24. TUTKIELMA
Sananvalinta
SANAT ovat voimakkaita viestinnän välineitä. Ne on kuitenkin valittava tarkoin, jotta niillä päästäisiin haluttuun päämäärään. Sana, joka sopii ehkä johonkin yhteyteen, voi toisessa tilanteessa olla aivan väärä. Väärin käytettynä värikkäästä ilmauksesta saattaa tulla ”tuskaa aiheuttava sana”. Sellaisten sanojen käyttö voi olla silkkaa ajattelemattomuutta, harkinnan puutetta. Joillakin ilmauksilla on kaksi merkitystä, joista toinen on loukkaava tai vähättelevä. (Sananl. 12:18; 15:1.) Toisaalta kannustava ”hyvä sana” ilahduttaa sen ihmisen sydämen, jolle se osoitetaan (Sananl. 12:25). Viisaankaan ihmisen ei ole helppo löytää oikeita sanoja. Raamattu kertoo Salomon tienneen, että ”ilahduttavia sanoja ja oikeita totuuden sanoja” täytyy etsiä (Saarn. 12:10).
Joissakin kielissä käytetään tiettyjä ilmauksia puhuttaessa iäkkäille tai korkeassa asemassa oleville ihmisille, kun taas ikätovereita tai nuorempia varten on omat ilmauksensa. Tällaisen käytännön sivuuttamista pidetään epäkohteliaana. Osoittaisi myös huonoa makua soveltaa itseensä sellaisia kunnioittavia ilmauksia, joita paikallisen tavan mukaan käytetään joistakuista toisista. Kunnian osoittamisessa Raamattu asettaa korkeammat normit kuin ehkä laki tai paikalliset tavat. Kristittyjä kehotetaan siinä kunnioittamaan ”kaikenlaisia ihmisiä” (1. Piet. 2:17). Ne jotka toimivat näin sydämestään, puhuvat kaikenikäisille ihmisille kunnioittavasti.
Monet, jotka eivät ole tosi kristittyjä, voivat tietenkin käyttää tylyä ja karkeaa kieltä. Ehkä he yrittävät siten antaa pontta sanoilleen, tai se yksinkertaisesti osoittaa, miten valitettavan suppea heidän sanavarastonsa on. Jos jollakulla on ollut tapana käyttää tällaista kieltä ennen kuin hän on oppinut Jehovan tiet, hänen voi olla vaikea muuttaa tapojaan. Se on kuitenkin mahdollista. Jumalan henki voi auttaa muuttamaan puhetottumuksia, mutta ihmisen täytyy olla halukas kartuttamaan sanavarastoaan hyvillä sanoilla – sellaisilla jotka vaikuttavat suotuisasti ja rakentavasti – ja käyttää niitä sitten säännöllisesti. (Room. 12:2; Ef. 4:29; Kol. 3:8.)
Helppotajuista kieltä. Hyvän kielenkäytön perusvaatimuksia on sen ymmärrettävyys (1. Kor. 14:9). Jos kuulijat eivät ymmärrä sanoja helposti, se olisi sama kuin heille puhuisi vierasta kieltä.
Eri alojen ihmisillä on omat ammattikielensä erikoissanoineen, joita he saattavat käyttää päivittäin. Väärässä paikassa käytettyinä ne voivat kuitenkin jäädä ymmärtämättä. Ja vaikka puhuttaisiin tavallistakin kieltä, asioiden käsitteleminen tarpeettoman yksityiskohtaisesti voi kääntää kuulijoiden ajatukset muualle.
On huomaavaista käyttää sanoja, joiden ymmärtämiseen ei tarvita korkeaa koulutusta. Meidän tulee jäljitellä Jehovaa ja ottaa huomioon ”alhainen” (Job 34:19). Mikäli puhuja katsoo tarpeelliseksi käyttää vierasta sanaa, hänen tulee käyttää sitä yksinkertaisten lauseiden yhteydessä, jotka selventävät sen merkityksen.
Hyvin valitut yksinkertaiset sanat välittävät ajatukset tehokkaasti. Lyhyet, yksinkertaiset lauseet on helppo käsittää. Välillä voi käyttää hieman pitempiä lauseita, jotta esityksestä ei tule hakkaavaa. Mutta kun esität ajatuksia, jotka erityisesti haluat kuulijoiden muistavan, suosi yksinkertaisia sanoja ja lyhyitä lauseita.
Ilmaisun vivahteikkuus ja täsmällisyys. Hyvistä sanoista ei ole puutetta. Joka tilanteessa ei kannata käyttää samoja sanoja, vaan ilmauksia on hyvä vaihdella. Siten puhe saa sekä väriä että sisältöä. Miten sitten sanavarastoa voi laajentaa?
