Nukkuminen – itsensä hemmottelua vai välttämättömyys?

JOIDENKIN IHMISTEN MIELESTÄ nukkuminen on ajanhukkaa. He pitävät tärkeänä hyvin tiivistä työaikataulua ja vilkasta sosiaalista elämää ja menevät nukkumaan vasta kun ovat aivan poikki. Toiset taas pyöriskelevät sängyssä koko yön aina aamutunneille saakka ja antaisivat mitä tahansa saadakseen nukutuksi kunnolla.

Miksi jotkut eivät millään pääse uneen ja toiset taas tekevät kaikkensa pysyäkseen hereillä? Onko nukkuminen itsensä hemmottelua vai välttämättömyys? Jotta näihin kysymyksiin voisi vastata, täytyy ensin ymmärtää, mitä unessa tapahtuu.

Nukahtamisen arvoitukset

On edelleen arvoitus, mikä saa ihmisen menettämään tajuntansa ja nukahtamaan. Tutkijat ovat kuitenkin saaneet selville, että uni on monimutkainen prosessi, jota aivot säätelevät ja joka noudattaa 24 tunnin biologista rytmiä.

Iän myötä unentarve muuttuu. Vastasyntynyt nukkuu useissa lyhyissä jaksoissa kaikkiaan noin 18 tuntia vuorokaudessa. Unitutkijoiden mukaan aikuisten unentarve näyttää vaihtelevan vain kolmesta tunnista aina kymmeneen tuntiin vuorokaudessa.

Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että biologisen rytmin vaihtelut selittävät myös murrosikäisten aamu-unisuuden. Biologinen kello näyttää murrosiässä siirtyvän eteenpäin, minkä vuoksi nuoret haluavat mennä nukkumaan myöhemmin ja herätä myöhemmin. Tämä unen viivästyminen on tavallista ja häviää yleensä noin 16-vuotiaana.

Biologista kelloa säätelevät kemialliset aineet, joista monet jo tunnetaan. Yksi niistä on melatoniinihormoni, jonka arvellaan aiheuttavan uneliaisuutta. Sitä muodostuu aivoissa, ja joidenkin tutkijoiden mukaan se vastaa elimistön aineenvaihdunnan hidastumisesta ennen nukahtamista. Melatoniini laskee ruumiinlämpöä, pienentää veren määrää aivoissa sekä vähentää asteittain lihasjänteyttä ja rentouttaa lihakset. Mitä tapahtuu seuraavaksi, kun ihminen vaipuu uneen?

”Luonnon – – ravintoa parasta”

Noin kaksi tuntia nukahtamisen jälkeen silmät alkavat liikkua nopeasti edestakaisin. Tämän ilmiön havaitseminen sai tutkijat jakamaan unen kahteen perusvaiheeseen: REM-uni (englannin sanoista ”rapid eye movement” eli nopeat silmän liikkeet) ja NREM-uni (non-REM). NREM-uni voidaan jakaa edelleen neljään vaiheeseen, joissa uni asteittain syvenee. Normaalin yöunen aikana REM-uni toistuu useita kertoja vuorotellen NREM-unen kanssa.

Unennäkö tapahtuu pääasiassa REM-unen aikana. Silloin myös lihakset rentoutuvat kaikkein eniten, minkä ansiosta ihminen herää fyysisesti virkistyneenä. Lisäksi jotkut tutkijat uskovat, että vasta hankittu tieto tallentuu tässä univaiheessa pitkäaikaiseen muistiin.

Syvän unen (NREM-unen 3. ja 4. vaiheen) aikana verenpaine laskee ja sydämen lyöntitiheys harvenee, jolloin verenkiertojärjestelmä pääsee levähtämään ja elimistö vahvistuu sydän- ja verisuonitauteja vastaan. NREM-unen aikana kasvuhormonin eritys on korkeimmillaan; joillakin nuorilla sitä muodostuu yöllä jopa 50 kertaa enemmän kuin päivällä.

Nukkuminen näyttää vaikuttavan myös ruokahaluun. Tutkijat ovat havainneet, että uni on todellakin ”ravintoa parasta juhliss’ elämän”, kuten Shakespeare on kirjoittanut. Aivot tulkitsevat unenpuutteen ravinnonpuutteeksi. Nukkuessamme elimistö erittää leptiiniä, hormonia joka normaalisti aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Kun valvomme pitempään kuin pitäisi, elimistö tuottaa vähemmän leptiiniä ja tunnemme tarvitsevamme lisää hiilihydraatteja. Univaje voi siis saada ihmisen nauttimaan tavallista enemmän hiilihydraatteja, mikä puolestaan voi johtaa lihavuuteen. (Ks. tekstiruutua ”Iltapäivätorkut” s. 6.)

