Kylväminen Jumalan valtakuntaa silmällä pitäen

1. Mihin eräs koulutyttö katsoi tiedustelevan hallitsijan kuuluvaksi, ja oliko hänen vastauksensa täysin kiistaton?

Erään Keski-Euroopan maan hallitsija suoritti tarkastusta kansalaistensa käyttämässä kunnallisessa koulussa. Hän teki koululuokalle useita kysymyksiä. Hänen kerrotaan tehneen eräälle pikkutytölle kysymyksiä ”kasvikunnasta” ja ”eläinkunnasta” ja olleen tyytyväinen saamiinsa vastauksiin. Sen jälkeen hän kysyi tytöltä: ”Mihin minä kuulun?” Hän odotti tytön vastaavan: ”Eläinkuntaan”, mutta hänen silmiinsä kihosivat kyyneleet, kun pikkutyttö sanoikin: ”Jumalan valtakuntaan.” Vaikka kirkko, johon hallitsija kuului, ajatteli tytön vastauksen olevan oikea ja kunnioittava, niin kuuluiko hallitsija Jumalan valtakuntaan? Oliko tämä maailmallisen valtion poliittinen hallitsija todella päässyt ”Jumalan valtakuntaan”? Tässä on ajattelemisen aihetta!

2. a) Minkälaatuiseen hallitukseen pääsemistä Jumalan valtakuntaan pääseminen merkitsee? b) Miten Jeesuksen ajan juutalaiset osoittivat, etteivät he kylväneet tätä valtakuntaa silmällä pitäen?

² Jumalan valtakuntaan pääseminen on suurin kunnia, minkä maan päällä oleva ihminen voisi saada. Jumalan valtakunta on kaikkein suurenmoisin hallitus. Tätä hallitusta kristillisyyden Perustaja saarnasi Lähi-idässä. Historia sanoo Jeesuksesta Kristuksesta: ”Kun sitten Johannes [Kastaja] oli pidätetty [vuonna 30], Jeesus meni Galileaan ja saarnasi Jumalan hyvää uutista ja sanoi: ’Määräaika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Katukaa ja uskokaa hyvään uutiseen.’” (Markuksen kertomuksen 1. luvun jakeet 14 ja 15) Valtaosa juutalaisista ei kuitenkaan katunut eikä uskonut. He olivat menetelleet kauhistuttavalla tavalla surmauttamalla Jeesuksen Rooman hallitsijan, keisarin, vihollisena. He eivät kylväneet Jumalan valtakuntaa silmällä pitäen kuvaannollisesti puhuen. Mutta ketkä meistä nykyään kylvävät sitä silmällä pitäen? Mistä voimme tietää sen? Katsokaamme.

3. Mitä Jeesuksen meren rannalla olleelle kuulijakunnalle esittämää kuvausta hänen opetuslapsensa kysyivät, ja mitä hän sanoi korvista?

³ Useimmat meistä nykyään pitävät valaisevista kuvauksista. Jeesus Kristus tuli kuuluisaksi kuvausten eli vertausten esittämisestä. Paikasta toiseen kulkevana saarnaajana hän sai suuria kuulijakuntia. Puhuessaan kerran veneestä Galileanmerellä hän opetti rannalla olevaa kuulijakuntaa. Hän esitti kuvauksen neljänlaisesta maaperästä. Hänen lähimmät opetuslapsensa kysyivät häneltä yksityisesti sen merkitystä. Selitettyään sen ja esitettyään lisähuomautuksia hän sanoi jopa näille lähimmilleen: ”Jolla on korvat kuunnella, se kuunnelkoon.” (Mark. 4:1–23) Me emme tiedä, kuinka monella näistä rannalla kuuntelevista oli sellaiset korvat. Mutta Jeesus odotti, että hänen opetuslapsillaan, joille hän esitti selityksen, olisi kuuntelevat korvat. Sellaisten korvien avulla se, mitä he olivat kuulleet häneltä, jäisi heihin pysyvästi ja koituisi heidän valistuksekseen. Keillä meistä nykyään on sellaiset kuuntelevat korvat? Niiden omistaminen auttaa meitä kylvämään oikein Jumalan valtakuntaa varten.

