me nyt näemme, pitäisi saada meidät iloisiksi ja vakuuttuneiksi siitä, että opetuslasten tekeminen on loppuvaiheessaan! Valtakuntaa tosiaan saarnataan, kuten Jeesus ennusti. Ja sellaisissakin paikoissa, joissa ihmiset ’eivät kuuntele sanojamme’, heitä varoitetaan Valtakunnan saarnaamistyömme välityksellä. Muista, että opetuslasten tekemisen lisäksi me julistamme hyvää uutista ”todistukseksi”. – Matteus 10:14; 24:14.

¹⁴ Lisäksi voidaan odottaa, että yhä useammat ihmiset hylkäävät Valtakunnan sanoman lopun lähestyessä. Ennusteet ovat selvät, ja sekä Jeesuksen että Paavalin kokemukset saavat meidät vakuuttuneiksi siitä, että tulisi olemaan niitä, jotka ’kovettaisivat korvansa’ ja joiden sydän olisi ”vastaanottamaton”. Niinpä meidän täytyy tänä aikana olla huolellisia, ettemme itse suhtautuisi kylmäkiskoisesti tehtäväämme. Meidän on määrä mennä ”yhä uudelleen” jopa niiden luo, jotka ovat välinpitämättömiä. (Jesaja 6:9–11; Matteus 13:14, 15; Sananlaskut 10:21) Sellaisten ihmisten luo meneminen usein, jotka eivät pidä käynneistämme vaatii tosiaan rohkeutta. Mutta olipa tilanne alueella mikä tahansa, sen ei pitäisi koskaan saada meitä lakkaamaan puhumasta. Meidän pitäisi sen sijaan apostolien tavoin rukoilla rohkeutta ”puhua jatkuvasti” – kaunasta tai vihamielisyydestä huolimatta – kunnes työ on tehty. – Apostolien teot 4:18–20, 24–31.

15. Mitä rohkaisua annetaan Galatalaiskirjeen 6:9:ssä, ja miten sen pitäisi vaikuttaa suhtautumiseemme käydessämme lähimmäistemme luona kertomassa hyvää uutista?

¹⁵ Pohjimmiltaan kaikilla alueillamme on olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat tällä hetkellä kiinnostuneita, ja niitä, jotka eivät ole. Sen vuoksi meidän tarvitsee jatkaa ’arvollisten etsimistä’. Tämän tekeminen on yksi niistä monista erinomaisista tehtävistä, joihin meidän kristittyinä täytyy osallistua osoittaaksemme rakkautemme ja uskollisuutemme Jehovaa kohtaan. ”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” (Galatalaisille 6:9) Koska olemme nyt hyvin lähellä tämän järjestelmän loppua, meidän ei ole aika antaa periksi tai väsyä lähimmäistemme luona käymiseen ja Valtakunnan hyvän uutisen kertomiseen heille. Jehova ei ole vielä sanonut, että työ on saatettu loppuun.

Miksi meidän täytyy ”puhua jatkuvasti”

16. a) Mainitse joitakin olosuhteita, jotka voivat muuttaa alueella asuvien ihmisten suhtautumista. b) Kerro joitakin paikallisia, suhtautumistavassa tapahtuneita muutoksia.

¹⁶ Oikean asenteen säilyttämisessä meitä auttaa myös, jos muistamme, että innokas Valtakunnasta saarnaaminen ilmaisee uskollisuutemme Jehovaa kohtaan. Lisäksi alueet muuttuvat jatkuvasti eri tavoin. Ihmiset muuttavat tai heidän olosuhteensa voivat muuttua. He eivät ehkä olleet kiinnostuneita, kun viimeksi kävimme heidän luonaan, mutta työpaikan menetys, jonkun läheisen kuolema, merkittävä muutos suurvaltojen välisessä taistelussa, vakava sairaus – nämä ja muut muutokset voivat merkitä sitä, että he ottavat meidät vastaan käydessämme seuraavan kerran. Ne, jotka ovat saaneet tietää, että jostakusta heidän ystävästään tai läheisestään on tullut Jehovan todistaja, haluavat ehkä nyt puhua kanssamme saadakseen tietää, mitä sellaista me uskomme, mikä on voinut saada aikaan tämän muutoksen.

17. Miten jotkut suhtautuvat nyt Valtakunnan sanomaan? Kerro paikallisia esimerkkejä.

¹⁷ Muista myös, että niillä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi viime vuosina, on nyt perheet, ja he suhtautuvat elämään vakavasti ja esittävät kysymyksiä, joihin ainoastaan Jumalan sana voi vastata. Muuan nuori äiti esimerkiksi kutsui kaksi Jehovan todistajaa kotiinsa ja sanoi: ’Pikkutyttönä en koskaan voinut käsittää, miksi äitini käännytti todistajat pois ja sanoi heille, ettei hän ollut kiinnostunut, kun te vain halusitte puhua Raamatusta. Päätin silloin, että kun kasvaisin aikuiseksi, menisin naimisiin ja minulla olisi oma koti, pyytäisin Jehovan todistajia tulemaan sisään ja selittämään Raamattua minulle.’

