NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA

1 Jehova puhui Moosekselle Siinain erämaassa,+ kohtaamisteltassa,+ toisen kuun ensimmäisenä päivänä toisena vuonna siitä, kun he olivat lähteneet Egyptin maasta.+ Hän sanoi: 2 ”Laskekaa+ kaikki israelilaiset,* jokainen heistä,* perheittäin ja suvuittain ja luetteloikaa heidät kaikkien miesten nimien mukaan. 3 Sinun ja Aaronin tulee luetteloida joukoittain* kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet,+ jotka voivat palvella Israelin armeijassa.

4 Ottakaa avuksenne kustakin heimosta yksi mies. Hänen on oltava sukunsa päämies.+ 5 Nämä ovat niiden miesten nimet, jotka auttavat teitä: Ruubenista Sedeurin poika Elisur,+ 6 Simeonista Surisaddain poika Selumiel,+ 7 Juudasta Amminadabin poika Nahson,+ 8 Isaskarista Suarin poika Netanel,+ 9 Sebulonista Helonin poika Eliab,+ 10 Joosefin pojista Efraimiin+ kuuluva Ammihudin poika Elisama ja Manasseen kuuluva Pedasurin poika Gamaliel, 11 Benjaminista Gideonin poika Abidan,+ 12 Danista Ammisaddain poika Ahieser,+ 13 Asserista Okranin poika Pagiel,+ 14 Gadista Deuelin poika Eljasaf+ 15 ja Naftalista Enanin poika Ahira.+ 16 Nämä kutsutaan kansan keskuudesta. He ovat isiensä heimojen päämiehiä+ ja Israelin tuhansien päälliköitä.”+

17 Silloin Mooses ja Aaron ottivat mukaansa nämä nimeltä määrätyt miehet. 18 He kokosivat toisen kuun ensimmäisenä päivänä koko kansan, jotta jokainen 20-vuotias ja sitä vanhempi+ voitaisiin luetteloida nimen, perheen ja suvun mukaan, 19 niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. Niin hän luetteloi heidät Siinain erämaassa.+

20 Ruubenin pojat,* Israelin esikoisen+ jälkeläiset, luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 21 ja Ruubenin heimosta luetteloituja oli 46 500.

22 Simeonin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 23 ja Simeonin heimosta luetteloituja oli 59 300.

24 Gadin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 25 ja Gadin heimosta luetteloituja oli 45 650.

26 Juudan+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 27 ja Juudan heimosta luetteloituja oli 74 600.

28 Isaskarin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 29 ja Isaskarin heimosta luetteloituja oli 54 400.

30 Sebulonin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 31 ja Sebulonin heimosta luetteloituja oli 57 400.

32 Joosefin jälkeläiset Efraimin+ kautta luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 33 ja Efraimin heimosta luetteloituja oli 40 500.

34 Manassen+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 35 ja Manassen heimosta luetteloituja oli 32 200.

36 Benjaminin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 37 ja Benjaminin heimosta luetteloituja oli 35 400.

38 Danin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 39 ja Danin heimosta luetteloituja oli 62 700.

40 Asserin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 41 ja Asserin heimosta luetteloituja oli 41 500.

42 Naftalin+ jälkeläiset luetteloitiin nimen, perheen ja suvun mukaan. Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat miehet, jotka voisivat palvella armeijassa, laskettiin, 43 ja Naftalin heimosta luetteloituja oli 53 400.

44 Nämä miehet Mooses luetteloi yhdessä Aaronin ja Israelin 12 päämiehen kanssa, joista kukin edusti sukuaan. 45 Kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat israelilaiset, jotka voisivat palvella Israelin armeijassa, luetteloitiin suvuittain, 46 ja heitä oli kaikkiaan 603 550.+

