Luku 6

Buddhalaisuus – valaistumisen etsintää ilman Jumalaa

1. a) Miten buddhalaisuus on näkynyt länsimaisessa yhteiskunnassa? b) Mitä syitä on ollut tähän kehitykseen länsimaissa?

BUDDHALAISUUS, jota 1900-luvun alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin. Monet länsimaalaiset ovat suorastaan yllättyneitä havaitessaan, miten buddhalaisuus kukoistaa aivan heidän lähiympäristössään. Paljolti tämä johtuu kansainvälisistä pakolaisvirroista. Melko suuria aasialaisyhdyskuntia on muodostunut Länsi-Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja muihin paikkoihin. Kun nämä siirtolaiset yhä kasvavin joukoin alkavat juurtua uuteen maahansa, he tuovat mukanaan myös uskontonsa. Samalla yhä useammat länsimaalaiset joutuvat ensi kertaa vastatusten buddhalaisuuden kanssa. Tämä yhdessä perinteisten kirkkojen sallivaisuuden ja hengellisen rappion kanssa on saanut jotkut tulemaan tuon ”uuden” uskonnon käännynnäisiksi. – 2. Timoteukselle 3:1, 5.

2. Mistä buddhalaisuuden kannattajat löytyvät nykyään?

² Erään tutkimuskeskuksen (Pew Research Center) vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan maailmassa on lähes 500 miljoonaa buddhalaista. Suurin osa heistä asuu Aasian maissa, kuten Kiinassa, Japanissa, Myanmarissa (Burmassa), Etelä-Koreassa, Sri Lankassa ja Thaimaassa. Pelkästään Kiinassa noin 250 miljoonaa ihmistä sanoo olevansa buddhalaisia. Miten tämä uskonto syntyi? Millaisia ovat buddhalaisuuden opetukset ja tavat?

Kysymys lähdeaineiston luotettavuudesta

3. Mitä lähdeaineistoa on olemassa Buddhan elämästä?

³ ”Buddhan elämää koskevat tiedot perustuvat pääasiassa kanonisiin teksteihin, joista laajimmat ja sisällökkäimmät on kirjoitettu muinaisen Intian paalin kielellä”, sanoo maailman uskontojen historiaa käsittelevä kirja World Religions – From Ancient History to the Present. Tämä merkitsee sitä, ettei ajalta, jolloin tämän uskonnon perustaja Siddhartha Gautama eli Pohjois-Intiassa (500-luvulla eaa.), ole hänestä kertovaa kirjallista lähdeaineistoa. Siinä on tietysti oma ongelmansa. Mutta vielä merkittävämpi on kysymys siitä, milloin ja miten ”kanoniset tekstit” valmistettiin.

4. Miten tiedot Buddhan todellisesta opetuksesta ensin säilytettiin?

⁴ Buddhalainen perimätieto kertoo, että pian Gautaman kuoleman jälkeen kokoontui 500 munkin konsiili eli kokous päättämään, mitä Mestari todella opetti. Kysymys siitä, pidettiinkö tosiaan tällainen konsiili, herättää paljon kiistelyä buddhalaisten oppineiden ja historioitsijoiden piireissä. Mutta erityisesti merkille pantava seikka on se, että buddhalaistenkaan tekstien mukaan tätä Buddhan todellista opetusta koskevaa ratkaisua ei pantu kirjalliseen muotoon, vaan oppilaat painoivat sen muistiinsa. Pyhien tekstien varsinaista kirjoitusaikaa saatiin odottaa melko kauan.

5. Milloin paalinkieliset tekstit kirjoitettiin muistiin?

⁵ Sri Lankan 300- ja 500-luvuilta olevien kronikoiden mukaan varhaisimmat näistä paalinkielisistä ”kanonisista teksteistä” kirjoitettiin muistiin kuningas Vattagamani Abhayan hallituskauden aikana ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Muita kertomuksia Buddhan elämästä kirjoitettiin kenties ajanlaskumme ensimmäisellä tai vasta viidennellä vuosisadalla, lähes tuhannen vuoden kuluttua hänen päivistään.

6. Millaista kritiikkiä esitetään ”kanonisia tekstejä” vastaan? (Vrt. 2. Timoteukselle 3:16, 17.)

⁶ Siksi eräs nykyisiä uskontoja käsittelevä sanakirja huomauttaakin: ”Nämä ’elämäkerrat’ ovat sekä myöhäisiä syntyperältään että tulvillaan legendaarista ja myyttistä aineistoa. Vanhimmat kanoniset tekstit ovat tulosta suullisen periytymisen pitkästä prosessista, jonka kuluessa niihin ilmeisesti tehtiin joitakin muutoksia ja paljon lisäyksiä.” (Abingdon Dictionary of Living Religions) Eräs oppinut jopa ”väitti, ettei ainoatakaan muistiinmerkityn opetuksen sanaa voida ehdottoman varmasti katsoa itse Gautaman esittämäksi”. Onko tällaiseen kritiikkiin aihetta?

Buddhan sikiäminen ja syntymä

7. Miten Buddhan äiti buddhalaisten tekstien mukaan hedelmöityi?

⁷ Harkitsehan seuraavia poimintoja, jotka on otettu paalinkieliseen kaanoniin kuuluvasta Jatakasta ja 100-luvulla Buddhan elämästä kirjoitetusta sanskritinkielisestä Buddhacaritasta. Ensin kertomus siitä, miten Buddhan äiti, kuningatar Mahamaya, hedelmöityi unessa.

”Ne neljä suojelusenkeliä tulivat ja nostivat hänet ynnä hänen vuoteensa ja veivät hänet pois Himalajan vuorille. – – Sitten tulivat näiden suojelusenkelien vaimot ja opastivat hänet Anotattajärvelle ja kylvettivät hänet poistaakseen hänestä kaikki inhimilliset tahrat. – – Lähellä oli Hopeakukkula ja siellä kultainen palatsi. Sinne he levittivät jumalallisen vuoteen, jonka pääpuoli oli kohti itää, ja he laskivat hänet sille. Tulevasta Buddhasta oli tullut suurenmoinen valkoinen elefantti – –. Hän laskeutui Hopeakukkulalle, ja – – kolme kertaa hän käveli äitinsä vuoteen ympäri oikea kylki sitä kohti ja töytäisemällä äitiään oikeaan kylkeen hän näytti tunkeutuvan tämän kohtuun. Näin hedelmöityminen tapahtui keskikesän juhlassa.”

8. Mitä Buddhan tulevaisuudesta ennustettiin?

⁸ Kun kuningatar kertoi unen miehelleen, kuninkaalle, tämä kutsui luokseen 64 huomattavaa hindupappia, ruokki ja vaatetti heidät ja pyysi heitä tulkitsemaan unen. Näin he vastasivat:

”Älä ole levoton, suuri kuningas! – – Sinä saat pojan. Ja jos hän jatkaa kotona elämistä, tulee hänestä koko maailman hallitsija; mutta jos hän luopuu kotona elämisestä ja vetäytyy pois maailmasta, tulee hänestä Buddha, ja hän siirtää pois tämän maailman synnin ja mielettömyyden pilvet.”

9. Millaisten epätavallisten tapahtumien sanottiin seuranneen Buddhan tulevaisuutta koskevaa julistusta?

⁹ Sitten kerrotaan tapahtuneen 32 ihmettä:

”Kaikki kymmenentuhatta maailmaa yhtäkkiä tärähtivät, värisivät ja järkkyivät. – – Tulet sammuivat kaikista helveteistä; – – sairaudet loppuivat ihmisiltä; – – kaikista soittimista kuului musiikkia, vaikkei niillä soitettu; – – mahtavan valtameren vesi muuttui makeaksi; – – kaikki kymmenentuhatta maailmaa muuttuivat yhdeksi äärimmäisen loistavien seppelten rykelmäksi.”