18. Miten uskonnollisella näyttämöllä tapahtuvat muutokset vaikuttavat alueeseen, jolla saarnaamme ja opetamme?

¹⁸ Oletko pannut merkille, että jotkut ihmiset, jotka eivät suostuneet puhumaan meille vuosiin ja jotka ajattelivat olevansa ”pelastettuja”, esittävät meille nyt vilpittömiä kysymyksiä? Miksi? Heidän uskonnollisessa ajattelussaan on tapahtunut muutos. He sanovat olleensa erittäin pettyneitä ja järkyttyneitä kun on paljastunut, että jotkut huomattavat televisioevankelistat, joihin he kerran luottivat, ovat syyllistyneet moraalittomaan käytökseen, osallistuneet poliittiseen toimintaan ja tuhlanneet kirkon varoja. Tällaista tulee todennäköisesti tapahtumaan vielä enemmän olosuhteiden huonontuessa jatkuvasti Suuressa Babylonissa aina sen tuhoon saakka. – Ilmestys 18:1–8.

19, 20. Mikä osoittaa syyn siihen, miksei meidän pitäisi lannistua mennessämme yhä uudelleen takaisin niiden ihmisten luo, jotka eivät ota sanomaa vastaan?

¹⁹ Meidän ei pitäisi missään tapauksessa lannistua silloin, kun useimmat ihmiset ovat välinpitämättömiä. Lähdettyämme heidän luotaan me olemme luultavasti vielä heidän mielessään. Kanadassa muuan nainen, jonka luona kävi kaksi Jehovan todistajaa, teki varsin selväksi, ettei hän ollut kiinnostunut. Myöhemmin hän alkoi ajatella sitä, mitä he olivat sanoneet, ja halusi löytää heidät, jotta he vastaisivat hänen mielessään heränneisiin kysymyksiin. Hän hyppäsi autoonsa ja lähti ajamaan naapuristonsa lähikatuja pitkin ja poikin etsiskellen heitä, muttei pystynyt saamaan selville, missä he olivat. Antoiko hän periksi? Ei, vaan hän poikkesi erään ystävänsä luo kysymään, olivatko todistajat olleet siellä. He eivät olleet olleet, mutta ystävä kertoi, että hänen työpaikallaan oli eräs Jehovan todistaja -nainen ja että hän voisi tutustuttaa kiinnostuneen naisen ja todistajan toisiinsa. Seurauksena oli, että useita käyntejä järjestettiin tämän kiinnostuneen naisen kotiin, jonne hän kutsui samaan aikaan myös ystäviään, naapureitaan, sukulaisiaan ja työtovereitaan. Toisinaan läsnä on ollut jopa 15 henkeä, ja noin 430 kirjaa ja Raamattua sekä 2 015 lehteä on levitetty.

²⁰ Monet arvostavat käyntejämme. Erääseen Vartiotorni-seuran haaratoimistoon tulleessa kirjeessä muuan nainen sanoi: ”Kiitos siitä, että olette juurruttaneet niin voimakkaan antaumuksen uskoonne kuuluvien sydämiin. Kiitos siitä, että käytte – – ja kerrotte Herran rakkaudesta muille. Tuo vaatimaton ele merkitsee niin paljon toisille – –. Vaikka jotkut saattavatkin olla julmia, toiset välinpitämättömiä ja toiset vastaanottavaisia, – – se, että joku käy muistuttamassa hengellisistä asioista, merkitsee tosiaankin suunnattoman paljon. Mielestäni on hyvä puhua Herrasta toisten kanssa.” Eräässä toisessa kirjeessä muuan puhuteltava pyysi ’ettemme hylkäisi ihmisiä’ huolimatta siitä, miten he meitä kohtelevat. ”Älkäämme siis luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy.” (Galatalaisille 6:9) Tällä työllä on Jehovan hyväksymys ja siunaus, ja osallistumisemme siihen todistaa rakkautemme häntä ja lähimmäistämme kohtaan. (Matteus 22:37–39) Suorittakaamme siis tämä työ loppuun. – Vrt. Filippiläisille 1:6.

21. a) Mikä on todennäköisesti ainakin osasyynä siihen, että on niin haastavaa mennä usein käydyille alueille uudestaan? b) Mitä seuraavassa kirjoituksessa käsitellään?

