LAULU 157
Viimeinkin rauha!
1. Meren raivoavan
keskellä on
poukama rauhallinen.
Sitä saavuta
ei myrskyt maailman.
On kansamme
suojissa sen.
(KERTOSÄE)
Koko maapallolla
kohta riemuitaan,
kun rauha täyttää maan.
Laaksot kaukaisimmat,
vuorenhuiputkin,
rauhaan peittyä saa.
Viimeinkin.
2. Pahuus maailmasta
pian katoaa.
Jää jäljelle rakkautta vaan.
Uuden aamun tuo
se luomakunnalle.
On rauhassa taivas ja maa!
(KERTOSÄE)
Koko maapallolla
kohta riemuitaan,
kun rauha täyttää maan.
Laaksot kaukaisimmat,
vuorenhuiputkin,
rauhaan peittyä saa.
Viimeinkin.
(KERTOSÄE)
Koko maapallolla
kohta riemuitaan,
kun rauha täyttää maan.
Laaksot kaukaisimmat,
vuorenhuiputkin,
rauhaan peittyä saa.
(KERTOSÄE)
Koko maapallolla
kohta riemuitaan,
kun rauha täyttää maan.
Laaksot kaukaisimmat,
vuorenhuiputkin,
rauhaan peittyä saa.
Viimeinkin.
Viimeinkin.
(Ks. myös Ps. 72:1–7; Jes. 2:4; Room. 16:20.)