Erikoiskirje heidän vanhemmilleen

Espanjassa kaksi teini-ikäistä tyttöä kirjoitti äskettäin vanhemmilleen arvostusta ilmaisevan kirjeen. Tässä on siitä joitakin otteita:

Rakkaille vanhemmillemme, Pepelle ja Vicentalle

Mistä alkaisimme? Meillä on niin paljon sanottavaa, ja on vaikea ilmaista sitä muutamalla sanalla. Haluamme kiittää teitä elämämme 17:stä ja 15 vuodesta, jotka olette huolehtineet meistä ja rakastaneet meitä.

Olemme aina tienneet teidän mielipiteenne ja sääntönne. Mietimme joskus, miksi meidän on pitänyt tulla kotiin määrättyyn aikaan, mutta nyt kun olemme nähneet, kuinka niiden nuorten on käynyt, joilla ei ole ollut mitään kotiintuloaikaa, tajuamme, että nuo säännöt ovat suojelleet meitä.

Teidän esimerkkinne siinä, ettette ole koskaan jättäneet menemättä kristillisiin kokouksiin valtakunnansaliin muusta kuin erittäin hyvästä syystä, on auttanut meitä suuresti, samoin kuin saarnaaminen kanssanne sunnuntaisin. Sunnuntaiaamuisin meidän ei tarvitse kysyä, menemmekö kenttäpalvelukseen. Tiedämme varsin hyvin, että menemme!

Kasvatukseemme on kuulunut myös vieraanvaraisuuden opettelu. Meillä on käynyt paljon vieraita, ja annatte heille aina parasta, mitä teillä on. Olemme nähneet tämän nuorilla silmillämme ja arvostamme sitä, että meillä on aivan erikoislaatuiset vanhemmat.

Kukaan muu ei tunne eikä ymmärrä meitä paremmin kuin te. Olette parhaita ystäviämme, joihin luotamme täysin.

Lopuksi haluamme sanoa, että rakastamme teitä. Te olette meidän vanhempamme, emmekä vaihtaisi teitä kehenkään muuhun. Jos voisimme jotenkin valita vanhempamme ja elämäntapamme uudelleen, valitsisimme ilman muuta teidät ja eläisimme elämämme uudestaan samalla tavalla.

Hellin suudelmin tyttärenne

ESMERALDA JA YOLANDA