Lähdeaineistoa Kristityn elämä ja palvelus – Työkirjaan
5.–11. MAALISKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 20–21
”Sen, joka tahtoo tulla suureksi teidän keskuudessanne, täytyy olla teidän palvelijanne”
nwtsty: media
Tori
Jotkin torit sijaitsivat kuvassa näkyvän torin tavoin teiden varsilla. Kauppiaat toivat kadulle usein niin paljon kauppatavaraa, että se tukki liikenteen. Paikalliset asukkaat ostivat torilta taloustarvikkeita, keramiikkaa ja kallista lasitavaraa sekä maataloustuotteita. Ihmisten piti käydä torilla joka päivä, koska kylmälaitteita ei ollut. Siellä ostajat kuulivat uutisia kauppiailta ja muilta asiakkailta, lapset leikkivät ja työtä vailla olevat odottivat, että joku palkkaisi heidät. Torilla Jeesus paransi sairaita ja Paavali saarnasi ihmisille (Ap 17:17). Ylpeät kirjanoppineet ja fariseukset taas nauttivat siitä, että heidät huomattiin ja heitä tervehdittiin näillä julkisilla paikoilla.
nwtsty: Mt 20:20, 21, taustatietoa
Sebedeuksen poikien äiti: Toisin sanoen apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti. Markuksen kertomuksen mukaan Jeesuksen luokse tulevat Jaakob ja Johannes. Todennäköisesti pyyntö on lähtöisin heistä, mutta he lähettävät sitä esittämään äitinsä Salomen, joka saattaa olla Jeesuksen täti (Mt 27:55, 56; Mr 15:40, 41; Joh 19:25).
toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi: Molemmat asemat edustavat tässä kunniaa ja valtaa, mutta oikealla puolella oleminen merkitsee aina suurinta kunniaa (Ps 110:1; Ap 7:55, 56; Ro 8:34).
nwtsty: Mt 20:26, 28, taustatietoa
palvelijanne: Raamatussa sana diákonos tarkoittaa usein henkilöä, joka nöyrästi ja hellittämättä palvelee toisia. Sanaa käytetään Kristuksesta (Ro 15:8), Kristuksen palvelijoista (1Ko 3:5–7; Kol 1:23), avustavista palvelijoista (Fil 1:1; 1Ti 3:8) sekä kodissa työskentelevistä palvelijoista (Joh 2:5, 9) ja viranomaisista (Ro 13:4).
Hengellisten helmien etsintää
nwtsty: Mt 21:9, taustatietoa
Oi pelasta: Kirjaimellisesti ”Hoosianna”. Vastaava kreikan sana tulee heprean ilmauksesta, joka tarkoittaa ’oi pelasta’ tai ’pelastathan’. Tässä jakeessa tätä ilmausta käytetään anomuksena, jolla pyydetään pelastusta tai voittoa Jumalalta. Se voitaisiin kääntää ”suothan toki pelastuksen”. Ajan mittaan siitä tuli rukouksessa ja ylistyksessä käytettävä ilmaus. Sama heprean ilmaus esiintyy psalmissa 118:25, joka kuului pesahin aikoihin laulettaviin hallel-psalmeihin. Siksi nämä sanat tulivat tässä tilanteessa helposti ihmisten mieleen. Yksi tapa, jolla Jumala vastasi tähän Daavidin Pojan pelastamista koskevaan rukoukseen, oli se, että hän herätti Poikansa kuolleista. Mt 21:42:ssa Jeesus itse lainaa psalmia 118:22, 23 ja soveltaa sen Messiaaseen.
Daavidin Poika: Käyttämällä tätä ilmausta ihmiset tunnustivat Jeesuksen syntyperän ja osan luvattuna Messiaana.