Välttämätöntä terveydelle

Unella on muitakin tehtäviä. Elimistön on silloin helpompi käsitellä vapaita radikaaleja, molekyylejä joiden arvellaan vaikuttavan solujen vanhenemiseen ja aiheuttavan jopa syöpää. Chicagon yliopisto Yhdysvalloissa teki hiljattain tutkimuksen, jossa 11 tervettä nuorta miestä sai nukkua vain neljä tuntia vuorokaudessa kuuden vuorokauden ajan. Tämän jakson jälkeen todettiin, että heidän solunsa toimivat kuin 60-vuotiaan solut ja veren insuliinipitoisuus oli diabetespotilaan tasolla! Univaje heikentää myös valkosolujen ja kortisolihormonin tuotantoa, minkä vuoksi ihminen on alttiimpi tartunnoille ja verisuonisairauksille.

Uni on kiistatta välttämätöntä ruumiin ja mielen terveydelle. Tutkija William Dement, joka perusti ensimmäisen unitutkimuskeskuksen Stanfordin yliopiston yhteyteen Yhdysvaltoihin, sanoo, että ”uni on ilmeisesti tärkein viite siitä, kuinka vanhaksi ihminen elää”. São Paulossa Brasiliassa toimivan unitutkimuskeskuksen tutkija Deborah Suchecki toteaa: ”Jos ihmiset tietäisivät, mitä univajeesta kärsivässä elimistössä tapahtuu, he miettisivät kahdesti ennen kuin sanoisivat, että nukkuminen on ajanhukkaa tai pelkästään laiskoja varten.” (Ks. yllä olevaa tekstiruutua.)

Mutta virkistääkö kaikenlainen uni? Miksi jotkut eivät tunne piristyvänsä, vaikka nukkuvat koko yön? Seuraavassa kirjoituksessa selvitetään joidenkin tavallisimpien unihäiriöiden oireita ja kerrotaan, miten unen laatua voi parantaa.

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

UNIVAJEEN SEURAUKSIA

LYHYEN AIKAVÄLIN SEURAUKSIA

◼ Uneliaisuus

◼ Mielialan heilahtelut

◼ Pikamuisti heikkenee

◼ Luovuus, suunnittelukyky ja suorituskyky heikkenevät

◼ Keskittymiskyky heikkenee

PITKÄN AIKAVÄLIN SEURAUKSIA

◼ Ylipaino

◼ Ennenaikainen vanheneminen

◼ Uupumus

◼ Tartuntatautien, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä maha-suolikanavan sairauksien riski kasvaa

◼ Krooninen muistin heikentyminen

[Tekstiruutu s. 6]

ILTAPÄIVÄTORKUT

Oletko joskus tuntenut olosi hyvin raukeaksi lounaan jälkeen? Se ei välttämättä merkitse, että olisit nukkunut liian vähän. On normaalia tuntea uneliaisuutta alkuiltapäivästä, sillä ruumiinlämpö laskee silloin luonnostaan. Lisäksi tutkijat ovat äskettäin löytäneet proteiinin nimeltä hypokretiini eli oreksiini, jota muodostuu aivoissa ja joka pitää meitä valveilla. Miten hypokretiini ja ruoka liittyvät toisiinsa?

Syödessämme elimistö tuottaa leptiiniä, joka aiheuttaa kylläisyyden tunteen. Leptiini kuitenkin estää hypokretiinin muodostumisen. Toisin sanoen mitä enemmän aivoissa on leptiiniä, sitä vähemmän siellä on hypokretiiniä ja sitä raukeammalta olo tuntuu. Ehkäpä juuri tästä syystä joissakin maissa pidetään siestaa – ihmiset voivat työpäivän aikana ottaa lounaan jälkeen pienet päiväunet.

[Kaavio s. 5]

(Ks. painettu julkaisu)

UNIVAIHEET

Yksinkertaistettu kaavio

Univaiheet

Valveilla

REM

NREM

Kevyt uni 1

2

3

Syvä uni 4

1 2 3 4 5 6 7 8

Tunnit

[Kuva s. 4, 5]

Riittävä määrä unta on välttämätön ruumiin ja mielen terveydelle

[Kuva s. 5]

Kasvuhormonin eritys on unen aikana korkeimmillaan