47 Leeviläisiä+ ei kuitenkaan luetteloitu isiensä heimon mukaan muiden ohella.+ 48 Jehova sanoikin Moosekselle: 49 ”Ainoastaan Leevin heimoa et saa luetteloida etkä saa laskea heitä muiden israelilaisten joukkoon.+ 50 Aseta leeviläiset hoitamaan pyhäkkötelttaa,* jossa ovat laintaulut,*+ sekä kaikkia sen välineitä ja kaikkea siihen kuuluvaa.+ Heidän tulee kantaa pyhäkkötelttaa kaikkine välineineen+ ja palvella siellä,+ ja heidän on leiriydyttävä sen ympärille.+ 51 Aina kun pyhäkköteltta on siirrettävä, leeviläisten tulee purkaa se,+ ja kun se on pystytettävä uudelleen, leeviläisten tulee pystyttää se. Jokainen sivullinen,* joka tulee sen lähelle, tulee surmata.+

52 Jokaisen israelilaisen tulee pystyttää telttansa hänelle määrättyyn osaan leiriä, jokaisen miehen kolmesta heimosta koostuvan osastonsa mukaan*+ ja joukkonsa mukaan. 53 Leeviläisten tulee leiriytyä pyhäkköteltan ympärille, jossa laintaulut ovat, jotta minä en vihastuisi Israelin kansaan,+ ja leeviläisten on huolehdittava pyhäkköteltasta,* jossa laintaulut ovat.”+

54 Israelin kansa teki aivan niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. He tekivät juuri niin.

2 Jehova sanoi nyt Moosekselle ja Aaronille: 2 ”Israelilaisten tulee leiriytyä sinne, minne heidän kolmen heimon osastonsa+ määrätään, jokaisen miehen sukunsa lipun* luo. Heidän tulee leiriytyä kohtaamistelttaan päin kaikkialle sen ympärille.

3 Itäpuolelle, kohti auringonnousua, leiriytyy Juudan leirin kolmen heimon osasto joukoittain.* Juudan poikien päämies on Amminadabin poika Nahson.+ 4 Hänen joukoissaan on luetteloituja 74 600.+ 5 Hänen viereensä leiriytyy Isaskarin heimo. Isaskarin poikien päämies on Suarin poika Netanel.+ 6 Hänen joukoissaan on luetteloituja 54 400.+ 7 Seuraavana on Sebulonin heimo. Sebulonin poikien päämies on Helonin poika Eliab.+ 8 Hänen joukoissaan on luetteloituja 57 400.+

9 Kaikkiaan Juudan leirin joukoissa on luetteloituja 186 400. Heidän tulee lähteä liikkeelle ensimmäisenä.+

10 Eteläpuolella on Ruubenin+ leirin kolmen heimon osasto joukoittain. Ruubenin poikien päämies on Sedeurin poika Elisur.+ 11 Hänen joukoissaan on luetteloituja 46 500.+ 12 Hänen viereensä leiriytyy Simeonin heimo. Simeonin poikien päämies on Surisaddain poika Selumiel.+ 13 Hänen joukoissaan on luetteloituja 59 300.+ 14 Seuraavana on Gadin heimo. Gadin poikien päämies on Reuelin poika Eljasaf.+ 15 Hänen joukoissaan on luetteloituja 45 650.+

16 Kaikkiaan Ruubenin leirin joukoissa on luetteloituja 151 450. Heidän tulee lähteä liikkeelle toisena.+

17 Kun kohtaamisteltta siirretään,+ leeviläisten leirin tulee olla muiden leirien keskellä.

Heimojen tulee kulkea samassa järjestyksessä kuin ne leiriytyvät,+ kunkin omalla paikallaan, kolmen heimon osastojensa mukaan.

18 Länsipuolella on Efraimin leirin kolmen heimon osasto joukoittain. Efraimin poikien päämies on Ammihudin poika Elisama.+ 19 Hänen joukoissaan on luetteloituja 40 500.+ 20 Hänen vieressään on Manassen+ heimo. Manassen poikien päämies on Pedasurin poika Gamaliel.+ 21 Hänen joukoissaan on luetteloituja 32 200.+ 22 Seuraavana on Benjaminin heimo. Benjaminin poikien päämies on Gideonin poika Abidan.+ 23 Hänen joukoissaan on luetteloituja 35 400.+