12.–18. MAALISKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 22–23
”Tottele kahta suurinta käskyä”
nwtsty: Mt 22:37, taustatietoa
sydämelläsi: Kun tätä sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä, se tarkoittaa yleensä koko sisäistä ihmistä. Mutta kun se mainitaan yhdessä sanojen ”sielu” ja ”mieli” kanssa, sillä on ilmeisesti kapeampi merkitys, jolloin se tarkoittaa pääasiassa ihmisen tunteita ja haluja. Tässä käytetyt kolme sanaa (sydän, sielu ja mieli) eivät aina merkitse täysin eri asioita, vaan niiden merkitykset menevät osittain päällekkäin, mikä korostaa voimakkaimmalla mahdollisella tavalla sitä, miten syvästi ja ehdottomasti Jumalaa tulee rakastaa.
sielullasi: Tai ”koko olemuksellasi”.
mielelläsi: Toisin sanoen henkisillä kyvyillä. Ihmisen täytyy käyttää henkisiä kykyjään, jotta hän voisi oppia tuntemaan Jumalan ja rakastamaan häntä (Joh 17:3; Ro 12:1). Jakeessa lainataan 5Mo 6:5:tä, jonka alkuperäisessä heprealaisessa tekstissä käytetään kolmea sanaa: ”sydän”, ”sielu” ja ”voima”. Kreikankielisessä Matteuksen kertomuksessa sanan ”voima” tilalla on kuitenkin sana ”mieli”. Tähän saattaa olla useita syitä. Ensinnäkin muinaishepreassa ei ollut ”mieltä” vastaavaa sanaa, mutta ajatus siitä sisältyi usein heprean ”sydäntä” vastaavaan sanaan. Kun tätä sanaa käytetään kuvaannollisesti, se tarkoittaa koko sisäistä ihmistä ja käsittää ihmisen ajattelutavan, tunteet, asenteet ja vaikuttimet (5Mo 29:4; Ps 26:2; 64:6; ks. taustatietoa tämän jakeen sanasta ”sydämelläsi”). Siksi sellaisissa kohdissa, joissa heprealainen teksti käyttää sanaa ”sydän”, kreikkalainen Septuaginta käyttää usein sanan ”mieli” kreikankielistä vastinetta (1Mo 8:21; 17:17; San 2:10; Jes 14:13). Toinen syy, jonka vuoksi Matteus käytti sanan ”voima” tilalla ”mieltä” vastaavaa kreikan sanaa lainatessaan 5Mo 6:5:tä, on mahdollisesti se, että ”voimaksi” tai ”elinvoimaksi” käännetty heprean sana saattaa sisältää ajatuksen sekä fyysisestä voimasta että henkisistä ja älyllisistä kyvyistä. Joka tapauksessa heprean ja kreikan sanojen osittain päällekkäiset merkitykset voivat auttaa ymmärtämään, miksi evankeliuminkirjoittajat eivät 5. Mooseksen kirjaa lainatessaan käytä täsmälleen samoja sanoja.
nwtsty: Mt 22:39, taustatietoa
Toinen: Mt 22:37:ssä on Jeesuksen suora vastaus fariseuksen kysymykseen, mutta nyt Jeesus menee alkuperäistä kysymystä pidemmälle ja lainaa toista käskyä (3Mo 19:18). Näin hän opettaa, että nämä kaksi käskyä liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja että koko Laki ja Profeetat ovat niissä tiivistettyinä (Mt 22:40).
lähimmäistäsi: ”Lähimmäistä” (kirjaimellisesti ’läheistä’) vastaava kreikan sana voi tarkoittaa muitakin kuin niitä, jotka asuvat lähellä. Se voi tarkoittaa ketä tahansa, jonka kanssa ihminen on tekemisissä. (Lu 10:29–37; Ro 13:8–10.)
nwtsty: Mt 22:40, taustatietoa
riippuvat: Tässä kreikan verbiä käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’olla riippuvainen’ tai ’perustua’. Jeesus siis osoitti, että kaikki Raamatun heprealaiset kirjoitukset – ei vain Laki, johon kymmenen käskyä sisältyvät – perustuvat rakkauteen (Ro 13:9).