4. Kuinka tärkeätä on ihmiselle, että hänellä on ’kuuntelevat korvat’, ja miksi me emme halua olla tien varressa olevan maaperän kaltaisia?

⁴ Jos meillä ei ole ”korvia kuunnella”, me emme kiinnitä huomiota siihen mitä Jeesus opetti. Huomion kiinnittäminen on tärkeää, sillä raamatunkirjoittaja Markus jatkaa: ”Hän sanoi heille edelleen: ’Kiinnittäkää huomiota siihen, mitä kuulette.’” (Mark. 4:24) Meidän ei pitäisi koskaan olla Jeesuksen vertauksessa esitetyn ensimmäisen maaperän kaltaisia. Se oli tien varressa olevaa maata. Se oli tallautunut niin kovaksi, ettei siemen päässyt uppoamaan siihen vaan jäi näkyville, ja linnut tulivat ja söivät sen. (Mark. 4:4, 15) Me emme halua, että Saatana Panettelija edustajiensa välityksellä sieppaa kristillisen totuuden meiltä pois tarkkaamattomuutemme vuoksi. Tämä ilmaisisi kunnioituksen puutetta sitä kohtaan, mikä Opettaja, Jeesus Kristus, oli ja nyt on Jumalan järjestelyssä.

5. Kun Jeesus oli kehottanut kiinnittämään huomiota kuultuun, niin mitä hän sanoi mittaamisesta ja takaisin saamisesta?

⁵ Usein esitetty sääntö kuuluu, että saamamme tulokset riippuvat siitä miten paljon näemme vaivaa jonkin asian hyväksi. Jeesus ilmaisi, mitä hyötyä me saisimme ansaitun huomion kiinnittämisestä siihen, mitä hän sanoi. Hän teki sen lisäämällä tarkkaavaisuuteen kannustavaan kehotukseensa sanat: ”Millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille, vieläpä teille lisätään. Sillä sille, jolla on, annetaan lisää, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.” – Mark. 4:24, 25.

6. Lupasiko Jeesus häneen kohdistetun kiinnostuksen ja huomion mittaamisesta vastineeksi vain tilien tasaamisen?

⁶ Niinpä jos me mittaamme Jeesukselle vain vähän kiinnostusta ja huomiota, emme voi odottaa saavamme häneltä paljon, ainakaan siitä mitä hän sanoo opastukseksemme ja hyödyksemme. Mutta jos me osoitamme todella arvostavamme häntä Opettajanamme ja omistamme hänelle mitä täysimmän mitan huomiota, niin hän antaa meille vastineeksi vastaavan määrän tietoa ja valistusta. Mutta tässä suhteessa hän ei ole kiinnostunut vain samalla mitalla antamisesta ja tilien tasaamisesta. Sen sijaan hän anteliaisuudessaan ja kykynsä mukaan suo meille enemmän kuin odotimme. Siten me rikastumme ja kykenemme jakamaan enemmän toisille omasta runsaudestamme, antamaan heille ymmärrystä asioiden suhteen.

7, 8. Miten edellä esitetyt Jeesuksen sanat osoittautuivat tosiksi hänen lähimpien opetuslastensa suhteen ja miksi?