24 Kaikkiaan Efraimin leirin joukoissa on luetteloituja 108 100. Heidän tulee lähteä liikkeelle kolmantena.+

25 Pohjoispuolella on Danin leirin kolmen heimon osasto joukoittain. Danin poikien päämies on Ammisaddain poika Ahieser.+ 26 Hänen joukoissaan on luetteloituja 62 700.+ 27 Hänen viereensä leiriytyy Asserin heimo. Asserin poikien päämies on Okranin poika Pagiel.+ 28 Hänen joukoissaan on luetteloituja 41 500.+ 29 Seuraavana on Naftalin heimo. Naftalin poikien päämies on Enanin poika Ahira.+ 30 Hänen joukoissaan on luetteloituja 53 400.+

31 Kaikkiaan Danin leirissä on luetteloituja 157 600. Heidän tulee lähteä liikkeelle kolmen heimon osastoista viimeisenä.”+

32 Nämä olivat ne israelilaiset, jotka luetteloitiin sukujensa mukaan. Kaikkiaan leireissä oli armeijaa varten luetteloituja 603 550.+ 33 Leeviläisiä ei kuitenkaan luetteloitu+ muiden israelilaisten ohella,+ niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. 34 Israelilaiset tekivät kaiken aivan niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. Näin he leiriytyivät kolmen heimon osastoina+ ja lähtivät liikkeelle+ perheittäin ja suvuittain.

3 Nämä olivat Aaronin ja Mooseksen sukuun kuuluvat* siihen aikaan, kun Jehova puhui Mooseksen kanssa Siinainvuorella.+ 2 Aaronin pojat olivat esikoinen Nadab sekä Abihu,+ Eleasar+ ja Itamar.+ 3 Nämä olivat Aaronin poikien nimet, voideltujen pappien, jotka oli asetettu toimimaan pappeina.+ 4 Nadab ja Abihu kuitenkin kuolivat Jehovan edessä uhratessaan luvatonta tulta Jehovan edessä+ Siinain erämaassa, eikä heillä ollut poikia. Eleasar+ ja Itamar+ puolestaan palvelivat edelleen pappeina isänsä Aaronin kanssa.

5 Jehova sanoi Moosekselle: 6 ”Tuo Leevin heimo+ paikalle ja aseta heidät pappi Aaronin eteen, ja heidän tulee palvella+ häntä. 7 Heidän on täytettävä velvollisuutensa häntä ja koko kansaa kohtaan kohtaamisteltan edessä huolehtimalla tähän pyhäkkötelttaan liittyvästä palveluksesta. 8 Heidän on huolehdittava kaikista kohtaamisteltan välineistä+ ja täytettävä velvollisuutensa israelilaisia kohtaan hoitamalla pyhäkkötelttaan liittyvät tehtävät.+ 9 Sinun on annettava leeviläiset Aaronille ja hänen pojilleen. Heidät on annettu hänelle lahjaksi israelilaisista.+ 10 Sinun tulee nimittää virkaansa Aaron ja hänen poikansa, ja heidän on huolehdittava papin tehtävistään.+ Jokainen sivullinen,* joka tulee lähelle pyhäkköä, tulee surmata.”+

11 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 12 ”Minä otan leeviläiset israelilaisten keskuudesta kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan,*+ ja leeviläisistä tulee minun omiani. 13 Jokainen esikoinen on nimittäin minun.+ Sinä päivänä, jona surmasin jokaisen esikoisen Egyptin maassa,+ minä pyhitin itselleni jokaisen Israelin esikoisen, sekä ihmisten että kotieläinten.+ Esikoisten pitää tulla minun omikseni. Minä olen Jehova.”

14 Jehova sanoi vielä Moosekselle Siinain erämaassa:+ 15 ”Luetteloi Leevin pojat sukukunnittain ja suvuittain. Sinun tulee luetteloida jokainen miespuolinen kuukauden ikäisestä alkaen.”+ 16 Niin Mooses luetteloi heidät Jehovan määräyksestä, kuten häntä oli käsketty. 17 Leevin poikien nimet olivat Gerson, Kehat ja Merari.+

18 Gersonin poikien nimet olivat Libni ja Simei,+ ja heistä polveutuivat heidän mukaansa nimetyt suvut.

19 Kehatin pojat olivat Amram, Jishar, Hebron ja Ussiel,+ ja heistä polveutuivat heidän mukaansa nimetyt suvut.

20 Merarin pojat olivat Mahli+ ja Musi,+ ja heistä polveutuivat heidän mukaansa nimetyt suvut.

Nämä olivat leeviläisten suvut heidän sukukuntiensa mukaan.