²¹ Meidän täytyy hyväksyä se tosiasia, etteivät ihmiset ole aina syynä siihen, että on vaikeaa työskennellä alueella toistuvasti. Joskus vika on meissä itsessämme. Onko meillä jo heti aluksi kielteinen suhtautumistapa ja ajattelemmeko, että me tunnemme kaikki ihmiset ja tiedämme, miten he tulevat suhtautumaan? Se voi vaikuttaa asenteeseemme ja todennäköisesti äänensävyymme ja kasvonilmeisiimme. Käytämmekö yhä samoja menetelmiä ja samaa sanamuotoa, jota olemme käyttäneet jo vuosia? Nyt, kun alue on muuttumassa, se, mikä aikaisemmin vetosi, ei ehkä nyt tavoita toisia ”arvollisia”. Meidän tarvitsee kenties käyttää tuoretta lähestymistapaa ja suhtautua uudella tavalla työhömme. Tarkastelkaamme seuraavaksi sitä, mitä me voimme tehdä, ettemme ’luovu’, vaan ’niitämme aikanaan’.

Osaatko selittää?

◻ Miksi meidän ei pitäisi ’luopua’ siitä, että käymme lähimmäistemme luona kertomassa hyvää uutista?

◻ Kuka käski meidän tehdä opetuslapsia siten, kuin teemme niitä, ja mitkä ovat tuon menetelmän peruspiirteet?

◻ Millainen tilanne on kehittynyt monilla alueilla, ja mikä auttaa meitä säilyttämään oikean asenteen siihen?

◻ Miksi meidän pitäisi ”puhua jatkuvasti” hyvää uutista ”hellittämättä”?

[Tekstiruutu s. 14]

EMME ’LUOVU’ VALTAKUNNAN SAARNAAMISESTA KUN MUISTAMME:

◻ kuka antoi meille tämän tehtävän ja ohjeet sen tekemisestä

◻ että Jehova on siunannut sen, mitä on jo tehty maailmanlaajuisesti

◻ että meidän täytyy säilyttää oikea asenne niistä huolimatta, jotka ’kovettavat korvansa’

◻ että meidän täytyy apostolien tavoin rukoilla sitä, että voimme ”puhua jatkuvasti”

Kiinnitä alituista huomiota opetukseesi

”Kiinnitä alituista huomiota itseesi ja opetukseesi. Pysy näissä asioissa, sillä näin tekemällä tulet pelastamaan sekä itsesi ja että ne, jotka sinua kuuntelevat.” – 1. TIMOTEUKSELLE 4:16.

1. Miksi meidän ei ole nyt aika hidastaa Valtakunnan saarnaamista?

JEHOVA jouduttaa nyt lampaan kaltaisten kokoamista. Sen vuoksi hänen kansansa ei varmaankaan ole nyt aika hidastaa vauhtiaan saarnatessaan Valtakunnasta ja tehdessään opetuslapsia. (Jesaja 60:8, 22, UM; Matteus 24:14; 28:19, 20) Meidän tarvitsee toimia sopusoinnussa sen hengen kanssa, joka ilmenee Jumalan toiminnasta meidän aikanamme. Lopun lähestyessä me käymme lähimmäistemme luona yhä useammin. Itse asiassa se, että entistä useammat julistajat ja tienraivaajat lisäävät todistamistyötään, ravistelee koko maailman kenttää. Ja tämän iloisen kokoamisen vauhti tulee vielä kasvamaan. – Jesaja 60:11; vrt. Psalmi 126:5, 6.

2. a) Mistä energianlähteestä voimme saada tarvittavaa voimaa Jesajan 40:28–31:n mukaan saattaaksemme Valtakunnan saarnaamistyön päätökseen? b) Mistä syystä meidän pitäisi kiinnittää lisähuomiota palveluksemme laatuun tänä aikana?

² Sen sijaan että antaisimme myöten minkäänlaiselle ’väsymyksen’ tunteelle sen vuoksi, että jotakin aluetta käydään usein, meidän on nyt aika rukoilla Jehovalta ”dynaamista energiaa”, jota tarvitsemme saadaksemme työn valmiiksi. (Jesaja 40:28–31; 1. Johannes 5:14) On totta, että miljoonia ”muiden lampaitten” ”suureen joukkoon” kuuluvia on jo koottu. Mutta se, mille jotkut ihmiset osoittivat vastakaikua, kun heitä autettiin joskus aikaisemmin, ei ehkä enää ole tehokasta alueillamme vielä olevien ihmisten auttamisessa. (Ilmestys 7:9, 10; Johannes 10:16) Sen vuoksi palveluksemme laatu tarvitsee lisähuomiota.

