Luku 12

Islam – tie Jumalan luo alistumisen kautta

[Kuva: arabialaisia kirjaimia]

1, 2. a) Mitkä ovat Koraanin alkusanat? b) Miksi näillä sanoilla on merkitystä muslimeille? c) Millä kielellä Koraani alun perin kirjoitettiin, ja mitä sana ”Koraani” eli ”Qur’an” merkitsee?

”JUMALAN [Allahin], armeliaan Armahtajan nimeen!” Näin käännetään Koraanista yllä oleva arabiankielinen teksti. Se jatkuu: ”Ylistys Jumalalle, maailmojen Herralle, Armeliaalle, Armahtajalle, tuomiopäivän ruhtinaalle! Sinua me palvelemme, sinua me avuksi huudamme. Johdata meidät oikealla tiellä, niiden tiellä, joille sinä olet armollinen, joihin vihasi ei kohdistu ja jotka eivät kulje eksyksissä!” – Koraani, suura 1:1–7, AST.a

² Nämä sanat muodostavat muslimien pyhän kirjan, Koraanin (Qur’ān), ”Avauksen” (Al-Fātiḥa), ensimmäisen luvun eli suuran. Koska yli kuudesosa maailman väestöstä on muslimeja ja hartaat muslimit toistavat päivittäisissä rukouksissaan näitä jakeita ainakin viisi kertaa, niiden täytyy kuulua maailman eniten toistettuihin sanoihin.

3. Miten laajalle islam on nykyään levinnyt?

³ Erään tietolähteen mukaan maailmassa on yli 900 miljoonaa muslimia, joten islamilla on roomalaiskatolisen kirkon jälkeen toiseksi eniten kannattajia. Se on kenties maailman nopeimmin kasvava suuri uskonto, koska muslimien vaikutuspiiri laajenee Afrikassa ja läntisessä maailmassa.

4. a) Mitä ”islam” merkitsee? b) Mitä ”muslimi” merkitsee?

⁴ Nimi islam on muslimille merkityksellinen, sillä se merkitsee ”alistumista”, ”antautumista” tai ”sitoutumista” Allahille, ja erään historioitsijan mukaan ”se ilmaisee niiden sisäisen asenteen, jotka ovat kuunnelleet Muhammedin saarnaamista”. ”Muslimi” merkitsee ’islamin noudattajaa’.

5. a) Mitä muslimit uskovat islamista? b) Mitä rinnakkaisuuksia on Raamatun ja Koraanin välillä?

⁵ Muslimit uskovat, että heidän uskossaan huipentuvat vanhan ajan uskollisille heprealaisille ja kristityille annetut ilmestykset. Joissakin kohdin heidän opetuksensa kuitenkin poikkeavat Raamatusta, vaikka he lainaavat Koraanissa sekä Raamatun heprealaisia että kreikkalaisia kirjoituksia.b (Ks. kehystettyä tekstiä sivulta 285.) Ymmärtääksemme paremmin muslimien uskoa meidän on tiedettävä, miten, missä ja milloin tämä uskonto sai alkunsa.

Muhammedin kutsuminen

6. a) Mikä oli arabien palvonnan keskipisteenä Muhammedin aikoihin? b) Millaista perimätietoa kerrottiin Kaabasta?

⁶ Muhammed syntyi Mekassa (arabiaksi Makka), Saudi-Arabiassa noin vuonna 570. Hänen isänsä ʽAbdallāh kuoli ennen Muhammedin syntymää. Hänen äitinsä Āmīna kuoli Muhammedin ollessa noin 6-vuotias. Siihen aikaan arabit harjoittivat sellaista Allahin palvonnan muotoa, joka keskittyi Mekan laaksoon. Siellä sijaitsi pyhä Kaaba, yksinkertainen kuutiomainen rakennus, jossa kunnioitettiin mustaa meteoriittia. Islamilaisen perimätiedon mukaan ”Aadam rakensi alun perin Kaaban taivaallisen mallin mukaan, ja Aabraham ja Ismael rakensivat sen uudelleen vedenpaisumuksen jälkeen”. (Philip K. Hitti, History of the Arabs [Arabien historia]) Siitä tuli 360 epäjumalan pyhäkkö; niitä oli yksi kuuvuoden jokaiselle päivälle.

7. Mitkä uskonnolliset tavat häiritsivät Muhammedia?

⁷ Varttuessaan aikuiseksi Muhammed ihmetteli oman aikansa uskonnollisia tapoja. John Noss sanoo kirjassaan Man’s Religions (Ihmiskunnan uskonnot): ”[Muhammedia] häiritsivät alituiset kiistat uskonnolle kuuluvista eduista ja quraišipäälliköitten kunniasta [Muhammed kuului tuohon heimoon]. Vielä syvempää tyytymättömyyttä hänessä herättivät arabiuskonnon vanhoilta ajoilta säilyneet tavat, epäjumalien palvonta ja monijumalaisuus sekä animismi [usko, että kaikilla olioilla on sielu], uskonnollisissa kokoontumisissa ja markkinoilla harjoitettu moraalittomuus, silloin muotia olleet juopottelu, uhkapeli ja tanssiminen sekä ei-toivottujen tyttövauvojen hautaaminen elävältä, mitä ei harjoitettu vain Mekassa vaan joka puolella Arabiaa.” – Suura 6:138.

