’Lasten suusta’

OLLESSAAN vielä nuori poika Samuel piti lujasti kiinni oikeista periaatteista ylimmäisen papin Eelin poikien pahuudesta huolimatta (1. Samuelin kirja 2:22; 3:1). Elisan päivinä pieni israelilaistyttö, joka oli vankina Syyriassa, todisti rohkeasti emännälleen (2. Kuningasten kirja 5:2–4). Kun Jeesus oli 12-vuotias, hän puhui pelottomasti Israelin opettajille esittäen kysymyksiä ja antaen vastauksia, jotka hämmästyttivät kuulijoita perinpohjaisesti (Luukas 2:46–48). Jehovalla on ollut kautta historian uskollisia nuoria palvojia.

Ilmaisevatko nykyajan nuoret tuollaista samanlaista uskollista henkeä? Aivan varmasti! Vartiotorni-seuran haaratoimistoista saadut raportit osoittavat, että lukuisat uskovat nuoret ’tarjoutuvat halukkaasti’ Jehovan palvelukseen (Psalmit 110:3, UM). Heidän ponnisteluistaan koituvat hyvät tulokset kannustavat kaikkia kristittyjä, sekä nuoria että vanhoja, olemaan ’luopumatta hyvän tekemisestä’ (Galatalaisille 6:9).

Hyvä esimerkki on Ayumi, pieni japanilaistyttö, josta tuli julistaja kuusivuotiaana ja joka pani tavoitteekseen todistaa jokaiselle luokkatoverilleen. Hän sai luvan jättää useita julkaisuja luokkansa kirjastoon, minkä ansiosta hän pystyisi vastaamaan kysymyksiin, joita hänen koulutoverinsa saattaisivat esittää. Lähes kaikki hänen luokkatoverinsa samoin kuin opettaja tutustuivat noihin julkaisuihin. Niiden kuuden vuoden aikana, jotka Ayumi kävi ala-astetta, hän järjesti 13 raamatuntutkistelua. Hänet kastettiin hänen ollessaan neljännellä luokalla, ja yksi hänen ystävistään, jonka kanssa hän oli tutkinut, kastettiin, kun tämä oli kuudennella luokalla. Myös tämän tutkisteluoppilaan äiti ja kaksi vanhempaa sisarta tutkivat, ja hekin kävivät kasteella.

Hyvän käytöksen avulla todistetaan

”Säilyttäkää käytöksenne hyvänä kansojen ihmisten keskuudessa”, sanoi apostoli Pietari, ja nuoret kristityt suhtautuvat tähän käskyyn vakavasti (1. Pietarin kirje 2:12). Heidän hyvän käytöksensä avulla annetaankin usein erinomaista todistusta. Afrikassa sijaitsevassa Kamerunissa muuan mies tuli toista kertaa Jehovan todistajien seurakunnankokoukseen ja sattui istahtamaan erään pikkutytön viereen. Kun puhuja pyysi kuulijoita ottamaan esille jonkin raamatunkohdan, mies huomasi, että tuo pikkutyttö löysi kohdan nopeasti omasta Raamatustaan ja seurasi tarkkaavaisesti sen lukemista. Tytön käytös teki mieheen niin syvän vaikutuksen, että hän meni kokouksen loputtua puhujan luo ja sanoi: ”Tämän pikkutytön ansiosta haluan tutkia Raamattua kanssanne.”

Etelä-Afrikassa on koulu, jonka oppilaista 25 on Jehovan todistajien lapsia. Näiden hyvän käytöksen ansiosta Jehovan todistajilla on hyvä maine. Muuan opettaja tunnusti eräälle todistajavanhemmalle, ettei hän käsittänyt, miten todistajat onnistuivat valmentamaan lapsensa niin hyvin, varsinkaan kun hänen oma kirkkonsa ei näyttänyt pystyvän auttamaan nuoria. Kouluun tuli eräs uusi apuopettaja, joka pani heti merkille todistajalasten hyvän käytöksen. Hän kysyi yhdeltä todistajapojista, mitä hänen täytyisi tehdä tullakseen Jehovan todistajaksi. Poika selitti, että hänen pitäisi ryhtyä tutkimaan Raamattua, ja järjesti niin, että hänen vanhempansa menisivät kiinnostuneen opettajan luo.

Costaricalainen Rigoberto tunnisti totuuden soinnin, kun kaksi luokkatoveria vastasi Raamatun avulla hänen kysymyksiinsä kolminaisuudesta, sielusta ja helvetistä. Hän pani painoa sille, mitä nämä sanoivat, paitsi siksi, että he kykenivät käyttämään Raamattua, myös siksi, että heidän erinomainen käytöksensä poikkesi niin täysin siitä, mitä hän oli nähnyt kristikunnan kirkoissa. Perheen vastustuksesta huolimatta Rigoberto edistyy hyvin raamatuntutkistelussaan.