3. Miten kenttäpalvelukseemme voidaan valaa uutta intoa?

³ Entistä päättäväisempinä voimme keskittyä parantamaan tehokkuuttamme palveluksessa. Tämä voi valaa uutta intoa kenttäpalvelukseemme. Mutta miten se voidaan tehdä? Siten, että ’kiinnitämme alituista huomiota itseemme ja opetukseemme’, emmekä vain suorita palvelustamme rutiininomaisesti. (1. Timoteukselle 4:16) Meidän täytyy uhrata huulillamme enemmän kuin vain ”ylistysuhria” muodon vuoksi. (Heprealaisille 13:15) Meidän pitäisi olla taitavia työssämme. (Sananlaskut 22:29, UM) Mitä sitten tarvitaan siihen, että työskentelemme taitavasti alueellamme? Seuraavassa on joitakin palveluksemme puolia, joihin meidän tarvitsee ’kiinnittää alituista huomiota’.

Miten ”uutta” aluetta saadaan käyttöön

4. Millä tavalla voimme saada käyttöön ”uutta” aluetta seurakunnallemme määrätyllä alueella?

⁴ Tarkastelkaamme tilannetta käytännössä. Monin paikoin on tuskin lainkaan uutta tai harvoin käytyä aluetta. Miksi emme siis hankkisi ”uutta” aluetta seurakunnallemme määrätyn alueen sisäpuolelta? Miten? Käydessämme usein me emme voi käyttäytyä ikään kuin emme olisi koskaan käyneet tuossa kodissa aiemmin ja esittää vain kuten me tavallisesti esitämme ovilla. Puhuteltava todennäköisesti tunnistaa meidät joka tapauksessa, jos olemme käyneet aluetta toistuvasti. Puhu perustellen käyttämällä Raamattua -kirjassa esitetään yli 40 johdantoa, joita voimme käyttää palveluksessamme. Meidän täytyy valmistautua käyttämään niitä hyvin ja liittämällä ne paikallisesti kiinnostaviin tai ajankohtaisiin asioihin saamme niihin tuoreutta ja vetoavuutta. Sen sijaan että pyytelisimme anteeksi sitä, että käymme usein, meillä tarvitsee olla myönteinen asenne ja meidän täytyy tehdä alueestamme ”uutta” laadukkaiden esitysten avulla. Mutta auttaako tämä, jos puhuteltavat ovat epäystävällisiä?

5. a) Miten voimme saada aikaisemman epäystävällisen asenteen kääntymään hyväksemme? b) Miten olet saanut aikaan hyviä tuloksia paikallisesti? c) Miksi kuunteleminen ja rehellinen kiitos ovat hyödyllisiä?

⁵ Puhuteltavan aiemman asenteen tietäminen voisi saada meidät ajattelemaan kielteisesti uudelleen tulemisesta. Mutta mikset käyttäisi tuota tietoa hyväksesi? Miten? Kenties siten, että viittaat siihen ensin ja jatkat sitten keskustelua siitä, mistä edellisellä käynnillä puhuttiin. Voisit sanoa: ”Hyvää huomenta.” Jos näyttää sopivalta, voisit lisätä: ”Miten olette voinut?” Sitten voisit sanoa: ”Kun olin ovellanne viime viikolla, sanoitte minulle, että kirkkonne huolehtii kaikista hengellisistä tarpeistanne ja että olette mukana sen toiminnassa. Koska myös minä lähimmäisenänne suhtaudun uskontoon vakavasti, haluaisin kysyä teiltä, mitä kirkkonne sanoo siitä, onko mitään toivoa säilyä elossa ydinaikakaudesta?” Anna sitten puhuteltavan vastata. Kiitä puhuteltavaa silloin, kun sinulla on todella aihetta siihen. Hänen kuuntelemisensa ja kiittämisensä voi muuttaa hänen asenteensa. Ihmiset suostuvat usein siihen, että tulemme uudelleen, jos he itse saavat olla mukana keskustelussa. Et tietenkään halua vesittää sanomaasi sen mukaan, mitä puhuteltava sanoo.

6. a) Miten voimme totuttaa puhuteltavia odottamaan sitä, että käymme säännöllisesti? b) Millaiset tärkeät ilmaisut voivat auttaa meitä onnistumaan? c) Miten paikallisella alueella on saatu hyviä tuloksia?

⁶ Sillä, mitä sanot, voit totuttaa puhuteltavia odottamaan sitä, että käymme säännöllisesti. Kokeile seuraavaa: ”Hei. Mitä kuuluu? Käydessämme tänään lähimmäistemme luona olemme keskustelleet ...” Tai saatat sanoa: ”Hyvää huomenta. Olemme tekemässä viikoittaisia käyntejämme, ja on hauska nähdä teitä jälleen. Naapurinne ovat keskustelleet mielellään tästä uudesta aiheesta, joka meillä on tällä kertaa.” Jatka sitten keskustelua. Tämä auttaa tekemään alueen ”uudeksi” myös sinulle. Varsinainen sananvalinta voi erota jonkin verran eri alueilla, mutta tässä ovat suuntaviivat. Miksi et käyttäisi näitä mahdollisuuksia täysin hyväksesi?

