Saarnaa hellittämättä
1 Elämme kriittisiä aikoja. Sisällissodat, etniset taistelut, luonnononnettomuudet ja muut hirvittävät tapahtumat ovat jokapäiväisiä. Ihmiset kaipaavat nyt hyviä uutisia enemmän kuin koskaan. Silti välinpitämättömyys hengellisiä asioita kohtaan on levinnyt laajalle. Joillakin alueilla voi olla vaikeaa tavoittaa ihmisiä kotoa ja vielä vaikeampaa löytää niitä, jotka kuuntelevat meitä tai haluavat tutkia Raamattua. Kaikesta huolimatta meidän on erittäin tärkeää saarnata hellittämättä hyvää uutista Jumalan perustetusta valtakunnasta (Matt. 24:14).
2 Rakkaus ihmisiin. Saarnaamisemme korostaa Jehovan rakkautta ihmisiä kohtaan. ”Hän ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan haluaa kaikkien pääsevän katumukseen.” (2. Piet. 3:9; Hes. 33:11.) Jehova on sen vuoksi määrännyt, että ”kaikissa kansakunnissa hyvä uutinen täytyy saarnata ensin”, kuten Jeesus sanoi (Mark. 13:10). Jumala vetoaa ihmisiin, jotta he kääntyisivät hänen puoleensa ja pääsisivät siten pakoon Saatanan maailman tulevaa tuomiota (Joel 2:28, 29, 32; Sef. 2:2, 3). Emmekö olekin kiitollisia siitä, että Jehova on antanut tämän mahdollisuuden myös meille? (1. Tim. 1:12, 13.)
3 Maailmanlaajuinen raportti osoittaa, että palvelusvuonna 2004 johdettiin joka kuukausi keskimäärin 6085387:ää raamatuntutkistelua ja joka viikko kastettiin noin 5000 uutta opetuslasta. Jotkut näistä vastavihkiytyneistä oli alun perin tavoitettu sen johdosta, että Jehova siunasi niiden julistajien hellittämättömyyden, jotka pyrkivät tavoittamaan kaikki alueensa ihmiset. Tämä on tuonut seurakunnille valtavasti iloa. On totisesti hienoa saada olla Jumalan työtoveri tässä elämää pelastavassa työssä! (1. Kor. 3:5, 6, 9.)
4 Jumalan nimen ylistäminen. Saarnaamme hellittämättä ylistääksemme Jehovaa julkisesti ja pyhittääksemme hänen nimensä kaikkien ihmisten edessä (Hepr. 13:15). Saatana on eksyttänyt ”koko asutun maan” uskomaan, että Jumalalla ei ole voimaa ratkaista ihmisten ongelmia, että hän ei välitä ihmisten kärsimyksistä tai ettei häntä edes ole olemassa (Ilm. 12:9). Saarnaamisellamme me puolustamme totuutta suurenmoisesta taivaallisesta Isästämme. Ylistäkäämme edelleen hänen nimeään – nyt ja ikuisesti (Ps. 145:1, 2).