Kaksi espanjalaista Jehovan todistajaa, joista toinen on yhdeksänvuotias, kävi Onofre-nimisen miehen luona. Aikuisen todistajan hoitaessa enimmäkseen puhumisen nuori todistaja seurasi raamatunkohtien lukemista ja lainasi joitakin kohtia ulkomuistista. Tämä teki vaikutuksen Onofreen. Hän päätti, että hänkin haluaisi tutkia Raamattua samassa paikassa, missä tuo nuori poika oli oppinut käyttämään Raamattua noin hyvin. Niinpä hän meni valtakunnansalille aikaisin seuraavana sunnuntaiaamuna. Hänen täytyi odottaa ulkopuolella iltapäivään saakka, jolloin todistajat tulivat kokoukseensa. Siitä lähtien hän on edistynyt hyvin ja kävi äskettäin vesikasteella vihkiytymisensä vertauskuvaksi.

Tehokkaita nuoria todistajia

Jehova tosiaankin käyttää sekä nuoria että aikuisia nöyräsydämisten ihmisten tavoittamiseen. Se kävi ilmi myös seuraavasta Unkarissa sattuneesta kokemuksesta. Muuan sairaanhoitaja pani merkille, että aina kun vieraat tulivat katsomaan erästä kymmenvuotiasta potilasta, he toivat tälle lukemista sekä jotain syömistä. Uteliaana hoitaja ihmetteli, mitä tuo nuori tyttö mahtoi lukea, ja sai selville, että hän luki Raamattua. Sairaanhoitaja puhui tytön kanssa ja kertoi myöhemmin: ”Hän todellakin opetti minua aivan ensi hetkestä saakka.” Kun tuo nuori tyttö pääsi pois sairaalasta, hän kutsui hoitajan konventtiin, mutta tämä kieltäytyi kutsusta. Myöhemmin hän kuitenkin tuli ”Puhtaan kielen” piirikonventtiin. Pian sen jälkeen hän alkoi tutkia Raamattua, ja vuotta myöhemmin hänet kastettiin – kaikki tämä sen vuoksi, että pikkutyttö käytti sairaalassa aikaansa raamatullisen kirjallisuuden lukemiseen.

El Salvadorissa asuva Ana Ruth kävi toista vuotta lukiota. Hänellä oli tapana jättää raamatullista kirjallisuutta pulpetilleen, niin että toiset saattoivat halutessaan lukea sitä. Huomatessaan, että kirjallisuus katosi ja ilmaantui jonkin ajan kuluttua takaisin, Ana Ruth sai selville, että hänen luokkatoverinsa Evelyn luki sitä. Hieman myöhemmin Evelyn suostui tutkimaan Raamattua ja alkoi käydä seurakunnankokouksissa. Lopulta hän meni kasteelle ja palvelee nykyään vakituisesti osa-aikaisena tienraivaajana. Ana Ruth on vakituinen tienraivaaja.

Muuan panamalainen sisar alkoi tutkia erään naisen kanssa, jonka mies rupesi vastustamaan totuutta siinä määrin, että tutkistelu melkein loppui. Vähitellen miehen asenne kuitenkin pehmeni. Jonkin ajan kuluttua hänen lihallinen veljensä, joka on Jehovan todistaja, pyysi veljeään asentamaan hänen taloonsa murtohälyttimen. Miehen asentaessa hälytintä hänen yhdeksänvuotias veljentyttönsä tuli kotiin hyvin surullisen näköisenä. Hän kysyi tytöltä, mikä oli hätänä, ja tyttö kertoi, että hän oli mennyt isonsiskonsa kanssa johtamaan raamatuntutkistelua, mutta koska tuo ihminen oli ollut poissa, hän ei ollut voinut tehdä mitään Jehovalle tuona päivänä. Tytön setä sanoi: ”Miksi et saarnaa minulle? Siten voit tehdä jotain Jehovalle.” Veljentyttö juoksi onnellisena hakemaan Raamattunsa, ja tutkistelu aloitettiin.

Tytön äiti (miehen käly) kuunteli keskustelua. Hän luuli, että koko juttu oli vain pilaa, mutta joka kerran kun hänen lankonsa tuli heille, tämä pyysi veljentyttöään tutkimaan kanssaan. Kun tytön äiti huomasi, että hänen lankonsa oli tosissaan ja että tällä oli joitakin vaikeita kysymyksiä, hän päätti johtaa tutkistelua itse tyttärensä ollessa läsnä. Mies alkoi tutkia kahdesti viikossa ja edistyi nopeasti. Lopulta hän edistyi vihkiytymiseen saakka, ja hänet kastettiin samassa konventissa vaimonsa kanssa – nuoren veljentyttönsä osoittaman erinomaisen asenteen ansiosta.

