Lähdeaineistoa Kristityn elämä ja palvelus – Työkirjaan
1.–7. TAMMIKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 1–3
”Taivasten valtakunta on tullut lähelle”
nwtsty: Mt 3:1, 2, taustatietoa
saarnasi: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena sanansaattajana’. Se korostaa julistamisen tapaa: yleensä sillä tarkoitetaan avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.
taivasten valtakunta: Tämä ilmaus esiintyy noin 30 kertaa, ja kaikki kohdat ovat Matteuksen evankeliumissa. Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa käytetään rinnakkaisilmausta ”Jumalan valtakunta”, mikä osoittaa, että ”Jumalan valtakunta” sijaitsee henkitaivaassa ja hallitsee sieltä käsin. (Mt 21:43; Mr 1:15; Lu 4:43; Da 2:44; 2Ti 4:18.)
valtakunta: Ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana basileía. Se viittaa kuningaskuntaan eli kuninkaan johtamaan hallintojärjestelmään samoin kuin kuninkaan hallitsemaan alueeseen ja sen asukkaisiin. Tämä kreikan sana esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa 162 kohdassa. Näistä kohdista 55 on Matteuksen evankeliumissa, jossa sillä tarkoitetaan useimmiten Jumalan taivaallista hallintoa. Matteus käyttää tätä ilmausta niin usein, että hänen evankeliumiaan voitaisiin sanoa ”Valtakunnan evankeliumiksi”.
on tullut lähelle: Nämä sanat tarkoittavat tässä yhteydessä sitä, että taivaallisen valtakunnan tuleva hallitsija ilmaantuisi pian.
nwtsty: Mt 3:4, media
Johannes Kastajan vaatetus ja ulkoasu
Johannes käytti kamelinkarvoista kudottua vaatetta, ja hänellä oli vyötäröllään nahkavyö, jossa pystyi kuljettamaan pieniä tavaroita. Profeetta Elialla oli samankaltaiset vaatteet (2Ku 1:8). Kamelinkarvoista tehty kangas oli karheaa, ja siihen pukeutuivat yleensä köyhät ihmiset. Sitä vastoin silkistä tai pellavasta valmistettuja pehmeitä vaatteita käyttivät rikkaat. (Mt 11:7–9.) Koska Johannes oli syntymästään saakka nasiiri, on mahdollista, että hänen hiuksiaan ei ollut koskaan leikattu. Hänen vaatetuksestaan ja ulkoasustaan näkyi todennäköisesti heti, että hän eli yksinkertaista elämää ja oli täysin omistautunut Jumalan tahdon tekemiseen.
Kulkusirkat
Raamatussa sanaa ”kulkusirkat” käytetään erilaisista heinäsirkoista, joilla on lyhyet tuntosarvet, erityisesti sellaisista heinäsirkoista, jotka vaeltavat suurissa parvissa. Erään Jerusalemissa tehdyn analyysin mukaan aavikkokulkusirkoissa on 75 prosenttia proteiinia. Kun sirkkoja syödään nykyään, niistä poistetaan pää, jalat, siivet ja takaruumis. Jäljelle jää keskiruumis, joka syödään raakana tai kypsennettynä. Näiden hyönteisten sanotaan muistuttavan maultaan katkarapua tai taskurapua, ja ne ovat hyvin proteiinipitoisia.
Luonnonhunaja
Kuvassa näkyy hunajaa tuottavien villimehiläisten pesä (1) ja hunajaa täynnä oleva kenno (2). Johannes saattoi syödä Apis mellifera syriaca -villimehiläislajin tuottamaa hunajaa. Tämä aggressiivinen laji, jota esiintyy kotoperäisenä tuolla alueella, on hyvin sopeutunut elämään Juudean erämaan kuumassa ja kuivassa ilmanalassa mutta ei sovellu mehiläistarhaukseen. Israelissa asuvat ihmiset kasvattivat kuitenkin jo 800-luvulla eaa. mehiläisiä savilieriöissä. Suuri määrä tällaisten pesien jäänteitä löydettiin keskeltä muinaista kaupunkialuetta (nykyään Tel Rehov) Jordaninlaaksosta. Näiden pesien hunajan tuottivat mehiläiset, jotka kuuluivat nähtävästi nykyisen Turkin alueelta tuotuun lajiin.
