Lähdeaineistoa Kristityn elämä ja palvelus – Työkirjaan

7.–13. TAMMIKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | APOSTOLIEN TEOT 21–22

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Ap 22:16, taustatietoa

pese pois syntisi huutamalla avuksi hänen nimeään: Tai ”pese pois syntisi ja huuda avuksi hänen nimeään”. Itse kastevesi ei pese pois ihmisen syntejä, vaan se, että hän huutaa avuksi Jeesuksen nimeä. Tähän sisältyy se, että uskoo Jeesukseen ja osoittaa uskonsa toimimalla kristillisesti. (Ap 10:43; Ja 2:14, 18.)

14.–20. TAMMIKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | APOSTOLIEN TEOT 23–24

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Ap 23:6, taustatietoa

minä olen fariseus: Jotkut kuulijoista tunsivat Paavalin (Ap 22:5). Kun Paavali sanoi olevansa fariseusten poika, sanhedriniin kuuluvat fariseukset todennäköisesti ymmärsivät, että hän tunnusti heidän yhteisen taustansa, vaikka hänestä oli tullut innokas kristitty. Hän ei antanut itsestään väärää kuvaa. Kun Paavali sanoi olevansa fariseus, nuo sanat voitiin kuitenkin ymmärtää myös erityismerkityksessä: Paavali yhdisti itsensä saddukeusten sijasta fariseuksiin, koska hän uskoi ylösnousemukseen kuten hekin. Näin hänellä ja paikalla olevilla fariseuksilla oli yhteinen pohja. Ilmeisesti hän toivoi, että nostamalla esiin tämän kiistakysymyksen hän saisi jotkut sanhedrinin jäsenet suhtautumaan myönteisesti hänen sanoihinsa, ja tämä taktiikka toimi. (Ap 23:7–9.) Paavali sanoi itseään fariseukseksi myös puolustautuessaan kuningas Agrippan edessä (Ap 26:5). Kun hän kirjoitti Roomasta kristityille Filippiin, hän viittasi jälleen taustaansa fariseuksena (Fil 3:5). On myös kiinnostavaa, miten Ap 15:5:ssä kuvaillaan toisia kristittyjä, jotka olivat aiemmin olleet fariseuksia.

nwtsty: Ap 24:24, taustatietoa

Drusillan: Drusilla syntyi noin vuonna 38. Hän oli Ap 12:1:ssä mainitun Herodeksen eli Herodes Agrippa I:n kolmas ja nuorin tytär sekä Agrippa II:n ja Berniken sisar (Ap 25:13, taustatietoa). Käskynhaltija Felix oli hänen toinen aviomiehensä. Drusilla oli ensin naimisissa syyrialaisen Azizuksen, Emesan kuninkaan, kanssa mutta erosi hänestä ja meni noin 16-vuotiaana naimisiin Felixin kanssa vuoden 54 tienoilla. Hän oli mahdollisesti paikalla, kun Paavali puhui Felixin edessä ”vanhurskaudesta ja itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta” (Ap 24:25). Kun Felix luovutti tehtävänsä seuraajalleen Festukselle, hän jätti Paavalin vankeuteen voidakseen ”saavuttaa juutalaisten suosion”. Jotkut ajattelevat, että hän toimi näin miellyttääkseen nuorta vaimoaan Drusillaa, joka oli juutalainen. (Ap 24:27.)

21.–27. TAMMIKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | APOSTOLIEN TEOT 25–26

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Ap 26:14, taustatietoa

Jatkuva potkiminen tutkaimenpistoja vastaan: Tutkain on teräväkärkinen keppi, jolla ohjataan eläintä (Tu 3:31). Sanonta ”potkia tutkainta vastaan” esiintyy kreikkalaisessa kirjallisuudessa. Sen taustalla on mielikuva itsepäisestä härästä, joka yrittää välttää tutkaimen pistoja potkimalla sitä mutta aiheuttaakin vain vahinkoa itselleen. Saul käyttäytyi samaan tapaan ennen kristityksi tuloaan. Hän oli vaarassa aiheuttaa itselleen vakavaa vahinkoa, kun hän taisteli Jeesuksen seuraajia vastaan, joilla oli takanaan Jehova Jumalan tuki. (Vrt. Ap 5:38, 39; 1Ti 1:13, 14.) Sr 12:11:ssä ”häräntutkaimilla” on kuvaannollinen merkitys, ja ne tarkoittavat viisaan ihmisen sanoja eli neuvoja, jotka ohjaavat kuulijaa oikeaan suuntaan.

nwt, sanasto

Tutkain. Pitkä keppi, jossa on terävä metallikärki ja jolla ohjataan eläimiä. Tutkainta verrataan viisaan ihmisen sanoihin, jotka saavat kuulijan noudattamaan viisaita neuvoja. Sanonta ”potkia tutkainta vastaan” tulee siitä, että itsepäinen härkä yrittää välttää tutkaimen pistoja potkimalla sitä mutta aiheuttaakin näin vahinkoa itselleen. (Ap 26:14; Tu 3:31.)

28. TAMMIKUUTA – 3. HELMIKUUTA

JUMALAN SANAN AARTEITA | APOSTOLIEN TEOT 27–28

Hengellisten helmien etsintää

nwtsty: Ap 27:9, taustatietoa

sovituspäivän paastokin: Tai ”syyspaastokin”. Kirjaimellisesti ”paasto”. ”Paastoa” vastaava kreikan sana viittaa ainoaan paastoon, jonka Mooseksen laki määräsi ja joka pidettiin vuosittaisena sovituspäivänä eli jom kippurina (hepr. jōm hakkippurím ’peittämisten päivä’) (3Mo 16:29–31; 23:26–32; 4Mo 29:7). Sovituspäivän yhteydessä käytetyn ilmauksen ”vaivata sieluaan” ymmärretään yleensä viittaavan paastoamiseen ja muunlaiseen kieltäymykseen (3Mo 16:29). Sanan ”paasto” käyttö Ap 27:9:ssä tukee sitä ajatusta, että itsensä vaivaaminen sovituspäivänä tarkoitti ensisijaisesti paastoamista. Sovituspäivän paasto oli syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.

nwtsty: Ap 28:11, taustatietoa

Zeuksen pojat: Kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian mukaan ”Zeuksen pojat” (kreik. Dióskūroi) olivat Kastor ja Polydeukes (Castor ja Pollux), Zeus-jumalan (Juppiterin) ja spartalaisen kuningattaren Ledan kaksospojat. Heitä pidettiin muun muassa merenkulkijoiden suojelijoina, jotka pystyivät pelastamaan merihätään joutuneita merimiehiä. Tämä laivan keulakuvaa koskeva yksityiskohta todistaa omalta osaltaan, että kertomus oli silminnäkijän kirjoittama.