Laki ja Profeetat: ”Laki” tarkoittaa Raamatun viittä Mooseksen kirjaa. ”Profeetoilla” tarkoitetaan Raamatun heprealaisten kirjoitusten profeetallisia kirjoja. Toisaalta kun nämä sanat mainitaan yhdessä, ilmauksen voidaan ymmärtää kattavan kaikki Heprealaiset kirjoitukset (Mt 7:12; 22:40; Lu 16:16).
Hengellisten helmien etsintää
nwtsty: Mt 22:21, taustatietoa
keisarille, mikä on keisarin: Tämä Jeesuksen vastaus, joka esiintyy myös Mr 12:17:n ja Lu 20:25:n rinnakkaiskertomuksissa, on hänen ainut muistiinmerkitty mainintansa Rooman keisarista. Siihen, ”mikä on keisarin”, sisältyvät julkisista palveluista suoritettavat maksut samoin kuin kunnioitus ja suhteellinen alamaisuus, joita tulee osoittaa viranomaisille (Ro 13:1–7).
Jumalalle, mikä on Jumalan: Tähän sisältyvät kokosydäminen palvonta, kokosieluinen rakkaus sekä ehdoton ja uskollinen tottelevaisuus (Mt 4:10; 22:37, 38; Ap 5:29; Ro 14:8).
nwtsty: Mt 23:24, taustatietoa
jotka siivilöitte sääsken, mutta nielette kamelin: Sääski oli pienimpiä ja kameli suurimpia epäpuhtaita eläimiä, jotka israelilaiset tunsivat (3Mo 11:4, 21–24). Jeesus käytti ironialla höystettyä hyperbolaa sanoessaan, että uskonnolliset johtajat siivilöivät juomansa, jotta eivät sääsken vuoksi tulisi palvontamenojen kannalta epäpuhtaiksi, mutta samalla jättivät täysin huomiotta Mooseksen lain painavammat asiat, mikä oli verrattavissa kamelin nielemiseen.
19.–25. MAALISKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 24
”Pysy hengellisesti valveilla viimeisinä päivinä”
jy 259 kpl 5
Apostolit pyytävät merkkiä
Jeesus sanoo, että hänen opetuslastensa täytyy pysyä valppaina ja valmiina. Hän korostaa esittämäänsä varoitusta seuraavalla vertauksella: ”Tietäkää se, että jos talonisäntä olisi tiennyt, millä vartiolla varas tulee, niin hän olisi pysynyt valveilla eikä olisi sallinut murtautua taloonsa. Tämän vuoksi osoittakaa tekin olevanne valmiit, sillä hetkenä, jota ette sellaiseksi luule, Ihmisen Poika tulee.” (Mt 24:43, 44.)
Hengellisten helmien etsintää
nwtsty: Mt 24:8, taustatietoa
ahdingon tuskien: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti kovia synnytyskipuja. Tässä se tarkoittaa ahdistusta, tuskaa ja kärsimystä yleensä, mutta siihen voi sisältyä myös ajatus siitä, että ennustetut ongelmat ja kärsimykset tihenevät, voimistuvat ja pitkittyvät synnytyskipujen tavoin ajanjaksona, joka edeltää Mt 24:21:ssä mainittua suurta ahdistusta.
nwtsty: Mt 24:20, taustatietoa
talviaikaan: Tähän vuodenaikaan rankkasateet, tulvat ja kylmä ilma vaikeuttaisivat matkustamista, ruoan saamista ja suojapaikan löytämistä (Esr 10:9, 13).
sapattipäivänä: Sapattilakiin liittyvien rajoitusten vuoksi ihmisten olisi Juudeassa ja muilla samankaltaisilla alueilla vaikea tehdä pitkiä matkoja ja kantaa taakkoja. Lisäksi kaupungin portit olivat sapattipäivänä kiinni. (Ks. Ap 1:12 ja sgd osio 16.)
26. MAALISKUUTA – 1. HUHTIKUUTA
JUMALAN SANAN AARTEITA | MATTEUS 25
Ei lisäaineistoa.