8. Millaisissa olosuhteissa Muhammed kutsuttiin profeetaksi?

⁸ Muhammedin profeetaksi kutsuminen tapahtui hänen ollessaan noin 40-vuotias. Hänellä oli tapana vetäytyä yksin mietiskelemään läheiseen Hiravuoren luolaan, ja hän väitti kerran siellä ollessaan saaneensa kutsun profeetaksi. Muslimien perimätiedon mukaan eräs enkeli, joka myöhemmin tunnistettiin Gabrieliksi, käski häntä siellä ’lukemaan julki’ Allahin nimeen. Kun Muhammed ei totellut, enkeli ’painoi häntä, kunnes hän luuli kuolevansa’. Sitten enkeli toisti käskyn. Taaskaan Muhammed ei totellut, ja enkeli ’painoi häntä’ jälleen. Tämä tapahtui kolme kertaa, ennen kuin Muhammed alkoi lukea sitä, mitä alettiin pitää Koraaniin kuuluvien ilmestysten ensimmäisenä sarjana. Toisen perimätiedon mukaan Jumalan henkeytys paljastettiin Muhammedille kuin kellon soittona. – Ṣaḥīḥ Al-Bukhārī, The Book of Revelation (Ilmestyksen kirja).

Koraanin sanoma paljastetaan

9. Minkä sanotaan olleen Muhammedin ensimmäinen ilmestys? (Vrt. Ilmestys 22:18, 19.)

⁹ Minkä sanotaan olleen ensimmäinen Muhammedin saama ilmestys? Islamilaiset asiantuntijat ovat yleensä yhtä mieltä siitä, että se oli 96. suuran, ”Hyytyneen veren suuran” (Al-ʽAlaq), viisi ensimmäistä jaetta, jotka kuuluvat:

10–12. Miten Koraani säilytettiin?

¹⁰ Arabilähteen (The Book of Revelation) mukaan Muhammed vastasi: ”En osaa lukea.” Siksi hänen oli opeteltava ilmestykset ulkoa voidakseen toistaa ja ’lukea’ ne julki. Arabit olivat taitavia opettelemaan asioita ulkoa, eikä Muhammed ollut poikkeus. Miten kauan kesti, ennen kuin hän oli saanut koko Koraanin sanoman? Yleisesti uskotaan ilmestysten tulleen noin 20–23 vuoden ajanjaksona, noin vuodesta 610 hänen vuonna 632 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

¹¹ Muslimilähteet selittävät, että aina saatuaan ilmestyksen Muhammed lausui sen heti niille, jotka sattuivat olemaan lähellä. Nämä vuorostaan opettelivat ilmestyksen ulkoa ja pitivät sen muistissaan toistamalla sitä ääneen yhä uudelleen. Koska arabit eivät osanneet valmistaa paperia, Muhammed pani kirjanoppineet kirjoittamaan ilmestykset silloin saatavissa olleisiin alkeellisiin materiaaleihin, kuten kamelien lapaluihin, palmunlehviin, puuhun ja pergamentille. Nykyiseen muotoonsa Koraani tuli kuitenkin vasta profeetan kuoleman jälkeen Muhammedin seuraajien ja tovereiden johdolla. Tämä tapahtui kolmen ensimmäisen kalifin eli muslimijohtajan hallintokaudella.

¹² Kääntäjä Muhammad Pickthall kirjoittaa: ”Kaikki Koraanin suurat oli kirjoitettu muistiin ennen Profeetan kuolemaa, ja monet muslimit olivat opetelleet koko Koraanin ulkoa. Mutta kirjoitettuja suuria levitettiin ihmisten keskuuteen, ja kun taistelussa – – monet niistä, jotka osasivat koko Koraanin ulkoa, saivat surmansa, niin koko Koraani kerättiin yhteen ja kirjoitettiin muistiin.”

13. a) Mitkä ovat kolme islamilaisen opetuksen ja opastuksen lähdettä? b) Miten jotkut islamilaisoppineet suhtautuvat Koraanin kääntämiseen?

¹³ Islamilaista elämää hallitsee kolme auktoriteettia: Koraani, ḥadīth ja šarīʽa. (Ks. kehystettyä tekstiä sivulta 291.) Muslimit uskovat, että Koraani esittää ilmestyksen puhtaimmassa muodossaan arabiankielisenä, koska he sanovat Jumalan käyttäneen tuota kieltä puhuessaan Gabrielin välityksellä. Suura 43:2 sanoo: ”Totisesti olemme sen tehneet arabialaiseksi Koraaniksi, jotta kukaties ymmärtäisitte.” (AST) Siten mitä tahansa käännöstä pidetään pelkkänä laimennuksena, joka on menettänyt puhtauttaan. Jotkut islamilaisoppineet kieltäytyvätkin kääntämästä Koraania. Heidän näkemyksensä mukaan ”käännös vie aina harhaan”, ja siksi ”muslimit ovat aina vastustaneet kaikkia yrityksiä kääntää sitä toiselle kielelle ja toisinaan kieltäneet ne”, sanoo islamilaisen historian dosentti tri J. A. Williams.

Islamin leviäminen

14. Mikä tapahtuma oli merkkipaaluna islamin varhaishistoriassa?

¹⁴ Muhammed perusti uuden uskontonsa hyvin epäsuotuisissa olosuhteissa. Mekan asukkaat ja jopa hänen omaan heimoonsa kuuluvat hylkäsivät hänet. Kärsittyään 13 vuoden ajan vainoa ja vihamielisyyttä hän siirsi toimintakeskuksensa pohjoiseen Jathribiin, joka tuli silloin tunnetuksi nimellä al-Madīna (Medina), profeetan kaupunki. Tämä vuonna 622 tapahtunut muutto eli hidžra oli islamin historian merkityksellinen ajankohta, josta sittemmin aloitettiin islamilainen ajanlasku.c

15. Miten Mekasta tuli islamin pääasiallinen pyhiinvaelluskohde?

¹⁵ Lopulta Muhammed sai vallan käsiinsä, kun Mekka antautui hänelle tammikuussa vuonna 630 (8 a.H.) ja hänestä tuli sen hallitsija. Saatuaan maallisen ja uskonnollisen vallan ohjakset käsiinsä hän pystyi poistamaan epäjumalankuvat Kaabasta ja vakiinnuttamaan sen yhä meidän päivinämme jatkuvien Mekkaan tehtävien pyhiinvaellusmatkojen keskipisteeksi. – Ks. s. 289, 303.

