JUSTUS

(latinasta, merk. ’oikeudenmukainen, oikeamielinen, vanhurskas’).

1. Joosef Barsabbaan lisänimi. Justus ja Mattias olivat kaksi esillä ollutta ehdokasta, kun harkittiin uuden apostolin nimittämistä Juudas Iskariotin tilalle. Arpa lankesi Mattiaalle. Vaikka Justusta ei valittukaan, se että hän oli ehdolla tuohon asemaan, osoittaa hänen olleen kypsä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi. (Ap 1:23–26.)

2. Korinttilainen uskova, jonka talo oli synagogan vieressä. Juutalaisten vastustuksen takia Paavali meni Titius Justuksen taloon, ts. hän jatkoi saarnaamista siellä; hän asui edelleen Aquilan ja Priscillan luona. (Ap 18:1–7.)

3. Apostoli Paavalin juutalainen työtoveri. Justus, jota nimitettiin myös Jeesukseksi, oli yksi niistä, jotka vahvistivat Paavalia hänen ollessaan ensimmäistä kertaa vankina Roomassa ja jotka lähettivät terveisiä kolossalaisille (Kol 4:10, 11).