7. a) Miten jotkut todistajat lähtiessään valmistavat puhuteltavaa toista käyntiä varten? b) Miten tässä suhteessa on saatu hyviä tuloksia paikallisella alueella?

⁷ Valmistaakseen puhuteltavaa seuraavaa käyntiä varten jotkut todistajat ovat saaneet tuloksia päättäessään käyntinsä näin: ”Pian taas näemme uudelleen.” Niille, jotka ovat olleet jonkin verran haluttomia keskustelemaan kanssasi aluksi, saattaisit sanoa: ”On ollut miellyttävää keskustella kanssanne. Teillä oli tosiaan hyviä ajatuksia. Keskusteluumme kului muutama minuutti, mutta ainakaan me emme puhuneet huonoista uutisista, joita voimme kuulla milloin tahansa. Tämä oli todella rakentavaa.” Kehittelet epäilemättä muita sopivia tapoja keskustella puhuteltavien kanssa. Yritä joka tapauksessa myönteisin ilmaisuin, laadukkaiden esitysten ja ystävällisyyden avulla vaikuttaa siihen, etteivät ihmiset pane pahakseen säännöllisiä käyntejämme.

Todista perusteellisesti

8, 9. Mitä ehdotuksia annetaan arvollisten perusteellista etsimistä varten?

⁸ Muuan toinen seikka, johon voimme kiinnittää huomiota ja joka auttaa meitä säilyttämään palavan intomme, on se, että olemme perusteellisia etsiessämme arvollisia. (Apostolien teot 8:25; 20:24) Veli voisi esimerkiksi pyytää talon isäntää ovelle, jos nainen tai lapsi sattuisi tulemaan ovelle viikonloppuisin tai illalla. Olemme luultavasti useimmilla kerroilla puhuneet juuri vaimon kanssa. Tällä tavoin voimme lähestyä perhettä uudella tavalla puhumalla tuon perheen pään kanssa. Voimme sitten mukauttaa sanoman häntä varten sanomalla esimerkiksi: ”Minkä luulette takaavan perheellenne onnellisen tulevaisuuden?” Tai: ”Pankaa merkille, miten Raamattu edistää perheykseyttä.” Kiitä miestä hyvistä ajatuksista, joita hän ehkä esittää.

⁹ Muuan toinen tapa löytää ”uutta” aluetta on se, että yrittää tavoittaa muita samassa asunnossa asuvia perheenjäseniä – isoäitiä, koulua käyvää veljen- tai sisarenpoikaa tai serkkua; miniää, joka on työssä arkisin. On ollut myös käytännöllistä laskea, kuinka monta sähkömittaria tai postilaatikkoa asunnossa on. Ne saattavat ilmaista, missä on kunnostettu alakerta tai ullakko tai jokin muu tila vuokralle. Yritä saada yhteys niihin, jotka asuvat vuokralla – opiskelijoihin, naimattomiin työssä käyviin, leskiin ja muihin. Tämäkin auttaa laajentamaan käytettävissä olevaa aluetta.

10. Mikä on toinen keino laajentaa aluetta talosta-taloon-työtä varten, ja mitä jotkut ovat tehneet saadakseen yhteyden yötyötä tekeviin?

¹⁰ Vielä yksi tapa laajentaa talosta-taloon-työssä käytävää aluetta on se, että antaa alueen levätä toisinaan, kun osallistumme muihin palveluksemme muotoihin. Vaihtelun vuoksi voisimme käydä alueen tarjoten suoraan ilmaista Raamatun kotitutkistelua perheille. Jotkut ihmiset, jotka eivät ole kotona silloin, kun käymme heidän luonaan, voidaan löytää liikkeistä tai työpaikoilta. Ja todistaminen liikealueilla voikin olla erittäin tuottoisaa. Joihinkin näihin ihmisiin voidaan myös saada yhteys, kun todistamme kaduilla sopivina, antoisina aikoina. Kanadassa tienraivaajat ovat saaneet hyviä tuloksia käydessään myöhään illalla sellaisten työntekijöiden luona, jotka ovat työssä koko yön huoltoasemilla, myymälöissä ja hotelleissa, joissa asiakaspalvelussa työskentelevät eivät tavallisesti ole siihen aikaan kiireisiä ja haluavat siksi usein mielellään jotakin luettavaa. Erityisesti sisarten täytyy tietenkin välttää tiettyjä alueita myöhään illalla.