16. Miten kauas islam levisi?

¹⁶ Muutaman kymmenen vuoden kuluttua Muhammedin vuonna 632 tapahtuneesta kuolemasta islam oli levinnyt Afganistaniin saakka ja jopa Tunisiaan Pohjois-Afrikkaan. 700-luvun alkuun mennessä Koraanin usko oli tunkeutunut Espanjaan ja oli Ranskan rajalla. Professori Ninian Smart sanoi kirjassaan ”Pitkän etsinnän taustaa”: ”Ihmisen näkökulmasta katsottuna on päätä huimaavaa ajatella, mitä 500- ja 600-luvuilla Kristuksen jälkeen elänyt arabialainen profeetta sai aikaan. Inhimillisesti ajatellen hänestä lähti liikkeelle uusi kulttuuri. Mutta muslimeille se oli luonnollisesti jumalallinen teko ja Allahin aikaansaannosta.” – Background to the Long Search.

Muhammedin kuolema johtaa eripuraisuuteen

17. Mikä suuri ongelma kohtasi islamia Muhammedin kuoltua?

¹⁷ Profeetan kuolema aiheutti kriisin. Hän kuoli vailla miespuolista jälkeläistä ja ilman selvästi ilmoitettua seuraajaa. Philip Hitti sanoo: ”Kalifaatti [kalifin arvo] on siksi vanhin ongelma, jonka islam on joutunut kohtaamaan. Se on yhä edelleen polttava kysymys. – – Muslimihistorioitsija al-Shahrastānin [1086–1153] sanoin: ’Mikään islamin kysymys ei ole koskaan aiheuttanut enemmän verenvuodatusta kuin kalifaatti (imāmah).’” Miten tuo ongelma ratkaistiin silloin vuonna 632? ”Abū Bakr – – nimitettiin (8. kesäkuuta 632) Muhammedin seuraajaksi jonkinlaisella vaalilla, johon osallistuivat pääkaupungissa, al-Madīnassa, läsnä olleet johtajat.” – History of the Arabs.

18, 19. Mitkä väitteet erottavat sunnimuslimit šiiamuslimeista?

¹⁸ Profeetan seuraaja olisi hallitsija, khalīfa eli kalifi. Mutta kysymys Muhammedin todellisista seuraajista aiheutti eripuraisuutta islamin riveissä. Sunnimuslimit hyväksyivät sen periaatteen, että arvoasema saadaan pikemminkin valinnan kautta kuin veren perintönä profeetalta. Siksi he uskovat, että kolme ensimmäistä kalifia, Abū Bakr (Muhammedin appi), ʽUmar (profeetan neuvonantaja) ja ʽUthmān (profeetan vävy), olivat Muhammedin laillisia seuraajia.

¹⁹ Šiiamuslimit kiistävät tämän väitteen. He sanovat, että todellinen johtoasema periytyy profeetan suvussa hänen serkkunsa ja vävynsä ʽAlī ibn Abī Ṭālibin, ensimmäisen imāmin (johtajan ja seuraajan), välityksellä, joka meni naimisiin Muhammedin suosikkityttären Fāṭiman kanssa. Heidän avioliitostaan syntyivät Muhammedin tyttärenpojat Ḥasan ja Ḥusain. Šiiamuslimit väittävät lisäksi, ”että alusta saakka Allah ja Hänen Profeettansa olivat selvästi ilmoittaneet ʽAlīn ainoaksi lailliseksi seuraajaksi, mutta että kolme ensimmäistä kalifia olivat petoksella riistäneet häneltä hänelle kuuluneen arvoaseman”. (History of the Arabs) Sunnimuslimit ovat tietysti toista mieltä.

20. Mitä tapahtui Muhammedin vävylle ʽAlīlle?

²⁰ Mitä tapahtui ʽAlīlle? Hänen hallitessaan neljäntenä kalifina (656–661) syntyi johtoasemaa koskeva taistelu hänen ja Syyrian käskynhaltijan, Muʽāwijan, välillä. Taisteltuaan jonkin aikaa he halusivat säästää muslimit enemmältä verenvuodatukselta ja antoivat kiistansa välitystuomion ratkaistavaksi. Hyväksymällä sovintokomitean ratkaisun ʽAlī heikensi asemaansa ja vieroitti monia kannattajistaan, heidän joukossaan ”uloslähtijät” (kharidžiitit), joista tuli hänen leppymättömiä vihollisiaan. Vuonna 661 muuan kiihkeä kharidžiitti murhasi ʽAlīn myrkytetyllä sapelilla. Noiden kahden ryhmän (sunnalaisten ja šiialaisten) välillä vallitsi ilmiriita. Islamin sunnihaara valitsi silloin johtajan umaijadien, rikkaiden mekkalaisten päälliköiden, joukosta, jotka eivät kuuluneet profeetan sukuun.