⁷ Suositun opetuslapsen täytyy olla nöyrä ja halukas oppimaan, hänellä täytyy olla aitoa kunnioitusta Opettajaansa kohtaan ja hänen täytyy arvostaa hänen opetustaan. Hänelle annetaan lisää, kun hänellä on tällainen asenne. Esimerkiksi kun Jeesus oli puhunut veneestä, hänen lähimmät opetuslapsensa eivät heti lakanneet ajattelemasta asiaa, niin että olisivat olleet siitä vain ohimenevästi kiinnostuneita. He pitivät hänen vertauksensa mielessään. Myöhemmin he pyysivät häntä yksityisesti selittämään sen. Koska he ponnistelivat ylimääräisesti saadakseen tietää, mitä hänen opetuksensa merkitsivät, heille annettiin enemmän kuin rannalla olleelle kuulijakunnalle. He eivät masentuneet Jeesuksen aikaisemmasta huomautuksesta: ”Ette ymmärrä tätä kuvausta; kuinka sitten mahdatte ymmärtää kaikki muut kuvaukset?” (Mark. 4:13) Suurin osa meren rannalla olleesta kuulijakunnasta jäi siihen tilaan. Mutta Jeesuksen apostolit halusivat oppia ja ymmärtää. Siksi he varta vasten tiedustelivat asiaa tarkemmin saadakseen tietää enemmän kuin vain yleispiirteet. Niinpä heille annettiin enemmän kuin he odottivat. Heissä toteutuivat Jeesuksen sanat:

⁸ ”Teille on annettu Jumalan valtakunnan pyhä salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki esiintyy kuvauksissa.” – Mark. 4:11.

9, 10. Millaiseksi ulkopuolisten tila muodostui ja miksi?

⁹ Ulkopuoliset tyytyivät kuvauksissa esitettyihin yleispiirteisiin. Heillä ei ollut voimakasta halua oppia tuntemaan kuvauksiin liittyviä tosiasioita. Siksi he eivät oppineet ymmärtämään kuvauksia. He eivät halunneet toimia kuvausten opetuksen mukaan. Siksi he karttoivat ymmärtämisen mukanaan tuomaa suurempaa vastuuta. Koska he eivät välittäneet etsiä ensin Jumalan valtakuntaa, he arvostivat enemmän aineellista kuin hengellisiä asioita, ”Jumalan valtakunnan pyhää salaisuutta”.

¹⁰ Koska ulkopuoliset eivät olleet halukkaita käyttämään hyväkseen Jeesuksen kuvausten heille tarjoamaa tilaisuutta, niin he todellisuudessa menettivät kaiken. Se, mitä heillä oli Jeesuksen kuvausten eli vertausten tuntemisen perusteella, otettiin heiltä pois. Ihmisedustajien tai okkultismin välityksellä Saatana Panettelija sieppasi sen pois heiltä. Sen valon, jonka he ehkä olivat saaneet kuulemalla Jeesuksen kuvauksia, valtasi pimeys. Sen totuuden valon suhteen, joka oli syvempää kuin heidän Jeesuksen kuvauksista saamansa ymmärrys, he olivat melkoisessa pimeydessä, sillä he tiesivät vain raamatullisten asioitten alkeet. Siksi he hapuilivat kuin sokeat.

VERTAUS SIEMENTÄ VISKAAVASTA MIEHESTÄ

11. Minkä kuvauksen Jeesus sitten esitti Markuksen 4:26–29:n mukaan?

¹¹ Edellä esitetyn valaisemiseksi Markuksen 4:26–29 kertoo: ”Ja hän [Jeesus] sanoi sitten: ’Jumalan valtakunta on verrattavissa siihen, kun mies viskaa siemenen maahan, ja hän nukkuu yöllä ja nousee päivällä, ja siemen orastaa ja kasvaa pitkäksi hänen tietämättä miten. Itsestään maa kantaa hedelmää vähitellen: ensin oraan, sitten tähkän, lopuksi täyden jyvän tähkään. Mutta heti kun hedelmä sallii, hän pistää sinne sirpin, koska elonkorjuuaika on tullut.’”a

