”Kolminaisuus on sana, jota käytetään merkitsemään kristinuskon keskeistä oppia.” (The Catholic Encyclopedia, 1912, XV osa, s. 47.)

”Sanaa kolminaisuus sen enempää kuin täsmällisesti esitettyä kolminaisuusoppiakaan ei sinänsä esiinny Uudessa testamentissa – –. Tuo oppi kehittyi vähitellen useiden vuosisatojen aikana ja monien kiistelyjen kautta.” (The New Encyclopædia Britannica, 1976, Micropædia, X osa, s. 126.)

”Raamatunselittäjät ja Raamatun teologit, sekä jatkuvasti lisääntyvä joukko roomalaiskatolilaisia, tunnustavat, ettei kenenkään pitäisi puhua kolminaisuudesta Uudessa testamentissa ilman merkittäviä varauksia. Myös dogmihistorioitsijat ja systemaattiset teologit ovat esittäneet hyvin vastaavanlaisen tunnustuksen, jonka mukaan sellainen, joka puhuu varauksettomasta kolminaisuudesta, on siirtynyt alkukristillisyyden ajalta sanokaamme 300-luvun viimeiselle neljännekselle.” (New Catholic Encyclopedia, 1967, XIV osa, s. 295.)

Pappien selibaatti

Paavi Paavali VI esitti kiertokirjeessään Sacerdotalis Caelibatus (Pappien selibaatti, 1967) selibaatin vaatimukseksi papeille, mutta hän myönsi, että ”Uusi testamentti, joka sisältää Kristuksen ja apostoleiden opetukset – – ei vaadi avoimesti selibaattia pyhiltä palvelijoilta – –. Itse Jeesus ei asettanut sitä vaatimukseksi valitessaan niitä kahtatoista, eivätkä apostolitkaan vaatineet sitä niiltä, jotka johtivat ensimmäisiä kristillisiä yhteisöjä.” (The Papal Encyclicals 1958–1981, Falls Church, Virginia, USA, 1981, s. 204.)

1. Kor. 9:5, KR-38: ”Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?” (”Keefas” on Pietarille annettu arameankielinen nimi; ks. Joh. 1:42. Ks. myös Mark. 1:29–31, jossa viitataan Simonin eli Pietarin anoppiin.)

1. Tim. 3:2, KR-38: ”Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan [”piispan”, Dy] olla – – yhden vaimon mies [”vain kerran avioliiton solminut”, UTN].”

Ennen kristillistä aikaa buddhalaisuus vaati pappejaan ja munkkejaan elämään selibaatissa (Henry C. Lea, History of Sacerdotal Celibacy in the Christian Church, Lontoo 1932, neljäs, tarkistettu painos, s. 6). Sitäkin aikaisemmin vaadittiin Babylonian korkea-arvoisimpia pappeja elämään selibaatissa, kuten A. Hislopin kirja The Two Babylons (New York 1943, s. 219) kertoo.

1. Tim. 4:1–3, KR-38: ”Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja – – kieltävät menemästä naimisiin.”

Maailmasta erossa pysyminen

Puhuessaan Yhdistyneille kansakunnille vuonna 1965 paavi Paavali VI sanoi: ”Maailman kansat pitävät Yhdistyneitä kansakuntia sovinnon ja rauhan viimeisenä toivona; rohkenemme ilmaista täällä paitsi omasta myös niiden puolesta kunnioituksemme ja toiveikkuutemme.” (The Pope’s Visit, New York 1965, Time-Lifen erikoisraportti, s. 26.)

Joh. 15:19, KR-38: ”[Jeesus Kristus sanoi:] Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.”

Jaak. 4:4, KR-38: ”Ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan?”

Sota-aseisiin turvautuminen

Katolinen historioitsija E. I. Watkin kirjoittaa: ”Me emme voi väärän mielenylennyksen tai epärehellisen uskollisuuden takia kieltää tai jättää huomioon ottamatta sitä historiallista tosiseikkaa, niin tuskallista kuin se onkin tunnustaa, että piispat ovat johdonmukaisesti kannattaneet kaikkia maansa hallituksen käymiä sotia. En tosiaankaan tiedä yhtään ainoaa tapausta, jossa maan papisto olisi tuominnut sodan epäoikeudenmukaiseksi – –. Olkoon virallinen teoria mikä tahansa, käytännössä katoliset piispat ovat sodan aikana noudattaneet periaatetta ’minun maani on aina oikeassa’.” (Morals and Missiles, toim. Charles S. Thompson, Lontoo 1959, s. 57, 58.)

Matt. 26:52, KR-38: ”Silloin Jeesus sanoi hänelle: ’Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.’”

1. Joh. 3:10–12, KR-38: ”Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta. – – meidän tulee rakastaa toinen toistamme eikä olla Kainin kaltaisia, joka oli pahasta ja tappoi veljensä.”

Ovatko ne, jotka väittävät olevansa apostolien seuraajia, edellä olevan valossa tosiaan opettaneet ja noudattaneet sitä, mitä Kristus ja hänen apostolinsa opettivat ja tekivät?

Avioliitto

Määritelmä: Miehen ja naisen välinen liitto, johon he astuvat elääkseen yhdessä aviomiehenä ja vaimona Pyhässä Raamatussa esitettyjen vaatimusten mukaan. Avioliitto on Jumalan asettama. Se tekee mahdolliseksi läheisen suhteen miehen ja vaimon välillä ja antaa turvallisuuden tunteen, koska avioliitossa vallitsee rakkaudellinen ilmapiiri ja kumpikin puoliso kantaa siitä henkilökohtaisesti vastuuta. Jehova ei perustanut avioliittoa vain antaakseen miehelle läheisen toverin, joka täydentäisi häntä, vaan myös useampien ihmisten tuottamiseksi perhejärjestelyn puitteissa. Aviosuhde, jonka kristillinen seurakunta hyväksyy, tulee rekisteröidä laillisesti, mikäli suinkin mahdollista.

Onko avioiduttaessa todella tärkeää ottaa huomioon lain vaatimukset?

Tit. 3:1: ”Muistuta jatkuvasti heitä olemaan alamaisia ja olemaan tottelevaisia hallituksille ja valloille, jotka ovat hallitsijoina.” (Kun näitä ohjeita noudatetaan, liiton molempien osapuolten nimi pysyy tahrattomana ja mahdollisesti syntyvät lapset säästyvät sellaisiin kohdistuvalta häpeältä, joiden vanhemmat eivät ole keskenään naimisissa. Lisäksi avioliiton laillinen rekisteröinti suojelee perheenjäsenten omistusoikeuksia siinä tapauksessa, että toinen puolisoista kuolee.)