KURI

Heprealainen substantiivi mu·sarʹ ja verbimuoto ja·sarʹ merkitsevät ’kuria’, ’kuritusta’, ’oikaisua’ ja ’kehotusta’. Kreikkalaisessa Septuagintassa ja Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vastaavalla substantiivilla pai·deiʹa ja verbillä pai·deuʹō on sama perusmerkitys. Sana pai·deiʹa on johdettu sanasta pais ’lapsi’, ja se liittyy ensisijaisesti siihen, mitä tarvitaan lasten kasvattamisessa: kuriin, kuritukseen, ohjeisiin, opetukseen ja oikaisuun.

Lähde ja tarkoitus. Jehova kurittaa kansaansa, koska hän rakastaa sitä (San 3:11, 12). Hänen opetuksensa oikaisee siihen kuuluvien vääriä näkemyksiä ja muovaa heidän henkisiä kykyjään ja käyttäytymistään. Mooseksen ajan israelilaisille annettuun kuriin sisältyi se, että he näkivät Jumalan suuruuden osoituksia. Jehovan vertaansa vailla oleva voima ilmeni, kun hän pani täytäntöön tuomion kaikille Egyptin jumalille, vapautti kansansa ja tuhosi Egyptin armeijan Punaisellamerellä. Tottelemattomia israelilaisia kohtasivat pelottavat tuomiot. Lisäksi ruokaa ja vettä saatiin yliluonnollisilla tavoilla, joihin liittyi opetus siitä, miten tärkeää on panna sydämelleen kaikki, mitä Jehova sanoo, ja noudattaa sitä. Kaikki tämä kuri nöyrrytti heitä ja painoi heidän mieleensä, että heillä oli oltava oikeaa Jehovan pelkoa, jonka tuli ilmetä uskon ja tottelevaisuuden välityksellä. (5Mo 8:3–5; 11:2–7.)

Jehovan kuri tulee usein hänen edustajiensa, asianmukaisesti asetettujen vallankäyttäjien, kautta. Tuomareina toimivien vanhinten piti kurittaa israelilaista, joka esitti vaimoaan vastaan sellaisen väärän syytöksen, ettei tämä ollut ollut neitsyt heidän mennessään naimisiin (5Mo 22:13–19). Vanhemmat edustavat Jehovaa antaessaan oikeaa kuritusta jälkeläisilleen. Lasten puolestaan tulee ymmärtää, että sellainen kuri on osoitus vanhempien rakkaudesta ja että se on tarkoitettu heidän pysyväksi hyvinvoinnikseen. (San 1:8; 4:1, 13; 6:20–23; 13:1, 24; 15:5; 22:15; 23:13, 14; Ef 6:4.) Kristillisessä seurakunnassa vanhimmat käyttävät Jumalan sanaa antaessaan kuria: vakavia neuvoja, oikaisua, ojennusta (2Ti 3:16). Sen Jehovalta tulevan kurin tarkoitus, jota kristityille annetaan väärinteon yhteydessä, on palauttaa heidät syntiin lankeamisen jälkeen ennalleen ja estää heitä saamasta osakseen sitä langettavaa tuomiota, joka julistetaan jumalattomalle maailmalle (1Ko 11:32). Kristillisen seurakunnan päänä Jeesus Kristus osoittaa kiintymystään huolehtimalla tarvittavan kurin antamisesta (Il 3:14, 19).

Yksi ankara kurin muoto on seurakunnasta erottaminen. Apostoli Paavali turvautui siihen luovuttaessaan Aleksandroksen ja Hymenaioksen ”Saatanalle” (1Ti 1:20). Kun heidät oli poistettu seurakunnasta, he olivat jälleen osa Saatanan vallassa olevaa maailmaa (1Ko 5:5, 11–13).

Se vaino, jonka Jehova ehkä sallii palvelijoilleen, voi kurittaa eli valmentaa heitä ja tuottaa haluttavaa vanhurskauden hedelmää, josta voidaan nauttia rauhassa sen jälkeen, kun koettelemus on ohi (Hpr 12:4–11). Jopa Jumalan Pojasta tuli sääliväinen ja myötätuntoinen ylimmäinen pappi niiden kärsimysten vuoksi, joita hänen Isänsä antoi hänen kokea (Hpr 4:15).

Vastaanottamisen ja huomiotta jättämisen seurauksia. Jumalattomat ja tyhmyrit eli moraalisesti arvottomat osoittavat vihaavansa Jehovan kuria hylkäämällä sen kokonaan (Ps 50:16, 17; San 1:7). Tällaisen tyhmyyden huonot seuraukset koituvat myös kuriksi, usein ankaraksi kuritukseksi. Sananlaskussa sanotaankin: ”Tyhmien kuri on tyhmyyttä.” (San 16:22.) He saattavat aiheuttaa itselleen köyhyyttä, häpeää, sairautta ja jopa ennenaikaisen kuoleman. Israelilaisten historia osoittaa, miten paljon voidaan menettää. He eivät kiinnittäneet huomiota kuriin, jota he saivat profeettojen julistaman ojennuksen ja oikaisun kautta. He jättivät huomiotta kurituksen, jota annettiin siten, että Jehova pidätti suojeluksensa ja siunauksensa. Lopulta he kohtasivat sen ankaran kurituksen, josta oli ilmoitettu etukäteen: kukistumisen ja pakkosiirtolaisuuden. (Jer 2:30; 5:3; 7:28; 17:23; 32:33; Ho 7:12–16; 10:10; Sef 3:2.)

Sitä vastoin kurin vastaanottaminen ja terve Jehovan pelko tekevät ihmisen viisaaksi, sellaiseksi joka osaa käyttää tietoa oikein, ja näin hän voi välttää paljon tuskaa ja kärsimystä. Se, että ihminen ottaa kurin vastaan arvostaen ja toimii sen mukaan, voi pidentää hänen nykyistä elämäänsä, ja siihen sisältyy lupaus pysyvästä tulevaisuudesta. Kuria on siis syytä pitää suuressa arvossa. (San 8:10, 33–35; 10:17.)