11. a) Mitä jotkut todistajat tekevät siellä, missä ensimmäistä kertaa käytäessä ei ole monia kotona? b) Mikä vaikutus ahkeruudella voi olla käytäessä alueemme paikkoja, joissa ei tavattu ketään kotoa, ja millaisia tuloksia siitä on saatu palveluksessa?

¹¹ Entä miten on niiden laita, jotka eivät ole kotona, kun käymme heidän luonaan? Tässäkin meidän täytyy olla perusteellisia. Jotkut todistajat ottavat esiin tarkat muistiinpanonsa heti tehtyään ovelta-ovelle-työtä ja palaavat paikkoihin, joissa ihmiset eivät olleet kotona aiemmin tuona päivänä. Talonväki on usein palannut kotiin tai yötyössä olevat ovat siihen mennessä heränneet. Monilla alueilla yli puolet ihmisistä ei ole kotona päivällä. Siksi me voimme oikeastaan kaksinkertaistaa alueen käymällä eri aikoina paikoissa, joissa ei ollut ketään kotona, kunnes tavoitamme jonkun kotoa. Tienraivaajat ja kokeneet julistajat ovat yhtä mieltä siitä, että käytäessä ahkerasti paikoissa, joissa ei ole tavattu ketään, saadaan usein parempia tuloksia kuin käytäessä aluetta ensi kertaa. Kiinnittämällä huomiota tähän palveluksemme piirteeseen niitämme todennäköisesti monia siunauksia. – Sananlaskut 10:22.

Ne jotka valittavat

12. Miten meidän tulisi suhtautua, kun ihmiset valittavat, että käymme liian usein? Miksi?

¹² Mitä voidaan sanoa ihmisille, jotka valittavat, että me käymme liian usein? Ennen kaikkea meidän täytyy osoittaa ymmärtäväisyyttä. (Matteus 7:12) Heistä tuntuu todella siltä, että olemme palanneet liian pian. Mutta on hyvä muistaa, että jo vuosia sitten ihmiset sanoivat: ’Olitte täällä viime viikolla’, vaikka varsin hyvin tiesimme, että viime käynnistämme oli kulunut puoli vuotta tai kauemmin. Usein toistuvat käynnit voivat sitä paitsi herättää kiinnostusta. Guadeloupessa muuan mies juoksi erään Jehovan todistajan perään ja sanoi: ”Olen seurannut teitä nyt jo monta viikkoa. Tavallisesti en kuuntele Jehovan todistajia, mutta nyt minun täytyy saada tietää, miksi käytte ihmisten luona niin usein!” Uusi raamatuntutkistelu aloitettiin.

13, 14. Miten jotkut uskovat toverit käsittelevät tilanteita, jolloin puhuteltavat valittavat?

¹³ Jotkut veljet ovat ystävällisesti kertoneet valittajille edellisen käynnin tarkan päivämäärän ja tarjonneet uusimmat lehdet tehden samalla selväksi, että kirjoitukset eroavat niiden lehtien kirjoituksista, jotka heillä oli mukanaan, kun he kävivät viimeksi. Saadaksemme sellaiset puhuteltavat ajattelemaan saattaisimme sanoa, että he ovat kenties saaneet monia sanoma- ja aikakauslehtiä viime käyntimme jälkeen, mutta että ne eivät ole aina sisältäneet hyviä uutisia. Voisimme selittää, että tuomme hyviä uutisia ja että käyntimme eivät ole pitkiä. Mutta jos puhuteltava on liian kiireinen, voisimme sanoa: ”Jos tämä ei ole paras mahdollinen aika puhua kanssanne, voin tavata teidät, kun seuraavan kerran käymme ehkä noin viikon kuluttua.”

¹⁴ Mitä muuta voitaisiin sanoa? Se riippuu puhuteltavan asenteesta ja siitä, millaista kohteliaisuutta tavallisesti odotetaan alueella, jolla asumme. Muuan japanilainen sisar selittää usein toistuvia käyntejä tällä tavoin: ’Televisiouutisissa selostetaan yhä uudelleen hirmumyrskyn kulkusuuntaa, ja tiedonantoja toistetaan jatkuvasti niiden hyväksi, joilta on saattanut jäädä kuulematta aikaisemmat säätiedotukset. Näin tehdään, koska on kysymys elämästä. Selostuksia esitetään sitä usemmin, mitä lähemmäksi myrsky tulee. Niinpä kun Harmagedonin myrsky lähenee, varoitussanomaa täytyy julistaa mahdollisimman usein elämän pelastamiseksi.’ Esittäisimme tietenkin tällaisen lausunnon ystävällisesti ja vilpittömästi toivoen tavoittavamme kuulijan sydämen.