Hengellisten helmien etsintää
nwtsty: Mt 1:3, taustatietoa
Tamarista: Ensimmäinen viidestä naisesta, jotka Matteus mainitsee Messiaan sukuluettelossa. Neljä muuta ovat Rahab ja Ruut, jotka eivät kumpikaan olleet israelilaisia (jae 5), ”Uurian vaimo” Batseba (jae 6) ja Maria (jae 16). Vaikka sukuluettelo koostuu muuten vain miehistä, nämä naiset mainitaan todennäköisesti siksi, että heistä tuli Jeesuksen esiäitejä jollain poikkeuksellisella tavalla.
nwtsty: Mt 3:11, taustatietoa
kastan teidät: Tai ”kastan upottamalla [teidät veteen]”. Kreikan sana baptízō tarkoittaa ’kastaa johonkin, upottaa’. Muualta Raamatusta käy ilmi, että kasteeseen kuuluu ihmisen upottaminen kokonaan veden alle. Kerran Johannes kastoi ihmisiä eräässä paikassa Jordaninlaaksossa lähellä Salimia, ”koska siellä oli paljon vettä” (Joh 3:23). Kun Filippos kastoi etiopialaisen eunukin, he molemmat ”menivät alas veteen” (Ap 8:38). Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään 2Ku 5:14:ssä, jossa kerrotaan, että Naaman ”upottautui Jordaniin seitsemän kertaa”.
8.–14. TAMMIKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 4–5
”Opetuksia Jeesuksen vuorisaarnasta”
nwtsty: Mt 5:3, taustatietoa
Onnellisia: Kyse ei ole hyväntuulisuudesta, jota joku tuntee, kun hän pitää hauskaa. Kun tätä sanaa käytetään ihmisistä, sillä tarkoitetaan sellaisen ihmisen olotilaa, jolla on Jumalan siunaus ja suosio. Sillä kuvaillaan myös Jumalaa samoin kuin Jeesusta hänen ollessaan taivaallisessa kirkkaudessa (1Ti 1:11; 6:15).
ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan: Vastineella ”ne, jotka ovat tietoisia”, käännetty kreikan ilmaus merkitsee kirjaimellisesti ’ne, jotka ovat köyhiä (puutteenalaisia; kerjäläisiä)’, ja tässä yhteydessä sitä käytetään niistä, joilla on jokin tarve ja jotka ovat erittäin hyvin selvillä siitä. Samaa sanaa käytetään Lu 16:20, 22:ssa Lasarus-nimisestä ”kerjäläisestä”. Kreikan ilmaus, joka joissakin käännöksissä käännetään ”hengessä köyhät”, välittää ajatuksen ihmisistä, jotka tietävät tuskallisen hyvin olevansa hengellisesti köyhiä ja tarvitsevansa Jumalaa.
nwtsty: Mt 5:7, taustatietoa
armolliset: Raamatun sanat, jotka on käännetty ”armolliseksi” ja ”armoksi”, eivät rajoitu pelkästään anteeksiantoon tai rangaistuksen lieventämiseen. Niillä kuvaillaan useimmiten sääliä ja myötätuntoa, jotka saavat jonkun ottamaan aloitteen hädänalaisten auttamiseksi.
nwtsty: Mt 5:9, taustatietoa
rauhantekijät: He paitsi säilyttävät rauhan myös tuovat sen sinne, missä sitä ei ole.
Hengellisten helmien etsintää
nwtsty: Mt 4:9, taustatietoa
teet minulle palvontateon: Kreikan verbi, joka voidaan kääntää sanalla ”palvoa”, on tässä jakeessa aoristimuodossa, joten se viittaa hetkelliseen tekemiseen. Käännös ”teet minulle palvontateon” osoittaa, että Saatana ei pyytänyt Jeesusta palvomaan häntä jatkuvasti vaan tekemään yhden ”palvontateon”.
nwtsty: Mt 4:23, taustatietoa
opetti – – saarnasi: Opettaminen eroaa saarnaamisesta siinä, että opettaja tekee enemmän kuin vain julistaa: hän opastaa, selittää, perustelee ja esittää todisteita.
