Hän arvosti hengellisiä rikkauksia

TOUKOKUUSSA 1963 Länsi-Jaavassa puhkesi kiinalaisvastaisia mellakoita. Pahiten niistä kärsi Sukabumin kaupunki, jossa perheemme pyöritti kuljetusliikettä. Sadat vimmastuneet ihmiset – mukaan lukien jotkut naapureistamme – murtautuivat kotiimme. Käperryimme kauhun vallassa toisiamme vasten, kun mellakoitsijat hajottivat ja ryöstivät omaisuuttamme.

Väkijoukkojen lähdettyä toiset naapurit tulivat lohduttamaan meitä. Isäni istuutui heidän kanssaan olohuoneen lattialle. Sieltä hajalle hakatun omaisuutemme keskeltä hän löysi ison sundankielisen Raamattunsa. Hän avasi sen ja selitti naapureillemme, että tällaisista vaikeuksista oli ennustettu. Sitten hän kertoi heille iloisesta Valtakunnan toivosta.

Isäni ei koskaan keskittynyt keräämään maallisia aarteita. Hän muistutti meitä usein: ”Hengelliset asiat täytyy panna etusijalle!” Hänen esimerkillisen intonsa ansiosta hänen vaimonsa, hänen kuusi lastaan ja 90-vuotias isänsä sekä monet sukulaiset ja naapurit ovat omaksuneet totuuden.