Välinpitämättömyyden haasteeseen vastaaminen

15. a) Mikä voi olla kasvava haaste, kun käymme alueellamme usein? b) Miksi jotkut ihmiset ovat välinpitämättömiä?

¹⁵ Käydessämme ihmisten luona yhä useammin kohtaamme usein haasteen, joka liittyy yhä lisääntyvään välinpitämättömyyteen. Joidenkin välinpitämättömyyteen liittyvien seikkojen tarkasteleminen voi kuitenkin rohkaista meitä huomaamaan, että vielä saattaa olla mahdollista tavoittaa näistä joidenkin ihmisten sydän. Heidän välinpitämättömyytensä voi kuvastaa heidän turhautuneisuuttaan ja toivottomuuttaan. Heistä saattaa tuntua, ettei ole mitään ulospääsytietä nykyisestä maailmantilanteesta, ja niinpä he ovat tulleet siihen tulokseen, että he vain elävät elämänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Toisia tympäisee se, että jotkut uskonnolliset johtajat sekaantuvat politiikkaan, syyllistyvät moraalittomaan käytökseen tai eivät pysty asennoitumaan lujasti sukupuolista moraalittomuutta vastaan. Nämä ihmiset ovat sen vuoksi pettyneitä ja elävät vain tätä päivää varten.

16. Miten välinpitämättömän ihmisen sydän saatettaisiin tavoittaa?

¹⁶ Tiedämme, että ensimmäiset kristityt sananpalvelijat selviytyivät menestyksellisesti samanlaisesta asenteesta, sillä jotkut ihmiset sanoivat silloin: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme.” (1. Korinttolaisille 15:32) Näin ollen tiedämme, että meillä on juuri sitä, mitä näiden ihmisten tarvitseekin kuulla. Mutta miten voimme tavoittaa heidän sydämensä? Yksi keino on se, että panemme pois raamatullisen kirjallisuutemme hetkeksi niin, että he näkevät meidän tekevän siten. Sitten voisimme kysyä heiltä sellaisia perusteellisesti harkittuja kysymyksiä kuin nämä: ”Uskotteko nykyajan ongelmiin olevan mitään ratkaisua? Onko niin, että useimmat ihmiset eivät vain ole vielä löytäneet ratkaisuja? Pitäisikö meidän teidän mielestänne olla myönteisiä ja jatkaa etsimistä?” Toisille voisimme sanoa: ”Olette varmasti samaa mieltä siitä, että on parempi elää toiveikkaana kuin ilman minkäänlaista odotetta paremmasta. Mitä te toivoisitte näkevänne?” Saattaisimme kysyä: ”Mikä teidän mielestänne on suurin este maailman ykseydelle ja rauhalle?” Toisilta voitaisiin vielä kysyä: ”Ajatteletteko kaikkien uskontojen olevan sellaisia, millaisiksi olette ne kuvaillut?” Monta kertaa sellaiset kysymykset saavat puhuteltavat ilmaisemaan näkemyksiään. Kun he sitten ilmaisevat ajatuksiaan, pidä huoli siitä, että kuuntelet. Anna heidän tosiaankin vuodattaa sydämensä sinulle. Monet heistä ”huokaavat ja valittavat kaikkia kauhistuksia”, joita nykyään tehdään. – Hesekiel 9:4.

17. Miten julkaisujamme voidaan käyttää joidenkuiden tavoittamiseen jopa silloin, kun he ensiksi väittävät, etteivät he ole kiinnostuneita?

¹⁷ Toinen tapa lähestyä välinpitämättömyyttä on se, että kirjoitamme muistiin puhuteltavan esittämän ajatuksen tai vastaväitteen ja palaamme mukanamme asiaa käsittelevä lehti tai jokin muu Vartiotorni-seuran julkaisu. Aluksi se saattaa olla jopa jokin uskontoon liittymätön aihe, kuten pienokaisten kätkytkuolemaa tai metsäkuolemia käsittelevä kirjoitus. Selitä, että ajattelit sitä, mikä kiinnosti puhuteltavaa ja että muistit tämän kirjoituksen. Kiinnitä sitten huomiota aineiston pääajatuksiin. Muuan nainen, joka oli juuri kieltäytynyt ottamasta vastaan kirjallisuuttamme, otti lehden vain muutamaa sekuntia myöhemmin. Miksi? Koska todistaja kysyi, tiesikö nainen, että maailmassa tehdään vuosittain 55 miljoonaa aborttia. Nainen järkyttyi saadessaan tietää tämän ja pyysi saada lehden, jossa tuo tieto oli.