21 Gersonista polveutuivat libniläisten+ suku ja simeiläisten suku. Nämä olivat gersonilaisten suvut. 22 Kaikkia kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia luetteloitiin 7 500.+ 23 Gersonilaisten suvut olivat leiriytyneinä pyhäkköteltan takana+ länsipuolella. 24 Gersonilaisten sukukunnan päämies oli Laelin poika Eljasaf. 25 Gersonin poikien velvollisuuksiin+ kohtaamisteltalla kuului huolehtia itse teltasta,+ sen peitteistä,+ kohtaamisteltan sisäänkäynnin verhosta,+ 26 esipihan verhoista,+ pyhäkkötelttaa ja alttaria ympäröivän esipihan sisäänkäynnin verhosta,+ köysistä ja kaikista niihin liittyvistä tehtävistä.

27 Kehatista polveutuivat amramilaisten suku, jisharilaisten suku, hebronilaisten suku ja ussielilaisten suku. Nämä olivat kehatilaisten suvut.+ 28 Kaikkia kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia oli 8 600. Heidän vastuullaan oli huolehtia pyhästä paikasta.+ 29 Kehatin poikien suvut leiriytyivät pyhäkköteltan etelänpuoleiselle sivustalle.+ 30 Kehatilaissukujen sukukunnan päämies oli Ussielin poika Elisafan.+ 31 Heidän velvollisuutenaan oli huolehtia arkusta,+ pöydästä,+ lampunjalasta,+ alttareista,+ pyhän paikan palveluksessa käytettävistä välineistä,+ verhosta+ ja kaikista niihin liittyvistä tehtävistä.+

32 Leeviläisten päämiesten esimies oli pappi Aaronin poika Eleasar.+ Hän valvoi niitä, jotka huolehtivat pyhään paikkaan liittyvistä velvollisuuksista.

33 Merarista polveutuivat mahlilaisten suku ja musilaisten suku. Nämä olivat Merarin suvut.+ 34 Kaikkia kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia luetteloitiin 6 200.+ 35 Merarilaissukujen sukukunnan päämies oli Abihailin poika Suriel. He olivat leiriytyneinä pyhäkköteltan pohjoisenpuoleisella sivustalla.+ 36 Merarin pojat olivat vastuussa pyhäkköteltan kehikoista,+ poikkitangoista,+ pylväistä,+ jalustoista, kaikista välineistä+ ja kaikista niihin liittyvistä tehtävistä+ 37 sekä esipihan ympärillä olevista pylväistä ja niiden jalustoista,+ vaarnoista ja köysistä.

38 Pyhäkköteltan edessä itäpuolella, kohtaamisteltan edustalla auringonnousun puolella, olivat leiriytyneinä Mooses sekä Aaron ja hänen poikansa. Heidän vastuullaan oli huolehtia pyhäköstä; se oli heidän velvollisuutensa israelilaisten puolesta. Jokainen sen lähelle tuleva sivullinen* tuli surmata.+

39 Kaikkia kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia leeviläisiä, jotka Mooses ja Aaron luetteloivat suvuittain Jehovan käskystä, oli 22 000.

40 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Luetteloi kaikki israelilaisten miespuoliset esikoiset kuukauden ikäisistä alkaen,+ laske heidät ja merkitse muistiin heidän nimensä. 41 Sinun on otettava leeviläiset minulle – minä olen Jehova – kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan+ ja leeviläisten kotieläimet kaikkien israelilaisille kuuluvien kotieläinten esikoisten sijaan.”+ 42 Sitten Mooses luetteloi kaikki israelilaisten esikoiset, niin kuin Jehova oli käskenyt häntä. 43 Kaikkia kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia esikoisia luetteloitiin nimeltä 22 273.