Nuorten rohkeus antaa hyvää todistusta

Raamatussa sanotaan: ”Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.” (Psalmit 27:14.) Nämä sanat soveltuvat kaikkiin Jumalan palvelijoihin, ja viime vuoden aikana niitä sovelsivat niin nuoret kuin aikuisetkin. Erään viisivuotiaan tytön aloittaessa uuden koulun Australiassa hänen äitinsä meni opettajan luo selittämään Jehovan todistajien näkemyksiä. Opettaja sanoi: ”Tiedän jo, mitä uskotte. Tyttärenne on selittänyt minulle kaiken.” Tämä pikkutyttö ei ollut ujostellut mennä omin päin opettajan luokse kertomaan uskostaan.

Myös viisivuotias romanialainen Andrea oli rohkea. Kun Andrean äiti hylkäsi ortodoksisen uskon tullessaan Jehovan todistajaksi, hänen naapurinsa kieltäytyivät kuuntelemasta häntä. Eräänä päivänä seurakunnan kirjantutkistelussa Andrea kuuli palvelusvalvojan painottavan sitä, miten tarpeellista on saarnata naapureilleen. Andrea pohti asiaa vakavasti ja sanoi kotona äidilleen: ”Kun sinä olet lähtenyt työhön, nousen ylös, panen laukkuuni kirjallisuutta niin kuin sinäkin, äiti, ja rukoilen Jehovalta, että hän auttaisi minua puhumaan totuudesta naapureille.”

Seuraavana päivänä Andrea teki niin kuin oli luvannutkin. Sitten hän kokosi rohkeutensa ja soitti erään naapurin ovikelloa. Naapurin tultua ovelle tämä pikkutyttö sanoi: ”Tiedän, että siitä saakka kun äidistäni tuli Jehovan todistaja, ette ole pitäneet hänestä. Hän on yrittänyt puhua teille useita kertoja, mutta te ette ole halunneet kuunnella häntä. Se huolestuttaa häntä, mutta haluan teidän tietävän, että me pidämme teistä.” Sitten Andrea jatkoi antaen erinomaista todistusta. Hän levitti yhdessä päivässä kuusi kirjaa, kuusi lehteä, neljä kirjasta ja neljä traktaattia. Siitä pitäen hän on käynyt kenttäpalveluksessa säännöllisesti.

Ruandalaisten veljiemme on täytynyt olla erittäin rohkeita maassa käytävien taistelujen vuoksi. Kerran eräs todistajaperhe pantiin huoneeseen, jossa sotilaat valmistautuivat tappamaan heidät. Perhe pyysi lupaa saada rukoilla ensin. Siihen suostuttiin, ja kaikki paitsi tytär Deborah rukoilivat ääneti. Raportin mukaan Deborah rukoili ääneen: ”Jehova, levitimme isän kanssa tällä viikolla viisi lehteä. Miten me nyt pääsemme takaisin noiden ihmisten luo opettamaan heille totuutta ja auttamaan heitä saamaan elämän? Entä miten minusta nyt voi tulla julistaja? Halusin päästä kasteelle, jotta olisin voinut palvella sinua.” Kuultuaan tämän eräs sotilas sanoi: ”Emme voi tappaa teitä tämän pikkutytön vuoksi.” Deborah kiitti häntä, ja perhe säilyi hengissä.

Kun Jeesus saapui voittoisana Jerusalemiin vähän ennen maanpäällisen elämänsä päättymistä, hänet ottivat vastaan suuret, riemuitsevat ihmisjoukot. Nuo joukot koostuivat niin lapsista kuin aikuisistakin. Muistiinmerkintöjen mukaan nuoret pojat ”huusivat temppelissä ja sanoivat: ’Oi pelasta Daavidin Poika!’” Kun ylipapit ja kirjanoppineet vastustivat tätä, Jeesus vastasi: ”Ettekö ole koskaan lukeneet tätä: ’Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut ylistystä’?” (Matteus 21:15, 16.)

Eikö olekin sykähdyttävää nähdä, että Jeesuksen sanat pitävät paikkansa nykyäänkin? ”Lasten ja imeväisten suusta” – ja pitäisikö lisätä myös teini-ikäisten sekä nuorten miesten ja naisten suusta – Jehova on valmistanut ylistystä. Jehovan ylistämiseen ei todellakaan ole mitään alaikärajaa. (Jooel 2:28, 29.)