10. Miten buddhalaiset pyhät tekstit kuvailevat Buddhan syntymää?

¹⁰ Sitten seurasi Buddhan epätavallinen syntymä Lumbini-lehdoksi kutsutussa sal-puiden puutarhassa. Kun kuningatar halusi ottaa kiinni lehdon komeimman sal-puun oksasta, tuo puu palveli häntä taivuttautumalla niin alas, että hän ylettyi siihen. Oksasta kiinni pitäen hän synnytti seisaaltaan.

”Hän tuli äitinsä kohdusta kuin saarnaaja, joka laskeutuu saarnastuolistaan, tai kuin mies, joka laskeutuu portaita, molempia käsiään ja jalkojaan ojentaen, vailla mitään äitinsä kohdun epäpuhtauden tahraa. – –”

”Heti kun [tuleva Buddha] on syntynyt, hän asettautuu seisomaan molemmat jalat tukevasti maan päällä, ottaa seitsemän askelta pohjoiseen ja valkoisen päivänvarjon alla seisten hän tarkastelee maailmaa joka suuntaan ja huutaa vertaansa vailla olevalla äänellä: minä olen koko maailman johtaja, paras ja ensimmäinen; tämä on minun viimeinen syntymäni; en synny enää koskaan uudelleen.”

11. Minkä johtopäätöksen jotkut oppineet ovat tehneet pyhissä teksteissä olevista Buddhan elämää koskevista kertomuksista?

¹¹ Aivan yhtä ihmeellisiä kertomuksia on hänen lapsuudestaan, hänen tapaamisistaan nuorten ihailijattariensa kanssa, hänen matkoistaan ja melkein jokaisesta hänen elämänsä tapahtumasta. Ehkäpä ei siksi ole yllättävää, että useimmat oppineet hylkäävät kaikki nämä kertomukset legendoina ja taruina. Eräs British Museumin virkailija jopa esittää, että ”legendojen ja ihmeiden moninaisuuden” vuoksi ”on mahdotonta saada enää selville totuutta Buddhan historiallisesta elämästä”.

12, 13. a) Millainen on perinteinen kertomus Buddhan elämästä? b) Mikä Buddhan syntymäaikaa koskeva seikka hyväksytään yleisesti? (Vrt. Luukas 1:1–4.)

¹² Näistä myyteistä huolimatta erästä perinteistä kertomusta Buddhan elämästä levitetään laajalti. Muuan nykyaikainen teksti, Colombossa Sri Lankassa julkaistu buddhalaisuuden käsikirja (A Manual of Buddhism), esittää seuraavan yksinkertaistetun kertomuksen.

”Täydenkuun päivänä toukokuussa vuonna 623 eKr. syntyi Nepalin alueella intialaiseen Šakya-sukuun prinssi nimeltään Siddhattha Gotama.a Kuningas Suddhodana oli hänen isänsä, ja kuningatar Mahāmāyā oli hänen äitinsä. Tämä kuoli muutamia päiviä lapsen syntymän jälkeen, ja Mahāpajāpati Gotamīsta tuli hänen kasvatusäitinsä.

”16-vuotiaana hän meni naimisiin serkkunsa, kauniin prinsessa Yasodharān, kanssa.

”Solmittuaan onnellisen avioliiton hän vietti lähes 13 vuotta ylellistä elämää onnellisen tietämättömänä palatsin porttien ulkopuolella vietettävän elämän varjopuolista.

”Ajan mittaan totuus vähitellen valkeni hänelle. 29. ikävuodellaan hän tuli elämänsä käännekohtaan. Tuohon aikaan syntyi hänen poikansa Rāhula. Hän piti jälkeläisensä syntymää haittana, sillä hän ymmärsi, että poikkeuksetta kaikki olivat syntymän, sairauden ja kuoleman alaisia. Ymmärtäen murheen yleismaailmallisuuden hän päätti etsiä parannuskeinon tähän ihmiskunnan yleismaailmalliseen sairauteen.

”Niinpä hän luopui kuninkaallisista huvituksistaan, lähti eräänä yönä kotoaan – – ajeli pois tukkansa, puki ylleen askeetin yksinkertaisen kaavun ja lähti vaeltamaan totuuden etsijänä.”

¹³ Nämä muutamat elämäkerralliset yksityiskohdat, jotka hänen syntymävuottaan lukuun ottamatta hyväksytään yleisesti, ovat selvästikin jyrkässä ristiriidassa ”kanonisten tekstien” mielikuvituksellisten kertomusten kanssa.

Miten valaistuminen tapahtui

14. Mikä oli Gautaman elämän käännekohta?

¹⁴ Mikä oli se ’hänen elämänsä käännekohta’, josta mainittiin edellä? Se, kun hän ensi kertaa elämässään näki sairaan miehen, vanhan miehen ja kuolleen miehen. Tämä kokemus sai hänet tuskaisena pohtimaan elämän tarkoitusta: miksi ihmiset syntyvät, kun he joutuvat vain kärsimään, vanhenemaan ja kuolemaan? Sitten hänen sanotaan nähneen pyhän miehen, joka oli luopunut maailmasta etsiäkseen totuutta. Tämä sai Gautaman luopumaan perheestään, omaisuuksistaan ja ruhtinaallisesta nimestään ja viettämään seuraavat kuusi vuotta etsimällä vastausta hinduopettajilta ja guruilta, mutta tuloksetta. Kertomusten mukaan hän harjoitti mietiskelyä, paastoamista, joogaa ja äärimmäistä itsekieltäymystä, mutta kaikesta huolimatta hän ei saavuttanut hengellistä rauhaa eikä valaistumista.

15. Miten Gautama lopulta saavutti otaksutun valaistumisensa?

¹⁵ Lopulta hän ymmärsi, että hänen äärimmäinen itsekieltäymyksensä oli aivan yhtä hyödytöntä kuin hänen aikaisemmin viettämänsä nautinnonhaluinen elämäkin. Nyt hän omaksui sen, mitä hän kutsui keskitieksi, mikä merkitsi hänen aikaisemmin noudattamiensa äärimmäisten elämäntapojen karttamista. Koska hän uskoi vastauksen löytyvän hänen omasta tietoisuudestaan, hän istuutui mietiskelemään intialaisen pepulviikunapuun juurelle. Vastustaen Mara-paholaisen hyökkäyksiä ja kiusauksia hän pysyi järkkymättä mietiskelyssään neljä viikkoa (joidenkuiden mukaan seitsemän viikkoa), kunnes hänelle kertomuksen mukaan selvisi kaikki tieto ja ymmärrys ja hän saavutti valaistumisen.

16. a) Mikä Gautamasta tuli? b) Mitä eri näkemyksiä Buddhasta on olemassa?

¹⁶ Tämä tapahtumasarja johti siihen, että Gautamasta tuli buddhalaisten terminologian mukaan Buddha – tietoisuuteen herätetty eli valaistunut. Hän oli saavuttanut korkeimman tavoitteen, nirvanan, täydellisen rauhan ja valaistumisen tilan, jossa hän oli vapautunut halusta ja kärsimyksestä. Hän on myös tullut tunnetuksi nimellä Šakyamuni (Šakya-suvun viisas), ja hän käytti usein itsestään nimeä Tathagata (hän joka siten tuli [opettamaan]). Eri buddhalaislahkoilla on kuitenkin erilaisia näkemyksiä tästä asiasta. Jotkut pitävät häntä pelkästään ihmisenä, joka löysi itselleen tien valaistumiseen ja opetti sitä seuraajilleen. Toiset pitävät häntä viimeisenä Buddhien sarjassa, jotka ovat tulleet maailmaan saarnaamaan tai elvyttämään dharmaa (paaliksi dhammaa), Buddhan opetusta eli tietä. Sitten on vielä muita, jotka pitävät häntä bodhisattvana, sellaisena joka on saavuttanut valaistumisen mutta lykännyt nirvanaan astumista voidakseen auttaa toisia valaistumisen tavoittelussaan. Tällä tapahtumalla, valaistumisella – mikä se sitten onkin – on keskeinen merkitys buddhalaisuuden kaikille suunnille.