44 Jehova sanoi vielä Moosekselle: 45 ”Ota leeviläiset kaikkien israelilaisten esikoisten sijaan ja leeviläisten kotieläimet heidän kotieläintensä sijaan, ja leeviläisten on tultava minun omikseni. Minä olen Jehova. 46 Lunastushinnaksi+ leeviläisten määrän ylittävistä 273:sta israelilaisten esikoisesta+ 47 sinun on otettava kutakin kohti viisi sekeliä*+ pyhäkön vakiosekelin mukaan.* Yksi sekeli on 20 geraa.*+ 48 Sinun on annettava Aaronille ja hänen pojilleen raha lunastushinnaksi niistä, jotka ylittävät leeviläisten määrän.” 49 Silloin Mooses otti lunnasrahan niistä, jotka ylittivät leeviläisillä lunastetun määrän. 50 Hän otti rahan israelilaisten esikoisista, 1 365 sekeliä pyhäkön vakiosekelin mukaan. 51 Sitten Mooses antoi lunastushinnaksi maksetun rahan Aaronille ja hänen pojilleen Jehovan sanan* mukaan, niin kuin Jehova oli Moosesta käskenyt.

4 Jehova sanoi Moosekselle ja Aaronille: 2 ”Leevin poikien joukossa olevat Kehatin pojat+ tulee laskea sukujensa ja sukukuntansa mukaan, 3 kaikki 30–50-vuotiaat,+ jotka on määrätty kohtaamisteltalla työskentelevien ryhmään.+

4 Kehatin pojat suorittavat kohtaamisteltalla seuraavaa palvelusta,+ joka on erittäin pyhää: 5 Kun leiri on lähdössä liikkeelle, Aaron ja hänen poikansa menevät sisään, ottavat alas väliverhon+ ja peittävät sillä laintaulujen* arkun.+ 6 He panevat sen päälle hylkeennahkapeitteen ja päällimmäiseksi sinisen kankaan ja asettavat paikoilleen sen kantotangot.+

7 He myös levittävät sinisen kankaan uhrileipäpöydälle*+ ja panevat sille vadit, kupit, maljat ja juomauhrikannut.+ Pöydällä tulee aina olla vakituinen leipäuhri.+ 8 He levittävät niiden päälle karmiininpunaisen kankaan, peittävät sen hylkeennahkapeitteellä ja asettavat pöydän kantotangot+ paikoilleen. 9 He ottavat sinisen kankaan ja peittävät lampunjalan+ sekä sen lamput,+ lamppupihdit, tuliastiat+ ja kaikki astiat, joista kaadetaan öljyä lamppuihin. 10 He käärivät sen ja kaikki sen välineet hylkeennahkapeitteeseen ja panevat sen kantotangon varaan. 11 He levittävät sinisen kankaan kultaisen alttarin+ päälle, peittävät sen hylkeennahkapeitteellä ja asettavat sen kantotangot+ paikoilleen. 12 Sitten he ottavat kaikki välineet,+ joita he käyttävät säännöllisesti palveluksessa pyhässä paikassa, käärivät ne siniseen kankaaseen, peittävät ne hylkeennahkapeitteellä ja panevat ne kantotangon varaan.

13 Heidän tulee poistaa alttarista tuhka*+ ja levittää alttarin päälle purppuranvärinen villakangas. 14 He panevat alttarin päälle kaikki välineet, joita he käyttävät palvellessaan sen äärellä: tuliastiat, haarukat, lapiot ja maljat, kaikki alttarivälineet.+ Heidän on levitettävä niiden päälle hylkeennahkapeite ja asetettava alttarin kantotangot+ paikoilleen.

15 Aaronin ja hänen poikiensa on peitettävä pyhäkkö+ ja kaikki pyhäkön välineet, kun leiri on lähdössä liikkeelle. Sen jälkeen Kehatin pojat tulevat kantamaan ne,+ mutta he eivät saa koskea pyhäkköön, etteivät kuolisi.+ Nämä ovat kohtaamistelttaan liittyvät Kehatin poikien velvollisuudet.*

16 Eleasarin,+ pappi Aaronin pojan, vastuulla ovat valaisimen öljy,+ hyväntuoksuinen suitsuke,+ vakituinen viljauhri ja voiteluöljy.+ Hän valvoo koko pyhäkkötelttaa ja kaikkea siellä olevaa, nimittäin itse telttaa ja sen välineitä.”

