Lähdeaineistoa Kristityn elämä ja palvelus – Työkirjaan

5.–11. HELMIKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 12–13

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Mt 12:20, taustatietoa

Kytevää – – lampunsydäntä: Yleinen kodeissa käytetty lamppu oli pieni oliiviöljyllä täytetty saviastia. Pellavainen lampunsydän imi öljyä, joka piti yllä liekkiä. ”Kyteväksi – – lampunsydämeksi” käännetty kreikan ilmaus voi tarkoittaa lampunsydäntä, joka savuaa, koska se palaa vielä hehkuen, vaikka liekki on sammumassa tai jo sammunut. Jesajan 42:3:ssa ennustettiin, että Jeesus olisi myötätuntoinen; hän ei koskaan sammuttaisi nöyrien ja sorrettujen ihmisten viimeistä toivon kipinää.

12.–18. HELMIKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 14–15

”Monia ruokitaan muutamien välityksellä”

nwtsty: Mt 14:21, taustatietoa

naisten ja pienten lasten lisäksi: Ainoastaan Matteus mainitsee tätä ihmettä koskevassa kertomuksessa naiset ja pienet lapset. Ruokaa sai ihmeen välityksellä mahdollisesti yli 15 000 henkeä.

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Mt 15:7, taustatietoa

ulkokullatut: Alun perin kreikan sana hypokritḗs tarkoitti kreikkalaisia (ja myöhemmin myös roomalaisia) näyttelijöitä, jotka käyttivät ääntä vahvistavia suuria naamioita. Sanaa alettiin käyttää kuvaannollisessa merkityksessä sellaisesta ihmisestä, joka pettämällä tai teeskentelemällä salasi todelliset aikeensa tai persoonallisuutensa. Tässä kohdassa Jeesus sanoo juutalaisten uskonnollisia johtajia ”ulkokullatuiksi” (Mt 6:5, 16).

nwtsty: Mt 15:26, taustatietoa

lasten – – pienille koirille: Koska koirat olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita, tätä sanaa käytetään Raamatussa usein halventavassa merkityksessä (3Mo 11:27; Mt 7:6; Fil 3:2; Il 22:15). Mutta kun Jeesuksen käymästä keskustelusta kerrotaan Markuksen evankeliumissa (7:27) ja Matteuksen evankeliumissa, niissä molemmissa käytetään ’pieniä koiria’ tai ’lemmikkikoiria’ merkitsevää deminutiivimuotoista ilmausta, mikä pehmentää rinnastusta. Jeesus saattoi siis käyttää hellittelysanaa, jollaista käytettiin ei-juutalaisissa kodeissa pidettävistä lemmikkieläimistä. Vertaamalla israelilaisia ”lapsiin” ja ei-juutalaisia ”pieniin koiriin” Jeesus halusi ilmeisesti osoittaa, ketkä olivat etusijalla. Perheessä, jossa oli sekä lapsia että koiria, lapset ruokittiin ensin.

19.–25. HELMIKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 16–17

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Mt 16:18, taustatietoa

Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle: Kreikan sana pétros on maskuliinisukuinen ja tarkoittaa ’kallion kappaletta’ tai ’kiveä’. Tässä sitä käytetään erisnimenä (Pietari), ja se on kreikkalainen muoto nimestä, jonka Jeesus antoi Simonille (Joh 1:42). Feminiinimuotoinen sana pétra on käännetty ”kallioksi”, ja se voi tarkoittaa kallioperää, kalliojyrkännettä tai massiivista kalliota. Tämä kreikan sana esiintyy myös seuraavissa raamatunkohdissa: Mt 7:24, 25; 27:60; Lu 6:48; 8:6; Ro 9:33; 1Ko 10:4; 1Pi 2:8. Pietari ei todennäköisesti ajatellut olevansa se kallio, jolle Jeesus rakentaisi seurakuntansa, koska hän kirjoitti 1Pi 2:4–8:ssa, että Jeesus oli kauan sitten ennustettu ja Jumalan itsensä valitsema ”peruskulmakivi”. Vastaavasti apostoli Paavali sanoi Jeesusta ”perustukseksi” ja ”hengelliseksi kallioksi” (1Ko 3:11; 10:4). Jeesus ilmeisesti käytti sanaleikkiä, jonka avulla hän halusi sanoa Pietarille: ”Sinä, jolle annoin nimen Pietari eli ’kallion kappale’, olet ymmärtänyt, että todellisuudessa Kristus on ’tämä kallio’, josta tulee kristillisen seurakunnan perustus.”