Mikä valaistuminen on?

17. a) Missä ja keille Buddha esitti ensimmäisen saarnansa? b) Selitä lyhyesti, mitkä ovat neljä jaloa totuutta.

¹⁷ Saavutettuaan valaistumisen ja voitettuaan alussa tuntemansa epävarmuuden Buddha ryhtyi opettamaan vastalöytämäänsä totuutta, dharmaansa, toisille. Hän piti ensimmäisen ja luultavasti tärkeimmän saarnansa Benaresin kaupungissa hirvipuistossa viidelle bhikkhulle – oppilaalle eli kerjäläismunkille. Hän opetti siinä, että saavuttaakseen pelastuksen ihmisen täytyy välttää sekä aistillisten nautintojen tavoittelua että askeettisuutta ja noudattaa keskitietä. Sitten ihmisen täytyy ymmärtää ja noudattaa neljää jaloa totuutta (ks. kehystettyä tekstiä viereiseltä sivulta), jotka voidaan lyhyesti tiivistää seuraavasti:

1) Koko elämä on kärsimystä.

2) Kärsimys johtuu halusta tai himosta.

3) Himosta luopuminen merkitsee kärsimyksen loppua.

4) Himosta luovutaan noudattamalla kahdeksankertaista tietä, hallitsemalla käytöksensä, ajattelunsa ja uskonsa.

18. Mitä Buddha sanoi valaistumisensa lähteestä? (Vrt. Job 28:20, 21, 28; Psalmi 111:10.)

¹⁸ Tähän keskitietä ja neljää jaloa totuutta koskevaan saarnaan sisältyy valaistumisen ydin, ja sitä pidetään Buddhan kaikkien opetusten tiivistelmänä. (Vrt. toisaalta Matteus 6:25–34; 1. Timoteukselle 6:17–19; Jaakob 4:1–3; 1. Johannes 2:15–17.) Gautama ei väittänyt tätä saarnaa Jumalan henkeyttämäksi, vaan otti siitä itse kunnian sanomalla, että ”Tathagata on löytänyt” sen. Buddhan kerrotaan kuolinvuoteellaan sanoneen oppilailleen: ”Etsikää pelastusta yksinomaan totuudesta; älkää etsikö apua keneltäkään muulta kuin itseltänne.” Buddhan mukaan valaistuminen ei siis tule Jumalalta, vaan siitä, että itse ponnistelee kehittääkseen oikeaa ajattelua ja hyviä tekoja.

19. Miksi Buddhan sanoma otettiin siihen aikaan tervetulleena vastaan?

¹⁹ Ei ole vaikea nähdä, miksi tämä opetus otettiin tervetulleena vastaan sen ajan intialaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta se tuomitsi hindubrāhmanoiden eli pappiskastin edistämät ahneet ja turmeltuneet uskonnolliset tavat ja toisaalta jainalaisten ja muiden mystisten kulttien ankaran askeettisuuden. Lisäksi se mitätöi uhrit ja rituaalit, lukemattomat jumalat ja jumalattaret ja rasittavan kastijärjestelmän, joka hallitsi ja kahlitsi ihmisten elämän kaikkia puolia. Lyhyesti sanottuna se lupasi vapautuksen jokaiselle, joka oli halukas seuraamaan Buddhan tietä.

Buddhalaisuus laajentaa vaikutustaan

20. a) Mitkä ovat buddhalaisuuden ”kolme jalokiveä”? b) Miten laajalti Buddha saarnasi?

²⁰ Kun nuo viisi bhikkhua hyväksyivät Buddhan opetuksen, heistä tuli ensimmäinen sangha eli munkkiveljeskunta. Niin olivat koossa buddhalaisuuden ”kolme jalokiveä” (triratna), nimittäin Buddha, dharma ja sangha, joiden uskottiin auttavan ihmisiä pääsemään valaistumisen tielle. Näin valmistautuneena Gautama Buddha lähti saarnaamaan pitkin ja poikin Gangesin laaksoa. Kaikista kansankerroksista ja yhteiskuntaluokista tuli ihmisiä kuulemaan häntä, ja heistä tuli hänen oppilaitaan. Kuollessaan 80-vuotiaana hänestä oli tullut hyvin tunnettu ja suuresti kunnioitettu. Kerrotaan, että hänen viimeiset sanansa oppilailleen kuuluivat: ”Jokainen muoto on katoava. Kamppailkaa hellittämättömästi vapautuksenne vuoksi.”

21. a) Kenen avulla buddhalaisuus laajeni? b) Mihin hänen ponnistelunsa johtivat?

²¹ Noin 200 vuotta Buddhan kuoleman jälkeen, 200-luvulla eaa., nousi esiin suurin buddhalaisuuden puolestapuhuja, keisari Asoka, joka alisti valtaansa suurimman osan Intiaa. Murheissaan siitä teurastuksesta ja niistä mullistuksista, joita hänen valloituksensa aiheuttivat, hän omaksui buddhalaisuuden ja antoi sille valtion tuen. Hän pystytti uskonnollisia monumentteja, kutsui alaisiaan neuvotteluihin ja kehotti ihmisiä elämään Buddhan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi Asoka lähetti buddhalaisia lähetyssaarnaajia Intian kaikkiin osiin ja Sri Lankaan, Syyriaan, Egyptiin ja Kreikkaan. Oli ennen kaikkea Asokan ponnistelujen ansiota, että buddhalaisuus kasvoi intialaisesta lahkosta maailmanuskonnoksi. Jotkut ovat aivan aiheellisesti pitäneet häntä buddhalaisuuden toisena perustajana.

22. Miten buddhalaisuus vakiintui eri puolille Aasiaa?

²² Sri Lankasta buddhalaisuus levisi itäänpäin Myanmariin (Burmaan), Thaimaahan ja muihin Indo-Kiinan osiin. Pohjoisessa buddhalaisuus levisi Kashmiriin ja Keski-Aasiaan. Noilta alueilta buddhalaiset munkit matkustivat jo ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla yli pelottavien vuorten ja autiomaiden ja veivät uskontonsa Kiinaan. Kiinasta buddhalaisuudella oli vain lyhyt matka levitä Koreaan ja Japaniin. Buddhalaisuus vietiin myös Tiibetiin, joka on Intian pohjoinen naapurimaa. Se sekoittui paikallisiin uskomuksiin ja nousi esiin lamalaisuutena, joka hallitsi siellä sekä uskonnollista että poliittista elämää. 500- tai 600-lukuihin mennessä buddhalaisuus oli vakiintunut kaikkialle Kaakkois-Aasiaan ja Kaukoitään. Mutta mitä tapahtui Intiassa?

23. Mitä buddhalaisuudelle tapahtui Intiassa?

²³ Samalla kun buddhalaisuus laajensi vaikutusvaltaansa muissa maissa, se vähitellen taantui Intiassa. Filosofisiin ja metafyysisiin pyrkimyksiin syventyneet munkit alkoivat menettää kosketustaan maallikkokannattajiinsa. Buddhalaisuudella ei myöskään enää ollut kuninkaallista tukea ja Intiassa alettiin omaksua hindulaisia ajatuksia ja tapoja, ja kaikki tämä joudutti buddhalaisuuden sammumista tuossa maassa. Jopa sellaiset buddhalaisten pyhät paikat kuin Lumbini, jossa Gautama syntyi, ja Buddh-Gaya, jossa hän koki ”valaistumisen”, rappeutuivat. 1200-lukuun mennessä buddhalaisuus oli käytännöllisesti katsoen kadonnut Intiasta, synnyinmaastaan.