Merkitse lukiessasi sanat, joita et täysin ymmärrä, ja katso niiden merkitys sanakirjasta. Valitse muutama sana, ja pyri käyttämään niitä tilaisuuden tullen. Käytä niitä sellaisessa asiayhteydessä, jossa ne ymmärretään helposti eivätkä ne pelkästään herätä huomiota. Laajempi sanavarasto tuo vaihtelua puheeseesi. Varovaisuus on kuitenkin tarpeen: jos joku lausuu sanan väärin tai käyttää sitä väärässä yhteydessä, se voi antaa sellaisen kuvan, että hän ei todellisuudessa tiedä, mistä puhuu.
Sanavaraston kartuttamisen tavoite on välittää asiat paremmin, ei tehdä vaikutusta kuulijoihin. Mutkikas puhe ja pitkät sanat kiinnittävät helposti huomion puhujaan. Päämääränämme tulisi olla välittää arvokas aineisto kuulijoille ja tehdä se kiinnostavasti. Muista Raamatun sananlasku: ”Viisaiden kieli tekee hyvää tiedolla.” (Sananl. 15:2.) Hyvien, oikein valittujen ja helppotajuisten sanojen avulla puheestamme tulee tuoretta ja innostavaa, sen sijaan että se olisi tylsää ja mitäänsanomatonta.
Sanavarastoa laajennettaessa on sanat valittava huolellisesti. Kahdessa samaa tarkoittavassa sanassa voi olla vivahde-ero, ja niitä käytetään ehkä eri yhteyksissä. Jos ymmärtää tämän, voi parantaa puheen selkeyttä ja välttää loukkaamasta kuulijoita. Kuuntele huolellisesti ihmisiä, jotka puhuvat hyvin. Joissakin sanakirjoissa luetellaan sanojen synonyymeja (samaa tai miltei samaa tarkoittavia sanoja) ja vastakohtia. Niiden avulla voi siis paitsi löytää eri tapoja saman asian ilmaisemiseksi myös tunnistaa sanojen merkitysvivahteita. Tämä on suureksi avuksi etsittäessä oikeaa sanaa johonkin asiayhteyteen. Ennen kuin alat käyttää sanaa, ota selvää, mikä on sen merkitys ja missä tilanteissa sitä käytetään.
Täsmälliset ilmaukset antavat asioista selvemmän kuvan kuin väljät ilmaukset. Puhuja voisi sanoa: ”Siihen aikaan monet sairastuivat.” Toinen vaihtoehto: ”Ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä muutamana kuukautena noin 21 miljoonaa ihmistä kuoli espanjantautiin.” Huomaa, millainen ero syntyy, kun puhuja tarkentaa, mitä merkitsevät ”siihen aikaan”, ”monet” ja ”sairastuivat”. Asioiden ilmaiseminen näin vaatii sitä, että aiheeseen liittyvät tosiasiat tunnetaan hyvin ja sanat valitaan huolellisesti.
Sopiva sananvalinta välittää lisäksi ajatuksen ytimekkäästi. Monisanaisuus helposti hukuttaa ajatukset. Tärkeät asiat on helpompi tajuta ja muistaa, kun ne esitetään yksinkertaisesti. Siten voi välittää täsmällistä tietoa. Jeesuksen Kristuksen opetus oli huomattavaa yksinkertaisen kielensä vuoksi. Ota hänestä oppia. (Ks. esimerkkejä Matteuksen 5:3–12:sta ja Markuksen 10:17–21:stä.) Harjoittele esittämään asiasi ytimekkäästi hyvin valituin sanoin.
Voimaa, tunnetta ja väriä tuovat sanat. Kun laajennat sanavarastoasi, älä mieti pelkästään uusia sanoja vaan myös mahdollisimman kuvaavia sanoja. Etsi esimerkiksi verbejä jotka ilmaisevat voimaa, adjektiiveja jotka tuovat väriä, ja ilmauksia jotka huokuvat lämpöä, ystävällisyyttä tai intoa.