21. Mitä näkemyksiä šiioilla on Muhammedin seuraajista?

²¹ Šiialaisille oli ʽAlīn esikoinen, Ḥasan, profeetan tyttärenpoika, todellinen seuraaja. Hän kuitenkin luopui asemasta ja hänet murhattiin. Hänen veljestään Ḥusainista tuli uusi imaami, mutta umaijadien joukot surmasivat hänet 10. lokakuuta 680. Hänen kuolemallaan tai marttyyriudellaan, jollaisena šiialaiset sitä pitävät, on ollut merkittävä vaikutus ʽAlīn puolueeseen (šīʽat ʽAlī) aina tähän päivään asti. He uskovat, että ʽAlī oli Muhammedin todellinen seuraaja ja ensimmäinen ”imaami [johtaja], jonka Jumala suojeli erheeltä ja synniltä”. Šiialaiset pitivät ʽAlīa ja hänen seuraajiaan erehtymättöminä opettajina, joilla oli ”synnittömyyden jumalallinen lahja”. Suurin šiialaisryhmittymä uskoo, että on ollut vain 12 todellista imaamia ja että viimeinen näistä, Muḥammad al-Muntaẓar, katosi (v. 878) ”Sāmarran suuren moskeijan luolassa jättämättä jälkeläistä”. Näin ”hänestä tuli ’kätketty (mustatir)’ tai ’odotettu (muntaẓar) imaami’. – – Aikanaan hän ilmaantuu Mahdina (Jumalan johtamana) ennallistamaan todellisen islamin, valloittamaan koko maailman ja perustamaan lyhyen millenniumin, ennen kuin kaiken loppu koittaa.” – History of the Arabs.

22. Miten šiiat viettävät Ḥusainin marttyyriuden muistoa?

²² Šiialaiset viettävät joka vuosi imaami Ḥusainin marttyyriuden muistoa. Heillä on kulkueita, joissa jotkut viiltelevät itseään veitsillä ja miekoilla ja aiheuttavat muillakin tavoin itselleen kärsimystä. Šiiamuslimit ovat nykyään saaneet paljon julkisuutta, koska he ovat hyvin innokkaita ajamaan islamin asioita. He edustavat kuitenkin vain noin 20:tä prosenttia maailman muslimeista, sillä enemmistö on sunnimuslimeja. Mutta kiinnittäkäämme nyt huomio joihinkin islamin opetuksiin ja pankaamme merkille, miten islamilainen usko vaikuttaa muslimien jokapäiväiseen käytökseen.

Jumala on ylin, ei Jeesus

23, 24. Miten Muhammed ja muslimit suhtautuivat juutalaisuuteen ja kristillisyyteen?

²³ Maailman kolme suurta yksijumalaista uskontoa ovat juutalaisuus, kristillisyys ja islam. Mutta siihen aikaan kun Muhammed ilmaantui 600-luvun alussa, kaksi ensin mainittua uskontoa olivat hänen näkökulmastaan katsottuna eksyneet totuuden polulta. Itse asiassa kun Koraani puhuu niistä, ”joihin vihasi ei kohdistu ja jotka eivät kulje eksyksissä”, niin se joidenkin islamin kommentaattoreiden mukaan katsoo juutalaiset ja kristityt sellaisiksi, jotka ansaitsevat Jumalan vihan ja jotka ovat eksyksissä. (Suura 1:7, AST) Mistä tällainen näkemys johtuu?

²⁴ Muuan Koraanin selitysteos sanoo: ”Kirjan kansa meni harhaan: juutalaiset rikkoessaan liittonsa ja panetellessaan Mariaa ja Jeesusta – – ja kristityt korottaessaan Jeesuksen, Apostolin, Jumalan vertaiseksi” kolminaisuusopin välityksellä. – Suura 4:152–175, AYA.

25. Mitä rinnakkaisilmauksia löydämme Koraanista ja Raamatusta?

²⁵ Islamin pääopetus sisältyy pelkistettynä nimellä šahāda tunnettuun uskontunnustukseen, jonka jokainen muslimi osaa ulkoa: “La ilāh illa Allāh; Muḥammad rasūl Allāh” (Ei ole muuta jumalaa kuin Allah, Muhammed on hänen profeettansa). Tämän kanssa pitää yhtä Koraanin lausunto: ”Teidän Jumalanne on yksi ainoa Jumala, ei ole muuta jumalaa kuin hän, armelias Armahtaja.” (Suura 2:158, AST) Tämä ajatus kävi ilmi 2000 vuotta aiemmin Israelille muinoin annetusta kehotuksesta: ”Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi.” (5. Mooseksen kirja 6:4) Jeesus toisti tämän tärkeimmän käskyn. Se on merkitty muistiin Markuksen 12:29:ään, noin 600 vuotta ennen Muhammedia, eikä Jeesus missään väittänyt olevansa Jumala eikä Hänen vertaisensa. – Markus 13:32; Johannes 14:28; 1. Korinttolaisille 15:28.

26. a) Miten muslimit suhtautuvat kolminaisuuteen? b) Onko kolminaisuus raamatullinen?

²⁶ Siitä, että Jumala on yksi, Koraani sanoo: ”Uskokaa siis Jumalaan ja hänen lähettiläisiinsä älkääkä sanoko: ’Heitä on kolme’, vaan pidättäytykää siitä omaksi hyväksenne! Jumala on yksi ainoa Jumala.” (Suura 4:169, AST) Meidän on kuitenkin huomattava, ettei tosi kristillisyys opeta kolminaisuutta. Se on pakanallista alkuperää oleva oppi, jonka kristikunnan luopiot panivat alulle Kristuksen ja apostolien kuoleman jälkeen. – Ks. lukua 11.d

Sielu, ylösnousemus, paratiisi ja helvetintuli

27. Mitä Koraani sanoo sielusta ja ylösnousemuksesta? (Ks. vastakohdaksi 3. Mooseksen kirja 24:17, 18, ”ihmisen” = ”ihmisen sielun”, UM; ”kotieläimen” = ”kotieläimen sielun”, UM; Saarnaaja 9:5, 10; Johannes 5:28, 29.)