12. Mitä jotkut Raamatun tutkijat ajattelevat tämän kuvauksen opettavan Jumalan valtakunnasta?

¹² Aikaisemmassa veneestä esittämässään kuvauksessa Jeesus kuvaili kylväjää, jonka siemen putosi neljänlaiseen maaperään. (Mark. 4:1–9) Kuvasiko tämä kylväjä samaa kuin siemenen viskaaja tässä jälkimmäisessä kuvauksessa? Monet Raamatun tutkijat ajattelevat siten. He ajattelevat, että siementä viskaava mies kuvaa myös Jumalan valtakunnan huomattavinta julistajaa, nimittäin Jeesusta Kristusta. Tällä perusteella he päättelevät, että ”siemen” kuvaa taivaallisen valtakuntaluokan jäseniä. Täten koko vertaus kuvaa valtakuntaluokan kasvua vuoden 33 helluntain 3 000:sta täyteen 144 000:n määrään. (Ilm. 14:1) Niin ollen meidän täytyy olla nyt Jumalan valtakunnan perillisten viimeisten jäsenten ”elonkorjuuajassa”. Mutta tällainen Jeesuksen esittämän kuvauksen selitys johtaa lukuisiin ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Mitä ne mahtavat olla?

13. Milloin Jeesus alkoi rakentaa hengestä siinnyttä seurakuntaansa, ja missä tilassa hän oli siihen aikaan?

¹³ Kuvauksessa sanotaan, että siementä kylvävä mies ”nukkuu yöllä ja nousee päivällä”. Kuinka tällaiset tuntomerkit soveltuvat kirkastettuun Jeesukseen Kristukseen siitä lähtien kun hän alkoi rakentaa hengestä siinnyttä seurakuntaansa helluntaipäivänä? Ne eivät sovellu lainkaan! Pietarin 1. kirjeen 3:18 sanoo, että Jeesus ”saatettiin kuolemaan lihassa mutta tehtiin eläväksi hengessä”, joten hän ei ole enää täydellinen ihminen niin kuin hän oli maan päällä ollessaan. Aina siitä lähtien kun Kaikkivaltias Jumala herätti Jeesuksen kuolleista sunnuntaina niisanin 16. päivänä vuonna 33, korotettu Jumalan Poika on ollut ”Jumalan kirkkauden heijastuma ja hänen olemuksensa tarkka kuva”. – Hepr. 1:3.

14. Miksi siementä maahan viskaava mies ei voinut kuvata kirkastettua Jeesusta Kristusta, vaikkei ajateltaisi muuta kuin nukkumista yöllä?

¹⁴ Mitä tästä sitten seuraa? Psalmi 121:1–4 sanoo: ”Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan. Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku. Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.” (Huom. myös Jer. 1:12.) Miten sitten Jumalan oikealla puolella oleva kirkastettu Jeesus Kristus voisi mitenkään mennä niin kuin maan päällä oleva ihminen säännöllisesti nukkumaan sen mukaan kuin aurinko laskee Lähi-idässä? Hän ei enää tarvitse maallista yöunta jaksaakseen tehdä päiväsajan työtä. Se, mikä on tuhat vuotta ihmiselle, on kuin vain yksi päivä Jumalan kaltaiselle Jeesukselle Kristukselle! (Ps. 90:4; 2. Piet. 3:8) Pelkästään tästäkään syystä siementä viskaava mies ei mitenkään voisi kuvata kirkastettua, kuolematonta Jeesusta Kristusta.b

15. Mikä osoittaa, tiesikö Jumalan Poika ennen ihmiseksi tuloaan siemenen kasvusta ja siitä, kuinka maa kantaa hedelmää itsestään?

¹⁵ Yksi huomionarvoinen seikka on se, mitä Jeesuksen kuvaus sanoo edelleen: ”Ja siemen orastaa ja kasvaa pitkäksi hänen tietämättä miten. Itsestään maa kantaa hedelmää vähitellen.” (Mark. 4:27, 28) Jos nyt orastava ja pitkäksi kasvava siemen kuvaa kristillisen seurakunnan jäsenmäärän kasvua vähäisestä suureksi, niin se merkitsee, ettei kylväjä tiedä, kuinka seurakunta kasvaa 144 000:n vahvuiseksi. Mutta ennen ihmiseksi tuloaan Jeesus Kristus oli Jehova Jumalan työtoveri kolmantena luomispäivänä, jolloin ”maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli”. (1. Moos. 1:12) Näin Jumalan Poika ennen ihmiseksi tuloaan ilmaisi tuntevansa täysin kasvien kasvun ja sen, kuinka maa kantaa itsestään hedelmää vähitellen.