seurakuntani: Kreikan sana ekklēsía esiintyy tässä ensimmäisen kerran. Se tulee kahdesta kreikan sanasta: ek, joka merkitsee ’ulos’, ja kaléō, joka merkitsee ’kutsua’. Sillä tarkoitetaan ihmisryhmää, joka on koottu eli kutsuttu yhteen tiettyä tarkoitusta tai toimintaa varten. Jeesus ennustaa tässä kristillisen seurakunnan perustamisen. Se koostuu voidelluista kristityistä, jotka ”rakentuvat – – elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi” (1Pi 2:4, 5). Tätä kreikan sanaa käytetään Septuagintassa usein vastaamaan ”seurakunnaksi” käännettyä heprean sanaa, joka monesti tarkoittaa koko Jumalan kansaa (5Mo 23:3; 31:30). Ap 7:38:ssa israelilaisia, jotka kutsuttiin pois Egyptistä, sanotaan ”seurakunnaksi”. Vastaavasti kristityt, jotka ”kutsutaan – – pimeydestä” ja ”valitaan – – maailmasta”, muodostavat ”Jumalan seurakunnan” (1Pi 2:9; Joh 15:19; 1Ko 1:2).

nwtsty: Mt 16:19, taustatietoa

taivasten valtakunnan avaimet: Kun Raamatun henkilöille annettiin kirjaimelliset tai kuvaannolliset avaimet, heille uskottiin jossain määrin valtaa (1Ai 9:26, 27; Jes 22:20–22). Sana ”avain” alkoi siis symboloida valtaa tai vastuuta. Pietari avasi hänelle uskotuilla ”avaimilla” juutalaisille (Ap 2:22–41), samarialaisille (Ap 8:14–17) ja pakanoille (Ap 10:34–38) mahdollisuuden saada Jumalan henkeä ja sitä kautta toivon päästä taivaalliseen valtakuntaan.

26. HELMIKUUTA – 4. MAALISKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 18–19

”Varo ettet kompastu etkä kompastuta toisia”

nwtsty: Mt 18:6, 7, taustatietoa

myllynkivi, jollaista aasi vääntää: Tai ”valtava myllynkivi”. Kirjaimellisesti ”aasin myllynkivi”. Tällainen myllynkivi oli todennäköisesti halkaisijaltaan 1,2–1,5 m, ja se oli niin painava, että sen vääntämiseen tarvittiin aasi.

kompastuskivien: ”Kompastuskiveksi” käännetyn kreikan sanan skándalon ajatellaan tarkoittaneen alun perin ansaa. Jotkut ovat sitä mieltä, että se oli ansassa oleva keppi, johon syötti kiinnitettiin. Se alkoi laajemmassa merkityksessä tarkoittaa mitä tahansa estettä, johon saattoi kompastua tai kaatua. Kuvaannollisessa mielessä ”kompastuskivi” tarkoittaa toimintaa tai tilannetta, joka saa ihmisen menettelemään väärin, kompastumaan tai kaatumaan moraalisesti tai lankeamaan syntiin. Mt 18:8, 9:ssä tämän sanan sukulaisverbi skandalízō, joka on käännetty vastineella ”kompastuttaa”, voitaisiin kääntää myös ”tulla ansaksi” tai ”saada tekemään syntiä”.

nwtsty: media

Myllynkivi

Myllynkivillä jauhettiin viljaa ja puristettiin oliiveista öljyä. Jotkin olivat kooltaan kohtalaisen pieniä, ja niitä voitiin vääntää käsin, kun taas toiset olivat niin suuria, että niiden vääntämiseen tarvittiin eläintä. Filistealaiset panivat Simsonin vääntämään ehkä tämänkaltaista suurta myllynkiveä (Tu 16:21). Eläinten pyörittämä mylly oli yleinen Israelissa ja suuressa osassa Rooman valtakuntaa.

