Laulu 206

”Iloitkaa toivossa”

(Roomalaisille 12:12)

1. Ain kiittää saamme Jumalaa,

hän toivon meille lahjoittaa.

Kuin ankkuri on toivomme,

se antaa meille voimamme.

Se kypärän on kaltainen

myös miekan iskut kestäen.

Se auttaa synnin torjumaan

ja vanhurskauteen kasvamaan.

2. Me riemuitsemme toivosta,

kun pian on poissa kuolema

ja kuolleet ylös nousevat,

myös kauniiksi maan muuttavat.

Ja jatkuvasti päällä maan

myös siunauksista nautitaan.

Pian antimista Jumalan

voi saada riemun parhaimman.

3. Voi toivo kestää kirkkaana,

jos sydän säilyy puhtaana.

Siis Raamatulla mieltämme

me päivittäin ain ruokimme.

Me toivon viemme toisille,

kun saarnaamme näin kaikille.

Nyt kutsu kuuluu nöyrille:

te tulkaa Luojan puolelle!