16. Mikä Raamatun viimeisessä kirjassa oleva näky osoittaa torkkuuko tai nukkuuko kirkastettu Jeesus Kristus kristillisten seurakuntien kasvun suhteen?

¹⁶ Mutta kun on kysymys seurakunnan kasvusta, Raamatun viimeinen kirja, Ilmestys, joka kirjoitettiin noin 63 vuotta sen jälkeen kun Jeesus nousi taivaaseen torstaina ijjarin 25. päivänä vuonna 33 (12. toukokuuta 33), kuvaa Jeesuksen Kristuksen kävelevän seitsemän lampunjalan keskellä, jotka edustavat Vähän-Aasian seitsemää seurakuntaa. Koska hänen silmänsä ovat kuin ”tulen liekki”, hänen pitäisi olla täysin hereillä tarkastaessaan näiden seitsemän huomattavan seurakunnan hengellistä tilaa. Niinpä hänen ei kuvatakaan torkkuvan tai nukkuvan seurakuntien kasvun suhteen. Hänen on täytynyt tietää, kuinka nuo seurakunnat kasvoivat siihen hengelliseen tilaan, missä hän kuvailee niiden olevan. – Ilm. 1:14; 2:18.

17. Mikä Ilmestyksen 5:6:ssa kuvailtu näky osoittaa, voitaisiinko kirkastettua Jeesusta Kristusta kuvata miehellä, joka viskaa siemenen maahan ja nukkuu yöllä?

¹⁷ Kun on kysymys Jeesuksen taivaaseen nousemisesta ja hänen ilmaantumisestaan Jumalan taivaalliseen läsnäoloon, niin hänet kuvataan kuin juuri teurastetuksi karitsaksi, joka kuitenkin on jälleen elossa ja jolla on ”seitsemän silmää, jotka silmät tarkoittavat niitä Jumalan seitsemää henkeä, jotka on lähetetty koko maahan”. (Ilm. 5:6) Tällainen Jumalan Karitsan seitsenkertainen näkö ei suinkaan viittaa torkkumiseen tai uneliaisuuteen, vaan tarkoittaisi tilaa, jossa hän on täysin hereillä ja alituisesti kaiken havaitseva. On siten selvää, ettei kirkastettua Jeesusta Kristusta voitaisi kuvata miehellä, joka viskaa siemenen maahan ja joka nukkuu öisin eikä tiedä, kuinka hänen kylvöksensä kasvu tapahtuu.

18. Ketä sitten vertauksessa esitetty mies johdonmukaisesti ajatellen kuvaa?

¹⁸ Ketä sitten tämä vertauksessa esitetty mies kuvaa? Evankeliuminkirjoittaja Markus kiinnittää huomiomme tähän maanviljelijäyksilöön heti sen jälkeen, kun Jeesus on neuvonut lähimpiä opetuslapsiaan kiinnittämään huomiota siihen, mitä he kuulevat. Huomion kiinnittämisestä tietyssä määrin oli tuleva vastaava palkkio, ja sitä jopa lisättiinkin. On sen tähden ymmärrettävää, että vertauksessa esitetty mies kuvaa jokaista sellaista yksilöä, joka väittää olevansa Jeesuksen Kristuksen, Jumalan valtakunnan huomattavimman Saarnaajan, opetuslapsi eli oppilas.

KUVAUKSESSA ESIINTYVIÄ PALJASTAVIA SEIKKOJA

19, 20. Mistä kahdesta pääasiasta koko kuvaus muodostuu ja mikä siis on kuvauksen ydin, ja liittyykö siihen määrä vai laatu?