17 Jehova sanoi edelleen Moosekselle ja Aaronille: 18 ”Älkää antako kehatilaissukujen heimon+ hävitä leeviläisten joukosta, 19 vaan tehkää heille näin, jotta he jäisivät eloon eivätkä kuolisi lähestyessään erittäin pyhiä esineitä:+ Aaron ja hänen poikansa menevät sisään ja määräävät, mitä kukin heistä tekee ja mitä kunkin on kannettava. 20 Sisään mennessään nämä eivät saa katsoa pyhiä esineitä hetkeäkään, etteivät kuolisi.”+

21 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 22 ”Gersonin pojat+ tulee laskea sukukuntansa ja sukujensa mukaan. 23 Sinun tulee luetteloida kaikki 30–50-vuotiaat, jotka on määrätty kohtaamisteltalla palvelevien ryhmään. 24 Gersonilaissuvut huolehtivat seuraavista tehtävistä ja kuormista:+ 25 he kantavat pyhäkköteltan telttakankaat,+ kohtaamisteltan, sen peitteen, päällimmäisenä olevan hylkeennahkapeitteen,+ kohtaamisteltan sisäänkäynnin verhon,+ 26 esipihan verhot,+ pyhäkkötelttaa ja alttaria ympäröivän esipihan sisäänkäynnin verhon,+ niiden köydet sekä kaikki välineet ja tarvikkeet, mitä siihen liittyvässä palveluksessa käytetään. Tämä on heidän tehtävänsä. 27 Aaronin ja hänen poikiensa tulee valvoa kaikkia gersonilaisten+ tehtäviä ja kuormia. Teidän on annettava kaikki nämä kuormat heidän vastuulleen. 28 Gersonilaissukujen vastuuna on huolehtia näistä tehtävistä kohtaamisteltalla+ pappi Aaronin pojan Itamarin+ johdolla.

29 Sinun tulee luetteloida Merarin pojat+ sukujensa ja sukukuntansa mukaan. 30 Sinun tulee luetteloida kaikki 30–50-vuotiaat, jotka on määrätty kohtaamisteltalla palvelevien ryhmään. 31 Heidän kohtaamistelttaan liittyvänä velvollisuutenaan on kantaa+ pyhäkköteltan kehikot,+ poikkitangot,+ pylväät+ ja jalustat+ 32 samoin kuin ympäröivän esipihan pylväät,+ niiden jalustat,+ vaarnat+ ja köydet sekä kaikki niiden varusteet ja kaikki, mitä tarvitaan tässä palveluksessa. Antakaa heille nimeltä mainiten varusteet, jotka heidän velvollisuutenaan on kantaa. 33 Näin Merarin poikien sukujen+ tulee palvella kohtaamisteltalla pappi Aaronin pojan Itamarin johdolla.”+

34 Sitten Mooses ja Aaron sekä kansan päämiehet+ luetteloivat kehatilaisten+ pojat sukujensa ja sukukuntansa mukaan, 35 kaikki 30–50-vuotiaat, jotka oli määrätty kohtaamisteltalla palvelevien ryhmään.+ 36 Luetteloituja oli suvuittain kaikkiaan 2 750.+ 37 Kehatilaissuvuista luetteloitiin kaikki nämä kohtaamisteltalla palvelevat. Mooses ja Aaron luetteloivat heidät sen käskyn mukaan, jonka Jehova oli antanut Mooseksen välityksellä.+

38 Gersonin pojat+ luetteloitiin sukujensa ja sukukuntansa mukaan, 39 kaikki 30–50-vuotiaat, jotka oli määrätty kohtaamisteltalla palvelevien ryhmään. 40 Luetteloituja oli sukujensa ja sukukuntansa mukaan kaikkiaan 2 630.+ 41 Näin luetteloitiin Gersonin poikien suvuista kaikki ne, jotka palvelivat kohtaamisteltalla. Mooses ja Aaron luetteloivat heidät Jehovan käskystä.+