24, 25. Mitä muita kehitysvaiheita buddhalaisuudessa nähtiin 1900-luvulla?

²⁴ Buddhalaisuus sai uusia kolauksia 1900-luvulla. Kiinassa, Mongoliassa, Tiibetissä ja Kaakkois-Aasian maissa tapahtuneet poliittiset mullistukset aiheuttivat sille tuhoisan iskun. Tuhansia luostareita ja temppeleitä tuhottiin, ja satojatuhansia munkkeja ja nunnia ajettiin pois, vangittiin tai jopa tapettiin. Buddhalaisuuden vaikutus tuntuu kuitenkin yhä voimakkaana näiden maiden ihmisten ajattelussa ja tavoissa.

²⁵ Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa buddhalaisuuden ajatus etsiä ”totuutta” ihmisestä itsestään näyttää vetoavan moniin, ja sen mietiskelytapa suo pakotien länsimaisen elämän hälinästä. On kiinnostavaa, että maastaan karkotettu Tiibetin Dalai-lama Tenzin Gyatso kirjoitti kirjan ”Elävä buddhalaisuus” esipuheessa: ”Buddhalaisuuden nykyinen tehtävä voisi kenties olla siinä, että se muistuttaa länsimaalaisia ihmisiä heidän elämänsä hengellisestä ulottuvaisuudesta.” – Living Buddhism.

Buddhalaisuuden erilaisia teitä

26. Millä tavoin buddhalaisuus on jakautunut?

²⁶ Vaikka buddhalaisuudesta tavallisesti puhutaan yhtenä uskontona, niin todellisuudessa se on jakautunut useiksi koulukunniksi. Jokaisella on omat oppinsa, tapansa ja pyhät kirjoituksensa niiden eri tulkintojen perusteella, jotka niillä on Buddhan luonteesta ja hänen opetuksistaan. Nämä koulukunnat on jaettu edelleen lukuisiksi ryhmiksi ja lahkoiksi, joista moniin ovat paikalliset kulttuurit ja perinteet suuresti vaikuttaneet.

27, 28. Miten kuvailisit theravada-buddhalaisuutta? (Vrt. Filippiläisille 2:12; Johannes 17:15, 16.)

²⁷ Buddhalaisuuden koulukunta theravada (vanhimpien tie) eli hinayana (pieni vaunu) kukoistaa Sri Lankassa, Myanmarissa (Burmassa), Thaimaassa, Kamputseassa ja Laosissa. Jotkut pitävät tätä konservatiivisena koulukuntana. Se korostaa sitä, että ihmisen täytyy hankkia viisautta ja työskennellä omaksi pelastuksekseen luopumalla maailmasta ja elämällä munkkina, omistautumalla mietiskelyyn ja tutkisteluun luostarissa.

²⁸ Joissakin näistä maista näkee usein sellaisten nuorten miesten ryhmiä, jotka ovat ajelleet päänsä paljaaksi ja jotka sahraminkeltaisissa viitoissaan ja paljain jaloin kantavat almukulhojaan saadakseen päivän ruoka-annoksensa uskovilta maallikoilta, joiden tehtävänä on elättää heitä. Miesten tapana on viettää ainakin jokin osa elämästään luostarissa. Luostarielämän korkein tavoite on tulla arhatiksi, toisin sanoen sellaiseksi, joka on saavuttanut hengellisen täydellisyyden ja vapautuksen tuskasta ja kärsimyksestä jälleensyntymien kiertokulussa. Buddha on osoittanut tien, ja itse kunkin asiana on seurata sitä.

29. Mitkä ovat mahayana-buddhalaisuuden tunnuspiirteitä? (Vrt. 1. Timoteukselle 2:3, 4; Johannes 3:16.)

²⁹ Buddhalaisuuden mahayana (suuri vaunu) -nimiseen koulukuntaan kuuluvia on runsaasti Kiinassa, Koreassa, Japanissa ja Vietnamissa. Sillä on tämä nimi, koska se korostaa sitä Buddhan opetusta, että ”totuus ja pelastuksen tie kuuluu jokaiselle, elääpä hän luolassa, luostarissa tai talossa – –. Se ei kuulu vain niille, jotka luopuvat maailmasta.” Mahayanan peruskäsityksen mukaan Buddhan rakkaus ja sääli ovat niin suuret, ettei hän kieltäisi pelastusta keneltäkään. Se opettaa, että meissä kaikissa on Buddhan luonto, ja siksi jokainen pystyy tulemaan Buddhaksi, valaistuneeksi eli bodhisattvaksi. Valaistuminen ei tapahdu ankaran itsekurin avulla, vaan uskomalla Buddhaan ja säälimällä kaikkea elollista. Epäilemättä tämä vetoaa paremmin tavalliseen kansaan. Tämän vapaamielisemmän asenteen vuoksi on kuitenkin kehittynyt useita ryhmiä ja kultteja.

30. Mihin tavoitteeseen ”puhtaan maan” buddhalaisuuden kannattajat pyrkivät? (Vrt. Matteus 6:7, 8; 1. Kuningasten kirja 18:26, 29.)

³⁰ Monien Kiinassa ja Japanissa kehittyneiden mahayana-lahkojen joukossa ovat buddhalaisuuden puhdas maa- ja zen-koulukunnat. Ensin mainitun uskonkäsitykset keskittyvät Amida-buddhan pelastavaan voimaan. Amida-buddha lupasi seuraajilleen, että nämä syntyisivät uudelleen puhtaaseen maahan eli lännen paratiisiin, jumalien ja ihmisten asuttamaan ilon ja mielihyvän maahan. Sieltä on vain lyhyt askel nirvanaan. Toistamalla joskus tuhansiakin kertoja päivässä rukousta ”minä uskon Amida-buddhaan” tämän koulukunnan kannattaja puhdistaa itsensä saavuttaakseen valaistumisen tai voidakseen syntyä uudelleen lännen paratiisiin.

31. Mitkä ovat zen-buddhalaisuuden erikoispiirteet? (Vrt. Filippiläisille 4:8.)

³¹ Zen-buddhalaisuus (Ch’an-koulukunta Kiinassa) sai nimensä tavasta mietiskellä. Kiinalainen sana ch’an ja japanilainen sana zen ovat muunnelmia sanskritinkielisestä sanasta dhyāna, joka merkitsee ”mietiskelyä”. Tämä uskonnonhaara opettaa, että tutkimisella, hyvillä teoilla ja rituaaleilla on vain vähän arvoa. Ihminen voi saavuttaa valaistumisen yksinkertaisesti mietiskelemällä sellaisia ratkaisemattomia arvoituksia kuin: ’Millainen on yhdellä kädellä tapahtuvan kättentaputuksen ääni?’ ja: ’Mitä löydämme sieltä, missä ei ole mitään?’ Zen-buddhalaisuuden mystinen luonne on löytänyt ilmaisukeinonsa sellaisissa hienostuneissa taiteissa kuin kukkien sommittelussa, kaunokirjoituksessa, tussimaalauksessa, runoudessa, puutarhanhoidossa ja niin edelleen, ja ne on otettu suosiollisesti vastaan lännessä. Zen-mietiskelykeskuksia on nykyään monissa länsimaissa.