15.–21. TAMMIKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 6–7
”Aseta Jumalan valtakunta aina ensimmäiseksi elämässäsi”
nwtsty: Mt 6:24, taustatietoa
olla – – orja: Kreikan verbi viittaa orjana työskentelemiseen. Orjan omistaa vain yksi isäntä. Jeesus tarkoitti, että kristitty ei pysty omistamaan Jumalalle tämän ansaitsemaa jakamatonta palvontaa, jos hän samanaikaisesti keskittyy kokoamaan aineellista omaisuutta.
nwtsty: Mt 6:33, taustatietoa
etsikää jatkuvasti: Kreikan verbimuoto viittaa jatkuvaan toimintaan. Jeesuksen aidot seuraajat eivät etsisi valtakuntaa jonkin aikaa ja sitten siirtyisi tekemään muita asioita. Sen sijaan heidän täytyy pitää valtakunta aina ensimmäisenä elämässään.
vanhurskauttaan: Ne, jotka etsivät Jumalan vanhurskautta, tekevät mielellään hänen tahtonsa ja mukautuvat hänen oikeaa ja väärää koskeviin normeihinsa. Tämä Jeesuksen opetus oli täysin päinvastainen fariseusten opetuksen kanssa. Fariseukset pyrkivät osoittamaan, että he itse olivat vanhurskaita. (Mt 5:20.)
Hengellisten helmien etsintää
nwtsty: Mt 7:28, 29, taustatietoa
olivat perin pohjin hämmästyneitä: Tässä käytetyn kreikan verbin voitaisiin sanoa tarkoittavan ’olla niin ihmeissään, että on aivan häkeltynyt’. Jatkuvaa tekemistä ilmaisevan verbimuodon käyttö osoittaa, että Jeesuksen sanoilla oli pysyvä vaikutus ihmisjoukkoihin.
hänen opetustavastaan: Tämä ilmaus viittaa siihen, miten Jeesus opetti, eli hänen opetusmenetelmiinsä. Siihen sisältyy myös se, mitä hän opetti, eli kaikki vuorisaarnassa oleva opetus.
eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa: Jeesus ei lainaa kunnioitettuja rabbeja auktoriteetteina niin kuin kirjanoppineet, vaan hän puhuu Jehovan edustajana, sellaisena, jolla on valta, ja perustaa opetuksensa Jumalan sanaan (Joh 7:16).
22.–28. TAMMIKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 8–9
”Jeesus rakasti ihmisiä”
nwtsty: Mt 8:3, taustatietoa
kosketti häntä: Mooseksen laki vaati, että spitaaliset pantiin karanteeniin, jotta muut eivät saisi tartuntaa (3Mo 13:45, 46; 4Mo 5:1–4). Juutalaisten uskonnolliset johtajat laativat kuitenkin lisää sääntöjä. Esimerkiksi kukaan ei saanut mennä neljää kyynärää eli noin 1,8:aa metriä lähemmäksi spitaalista, mutta tuulisina päivinä spitaalinen oli pidettävä sadan kyynärän eli noin 45 metrin päässä muista. Tällaiset säännöt johtivat spitaalisten julmaan kohteluun. Juutalainen perimätieto kertoo myönteiseen sävyyn rabbista, joka meni spitaalisilta piiloon, ja toisesta, joka heitteli spitaalisia kivillä pitääkseen heidät loitolla. Jeesukseen spitaalisen ahdinko vaikutti sitä vastoin niin syvästi, että hän teki jotain, mitä muut juutalaiset pitivät mahdottomana ajatellakaan: hän kosketti miestä. Hän teki niin, vaikka olisi voinut parantaa spitaalisen vain sanomalla yhden sanan (Mt 8:5–12).
Minä haluan: Jeesus ei ainoastaan pannut merkille pyyntöä vaan ilmaisi, että hänellä oli voimakas halu täyttää se. Tämä osoittaa, että hänen vaikuttimenaan ei ollut ainoastaan velvollisuudentunto.
nwtsty: Mt 9:10, taustatietoa
pitkällään pöydän ääressä: Se että joku oli pitkällään pöydän ääressä toisen kanssa, osoitti heidän olevan läheisiä ystäviä. Sen vuoksi Jeesuksen ajan juutalaiset eivät tavallisesti koskaan olleet pitkällään pöydän ääressä eli aterioineet ei-juutalaisten kanssa.
veronkantajia: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä halveksitun vieraan vallan kanssa ja perivät veroa enemmän kuin olisi kuulunut. Toiset juutalaiset yleensä karttoivat veronkantajia ja pitivät heitä yhtä vähäarvoisina kuin syntisiä ja prostituoituja (Mt 11:19; 21:32).
nwtsty: Mt 9:36, taustatietoa
tunsi sääliä: Tässä käytetty kreikan verbi splagkhnízomai on sukua ’sisälmyksiä’ tarkoittavalle sanalle (splágkhna), ja se viittaa syvällä sisimmässä koettavaan vahvaan tunteeseen. Se on voimakkaimpia sääliväisyyden tunnetta kuvailevia kreikan sanoja.