²⁷ Islam opettaa, että ihmisellä on sielu, joka menee tuonpuoleiseen maailmaan. Koraani sanoo: ”Jumala ottaa huostaansa sielut heidän kuollessaan, niin myös sen, joka ei ole kuollut, unessa. Ja hän pidättää sen, jolle hän on määrännyt kuoleman.” (Suura 39:43, AST) Toisaalta suura 75 on kokonaan omistettu ”ylösnousemukselle” (Sūratu Qijāmati) (AST) eli ”kuolleiden herättämiselle” (MMP). Se sanoo muun muassa: ”Vannon kautta ylösnousemuksen päivän – –! Luuleeko ihminen, että emme voi koota hänen luitaan? – – Hän kysyy: ’Koska tulee ylösnousemuksen päivä?’ – – Eikö tällä [Jumalalla] ole voimaa tehdä kuolleet eläviksi?” – Suura 75:1, 3, 6, 40, AST.

28. Mitä Koraani sanoo helvetistä? (Ks. vastakohdaksi Job 14:13, ”tuonelaan” = ”helvettiin”, VKR; Jeremia 19:5; 32:35; Apostolien teot 2:25–27; Roomalaisille 6:7, 23.)

²⁸ Koraanin mukaan sielulla voi olla erilaisia kohtaloita; se voi joko päästä taivaalliseen paratiisipuutarhaan tai joutua tulisen helvetin rangaistukseen. Koraani sanoo: ”He kysyvät: ’Koska on tuomiopäivä?’ Päivänä, jolloin heitä tulessa koetellaan. Maistakaa koettelemustanne. Tämä on, mitä tahdoitte jouduttaa.” (Suura 51:12–14, AST) ”Heitä [syntisiä] kohtaa rangaistus tämänpuoleisessa elämässä, mutta tulevan elämän rangaistus on vielä kovempi, eikä heillä ole Jumalalta varjelijaa.” (Suura 13:34, AST) Koraani kysyy: ”Tiedätkö mitä se on? Se on polttava tuli.” (Suura 101:10, 11, AST) Tätä hirveää kohtaloa kuvaillaan yksityiskohtaisesti: ”Niitä, jotka kieltävät meidän merkkimme, me totisesti tulemme paistamaan tulessa, ja niin usein kuin heidän nahkansa kypsyy, me vaihdamme heille toisen nahan, että saisivat maistaa rangaistusta; totisesti Jumala on voimallinen ja viisas.” (Suura 4:59, AST) Myös seuraavassa kuvataan helvettiä: ”Totisesti, helvetti on väijyspaikka, minne nurjat kootaan oleillakseen siellä vuosikausia. Eivät he siellä saa maistaa viileyttä eikä virvoitusjuomaa, vaan kuumaa vettä ja visvaa.” – Suura 78:21–25, AST.

29. Vertaa islamin ja Raamatun opetuksia sielusta ja sen kohtalosta.

²⁹ Muslimit uskovat, että kuolleen ihmisen sielu menee barzakh-nimiseen paikkaan, jossa ”heidän takanaan on erottava seinä”, ”paikkaan tai tilaan, jossa ihmiset ovat kuoleman jälkeen ja ennen tuomiota”. (Suura 23:101, 102, AST; AYA, alaviite) Sielu on siellä tietoinen ja kokee sellaista, mitä kutsutaan ”haudan rangaistukseksi”, jos ihminen oli ollut paha, tai nauttii onnea, jos hän oli ollut uskollinen. Mutta myös uskollisten täytyy kokea jotain vaivaa niiden muutamien syntien vuoksi, joita he ovat tehneet elossa ollessaan. Tuomiopäivänä jokainen saa ikuisen kohtalonsa, joka päättää tuon välitilan.e

30. Mitä Koraanin mukaan luvataan vanhurskaille? (Ks. vastakohdaksi Jesaja 65:17, 21–25; Luukas 23:43; Ilmestys 21:1–5.)

³⁰ Vanhurskaille toisaalta luvataan taivaalliset paratiisipuutarhat: ”Mutta ne, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja, me viemme puutarhoihin, joiden alta virtaavat purot ja niissä he saavat iäti olla.” (Suura 4:60, AST) ”’Totisesti paratiisin asukkaat tulevat tänään [”sinä päivänä”, NJD] iloitsemaan toimistaan.’ He ja heidän vaimonsa tulevat lepäämään istuimilla varjossa.” (Suura 36:55, 56, AST) ”Olemmehan kehoituksen jälkeen kirjoittaneet psalttariin: ’Vanhurskaat palvelijani saavat periä maan.’” Tämän suuran alaviite kehottaa lukijaa vertaamaan sitä Psalmiin 25:13 ja 37:11, 29 sekä Matteuksen 5:5:ssä oleviin Jeesuksen sanoihin. (Suura 21:105, AST; AYA, alaviite) Äsken mainittu viittaus vaimoihin kääntää nyt huomiomme toiseen kysymykseen.

Yksiavioisuus vai moniavioisuus?

31. Mitä Koraani sanoo moniavioisuudesta? (Ks. vastakohdaksi 1. Korinttolaisille 7:2; 1. Timoteukselle 3:2, 12.)

³¹ Onko moniavioisuus yleistä muslimien keskuudessa? Vaikka Koraani salliikin moniavioisuuden, niin monilla muslimeilla on vain yksi vaimo. Koska raskaat taistelut jättivät jälkeensä monia leskiä, Koraani soi mahdollisuuden moniavioisuuteen: ”Ja jos pelkäätte, ettette pysty olemaan oikeudenmukaisia orvoille, niin naikaa niin monta vaimoa kuin teille sopii, kaksi, kolme tai neljä, mutta jos kumminkin pelkäätte, että ette pysty täyttämään kohtuuden vaatimuksia, niin ottakaa vain yksi tai niitä palvelijattaria, jotka ovat oikean kätenne vallassa!” (Suura 4:3, AST) Ibn-Hishāmin tekemä Muhammedin elämäkerta mainitsee, että Muhammed meni naimisiin itseään 15 vuotta vanhemman rikkaan lesken, Khadīdžan, kanssa. Tämän kuoltua hän otti useita vaimoja. Muhammedin kuoltua häneltä jäi yhdeksän leskeä.