32. Miten Tiibetin buddhalaisuutta harjoitetaan?

³² Lopuksi on Tiibetin buddhalaisuus eli lamalaisuus. Tätä buddhalaisuuden muotoa kutsutaan joskus nimellä mantrayana (mantravaunu), koska siinä on huomattavalla sijalla mantrojen eli merkityksellisten tai merkityksettömien tavusarjojen toistaminen pitkissä jaksoissa. Viisauden tai säälin asemesta tämä buddhalaisuuden muoto korostaa rituaalien, rukouksien, taikuuden ja spiritismin käyttöä palvonnassa. Rukouksia toistetaan tuhansia kertoja päivässä rukousnauhojen ja rukousmyllyjen avulla. Monimutkaiset rituaalit voi oppia vain saamalla suullista opetusta lamoilta eli luostarien esimiehiltä, joiden joukosta tunnetaan parhaiten Dalai-lama ja Pantšen-lama. Laman kuoleman jälkeen etsitään lapsi, johon laman sanotaan ruumiillistuneen tullakseen seuraavaksi hengelliseksi johtajaksi. Tuota termiä sovelletaan kuitenkin myös yleisesti kaikkiin munkkeihin, joita yhteen aikaan oli erään arvion mukaan noin viidesosa Tiibetin koko väestöstä. Lamoja oli myös opettajina, lääkäreinä, maanomistajina ja poliitikkoina.

33. Miten buddhalaisuuden jakaumat ovat samanlaisia kuin kristikunnankin jakaumat? (Vrt. 1. Korinttolaisille 1:10.)

³³ Nämä buddhalaisuuden pääryhmät ovat vuorostaan jakautuneet edelleen moniksi alaryhmiksi eli lahkoiksi. Jotkut ovat uskollisia tietylle johtajalle, esimerkiksi Japanissa Nichirenille, joka opetti, että vain mahayanan Lootus-sutra sisältää Buddhan itsensä opetuksia, ja Taiwanissa Nun Ch’in-Haille, jolla on runsaasti kannattajia. Tässä suhteessa buddhalaisuus ei eroa kovinkaan suuresti kristikunnasta, jossa on samoin monia kirkkokuntia ja lahkoja. Itse asiassa buddhalaisuutta tunnustavien ihmisten näkee hyvin yleisesti osallistuvan taolaisuuden ja šinton tapoihin, esi-isien palvontaan ja jopa kristikunnan tapoihin.b Kaikki nämä buddhalaiset lahkot väittävät uskomustensa ja tapojensa perustuvan Buddhan opetuksiin.

Kolme koria ja muita buddhalaisten pyhiä kirjoituksia

34. Mitä meidän täytyy pitää mielessämme tarkastellessamme buddhalaisuuden opetuksia?

³⁴ Ne asiat, joita Buddhan katsotaan opettaneen, välittyivät suusanallisesti, ja niitä alettiin kirjoittaa muistiin vasta satoja vuosia sen jälkeen, kun hän oli poistunut näyttämöltä. Siten ne parhaimmillaankin edustavat vain sitä, mitä hänen myöhempiin sukupolviin kuuluneet seuraajansa ajattelivat hänen sanoneen ja tehneen. Asian tekee vielä monimutkaisemmaksi se, että buddhalaisuus oli siihen mennessä jo pirstoutunut moniksi koulukunniksi. Eri tekstit esittävät siksi aivan erilaisia versioita buddhalaisuudesta.

35. Mitkä ovat varhaisimmat buddhalaiset pyhät tekstit?

³⁵ Varhaisimmat buddhalaiset tekstit kirjoitettiin suunnilleen ensimmäisellä vuosisadalla eaa. paalin kielellä, jonka sanotaan olleen sukua Buddhan äidinkielelle. Theravada-koulukunta hyväksyy ne aidoiksi teksteiksi. Niiden sisältämät 31 kirjaa on järjestetty kolmeksi kokoelmaksi, joita kutsutaan nimellä Tipitaka (sanskritiksi Tripitaka), joka merkitsee ”Kolmea koria” eli ”Kolmea kokoelmaa”. Vinayapitaka (Säännöstökori) käsittelee pääasiassa munkkien ja nunnien ohjeita ja sääntöjä. Suttapitaka (Opetuskori) sisältää Buddhan ja hänen johtavien oppilaittensa esittämät saarnat, vertaukset ja sananlaskut. Lopuksi Abhidhammapitaka (Erityisoppien kori) sisältää buddhalaisiin oppeihin esitettyjä selityksiä.

36. Mikä on ominaista mahayana-buddhalaisuuden pyhille kirjoituksille?

³⁶ Toisaalta mahayana-koulukunnan kirjoitukset ovat pääosin sanskritin-, kiinan- ja tiibetinkielisiä. Ne ovat hyvin laajat, sillä yksistään kiinalaiset tekstit käsittävät yli 5000 nidosta. Ne sisältävät monia ajatuksia, joita ei ollut varhemmissa kirjoituksissa, esimerkiksi kertomuksia Buddhista, joita oli yhtä paljon kuin Gangesissa hiekanjyviä ja joiden sanotaan eläneen lukemattomia miljoonia vuosia ja hallinneen kunkin omaa Buddha-maailmaansa. Eräs kirjoittaja ei suinkaan liioitellut sanoessaan, että ”eroavaisuudet, kohtuuttoman lennokas mielikuvitus, värikkäät persoonallisuudet ja liialliset toistot” ovat ominaisia näille teksteille.

37. Mitä ongelmia mahayanan kirjoitukset synnyttivät? (Vrt. Filippiläisille 2:2, 3.)

³⁷ On tarpeetonta sanoakaan, että vain harvat pystyvät ymmärtämään näitä hyvin vaikeatajuisia kirjoitelmia. Siksi nämä myöhäisemmät kehityksen tuotteet ovat vieneet buddhalaisuuden kauas siitä, mitä Buddha alun perin tarkoitti. Vinayapitakan mukaan Buddha halusi valistuneen luokan lisäksi myös kaikenlaisten ihmisten ymmärtävän hänen opetuksensa. Siksi hän vaati opettamaan hänen ajatuksiaan tavallisten ihmisten kielellä, ei hindulaisuuden pyhällä kuolleella kielellä. Kun siis theravada-buddhalaiset väittävät näitä kirjoja ei-kanonisiksi, niin mahayanan kannattajat vastaavat, että Gautama Buddha opetti ensin yksinkertaisia ja tietämättömiä ihmisiä, mutta oppineille ja viisaille hän paljasti ne opetukset, jotka kirjoitettiin myöhemmin mahayanan kirjoihin.

Karman ja samsaran kiertokulku

38. a) Millaisia buddhalaiset ja hindulaiset opetukset ovat toisiinsa verrattuina? b) Millainen on buddhalainen käsitys sielusta teoriassa ja käytännössä?

³⁸ Vaikka buddhalaisuus jossain määrin vapautti ihmisiä hindulaisuuden kahleista, sen perusajatukset ovat yhä perintöä hindulaisuuden karma- ja samsaraopetuksista. Buddhan alun perin opettama buddhalaisuus eroaa hindulaisuudesta siinä, että se ei puhu kuolemattomasta sielusta, vaan yksilöstä ”ruumiillisten ja henkisten voimien yhdistelmänä”.c Sen opetukset keskittyvät kuitenkin yhä käsityksiin, joiden mukaan kaikki ihmiset kulkevat elämästä toiseen lukemattomien jälleensyntymien (samsaran) kautta ja kärsivät menneiden ja nykyisten tekojensa seurauksista (karma). Vaikka sen sanoma valaistumisesta ja tästä kiertokulusta vapautumisesta voi tuntua vetoavalta, niin jotkut kysyvät: Kuinka lujalla perustalla se lepää? Mitä todisteita on siitä, että kaikki kärsimykset johtuvat ihmisen edellisessä elämässä suorittamista teoista? Ja mitä todisteita todellisuudessa on siitä, että tällaista edellistä elämää on ylipäänsä ollut?

