14 Minä isken heidät toisiaan vasten, niin isät kuin pojatkin”, julistaa Jehova.+ ”Minä en tunne sääliä enkä surua enkä ole heille armollinen. Mikään ei estä minua tuhoamasta heitä.”’+

7 ’”Sen jälkeen”, julistaa Jehova, ”minä annan Juudan kuninkaan Sidkian, hänen palvelijansa ja tässä kaupungissa olevat – ne, jotka säästyvät kulkutaudilta, miekalta ja nälänhädältä – Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin* käsiin, heidän vihollistensa käsiin ja niiden käsiin, jotka yrittävät tappaa heidät.+ Hän lyö heidät kuoliaaksi miekalla. Hän ei tunne heitä kohtaan sääliä, myötätuntoa eikä armoa.”’+

11 ’Niinpä yhtä varmasti kuin minä elän’, julistaa suvereeni Herra Jehova, ’koska sinä saastutit minun pyhäkköni kaikilla iljettävillä epäjumalillasi ja kaikilla inhottavilla tavoillasi,+ minä puolestani hylkään* sinut. En* tunne sääliä enkä osoita myötätuntoa.+