Mitä Jehovan nöyryys merkitsee meille?

DAAVID jos kuka oli saanut kokea vastoinkäymisiä. Hänen mustasukkainen appensa kuningas Saul kohteli häntä kaltoin. Saul yritti kolme kertaa tappaa Daavidin keihäällä ja ajoi häntä herkeämättä takaa vuosien ajan, minkä vuoksi hän joutui elämään pakolaisena. (1. Samuelin kirja 18:11; 19:10; 26:20.) Jehova oli kuitenkin Daavidin kanssa. Hän pelasti Daavidin paitsi Saulin myös muiden vihollisten käsistä. Voimme siksi ymmärtää Daavidin tunteet, jotka hän puki sanoiksi eräässä laulussa: ”Jehova on kalliovuoreni ja linnoitukseni ja se joka avaa minulle pääsyn turvaan. – – sinä [Jehova] annat minulle pelastuksen kilpesi, ja sinun nöyryytesi tekee minut suureksi.” (2. Samuelin kirja 22:2, 36.) Daavidista tuli Israelissa suuri. Mutta miten Jehovan nöyryys liittyi asiaan?

Kun Raamatussa sanotaan, että Jehova on nöyrä, sillä ei tarkoiteta, että hänellä olisi jonkinlaisia rajoituksia tai että hän olisi alamainen toisille. Sen sijaan tämä kaunis ominaisuus osoittaa, että hän tuntee suurta myötätuntoa sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ponnistelevat vilpittömästi saadakseen hänen hyväksymyksensä, ja hän osoittaa heille armoa. Psalmissa 113:6, 7 sanotaan Jehovasta: ”Hän alentuu katsomaan taivasta ja maata, nostaa alhaisen tomusta asti.” Se että hän ”alentuu”, merkitsee, että hän ”kumartuu” tai ”nöyrtyy katsomaan” (Today’s English Version; Young’s Literal Translation of the Holy Bible). Itse Jehova Jumala siis kumartui – nöyrtyi – kiinnittämään taivaista huomiota Daavidiin, epätäydelliseen mutta nöyrään mieheen, joka halusi palvella häntä. Daavid vakuuttaakin: ”Jehova on korkea, ja kuitenkin hän näkee nöyrän.” (Psalmit 138:6.) Sen, miten armollisesti, kärsivällisesti ja myötätuntoisesti Jehova oli tekemisissä Daavidin kanssa, pitäisi rohkaista kaikkia, jotka pyrkivät tekemään hänen tahtonsa.

Vaikka Jehovalla on Suvereenina kaikkein korkein asema maailmankaikkeudessa, hän on halukas olemaan tekemisissä meidän jokaisen kanssa. Tämä auttaa meitä luottamaan hänen pettämättömään apuunsa kaikkein vaikeimmissakin olosuhteissa. Meillä ei ole mitään syytä pelätä, että hän unohtaisi meidät. Jehovasta sanotaankin sopivasti puhuttaessa hänen muinaisesta kansastaan Israelista, että heidän alennustilansa ajan hän ”muisti – – [heitä]: sillä hänen rakkaudellinen huomaavaisuutensa kestää ajan hämärään asti” (Psalmit 136:23).

Jehovan nykyiset palvelijat voivat kohdata vastoinkäymisiä Daavidin tavoin. Ne jotka eivät tunne Jumalaa, saattavat pilkata meitä, meillä voi olla huono terveys, tai olemme ehkä menettäneet jonkun läheisemme. Olipa tilanteemme millainen tahansa, jos sydämemme on vilpitön, voimme lähestyä Jehovaa rukouksessa ja vedota hänen armoonsa. Jehova ”kumartuu” kiinnittämään huomiota meihin ja kuuntelemaan rukoustamme. Psalmista kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa: ”Jehovan silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän avunhuutoaan.” (Psalmit 34:15.) Eikö sen ajatteleminen, miten vetoava ominaisuus Jehovan nöyryys on, kosketakin sydäntämme?

[Kuvat s. 30]

Jehova on halukas kuulemaan rukouksemme nykyään aivan niin kuin hän kuuli Daavidinkin rukoukset

Lukijoiden kysymyksiä

Miten kristillinen seurakunta suhtautuu ahmattiuteen?

Jumalan sana tuomitsee sekä juoppouden että ahmattiuden ja osoittaa niiden olevan Jumalan palvelijoille sopimatonta käytöstä. Kristillinen seurakunta suhtautuu siksi piintyneeseen ahmattiin samalla tavalla kuin parantumattomaan juoppoon. Ei ahmatti sen paremmin kuin juoppokaan voi olla kristillisen seurakunnan jäsen.

Sananlaskujen 23:20, 21:ssä sanotaan: ”Älä ryhdy olemaan paljon viiniä juovien joukossa äläkä lihaa ahnaasti syövien joukossa. Sillä juomari ja ahmatti köyhtyy, ja uneliaisuus pukee pelkkiin ryysyihin.” 5. Mooseksen kirjan 21:20:ssä puhutaan ”itsepäisestä ja kapinallisesta” pojasta, joka ansaitsi kuolemanrangaistuksen Mooseksen lain alaisuudessa. Tässä jakeessa mainitaan kaksi tuon kapinallisen ja katumattoman pojan ominaispiirrettä: hän oli ”ahmatti ja juoppo”. Muinaisessa Israelissa ahmattiutta pidettiin selvästikin sopimattomana niille, jotka halusivat palvella Jumalaa.

Mitä ahmattius sitten on, ja mitä Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa sanotaan tästä aiheesta? Ahmatin määritellään olevan ”ahmija, ahnehtija, suursyömäri, syöppö”. Ensinnäkin ahmattius on siis yksi ahneuden muoto, ja Jumalan sana osoittaa,