39. Miten muuan buddhalainen teksti selittää karman lain?

³⁹ Yksi selitys karman laista sanoo:

”Kamma [karman paalinkielinen vastine] on laki itsessään. Mutta se ei merkitse sitä, että pitäisi olla lainantaja. Tavalliset luonnonlait, kuten painovoimalaki, eivät tarvitse lainantajaa. Kamman lakikaan ei vaadi lainantajaa. Se toimii omalla alueellaan ulkopuolisen, riippumattoman hallitsijan puuttumatta asiaan.” – A Manual of Buddhism.

40. a) Mitä luonnonlakien olemassaolo ilmaisee? b) Mitä Raamattu sanoo syystä ja seurauksesta?

⁴⁰ Onko tämä järkevää päättelyä? Eivätkö luonnonlait tosiaankaan tarvitse lainantajaa? Rakettiasiantuntija tri Wernher von Braun sanoi kerran: ”Kaikkeuden luonnonlait ovat niin tarkkoja, että me voimme vaikeuksitta rakentaa avaruusaluksen, joka lentää kuuhun, ja ajoittaa lennon sekunnin murto-osan tarkkuudella. Jonkun on täytynyt säätää nämä lait.” Raamattukin puhuu syyn ja seurauksen laista. Se sanoo: ”Jumalaa ei voida pitää pilkkana. Sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Galatalaisille 6:7) Raamattu ei suinkaan sano, ettei tämä laki tarvitse lainantajaa, vaan se osoittaa, että ”Jumalaa ei voida pitää pilkkana”, ja ilmaisee siten, että tämän lain pani voimaan sen Tekijä, Jehova.

41. a) Millaisia karman laki ja tuomioistuimissa sovellettava laki ovat toisiinsa verrattuina? b) Vertaa karmaa Raamatun lupaukseen.

⁴¹ Lisäksi Raamattu ilmaisee, että ”synnin maksama palkka on kuolema” ja että ”se, joka on kuollut, on vapautunut synnistään”. Tuomioistuimetkin myöntävät, ettei ketään tule panna kärsimään kahta kertaa yhdestä rikoksesta. Miksi sitten ihmisen, joka on jo maksanut synneistään kuolemalla, pitäisi syntyä jälleen vain kärsiäkseen uudelleen menneiden tekojensa seurauksista? Lisäksi jos hän ei tiedä, mistä menneistä teoista häntä rangaistaan, niin miten hän voi katua ja korjata menettelynsä? Voitaisiinko tällaista pitää oikeudenmukaisena? Onko se sopusoinnussa armon kanssa, jonka sanotaan olleen Buddhan huomattavin ominaisuus? Raamattu esittää aivan vastakkaisen näkemyksen, sillä sanottuaan, että ”synnin maksama palkka on kuolema”, se jatkaa sanoen: ”Mutta Jumalan antama lahja on ikuinen elämä Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, välityksellä.” Se siis lupaa, että Jumala poistaa kaiken turmeluksen, synnin ja kuoleman ja tuo koko ihmiskunnalle vapauden ja täydellisyyden. – Roomalaisille 6:7, 23; 8:21; Jesaja 25:8:

42. Miten eräs buddhalainen oppinut selittää jälleensyntymistä?

⁴² Buddhalainen oppinut tri Walpola Rahula selittää jälleensyntymistä seuraavasti:

”Olento on vain ruumiillisten ja henkisten voimien tai energioiden yhdistelmä. Se, mitä kutsumme kuolemaksi, on fyysisen ruumiin täydellistä toimettomuutta. Lopettaako ruumiin toimettomuus tyystin kaikki nämä voimat ja energiat? Buddhalaisuus vastaa: ’Ei.’ Halu, tahto, kaipaus, jano saada elää, jatkaa ja tulla yhä suuremmaksi on valtava voima, joka liikuttaa elollisten koko elämää, koko olemassaoloa ja koko maailmaakin. Tämä on suurin voima, suurin energia maailmassa. Buddhalaisuuden mukaan tämä voima ei lakkaa ruumiin tullessa toimettomaksi, mikä merkitsee kuolemaa, vaan se jatkaa ilmaisten itseään toisessa muodossa, tuottaen uuden olemassaolon, jota kutsutaan jälleensyntymiseksi.”

43. a) Miten ihmisen geneettinen rakenne määräytyy biologisesti? b) Mitä ”todisteita” joskus esitetään jälleensyntymisen tueksi? c) Ovatko sellaiset ”todisteet” jälleensyntymisestä sopusoinnussa tavanomaisten kokemusten kanssa?

⁴³ Hedelmöityessään ihminen perii 50 prosenttia geeneistään toiselta ja 50 prosenttia toiselta vanhemmaltaan. Siksi hän ei voi mitenkään olla 100-prosenttisesti samanlainen kuin joku oli aiemmassa olemassaolossa. Jälleensyntymistä ei tosiaankaan voi tukea millään tieteen tuntemalla perusteella. Usein ne, jotka uskovat jälleensyntymisoppiin, mainitsevat todisteina sellaisten ihmisten kokemuksia, jotka väittävät muistavansa kasvoja, tapahtumia ja paikkoja, joita he eivät ole aiemmin tunteneet. Onko tämä johdonmukaista? Sen väittäminen, että ihmisen, joka voi muistaa asioita menneiltä ajoilta, on täytynyt elää tuona aikana, merkitsisi myös sitä, että ihminen, joka pystyy ennustamaan tulevaisuuden – ja on olemassa monia, jotka väittävät pystyvänsä siihen – on täytynyt elää tulevaisuudessa. Mutta se ei selvästikään pidä paikkaansa.

44. Vertaa Raamatun opetusta ”hengestä” buddhalaiseen jälleensyntymisoppiin.

⁴⁴ Yli 400 vuotta ennen Buddhaa Raamattu puhui elämänvoimasta. Kuvaillessaan, mitä ihmisen kuolemassa tapahtuu, se sanoo: ”Tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.” (Saarnaaja 12:7) Sana ”henki” on käännetty heprealaisesta sanasta ruʹaḥ, joka merkitsee sitä elämänvoimaa, joka tekee kaikki elävät luomukset, ihmiset ja eläimet, eläviksi. (Saarnaaja 3:18–22) Tärkeä ero on kuitenkin se, että ruʹaḥ on persoonaton voima; sillä ei ole omaa tahtoa eikä kuolleen ihmisen persoonallisuutta tai luonteenpiirteitä. Se ei siirry kuolemassa ihmisestä toiseen, vaan ”palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin”. Toisin sanoen ihmisen tulevan elämän odotteet – toivo ylösnousemuksesta – ovat täysin Jumalan kädessä. – Johannes 5:28, 29; Apostolien teot 17:31.

Onko nirvana saavuttamattoman tavoittelua?

45. Millainen käsitys buddhalaisilla on nirvanasta?

⁴⁵ Tämä tuo meidät Buddhan opetukseen valaistumisesta ja pelastuksesta. Buddhalaisin termein sanottuna pelastus merkitsee pohjimmiltaan vapautumista karman laeista ja samsarasta sekä nirvanan saavuttamista. Mikä on nirvana? Buddhalaisten tekstien mukaan sitä on mahdoton kuvailla tai selittää, se täytyy vain kokea. Se ei ole taivas, johon ihminen menisi kuoleman jälkeen, vaan sellaista, joka on kaikkien tavoitettavissa täällä ja nyt. Itse sanan sanotaan merkitsevän ”pois puhaltamista, sammuttamista”. Siksi jotkut määrittelevät nirvanan kaiken himon ja halun loppumiseksi, vapaudeksi kaikista sellaisista tunteista kuin kivusta, pelosta, halusta, rakkaudesta tai vihasta, ikuisen rauhan, levon ja muuttumattomuuden tilaksi. Pohjimmiltaan sen sanotaan olevan yksilöllisen olemassaolon lakkaamista.

46, 47. a) Mikä on buddhalaisten opetusten mukaan pelastuksen lähde? b) Miksi buddhalainen näkemys pelastuksen lähteestä on ristiriidassa ihmisten yleisen kokemuksen kanssa?