32. Mikä on mutʽa?

³² Toista islamin avioliittomuotoa kutsutaan nimellä mutʽa. Se määritellään ”miehen ja naisen välillä tehtäväksi erikoissopimukseksi, johon kuuluu avioliiton tarjoaminen määräajaksi ja tarjouksen hyväksyminen ja samankaltaiset tarkoin määrätyt myötäjäiset kuin pysyvässäkin avioliitossa”. (Muṣṭafā al-Rāfiʽī, Islamuna) Sunnimuslimit kutsuvat sitä avioliitoksi nautinnon vuoksi ja šiiamuslimit avioliitoksi, joka lakkautetaan tiettynä aikana. Sama lähde sanoo, että sellaisista avioliitoista syntyvät ”lapset ovat aviolapsia ja heillä on samat oikeudet kuin pysyvän avioliiton lapsilla”. Ilmeisesti tällaista tilapäisen avioliiton muotoa harrastettiin Muhammedin aikoihin, ja hän salli sen jatkua. Sunnalaisten väitteiden mukaan se kiellettiin myöhemmin, kun taas imamiitit, jotka muodostavat suurimman šiialaisryhmän, uskovat sen olevan yhä hyväksyttävää. Monet harrastavatkin sitä varsinkin silloin, kun mies on pitkän aikaa poissa vaimonsa luota.

Islam ja jokapäiväinen elämä

33. Mitkä ovat perusvaatimusten ja uskonkäsitysten viisi tukipilaria?

³³ Islamiin sisältyy viisi päävelvollisuutta ja viisi perususkonkäsitystä. (Ks. kehystettyjä tekstejä sivuilta 296 ja 303.) Yksi velvollisuuksista on se, että harras muslimi kääntyy viisi kertaa päivässä kohti Mekkaa esittääkseen rukouksen (ṣalāt). Muslimien sapattina (perjantaina) miehet kokoontuvat moskeijaan rukoilemaan kuullessaan moskeijan minareetista muessinin usein toistuvan kehotuksen. Monissa moskeijoissa tuon kutsun esittävä ääni tulee nykyään nauhalta.

34. Mikä on moskeija, ja miten sitä käytetään?

³⁴ Moskeija (arabiaksi masdžid) on muslimien palvontapaikka, jonka Saudi-Arabian kuningas Fahd Bin Abdul Aziz sanoi olevan ”kulmakivi kutsulle Jumalan luo”. Hän määritteli moskeijan ”rukouksen, tutkistelun, lainopillisten ja oikeudellisten toimien, neuvottelun, saarnaamisen, opastuksen, koulutuksen ja valmistautumisen paikaksi. – – Moskeija on muslimiyhteiskunnan sydän.” Näitä palvontapaikkoja on nykyään joka puolella maailmaa. Historian kuluessa on niistä kuuluisimpia ollut Córdobassa Espanjassa sijaitseva Mezquita (moskeija), joka oli satojen vuosien ajan maailman suurin moskeija. Sen keskiosa on nykyään otettu katoliseksi katedraaliksi.

Selkkaus kristikunnan kanssa ja sen sisäpuolella

35. Mikä tilanne vallitsi menneinä aikoina islamin ja katolisuuden välillä?

³⁵ Islam levittäytyi 600-luvun alussa kohti länttä Pohjois-Afrikkaan ja kohti itää Pakistaniin, Intiaan, Bangladeshiin ja sieltä alas Indonesiaan. (Ks. karttaa kirjan esilehdeltä.) Samalla se joutui selkkaukseen sotaisan katolisen kirkon kanssa, joka järjesti ristiretkiä vallatakseen Pyhän maan takaisin muslimeilta. Vuonna 1492 Espanjan kuningatar Isabella ja kuningas Ferdinand saattoivat Espanjan lopullisesti jälleen katolilaisten haltuun. Jos muslimit ja juutalaiset eivät kääntyneet, heidät karkotettiin Espanjasta. Espanjassa muslimihallinnon aikana vallinnut keskinäinen suvaitsevaisuus katosi myöhemmin katolisen inkvisition vaikutuksesta. Islam kuitenkin säilyi, ja 1900-luvulla se on voimistunut jälleen ja kasvanut suuresti.

36. Mitä kehitysvaiheita tapahtui katolisessa kirkossa islamin laajentuessa?

³⁶ Islamin laajentuessa katolisen kirkon omassa piirissä kuohui ja kirkko yritti säilyttää rivinsä yksimielisinä. Mutta esiin oli tulossa kaksi voimakkaasti vaikuttavaa tekijää, ja ne järkyttäisivät vielä enemmän tuon suunnattoman kirkon yhtenäisyyttä. Nämä tekijät olivat painokone ja kansankielinen Raamattu. Seuraava lukumme käsittelee sitä, miten kristikunta pirstoutui edelleen näiden ja muiden seikkojen vaikutuksesta.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 285]

Koraani ja Raamattu

”Hän on lähettänyt sinulle alas Kirjan totuudessa, todistamaan oikeaksi sen, mikä on tullut ennen sitä; hän on myös lähettänyt alas Tooran ja Evankeliumin aikaisemmin, johdatukseksi ihmisille, ja hän on lähettänyt ratkaisun.” – Suura 3:2, AST.

