Opettele tuntemaan veljesi
1 Raamattu kuvailee tosi ystävää ihmiseksi, joka pysyy läheisempänä kuin veli, rakastaa jatkuvasti, on aina uskollinen ja tulee ystävänsä avuksi ahdingon aikana (Sananl. 17:17; 18:24). Meillä ei ole puutetta sellaisista ystävistä seurakunnassa, jos ponnistelemme oppiaksemme tuntemaan toisemme ja rakastamaan toinen toistamme (Joh. 13:35).
2 Meille tarjoutuu hyviä tilaisuuksia oppia tuntemaan veljiämme sekä ennen kokouksia että niiden jälkeen. Miksi et tulisi ajoissa ja viipyisi pitempään, jotta voisit nauttia lämpimästä ja virkistävästä toveruudesta? Hakeudu erilaisten veljien seuraan keskustellaksesi heidän kanssaan, myös iäkkäiden ja kokeneiden sekä nuorien tai arkojen kanssa.
3 Aloita keskusteluja. Älä kulje veljien ohitse vain tervehtien heitä. Voit aloittaa keskustelun kertomalla jonkin kenttäpalveluskokemuksen, mainitsemalla jotakin kiinnostavaa tuoreesta lehdestä tai esittämällä jonkin ajatuksen päättyneestä kokouksesta. Voit oppia paljon veljistäsi olemalla hyvä kuuntelija sekä rohkaisemalla heitä kertomaan kokemuksistaan ja oppimistaan asioista. Toisesta voi oppia paljon jo pelkästään kysymällä, miten hän on tullut tuntemaan Jehovan. Joillakuilla on ollut uskoa vahvistavia kokemuksia elämässään, kun taas toisilla on parhaillaan kestettävänään sellaisia vaikeita tilanteita, joita monien voi olla vaikea kuvitella. Tämän ymmärtäminen auttaa meitä tosi ystävinä tajuamaan herkästi toisten tarpeet ja vastaamaan niihin.
4 Olkaa ystäviä toinen toisellenne. Lapsensa kuoleman jälkeen eräästä sisaresta tuntui vaikealta laulaa Valtakunnan lauluja, joissa mainittiin ylösnousemus. Hän muistelee: ”Kerran eräs sisar, joka istui keskikäytävän toisella puolella, näki minun itkevän. Hän tuli luokseni, kietoi kätensä ympärilleni ja lauloi laulun loppuun kanssani. Tunsin aivan ylitsevuotavaa rakkautta veljiä ja sisaria kohtaan ja olin hyvin iloinen siitä, että olimme tulleet kokouksiin, koska tajusin, että juuri sieltä, valtakunnansalilta, apu meille tulee.” Meidän tulee olla ystäviä veljillemme lohduttamalla heitä tarvittaessa ja rohkaisemalla heitä kaikkina aikoina (Hepr. 10:24, 25).
5 Tämän vanhan maailman tullessa yhä sortavammaksi päättäkäämme lujasti oppia tuntemaan veljemme paremmin. Tämä keskinäinen aito rohkaisu osoittautuu siunaukseksi kaikille (Room. 1:11, 12).