⁴⁶ Buddha opetti, että valaistuminen ja pelastus – nirvanan täydellisyys – ei tule Jumalalta tai ulkoiselta voimalta, vaan ihmisen sisimmästä, kun hän itse ponnistelee hyvissä teoissa ja oikeissa ajatuksissa. Tämä herättää kysymyksen: voiko epätäydellisestä tulla jotakin täydellistä? Emmekö kaikki ole kokeneet todeksi sen, minkä heprealainen profeetta Jeremia totesi, ”ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa”? (Jeremia 10:23) Jos kukaan ei pysty täysin hallitsemaan toimiaan edes yksinkertaisissa jokapäiväisissä asioissa, niin onko järkevää ajatella, että kuka tahansa voisi aivan itse hankkia itselleen ikuisen pelastuksen? – Psalmi 146:3, 4.

⁴⁷ Samoin kuin juoksuhiekkaan vajonnut mies ei todennäköisesti pysty omin voimin irrottautumaan siitä, koko ihmiskunta on jäänyt synnin ja kuoleman satimeen, eikä kukaan pysty itse vapautumaan sen otteesta. (Roomalaisille 5:12) Buddha kuitenkin opetti, että pelastus riippuu yksinomaan ihmisen omista ponnisteluista. Oppilailleen esittämissään jäähyväissanoissa hän kehotti: ”Luottakaa itseenne älkääkä ulkopuoliseen apuun; pitäkää kiinni totuudesta kuin lampusta; etsikää pelastusta yksinomaan totuudesta; älkää etsikö apua keneltäkään muulta kuin itseltänne.”

Valaistuminen vai pettymys?

48. a) Miten eräs kirja kuvailee nirvanan kaltaisten monimutkaisten buddhalaisten ajatusten vaikutusta? b) Mihin viime aikoina buddhalaisia opetuksia kohtaan osoitettu kiinnostus on joillakin alueilla johtanut?

⁴⁸ Millainen vaikutus sellaisella opilla on? Herättääkö se kannattajissaan todellista uskoa ja antaumusta? Kirja Living Buddhism (Elävä buddhalaisuus) kertoo, että joissakin buddhalaisissa maissa edes ”munkit eivät paljonkaan ajattele uskontonsa yleviä asioita. Nirvanan saavuttamista pidetään laajalti toivottoman epärealistisena pyrkimyksenä, ja mietiskelyä harrastetaan harvoin. Paitsi Tipitakan pintapuolista tutkimista he omistautuvat edistämään hyväntahtoisuutta ja sopusointua yhteiskunnassa.” Japaninkielinen ”Maailman tietosanakirja” kommentoi samoin viime aikoina elpynyttä kiinnostusta buddhalaisia opetuksia kohtaan ja sanoi: ”Mitä enemmän buddhalaisuuden tutkimus erikoistuu, sitä kauemmaksi se loittonee alkuperäisestä tarkoituksestaan opastaa ihmisiä. Tältä kannalta katsottuna ei nykyinen innostus buddhalaisuuden pikkutarkkaan tutkimiseen välttämättä merkitse elävän uskon elpymistä. Pikemminkin on merkille pantavaa, että kun uskonnosta tulee monimutkaisen metafyysisen oppineisuuden kohde, sen todellinen elävä sisältö uskona menettää voimaansa.”

49. Millaiseksi buddhalaisuus on monien kohdalla muuttunut?

⁴⁹ Buddhalaisuuden peruskäsitys on, että tieto ja ymmärrys johtavat valaistumiseen ja pelastukseen. Mutta buddhalaisuuden eri koulukuntien monimutkaiset opit ovat vain aiheuttaneet edellä mainitun ”toivottoman epärealistisen” tilanteen, jota useimmat uskovat eivät pysty tajuamaan. Heille buddhalaisuus on supistunut hyvän tekemiseen ja joidenkin rituaalien ja yksinkertaisten sääntöjen noudattamiseen. Se ei tartu seuraavan kaltaisiin elämän hämmentäviin kysymyksiin: Mistä me olemme tulleet? Miksi olemme täällä? Ja mikä on ihmisen ja maan tulevaisuus?

50. Mikä kysymys tulee mieleen ajateltaessa joidenkin vilpittömien buddhalaisten kokemuksia? (Vrt. Kolossalaisille 2:8.)

⁵⁰ Jotkut vilpittömät buddhalaiset ovat tajunneet sen sekaannuksen ja pettymyksen, jonka nykyisessä muodossaan harjoitettavan buddhalaisuuden monimutkaiset opit ja hankalat rituaalit synnyttävät. Joissakin maissa ovat buddhalaisten ryhmien ja yhdistysten ihmisystävälliset ponnistelut saattaneet tuoda monille helpotusta tuskasta ja kärsimyksestä. Mutta onko buddhalaisuus ollut lupauksensa mukaisesti tosi valaistumisen ja vapautuksen lähde kaikille?

Valaistuminen ilman Jumalaako?

51. a) Mitä eräs kasku kertoo Buddhan opetuksista? b) Mikä merkittävä puute on ilmeinen Buddhan opetuksissa? (Vrt. 2. Aikakirja 16:9; Psalmi 46:2; 145:18.)

⁵¹ Buddhan elämästä on kertomuksia, joiden mukaan hän oli kerran oppilaittensa kanssa metsässä. Nostaen kourallisen lehtiä maasta hän sanoi oppilailleen: ”Se mitä olen opettanut teille, on verrattavissa kädessäni oleviin lehtiin; se mitä en ole opettanut teille, on verrattavissa metsässä olevien lehtien paljouteen.” Tarkoitus oli tietysti antaa ymmärtää, että Buddha oli opettanut vain murto-osan siitä, mitä hän tiesi. Hänen opetuksestaan kuitenkin puuttui yksi merkittävä seikka: Gautama Buddhalla ei ollut juuri mitään sanottavaa Jumalasta; hän ei myöskään koskaan väittänyt olevansa Jumala. Itse asiassa hänen kerrotaan sanoneen opetuslapsilleen: ”Jos on olemassa Jumala, on mahdotonta uskoa, että jokapäiväiset asiani kiinnostaisivat Häntä”, ja: ”Ei ole olemassa jumalia, jotka voisivat tai haluaisivat auttaa ihmistä.”

52. a) Millainen näkemys buddhalaisilla on Jumalasta? b) Mitä buddhalaisuus on jättänyt huomiotta?

⁵² Tässä merkityksessä buddhalaisuudella ei ole paljon annettavaa ihmiskunnalle, joka etsii tosi Jumalaa. Maailman uskontojen tietosanakirja The Encyclopedia of World Faiths huomauttaa, että ”varhainen buddhalaisuus ei näytä kiinnittäneen huomiota Jumala-kysymykseen, eikä se varmastikaan opettanut uskoa Jumalaan tai vaatinut sitä”. Koska buddhalaisuus korostaa sitä, että jokaisen ihmisen tulee etsiä pelastusta omin neuvoin ja kääntyä sisäänpäin omaan mieleensä tai tietoisuuteensa valaistumisen saamiseksi, se on todellisuudessa agnostinen, ellei ateistinen, uskonto. (Ks. kehystettyä tekstiä sivulta 145.) Yrittäessään karistaa yltään hindulaisuuden taikauskon kahleita ja sen myyttisten jumalien hämmentävää paljoutta buddhalaisuus on mennyt toiseen äärimmäisyyteen. Se on jättänyt huomiotta peruskäsitteen Korkeimmasta, jonka tahdosta kaikki on olemassa ja toimii. – Apostolien teot 17:24, 25.