Pitäen huolta sen loppuun suorittamisesta

18, 19. a) Mihin lisäpiirteisiin meidän pitäisi ’kiinnittää huomiota’ suorittaessamme palvelustamme? b) Millaisia ennakkoluuloisia ajatuksia joillakin ihmisillä on meistä ja uskomuksistamme, ja miten me voimme vastata heille?

¹⁸ Ennen kaikkea meidän täytyy olla kärsivällisiä ihmisten kanssa. Puhu hitaasti ja lämpimästi. Ilmaise rakkautta ja ystävällisyyttä. (Galatalaisille 5:22, 23) Ennen kuin menet seuraavalle ovelle, ajattele sitä, mitä tapahtui edellisellä ovella nähdäksesi, missä mahdollisesti voit edistyä. Ole ymmärtäväinen, sillä monilla ihmisillä on vääriä käsityksiä Jehovan todistajista. He saattavat sanoa: ’Te karttelette poliittisia ja yhteiskunnallisia tehtäviä’, ’Te kieltäydytte sotapalveluksesta’ tai ’Te hajotatte perheitä’. Tämä asenne on kuitenkin samanlainen kuin maailman asenne uskovia tovereitamme kohtaan oli ensimmäisellä vuosisadalla. Osoita tämä puhuteltaville käyttämällä kenties lainauksia, jotka ovat Puhu perustellen -kirjassa otsikon ”Puolueettomuus” alla.

¹⁹ Historioitsija Will Durant kirjoitti varhaiskristityistä: ”Kristitylle hänen uskontonsa oli jotakin, joka oli erossa poliittisesta yhteiskunnasta ja sitä ylempänä; hänen täysi alamaisuutensa ei kuulunut keisarille vaan Kristukselle. – – Pakanasta se, että kristitty pysyi täysin puolueettomana maallisiin asioihin, näytti kansalaisvelvollisuuden pakoilemiselta, kansallisen lujuuden ja tahdon heikentämiseltä. Tertullianus neuvoi kristittyjä kieltäytymään sotapalveluksesta; – – kristittyjen johtajat kehottivat heitä välttämään ei-kristittyjä, karttamaan heidän juhliaan, koska ne olivat barbaarisia, ja heidän teattereitaan, koska ne olivat säädyttömyyden pesiä. – – [Käännynnäisiä tehdessään] kristillisyyttä syytettiin kotien rikkomisesta.” – Caesar and Christ (”Keisari ja Kristus”) s. 647.

20, 21. a) Mistä haluamme olla varmoja, kun ihmiset eivät osoita vastakaikua? b) Miksi meidän ei pitäisi ’luopua’ vaan jatkaa Valtakunnan saarnaamisen hyvää työtämme?

²⁰ Jotkut ihmiset eivät kuuntele, sanoimmepa mitä tahansa. Mutta sen pitäisi johtua siitä, että he hylkäävät Valtakunnan sanoman, eikä siitä, ettemme pystyisi esittämään tasokkaita esityksiä palveluksessamme. (Luukas 10:8–11; Apostolien teot 17:32; Hesekiel 3:17–19) Meidän pitäisi tehdä parhaamme Jumalan avulla, ja Jehova pitää huolen siitä, että työ suoritetaan loppuun. – Vrt. Filippiläisille 1:6.

²¹ Olkoon teillä siis edelleen täysin luottavaisina ”runsaasti tehtävää Herran työssä, tietäessänne että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä”. (1. Korinttolaisille 15:58) ”Kiinnitä alituista huomiota itseesi ja opetukseesi. Pysy näissä asioissa, sillä näin tekemällä tulet pelastamaan sekä itsesi että ne, jotka sinua kuuntelevat.” (1. Timoteukselle 4:16) Ennen kaikkea ”älkäämme – – luopuko hyvän tekemisestä, sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy”. – Galatalaisille 6:9.

Vieläkö muistat?

◻ Mitkä ovat joitakin tapoja säilyttää myönteinen asenne usein käytyyn alueeseen?

◻ Miten voimme perusteellisemmin etsiä arvollisia?

◻ Miten voimme yrittää kohdella niitä, jotka valittavat, että käymme liian usein?

◻ Millä tavoin voimme vastata välinpitämättömyyden haasteeseen?

◻ Mikä parantaa palveluksemme laatua?

[Tekstiruutu s. 20]

KUN ALUETTA KÄYDÄÄN YHÄ USEAMMIN

”Kiinnitä alituista huomiota”:

◻ Myönteisiin lähestymistapoihin ja esityksiin

◻ Arvollisten perusteellisempaan etsintään

◻ Valittajien kärsivälliseen kohtelemiseen

◻ Välinpitämättömyyden ja väärinkäsitysten haasteisiin vastaamiseen