MAITA JA KANSOJA
Katsaus Costa Ricaan
VIITISENSATAA vuotta sitten espanjalaiset tulivat alueelle, jonka he nimittivät Costa Ricaksi eli ”Rikkaaksi rannikoksi”. He toivoivat löytävänsä sieltä kosolti kultaa, mikä osoittautui kuitenkin tyhjäksi haaveeksi. Tämä maa ei nykyään olekaan tunnettu arvometalleista vaan siitä, että se on kasvi- ja eläinlajistoltaan monimuotoisimpia alueita maailmassa.
Costaricalaisia sanotaan usein ticoiksi, koska heillä on tapana lisätä sanoihin pienuutta ilmaiseva pääte ”-ico”. Sen sijaan että he esimerkiksi sanoisivat ”un momento” (hetki vain), he saattavat sanoa ”un momentico” (pieni hetki vain). Jokapäiväisessä puheessa he sanovat usein ”¡pura vida!” (kirjaimellisesti ’puhdas elämä’), kun he ilmaisevat olevansa kiitollisia jostain tai tervehtivät tai hyvästelevät toisiaan.
Costa Rican metsissä on hämmästyttävä määrä erilaisia kasveja ja eläimiä, kuten tämä punasilmälehtisammakko (Agalychnis callidryas).
Costaricalaisten suosikkiruokaa on gallo pinto eli ”kirjava kukko”. Se valmistetaan riisistä ja pavuista, jotka keitetään ensin erikseen ja sen jälkeen kuullotetaan yhdessä pannulla mausteiden kanssa. Gallo pintoa voidaan tarjota aamiaiseksi, lounaaksi tai päivälliseksi. Perinteisiin juomiin kuuluu kahvi nimeltä café chorreado. Se valmistetaan suodattamalla kahvi telineessä olevan kangaspussin läpi.
Costa Ricassa on noin 450 Jehovan todistajien seurakuntaa. Kokouksia pidetään kymmenellä kielellä, mukaan lukien costaricalainen viittomakieli sekä kaksi alkuperäiskieltä, bribri ja cabecar.
TIESITKÖ? Costa Ricasta on löydetty satoja taitavasti muotoiltuja kivipalloja, joista suurin on halkaisijaltaan 2,4 metriä. Joidenkin niistä arvioidaan olevan yli 1 400 vuotta vanhoja. Niiden käyttötarkoitusta ei tiedetä varmasti.
Kivipalloja