53. Mitä voidaan sanoa valaistuksen etsimisestä ilman Jumalaa? (Vrt. Sananlaskut 9:10; Jeremia 8:9.)

⁵³ Tämä itsekeskeinen ja riippumaton ajattelutapa on johtanut siihen, että monet koulukunnat ja lahkot ovat satojen vuosien kuluessa luoneet legendoista, perinteistä, monimutkaisista opeista ja tulkinnoista varsinaisen labyrintin. Siitä, minkä piti tuoda yksinkertainen ratkaisu elämän monimutkaisiin ongelmiin, on syntynyt uskonnollinen ja filosofinen järjestelmä, joka menee yli useimpien ihmisten ymmärryksen. Tavallinen buddhalainen on sen sijaan keskittynyt palvomaan epäjumalankuvia ja pyhäinjäännöksiä, jumalia ja demoneita, henkiä ja esi-isiä sekä suorittamaan monia muita rituaaleja ja noudattamaan tapoja, joilla on vain hyvin vähän tekemistä sen kanssa, mitä Gautama Buddha opetti. On selvää, että valaistuksen etsiminen ilman Jumalaa on hyödytöntä.

54. Keiden muiden itämaisten uskonnollisten ajattelijoiden opetuksia tarkastellaan seuraavaksi?

⁵⁴ Suunnilleen samaan aikaan kuin Gautama Buddha etsi valaistumisen tietä, asui Aasian mantereen toisessa osassa kaksi filosofia, joiden ajatukset tulisivat vaikuttamaan miljooniin ihmisiin. He olivat Laotse ja Kungfutse, kaksi viisasta, joita useat kiinalaisten ja muiden sukupolvet ovat kunnioittaneet. Mitä he opettivat ja miten he vaikuttivat ihmiskunnan Jumalan-etsintään? Tarkastelemme sitä seuraavassa luvussa.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 139]

Buddhan neljä jaloa totuutta

Buddha paljasti perusopetuksensa siinä, mitä kutsutaan neljäksi jaloksi totuudeksi. Lainaamme tässä Dhammacakkappavattana-suttan (Vanhurskauden valtakunnan perustuksen) käännöstä, joka on julkaistu kirjassa Idän viisautta.

▪ ”Kerjäläismunkit, nyt kuulette kärsimystä koskevan jalon totuuden: Syntyminen on tuskallista, vanheneminen on tuskallista, sairastaminen on tuskallista, kuoleminen on tuskallista; tuskallista on yhteys siihen mistä emme pidä, tuskallista on eroaminen siitä mistä pidämme; tuskallisia ovat kaikki pyyteet, joita emme voi tyydyttää. – –

▪ ”Nyt kerron teille kärsimyksen alkuperää koskevan jalon totuuden: Totisesti, himo aiheuttaa olemassaolon uudistumisen, himo, joka aisti-iloihin yhtyneenä hakee täyttymystä milloin sieltä, milloin täältä, intohimojensa tyydyttämisen halu, himo tulevaan elämään, himo onneen tässä elämässä. – –

▪ ”Ja nyt kerron teille kärsimyksen päättymistä koskevan jalon totuuden: Se on himosta luopumista kärsimyksen täydellisen päättämisen kautta. Se on himon lopullista hylkäämistä ja täydellistä vapautta siitä. – –

▪ ”Ja nyt kerron teille jalon totuuden tiestä, joka johtaa kärsimyksen päättymiseen. Tämä tie on jalo kahdeksankertainen tie: Oikea luottamus, oikea päätös, oikea puhe, [oikea käytös], oikea elinkeino, oikea pyrkimys, oikea ajatus, oikea mietiskely.”

[Tekstiruutu s. 145]

Buddhalaisuus ja Jumala

”Buddhalaisuus opettaa tietä täydelliseen hyvyyteen ja viisauteen ilman persoonallista Jumalaa, korkeinta tietoa ilman ’ilmestystä’, – – mahdollisuutta lunastukseen ilman heidän puolestaan toimivaa lunastajaa, pelastusta, jossa jokainen on oma pelastajansa.” – Bhikkhu Subhadra, The Message of Buddhism, lainaus kirjasta What Is Buddhism? (Mitä buddhalaisuus on?)

Ovatko buddhalaiset sitten ateisteja? Lontoossa toimivan buddhalaisen keskuksen julkaisema kirja What Is Buddhism? vastaa: ”Jos ateistilla tarkoitetaan sellaista, joka hylkää käsityksen persoonallisesta Jumalasta, niin silloin me olemme.” Sitten se jatkaa sanoen: ”Kasvava mieli voi yhtä helposti omaksua käsityksen Kaikkeudesta, jota ohjaa horjumaton Laki, kuin käsityksen etäisestä Persoonasta, jota se ei voi koskaan nähdä, jonka asuinpaikkaa se ei tunne ja joka on joskus luonut tyhjästä Kaikkeuden, jota kyllästää vihamielisyys, epäoikeudenmukaisuus, mahdollisuuksien epäsuhtaisuus sekä loputon kärsimys ja riita.”

Teoriassa buddhalaisuus ei siis kannata uskoa Jumalaan eikä Luojaan. Nykyään on kuitenkin buddhalaisia temppeleitä ja stupoja lähes joka maassa, jossa buddhalaisuutta harjoitetaan, ja hartaat buddhalaiset esittävät rukouksia ja uhreja sekä omistavat antaumuksensa Buddhan ja bodhisattvojen kuville ja pyhäinjäännöksille. Buddhasta, joka ei koskaan väittänyt olevansa Jumala, on tullut jumala sanan täydessä merkityksessä.

[Kartta s. 142]

(Ks. painettu julkaisu)

Buddhalaisuus oli 600-lukuun mennessä levinnyt Intiasta koko Itä-Aasiaan

INTIA

Benares

Buddh-Gaya

3. VUOSISATA EAA. SRI LANKA

4. VUOSISATA YA. KOREA

6. VUOSISATA YA. JAPANI

7. VUOSISATA YA. TIIBET

[Kuvat s. 131]

Buddhalaiset temppelit ovat erinäköisiä eri puolilla maailmaa

Chengteh, Pohjois-Kiina

Kofu, Japani

New York, USA

Chiang Mai, Thaimaa

[Kuva s. 133]

Mahamayan unta kuvaava kivireliefi Gandharasta Pakistanista esittää tulevaa Buddhaa, joka sädekehän ympäröimänä valkoisena elefanttina tunkeutuu kuningatar Mahamayan oikeaan kylkeen tehdäkseen hänet raskaaksi

[Kuvat s. 134]

Buddhalaisia munkkeja ja palvojia New Yorkissa sijaitsevassa temppelissä

[Kuvat s. 141]

Kuvia Buddhasta, joka tyylitellyissä asennoissa

siirtyy nirvanaan

opettaa

mietiskelee

vastustaa kiusausta

[Kuva s. 147]

Buddhan syntymäpäivän kunniaksi järjestetty kulkue Tokiossa Japanissa. Taka-alalla oleva valkoinen elefantti vertauskuvaa Buddhaa

[Kuvat s. 150]

Lootus-sutran (900-luvulta) kiinankieliset sivut kuvailevat bodhisattva Kuan-yinin voimaa pelastaa tulesta ja tulvasta. Oikealla oleva bodhisattva Ksitigarbha oli 1300-luvulla suosittu Koreassa

[Kuva s. 155]

Buddhalainen kirjakäärö Kiotosta Japanista kuvailee ”helvetin” piinoja

[Kuvat s. 157]

Nykyajan buddhalaiset palvovat, kuten näkyy kuvissa vasemmalta ylhäältä myötäpäivään, lingan edessä Bangkokissa Thaimaassa, Buddhan hampaan pyhäinjäännöksen edessä Kandyssa Sri Lankassa, Buddhan kuvien edessä Singaporessa ja New Yorkissa

[Kuvat s. 158]

Buddhalaisnainen rukoilee perhealttarin edessä, ja lapset osallistuvat temppelipalvelukseen