¹⁹ Jeesus aloitti kuvauksen sanomalla: ”Jumalan valtakunta on verrattavissa siihen, kun mies viskaa siemenen maahan.” – Mark. 4:26.

²⁰ Huomaamme, että koko kuvaus käsittää kaksi pääasiaa. Ensiksi siinä on Jumalan valtakunnan yhteydessä tapahtuva siemenen kylväminen, ja toiseksi siinä on kylvetystä siemenestä saadun sadon korjaaminen. Ydinajatus on siis se, että yhtä varmasti kuin tapahtui siemenen kylväminen täytyy olla odotettavissa elonkorjuu eli sadonkorjuu. Edellisestä seuraa väistämättä jälkimmäinen. Tinkimätön totuus on, että se mitä ihminen kylvää Jumalan valtakunnan suhteen vaikuttaa siihen, mitä hän tulee korjaamaan. Tärkeämpi kuin hänen satonsa määrä on sen laatu!

21. Mainitsiko Jeesus, millaista siemen oli ja minkälaatuiseen maaperään se viskattiin, ja mikä kysymys kuitenkin herää siemenestä?

²¹ Jeesus ei maininnut, millainen siemen tai minkälaatuinen maaperä liittyi kylvämiseen. Hän sanoi: ”Mutta heti kun hedelmä sallii, hän pistää sinne sirpin [pienen käsityövälineen], koska elonkorjuuaika on tullut.” (Mark. 4:29) Juutalaisilla, joille Jeesus esitti kuvauksen, oli kolme elonkorjuuta maanviljelysvuoden aikana. Ensimmäinen oli heti keväällä vietettävän pääsiäisjuhlan jälkeen, sillä ylimmäinen pappi esitti niisanin 16. päivänä ohrasadosta otetun lyhteen Jerusalemin temppelissä. Viidenkymmenen päivän kuluttua siitä ylimmäinen pappi esitti vehnäsadon uutiset temppelissä, ja sen jälkeen tämä elonkorjuu jatkui. Kolmas elonkorjuu oli loppukesällä, ja silloin vietettiin korjuujuhla eli lehtimajanjuhla, joka alkoi seitsemännen kuun tisrin 15. päivänä. (2. Moos. 23:14–17) Kuvauksessa ei mainita, mitä näistä kolmesta elonkorjuuajasta tarkoitettiin. Mutta mitä kylvetty siemen kuvaa, mitä tahansa se sitten olikin?

22. Mitä siemen kuvaa, ellei se kuvaa kristillisen seurakunnan jäseniä, ja onko sellaisen ”siemenen” kasvun hallitseminen mahdollista?

²² Jeesuksen kuvauksessa sanotaan, että kylvetty siemen orasti ja kasvoi pitkäksi ja valmistui, niin että tähkässä oli täysi jyvä. Olemme huomanneet, että kylvetty siemen ei kuvaa kristillisen seurakunnan jäseniä. Kuten seuraavassa kirjoituksessa osoitetaan, maahan kylvetty siemen kuvaa Jumalan valtakunnan yhteydessä käytettävien kylväjän henkilökohtaisten ominaisuuksien, asenteitten ja kykyjen siemeniä. Hänen täytyy pyrkiä ravitsemaan niitä ikään kuin maaperällä. Tällaisten henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittyminen kypsyyteen ja valmistuminen elonkorjuuta varten on vähittäistä. Se on seikka, jota meidän tulee tarkata, sillä sen hallitseminen on mahdollista.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 13]

”Jumalan valtakunta on verrattavissa siihen, kun mies viskaa siemenen maahan, ja hän nukkuu yöllä ja nousee päivällä, ja siemen orastaa ja kasvaa pitkäksi.” – Mark. 4:26, 27.

[Kuva s. 15]

Jokainen yksilö, joka väittää olevansa Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, kylvää Jumalan valtakunnan yhteydessä käytettävien henkilökohtaisten ominaisuuksien, asenteitten ja kykyjen siemeniä