42 Merarin pojat luetteloitiin sukujensa ja sukukuntansa mukaan, 43 kaikki 30–50-vuotiaat, jotka oli määrätty kohtaamisteltalla palvelevien ryhmään.+ 44 Luetteloituja oli suvuittain kaikkiaan 3 200.+ 45 Näin luetteloitiin Merarin poikien suvut. Mooses ja Aaron luetteloivat heidät sen käskyn mukaan, jonka Jehova oli antanut Mooseksen välityksellä.+

46 Mooses ja Aaron sekä Israelin päämiehet luetteloivat kaikki nämä leeviläiset sukujensa ja sukukuntiensa mukaan. 47 He olivat 30–50-vuotiaita, ja kaikki oli määrätty palvelemaan ja kantamaan kuormia kohtaamisteltan yhteydessä.+ 48 Luetteloituja oli kaikkiaan 8 580.+ 49 Heidät luetteloitiin kullekin määrätyn palveluksen ja kuorman mukaan Jehovan käskystä, joka annettiin Mooseksen välityksellä. Heidät luetteloitiin niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

5 Jehova sanoi vielä Moosekselle: 2 ”Käske israelilaisten lähettää pois leiristä jokainen spitaalinen,+ jokainen, jolla on vuotoa,+ ja jokainen kuolleen ihmisen* takia epäpuhdas.+ 3 Onpa hän mies tai nainen, hänet tulee lähettää pois. Hänet tulee lähettää leirin ulkopuolelle, ettei hän saastuttaisi+ kansani leirejä, koska minä asun heidän keskellään.”+ 4 Israelilaiset tekivät niin ja lähettivät heidät leirin ulkopuolelle. Aivan kuten Jehova oli käskenyt Moosesta, niin israelilaiset tekivät.

5 Jehova sanoi Moosekselle edelleen: 6 ”Sano israelilaisille: ’Jos mies tai nainen tekee jonkin ihmisille tyypillisen synnin ja toimii uskottomasti Jehovaa kohtaan, hänestä* tulee syyllinen.+ 7 Hänen* on tunnustettava+ syntinsä, korvattava kokonaan se, mihin hän on syyllistynyt, ja lisättävä korvaukseen viidennes sen arvosta.+ Hänen on annettava se sille, jolle hän on tehnyt vääryyttä. 8 Jos uhrilla ei kuitenkaan ole lähisukulaista, jolle korvaus annettaisiin, se tulee antaa Jehovalle ja se kuuluu papille sovituspässin lisäksi, jonka avulla tämä toimittaa hänelle sovituksen.+

9 Pappi saa jokaisen pyhän lahjoituksen,+ jonka israelilaiset tuovat hänelle.+ 10 Kunkin pyhät uhrilahjat tulevat papin omaksi. Mitä kukin papille antaakin, se kuuluu tälle.’”

11 Jehova sanoi Moosekselle edelleen: 12 ”Sano israelilaisille: ’Jos jonkun miehen vaimo toimii väärin ja on uskoton hänelle, 13 niin että toinen mies makaa hänen kanssaan,+ mutta hänen miehensä ei tiedä siitä eikä asia paljastu, ja vaimo on tullut saastaiseksi, mutta häntä vastaan ei ole todistajaa eikä hän ole jäänyt kiinni, on toimittava seuraavasti: 14 Kun mies tulee mustasukkaiseksi ja epäilee vaimonsa uskollisuutta, olipa tämä tullut saastaiseksi tai ei, 15 miehen on tuotava vaimonsa papin luo mukanaan uhrilahja tämän puolesta, kymmenesosa eefaa* ohrajauhoja. Hän ei saa kaataa sille öljyä eikä panna sen päälle suitsutuspihkaa, koska se on mustasukkaisuutta koskeva viljauhri, syyllisyydestä muistuttava viljauhri.