”Melkein kaikilla Koraanin historiallisilla kertomuksilla on raamatulliset vastineensa – –. Vanhan testamentin henkilöistä tulevat huomattavina esiin Aadam, Nooa, Aabraham (mainitaan noin 70 kertaa 25 suurassa ja 14. suuran otsikossa), Ismael, Loot, Joosef (jolle 12. suura on omistettu), Mooses (jonka nimi esiintyy 34 suurassa), Saul, Daavid, Salomo, Elia, Job ja Joona (jonka nimeä 10. suura kantaa). Kertomus luomisesta ja Aadamin lankeamisesta mainitaan viisi kertaa, vedenpaisumus kahdeksan kertaa ja Sodoma kahdeksan kertaa. Koraanilla on enemmän rinnakkaisuuksia Pentateukin kuin minkään muun Raamatun osan kanssa. – –

”Uuden testamentin henkilöistä korostetaan vain Sakarjaa, Johannes Kastajaa, Jeesusta (ʽĪsa) ja Mariaa. – –

”Koraanin ja Raamatun kertomusten – – vertaileva tutkimus – – ei paljasta mitään sanallista riippuvuutta [ei suoria lainauksia].” – History of the Arabs.

[Tekstiruutu s. 291]

Kolme opetuksen ja opastuksen lähdettä

Pyhä Koraani, jonka enkeli Gabrielin sanotaan paljastaneen Muhammedille. Koraanin sanomaa ja arabiankielisiä sanoja pidetään henkeytettyinä.

Ḥadīth eli sunna, ”profeetan teot, lausunnot ja hiljainen hyväksyntä (taqrīr) – –, jotka 100-luvulla [a.H.] vakiinnutettiin kirjoitettujen ḥadīthien muodossa. Ḥadīth on siksi tieto profeetan teoista tai lausunnoista.” Sitä voidaan soveltaa myös keiden tahansa Muhammedin ”tovereiden tai heidän seuraajiensa” tekoihin tai lausuntoihin. Ḥadīthissa pidetään henkeytettynä vain merkitystä. – History of the Arabs.

Šarīʽa eli kanoninen laki, joka perustuu Koraanin periaatteisiin, säätelee muslimin koko elämää uskonnollisissa, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa suhteissa. ”Kaikki ihmisten teot luokitellaan viiteen lainopilliseen kategoriaan: 1) se mitä pidetään ehdottomana velvollisuutena (farḍ) [sisältää toiminnasta tulevan palkan tai toiminnan laiminlyömisestä tulevan rangaistuksen]; 2) kiitettävät tai ansiokkaat teot (mustaḥabb) [joihin sisältyy palkinto, mutta ei rangaistusta laiminlyönnistä]; 3) sallittavat teot (džāʼiz, mubāḥ), jotka ovat laillisesti yhdentekeviä; 4) moitittavat teot (makrūh), joita paheksutaan, mutta joista ei rangaista; 5) kielletyt teot (ḥarām), joiden tekeminen on rangaistavaa.” – History of the Arabs.

[Tekstiruutu s. 296]

Uskonkäsitysten viisi tukipilaria

1. Usko yhteen Jumalaan, Allahiin (Suura 23:117, 118)

2. Usko enkeleihin (Suura 2:172)

3. Usko moniin profeettoihin, mutta yhteen sanomaan. Aadam oli ensimmäinen profeetta. Muita ovat olleet Aabraham, Mooses, Jeesus ja ”profeettain sinetti”, Muhammed (Suura 4:135, 33:40)

4. Usko tuomiopäivään (Suura 15:35, 36)

5. Usko Jumalan kaikkitietävyyteen, ennakkotietämykseen ja kaikkien tapahtumien määräämiseen. Ihmisellä on kuitenkin vapaus valita menettelynsä. [Islamilaiset lahkot ovat jakautuneet vapaata tahtoa koskevassa kysymyksessä] (Suura 9:51)

[Tekstiruutu s. 303]

Perusvaatimusten viisi tukipilaria

1. Uskontunnustuksen (šahāda) toistaminen: ”Ei ole muuta jumalaa kuin Allah, Muhammed on hänen profeettansa” (Suura 33:40)

2. Rukous (ṣalāt) Mekkaan kääntyneenä viisi kertaa päivässä (Suura 2:139)

3. Almut (zakāt), velvollisuus antaa tietty osa tuloistaan ja omistamansa arvosta (Suura 24:55)

4. Paastoaminen (ṣaum), erityisesti kuukauden pituisen ramaḍānin vieton aikana (Suura 2:179–181)

5. Pyhiinvaellus (ḥadž). Jokaisen miespuolisen muslimin täytyy kerran elämässään matkustaa Mekkaan. Vain sairaus tai köyhyys ovat laillisia esteitä (Suura 3:91)

[Tekstiruutu/Kuva s. 304, 305]

Bahaismi pyrkii yhdistämään maailman

¹ Bahaismi ei ole islamin lahko, vaan islamin šiialaishaarasta vuonna 1844 Persiassa (nykyisessä Iranissa) eronneen ryhmän, bābīlaisuuden, haara. Bābīlaisuuden johtaja oli mīrzā ʽAlī Moḥammed Shīrāzi, joka julisti itse olevansa Bāb (”Portti”) ja Muhammedin sukuhaaraan kuuluva imām-mahdī (”oikeaan ohjattu johtaja”). Persian viranomaiset teloittivat hänet vuonna 1850. Vuonna 1863 mīrzā Ḥusayn Alī Nūrī, bābī-ryhmän huomattava jäsen, ”julisti olevansa ’se, jonka Jumala tekee ilmeiseksi’ ja josta Bāb oli ennustanut”. Hän otti myös nimen Bahāʼullāh (”Jumalan kunnia”) ja muodosti uuden uskonnon, bahaismin.

