4. TUTKIELMA
Sujuva esitys
KUN luet ääneen, kompasteletko joissakin ilmauksissa? Kun nouset yleisön eteen pitämään puhetta, huomaatko usein tapailevasi oikeita sanoja? Siinä tapauksessa ongelmanasi voi olla sujuvuuden puute. Esitys on sujuva silloin kun sanat ja ajatukset virtaavat luettaessa ja puhuttaessa juohevasti, ilmeisen vaivattomasti. Se ei tarkoita sitä, että puhetta tulisi keskeytyksettä, että se olisi hyvin nopeaa tai ettei siinä olisi ajatusta mukana. Sen sijaan puhe on miellyttävää. Sujuvuuteen kiinnitetään teokraattisessa palveluskoulussa erityishuomiota.
Sujuvuuden puute voi johtua monista syistä. Onko sinun tarpeen kiinnittää huomiota johonkin seuraavista seikoista? 1) Ääneen luettaessa oudot sanat voivat tehdä esityksestä epävarman. 2) Pienet tauot liian monessa paikassa voivat aiheuttaa katkonaisuutta. 3) Ongelman syynä saattaa olla valmistautumisen puute. 4) Puhuttaessa ryhmälle yksi tavallinen sujuvuuden este on se, että aineisto ei ole johdonmukaisesti jäsennelty. 5) Suppea sanavarasto voi tehdä esityksestä epävarman, koska puhuja joutuu etsimään oikeita sanoja. 6) Sujuvuus kärsii, jos painotetaan liian monia sanoja. 7) Ongelma voi johtua siitä, ettei hallitse kielioppia.
Jos puhe ei ole sujuvaa, kuulijat eivät kirjaimellisesti kävele valtakunnansalista ulos, mutta heidän ajatuksensa voivat lähteä harhailemaan. Siksi suuri osa siitä, mitä puhutaan, saattaa kaikua kuuroille korville.
On toisaalta varottava, ettei voimakkaaksi ja sujuvaksi tarkoitettu puhe kuulosta määräilevältä, niin että kuulijat ehkä jopa kiusaantuvat. Jos kuulijat erilaisen kulttuuritaustansa vuoksi katsovat puhetapasi liian itsevarmaksi tai eivät pidä esitystäsi vilpittömänä, puheesi tarkoitus jää toteutumatta. Pane merkille, että apostoli Paavali, joka oli kokenut puhuja, tuli korinttilaisten luo ”heikkoudessa ja pelossa ja kovasti vavisten”, jottei olisi vetänyt tarpeettomasti huomiota itseensä (1. Kor. 2:3).
Mitä tulisi karttaa? Monilla ihmisillä on puhuessaan tapana esittää tarpeettomia äännähdyksiä, kuten ”öö” tai ”mm”. Toiset aloittavat lauseet lähes poikkeuksetta sanalla ”no”, tai heidän puheensa vilisee erilaisia tilkesanoja, esimerkiksi ”niinku”, ”tuota” ja ”siis”. Emme aina itse ole selvillä, minkä verran käytämme tällaisia sanoja. Yksi tapa testata se on pyytää jotakuta kuuntelemaan puhettamme ja toistamaan tilkesanat aina kun niitä esiintyy. Tulos voi olla yllättävä.
Jotkut palaavat lukiessaan tai puhuessaan vähän väliä taaksepäin. He aloittavat lauseen, keskeyttävät puolivälissä ja toistavat kokonaan tai osittain sen, mitä ovat jo sanoneet.
Toiset puhuvat kyllä riittävän nopeasti mutta siirtyvät sitten kesken virkkeen ajatuksesta toiseen. Sanat virtaavat vapaasti, mutta koska ajatukset kulkevat omia polkujaan, sujuvuus kärsii.
Miten parantaa sujuvuutta? Jos joudut usein etsimään oikeita sanoja, sinun on ryhdyttävä määrätietoisesti kartuttamaan sanavarastoasi. Pane merkille sinulle oudot sanat, kun luet Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä ja muita julkaisuja. Varmista tarvittaessa niiden merkitys sanakirjoista tai toisilta ja liitä ne sanavarastoosi.