29. TAMMIKUUTA – 4. HELMIKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 10–11
”Jeesus antoi uutta voimaa”
nwtsty: Mt 10:29, 30, taustatietoa
varpusta: Kreikkalainen sana strūthíon on deminutiivimuodossa. Se tarkoittaa kaikenlaisia pikkulintuja, ja sitä käytettiin usein varpusista, halvimmista syötäväksi myytävistä linnuista.
vähäarvoisesta kolikosta: Kirjm. ”assarionista”, jonka mies sai palkaksi 45 minuutin työstä (ks. sgd s. 62). Nyt kun Jeesus on kolmannella Galilean-kiertomatkallaan, hän sanoo, että kaksi varpusta maksaa assarionin. Toisessa tilanteessa, ilmeisesti palvellessaan Juudeassa noin vuotta myöhemmin, hän sanoo, että kaksi kertaa suuremmalla summalla saa viisi varpusta (Lu 12:6). Näiden kertomusten vertailu osoittaa varpusten olleen kauppiaille niin vähäarvoisia, että he antoivat viidennen varpusen kaupanpäällisiksi.
teidän päänne hiuksetkin ovat kaikki luetut: Ihmisellä sanotaan olevan keskimäärin yli 100 000 hiusta. Koska Jehova tuntee tarkasti tällaiset pienet yksityiskohdat, hänen täytyy olla syvästi kiinnostunut jokaisesta Kristuksen seuraajasta.
nwtsty: Mt 10:29, media
Varpunen
Varpuset olivat halvimpia syötäväksi myytäviä lintuja. Kaksi varpusta sai summalla, jonka mies ansaitsi 45 minuutin työllä. Kreikan sana saattoi tarkoittaa kaikenlaisia pikkulintuja, esimerkiksi erästä tavallisen varpusen alalajia (Passer domesticus biblicus) ja pajuvarpusta (Passer hispaniolensis), joita on edelleen runsaasti Israelissa.
nwtsty: Mt 11:28, taustatietoa
kuormitettuja: Ne, joita Jeesus kutsuu tulemaan, olivat huolten ja raskaan työn kuormittamia. Jehovan palvonnasta oli tullut heille rasite, koska Mooseksen lakiin oli lisätty ihmisten perinteitä (Mt 23:4). Jopa sapatista, jonka oli tarkoitus virkistää, oli tullut taakka (2Mo 23:12; Mr 2:23–28; Lu 6:1–11).
minä virvoitan teidät: Sanalla ”virvoittaa” käännetty kreikan verbi voi tarkoittaa sekä lepäämistä (Mt 26:45; Mr 6:31) että helpotuksen saamista raskaaseen työhön, minkä tarkoitus on elvyttää ja antaa lisää voimia (2Ko 7:13; Flm 7). Tekstiyhteydestä käy ilmi, että Jeesuksen ”ikeen” ottamiseen (Mt 11:29) kuuluisi palvelusta, ei lepoa. Tämän aktiivimuotoisen kreikan verbin tekijänä on Jeesus. Se välittää sellaisen ajatuksen, että hän piristää ja voimistaa väsyneitä, mikä kannustaa ottamaan hänen kevyen ja miellyttävän ikeensä.
nwtsty: Mt 11:29, taustatietoa
Ottakaa minun ikeeni päällenne: Jeesus käytti sanaa ”ies” kuvaannollisesti valtaan ja ohjaukseen alistumisesta. Jos hänellä oli mielessään kaksoisies, jonka Jumala oli pannut hänen päälleen, niin hän kutsui opetuslapsia tulemaan saman ikeen alle hänen kanssaan ja hän auttaisi heitä. Siinä tapauksessa lause voitaisiin kääntää: ”Tulkaa minun ikeeni alle kanssani.” Jos kyseessä on ies, jonka Jeesus itse asettaa toisten päälle, tässä tarkoitetaan Kristuksen valtaan ja ohjaukseen alistumista hänen opetuslapsenaan.