Raamattu on täynnä esimerkkejä tällaisesta ilmaisuvoimaisesta kielestä. Jehova kehotti profeetta Aamoksen kautta: ”Etsikää hyvää älkääkä pahaa – –. Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää.” (Aam. 5:14, 15.) Profeetta Samuel julisti kuningas Saulille: ”Jehova on tänään repäissyt Israelin kuningasvallan sinulta pois.” (1. Sam. 15:28.) Puhuessaan Hesekielille Jehova käytti mieleenpainuvaa kieltä, kun hän sanoi: ”Kaikki Israelin huoneessa ovat näet kovapäisiä ja kovasydämisiä.” (Hes. 3:7.) Kun Jehova painotti Israelin väärintekojen vakavuutta, hän kysyi: ”Riistääkö ihminen Jumalaa? Kuitenkin te riistätte minua.” (Mal. 3:8.) Kuvaillessaan Sadrakin, Mesakin ja Abednegon uskon koetusta Babylonissa Daniel kertoi eloisasti, että ”Nebukadnessar tuli vimmaa täyteen”, koska nuo nuoret eivät palvoneet hänen kuvapatsastaan, ja heitätti heidät sidottuina ”palavaan tulipätsiin”. Daniel havainnollisti pätsin lämpötilaa kertomalla, että kuningas käski ”kuumentaa pätsiä seitsemän kertaa enemmän kuin sitä oli tapana kuumentaa” – niin kuumaksi, että kuninkaan miehet kuolivat tultuaan sen lähelle. (Dan. 3:19–22.) Kun Jeesus puhui ihmisjoukolle Jerusalemissa muutama päivä ennen kuolemaansa, hänen sanoissaan oli syvää tunnetta: ”Kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi sillä tavoin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet. Katso! Teidän huoneenne jätetään hylättynä teille.” (Matt. 23:37, 38.)
Hyvin valitut sanat voivat välittää kuulijoille eloisia mielikuvia. Jos käytät sanoja, jotka vetoavat aisteihin, kuulijasi voivat ”nähdä” ja ”koskettaa” tavaroita, ”maistaa” ja ”haistaa” ruokia sekä ”kuulla” ääniä ja ihmisten puhetta. Yleisö eläytyy aineistoon ja tempautuu mukaan sen käsittelyyn.
Sanat, jotka välittävät ajatuksia eloisasti, voivat saada ihmiset nauramaan tai itkemään. Ne voivat herättää toivoa valamalla alakuloiseen ihmiseen elämänhalua ja synnyttää hänessä rakkautta Luojaansa kohtaan. Ympäri maapallon ihmisiä on koskettanut syvästi toivo, joka välittyy sellaisten raamatunkohtien sanoista kuin Psalmit 37:10, 11, 34, Johannes 3:16 ja Ilmestys 21:4, 5.
Raamatussa ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisuissa on laaja valikoima sanoja ja ilmauksia (Matt. 24:45). Älä jätä niitä pelkästään noiden julkaisujen sivuille. Poimi itseäsi miellyttäviä sanoja ja ala käyttää niitä.
Hyvä kielenkäyttö. Jotkut saattavat havaita, ettei heidän puheensa ole aina hyvän kielenkäytön mukaista. Mitä asialle voisi tehdä?
Jos olet vielä koulussa, käytä hyväksesi mahdollisuus lukea kielioppia ja opetella hyvää sananvalintaa. Kysy opettajalta neuvoa aina kun olet epävarma jonkin kielioppisäännön perusteista. Älä tyydy menemään sieltä, missä aita on matalin. Sinulla on kannustin, joka muilta oppilailta voi puuttua: haluat tulla päteväksi hyvän uutisen sananpalvelijaksi.
Entä jos olet jo varttuneempi ja kenties joudut käyttämään jotain muuta kieltä kuin äidinkieltäsi? Tai ehkä sinulla ei ollut mahdollisuutta saada kovin paljon koulutusta omalla kielelläsi. Älä lannistu. Pyri sen sijaan parhaasi mukaan edistymään hyvän uutisen tähden. Omaksumme kieliopin suurelta osin kuuntelemalla toisia. Kuuntele siksi huolellisesti kokeneiden puhujien esityksiä. Kun luet Raamattua ja siihen perustuvia julkaisuja, pane merkille lauserakenteet ja se, mitä sanoja käytetään toistensa kanssa ja missä asiayhteydessä. Ota näistä hyvistä esimerkeistä mallia.
Suosittujen muusikoiden ja muiden viihdetaiteilijoiden ilmaukset ja puhetapa saattavat poiketa hyvästä kielenkäytöstä. Ihmiset usein jäljittelevät heitä. Huumekauppiailla ja muilla rikollisilla tai moraalittomilla ihmisillä on monesti oma sanastonsa, jossa sanojen merkitys voi erota melkoisesti niiden tavallisesta merkityksestä. Kristittyjen ei ole viisasta jäljitellä sellaista puhetta. Silloin meidät voitaisiin yhdistää noihin maailman aineksiin ja niiden elämäntapaan (Joh. 17:16).
Ota tavaksesi käyttää päivittäin hyvää kieltä. Jos olet huolimaton normaalin puhetapasi suhteen, et voi odottaa puhuvasi hyvin erikoistilanteissa. Jos sen sijaan puheesi on korkeatasoista arkisissakin tilanteissa, se pysyy sellaisena vaivattomasti ja luontevasti myös ollessasi lavalla tai todistaessasi totuudesta.