² Bahāʼullāh karkotettiin Persiasta ja joutui lopulta vangittuna Akkoon (nykyisessä Israelissa). Siellä hän kirjoitti pääteoksensa al-Kitābul-Aqdas (Pyhin kirja) ja kehitteli bahaismille yhtenäisen opetuksen. Bahāʼullāhin kuoltua vastaperustetun uskonnon johto siirtyi hänen pojalleen, ʽAbduʼl-Bahālle, sitten tämän tyttärenpojalle Shoghi Effendi Rabbānīlle ja vuonna 1963 Yleismaailmallisena oikeusneuvostona tunnetulle valitulle hallintoelimelle.

³ Bahailaiset uskovat, että Jumala on paljastanut itsensä ihmiselle ”Jumalan manifestaatioiden” kautta, joihin kuuluvat Aabraham, Mooses, Krišna, Zarathustra, Buddha, Jeesus, Muhammed, Bāb ja Bahāʼullāh. He uskovat, että nämä sanansaattajat annettiin opastamaan ihmiskuntaa sellaisen kehitysprosessin välityksellä, jossa Bābin ilmaantuminen pani alulle uuden ajan ihmiskunnalle. Bahailaiset sanovat hänen sanomansa olevan tähän mennessä täydellisin Jumalan tahdon paljastus ja Jumalan antama ensisijainen väline, joka mahdollistaa maailman yhdistymisen. – 1. Timoteukselle 2:5, 6.

⁴ Yksi bahaismin perussääntöjä on, ”että kaikki maailman suuret uskonnot ovat jumalallista alkuperää, että niiden perusperiaatteet ovat täysin sopusoinnussa”. Ne ”eroavat vain oppiensa epäolennaisissa piirteissä”. – 2. Korinttolaisille 6:14–18; 1. Johannes 5:19, 20.

⁵ Bahaismin uskonkäsityksiin sisältyvät Jumalan ykseys, sielun kuolemattomuus ja ihmiskunnan kehitys (biologinen, hengellinen ja yhteiskunnallinen). Toisaalta bahailaiset eivät hyväksy yleistä käsitystä enkeleistä. He hylkäävät myös kolminaisuuden, hindulaisuuden jälleensyntymisopetuksen ja sen, että ihminen olisi langennut täydellisyydestä ja siksi lunastettu Jeesuksen Kristuksen veren välityksellä. – Roomalaisille 5:12; Matteus 20:28.

⁶ Ihmisten veljeys ja naisten tasa-arvoisuus miesten kanssa ovat bahai-uskon tärkeitä piirteitä. Bahailaiset noudattavat yksiavioisuutta. Vähintään kerran päivässä he esittävät yhden Bahāʼullāhin ilmoittamista kolmesta rukouksesta. He paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun maaliskuuhun sattuvan bahailaisten ʽalā-kuukauden 19. päivän aikana. (Bahai-kalenteri käsittää 19 kuukautta, joista kussakin on 19 päivää, sekä joitakin karkauspäiviä.)

⁷ Bahai-uskolla ei ole monia jäykkiä muotomenoja eikä sillä ole papistoa. Kuka tahansa, joka tunnustaa uskovansa Bahāʼullāhiin ja hyväksyy hänen opetuksensa, voi ilmoittautua jäseneksi. He kokoontuvat palvomaan jokaisen bahai-kuukauden ensimmäisenä päivänä.

⁸ Bahailaiset pitävät tehtävänään planeetan hengellistä valloittamista. He yrittävät levittää uskoaan keskustelun, esimerkin, yhteiskunnallisiin hankkeisiin osallistumisen ja tiedotuskampanjoiden avulla. Heidän uskonsa vaatii heidän asuinmaansa lakien ehdotonta tottelemista, ja vaikka he äänestävätkin, he pidättyvät osallistumasta politiikkaan. Armeijoissa he suorittavat mieluummin siviilipalvelusta, milloin se on mahdollista, mutta eivät ole aseistakieltäytyjiä.

⁹ Lähetysuskontona bahaismi on muutaman viime vuoden kuluessa kasvanut nopeasti. Bahailaiset arvioivat uskoviensa määrän kautta maailman lähes 5000000:ksi, vaikka tuohon uskontoon kirjoittautuneiden aikuisten todellinen määrä on nykyään vähän yli 2300000.

[Tutkistelukysymykset]

1, 2. Miten bahaismi sai alkunsa?

3–7. a) Mainitse joitakin bahaismin uskonkäsityksiä. b) Miten bahaismin uskonkäsitykset eroavat Raamatun opetuksista?

8, 9. Mikä on bahaismin tehtävä?

[Kuva]

Bahailaisten pyhäkkö heidän maailmankeskuksessaan Haifassa Israelissa

[Kuvat s. 286]

Muslimien perimätiedon mukaan Muhammed nousi taivaaseen tältä Jerusalemin Kalliomoskeijassa olevalta kalliolta

[Kuvat s. 289]

Mekassa muslimipyhiinvaeltajat kävelevät seitsemän kertaa Kaaban ympäri ja koskettavat tai suutelevat vasemmalla alhaalla näkyvää mustaa kiveä

[Kuva s. 290]

Koraania on luettava arabian kielellä

[Kuvat s. 298]

Vasemmalta ylhäältä myötäpäivään: Jerusalemin Kalliomoskeija, moskeijoita Iranissa, Etelä-Afrikassa ja Turkissa

[Kuvat s. 303]

Córdobassa sijaitseva Mezquita oli aikoinaan maailman suurin moskeija (sen keskiosassa on nyt katolinen katedraali)