Sujuvuutta voi parantaa myös siten, että ottaa tavaksi lukea säännöllisesti ääneen. Pane merkille vaikeat sanat ja toista ne ääneen useaan kertaan.
Jotta lukeminen olisi sujuvaa, on välttämätöntä ymmärtää, mikä yhteys lauseen sanoilla on toisiinsa. Tavallisesti sanat on luettava ryhminä, jotta kirjoittajan ajatukset välittyisivät oikein. Kiinnitä erityistä huomiota näihin sanaryhmiin. Merkitse ne, jos siitä on apua. Päämääränä ei ole vain lukea sanat oikein, vaan myös välittää ajatukset kirkkaasti. Eriteltyäsi yhden lauseen siirry seuraavaan, kunnes olet käynyt läpi koko kappaleen. Mieti, miten ajatukset liittyvät toisiinsa. Harjoittele sitten lukemalla ääneen. Lue kappale niin moneen kertaan, ettet kompastele etkä pidä taukoja väärissä kohdissa. Siirry sen jälkeen seuraaviin kappaleisiin.
Lisää seuraavaksi lukunopeutta. Jos olet oivaltanut, mikä yhteys lauseen sanoilla on toisiinsa, pystyt havaitsemaan useita sanoja kerralla ja ennakoimaan, mitä seuraavaksi tulee. Se tehostaa lukemistasi merkittävästi.
Hyvää harjoitusta saa myös siten, että lukee tekstiä tutustumatta siihen etukäteen. Lue tällä tavoin ääneen vaikkapa päivän teksti ja sen selitys, säännöllisesti. Harjaannuta silmäsi näkemään sanat ryhminä, jotka välittävät kokonaisia ajatuksia, sen sijaan että näkisit vain yhden sanan kerrallaan.
Keskustelussa sujuvuus merkitsee sitä, että ajattelee ennen kuin puhuu. Ota se tavaksesi jokapäiväisessä elämässäsi. Mieti, mitä haluat sanoa ja missä järjestyksessä; aloita puhuminen vasta sitten. Älä kiirehdi. Pyri esittämään ajatukset ehjinä kokonaisuuksina pysähtymättä välillä tai vaihtamatta niitä kesken kaiken. Tässä voi onnistua paremmin käyttämällä lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita.
Sanojen pitäisi tulla luonnostaan silloin, kun tietää tarkalleen, mitä haluaa sanoa. Yleensä niitä ei tarvitse ryhtyä varta vasten valikoimaan. Harjoituksen vuoksi on oikeastaan parempi vain pitää huolta siitä, että ajatus on selvänä mielessä, ja miettiä sitten sanoja sitä mukaa kuin puhuu. Jos teet näin ja keskityt sanojen sijasta ajatuksiin, sanat tulevat enemmän tai vähemmän automaattisesti ja ilmaiset ajatuksesi aidosti. Mutta heti kun keskityt enemmän sanoihin kuin ajatuksiin, puheestasi voi tulla haparoivaa. Harjoituksen myötä pystyt parantamaan sujuvuutta, joka näyttelee tärkeää osaa hyvässä puhumisessa ja lukemisessa.
Kun Jehova valtuutti Mooseksen edustamaan itseään Israelin kansan ja Egyptin faraon edessä, Mooses piti itseään epäpätevänä. Miksi? Koska hän ei ollut sujuva puhuja; hänellä saattoi olla puhevika (2. Moos. 4:10; 6:12). Hän yritti päästä tuosta tehtävästä, mutta Jumala ei hyväksynyt hänen perustelujaan. Jehova antoi Moosekselle Aaronin puhemieheksi, mutta hän auttoi myös Moosesta itseään puhumaan. Mooses puhui toistuvasti ja voimaperäisesti yksilöille, ihmisryhmille ja jopa koko kansalle (5. Moos. 1:1–3; 5:1; 29:2; 31:1, 2, 30; 33:1). Jos teet tunnollisesti oman osasi ja luotat Jehovaan, sinäkin voit tuottaa puheellasi hänelle kunniaa.