Ylempiä ja alempia myllynkiviä

Kuvassa näkyvän kaltaista suurta myllynkiveä väänsi kotieläin, esimerkiksi aasi, ja sillä jauhettiin viljaa tai murskattiin oliiveja. Ylempi myllynkivi saattoi olla halkaisijaltaan jopa 1,5 m, ja sitä väännettiin alemman myllynkiven päällä, joka oli vielä suurempi.

nwtsty: Mt 18:9, taustatietoa

Gehenna: Tämä sana tulee heprean sanoista gē hinnóm ’Hinnominlaakso’. Hinnominlaakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin länsi- ja eteläpuolella (ks. sgd osio 16, kartta ”Jerusalem ja sen ympäristö”). Jeesuksen päivinä siellä poltettiin jätteitä, joten sana ”Gehenna” kuvasi sopivasti täydellistä tuhoa.

nwtstg, sanahakemisto

Gehenna

Hinnominlaakson kreikankielinen nimi; laakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin lounaispuolella (Jer 7:31). Profetioiden mukaan siellä viruisi kuolleiden ruumiita (Jer 7:32; 19:6). Ei ole mitään todisteita siitä, että Gehennaan olisi heitetty eläimiä tai ihmisiä poltettavaksi elävältä tai kidutettavaksi. Se ei siis voinut kuvata näkymätöntä paikkaa, jossa ihmissieluja kidutettaisiin ikuisesti kirjaimellisessa tulessa. Sen sijaan Jeesus ja hänen opetuslapsensa käyttivät sanaa Gehenna kuvaamaan ”toiseksi kuolemaksi” kutsuttavaa ikuista rangaistusta eli ikuista tuhoa (Il 20:14; Mt 5:22; 10:28).

nwtsty: Mt 18:10, taustatietoa

näkevät – – Isäni kasvot: Tai ”on pääsy – – Isäni luo”. Vain henkiolennot voivat nähdä Jumalan kasvot, koska heillä on pääsy Jumalan läsnäoloon (2Mo 33:20).

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Mt 18:22, taustatietoa

seitsemäänkymmeneenseitsemään kertaan: Kirjaimellisesti ”seitsemänkymmentä kertaa seitsemän”. Tämän kreikan ilmauksen voidaan ymmärtää tarkoittavan joko ”70 ja 7” (77 kertaa) tai ”70 kertaa 7” (490 kertaa). Septuagintassa on käännetty samalla vastineella heprealaisessa tekstissä 1Mo 4:24:ssä oleva ilmaus ”seitsemänkymmentäseitsemänkertaisesti”, mikä tukee käännöstä ”77 kertaa”. Riippumatta siitä, miten kreikan ilmaus ymmärretään, numeron seitsemän toistaminen tarkoitti samaa kuin ”äärettömästi” tai ”rajattomasti”. Muuttamalla Pietarin mainitsemat 7 kertaa 77 kerraksi Jeesus osoitti seuraajilleen, ettei anteeksi antamiselle ole määrätty mitään rajaa. Sitä vastoin Babylonian Talmudissa (Joma 86b) sanotaan: ”Jos joku syyllistyy rikkomukseen, hänelle annetaan anteeksi ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kerralla, mutta neljännellä kerralla hänelle ei anneta anteeksi.”

nwtsty: Mt 19:7, taustatietoa

erokirjan: Se että Mooseksen laki vaati avioeroa harkitsevaa miestä laatimaan laillisen dokumentin ja todennäköisesti myös keskustelemaan vanhinten kanssa, antoi hänelle aikaa miettiä uudelleen vakavaa ratkaisuaan. Lain tarkoitus oli ilmeisesti estää hätiköityjä avioeroja ja antaa naisille oikeudellista suojaa. (5Mo 24:1.) Jeesuksen päivinä uskonnolliset johtajat olivat kuitenkin tehneet avioeron ottamisen helpoksi. Ensimmäisen vuosisadan historioitsija Josefus, fariseus, joka oli itsekin eronnut vaimostaan, antoi ymmärtää, että avioero oli sallittu ”mistä syystä tahansa (ja miehet esittävät monia tällaisia syitä)”.

nwtsty: media

Erokirja

Tämä vuodelta 71 tai 72 oleva erokirja on kirjoitettu arameaksi. Se löytyi Juudean erämaassa sijaitsevan kuivan joenuoman, Wadi Murabbaatin, pohjoispuolelta. Siinä kerrotaan, että juutalaisten kapinan kuudentena vuonna Naqsanin poika Josef erosi Mirjamista, joka oli Masadan kaupungissa asuvan Jonatanin tytär.