16 Pappi tuo vaimon seisomaan Jehovan eteen.+ 17 Pappi laittaa pyhää vettä saviastiaan, minkä jälkeen hän ottaa tomua pyhäkköteltan lattialta ja panee sitä veteen. 18 Pappi asettaa naisen seisomaan Jehovan eteen, päästää hänen hiuksensa vapaaksi ja panee hänen kämmenilleen syyllisyydestä muistuttavan viljauhrin, mustasukkaisuutta koskevan viljauhrin,+ ja papilla on kädessään kirouksen tuottava karvas vesi.+

19 Sitten pappi panee naisen vannomaan sanomalla hänelle: ”Jos kukaan toinen mies ei ole maannut kanssasi ollessasi aviomiehen vallan alaisuudessa+ etkä ole toiminut väärin ja tullut saastaiseksi, älköön tämä kirouksen tuottava karvas vesi vaikuttako sinuun. 20 Mutta jos ollessasi aviomiehen vallan alaisuudessa olet toiminut väärin ja tullut saastaiseksi makaamalla jonkun toisen miehen kanssa+ aviomiehesi lisäksi...” 21 Pappi panee sitten naisen vannomaan valan, johon sisältyy kirous, ja sanoo hänelle: ”Tehköön Jehova sinusta kansalle esimerkin, joka mainitaan kirouksissa ja valoissa, kun Jehova antaa lanteidesi* surkastua* ja vatsasi paisua. 22 Tämä vesi, joka tuottaa kirouksen, menee sisuksiisi ja paisuttaa vatsasi ja surkastuttaa lanteesi.” Naisen on sanottava tähän: ”Aamen! Aamen!”*

23 Sitten papin on kirjoitettava nämä kiroukset kirjaan ja pestävä ne pois karvaaseen veteen. 24 Seuraavaksi papin on juotettava naiselle karvas vesi, joka tuottaa kirouksen, ja se menee häneen karvain seurauksin. 25 Papin on otettava mustasukkaisuutta koskeva viljauhri+ naisen kädestä, heilutettava sitä Jehovan edessä ja tuotava se lähelle alttaria. 26 Papin on otettava viljauhrista koko uhria edustava kourallinen, pantava se alttarille savuamaan+ ja juotettava sen jälkeen vesi naiselle. 27 Kun hän on juottanut naiselle veden, niin jos tämä on tullut saastaiseksi olemalla uskoton miehelleen, kirouksen tuottava vesi menee häneen karvain seurauksin ja hänen vatsansa paisuu ja lanteensa* surkastuvat,* ja hänestä tulee kansalle esimerkki, joka mainitaan kirouksissa. 28 Mutta jos nainen ei ole tullut saastaiseksi vaan on puhdas, hänelle ei tule tällaista rangaistusta, ja hän voi tulla raskaaksi ja saada jälkeläisiä.

29 Tämä on laki mustasukkaisuudesta.+ Sitä noudatetaan silloin, kun nainen ollessaan aviomiehen vallan alaisuudessa toimii väärin ja tulee saastaiseksi 30 tai kun mies tulee mustasukkaiseksi ja epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Hänen tulee asettaa vaimonsa seisomaan Jehovan eteen, ja papin on tehtävä naiselle kaikki, mitä tässä laissa käsketään. 31 Mies on syytön, mutta vaimo vastaa syyllisyydestään.’”

6 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 2 ”Sano israelilaisille: ’Jos mies tai nainen antaa erikoislupauksen elää nasiirina*+ Jehovalle, 3 hänen tulee pysyä erossa viinistä ja muista alkoholijuomista. Hän ei saa juoda viinistä eikä mistään muustakaan alkoholista valmistettua etikkaa.+ Hän ei saa juoda mitään viinirypäleistä tehtyä nestettä eikä syödä rypäleitä, olivatpa ne tuoreita tai kuivattuja. 4 Koko nasiiriusaikanaan hän ei saa syödä mitään, mitä on valmistettu viiniköynnöksestä, raaoista rypäleistä aina kuoriin asti.

5 Koko sinä aikana, jonka hän on lupautunut olemaan nasiiri, partaveitsi ei saa koskettaa hänen päätään.+ Hänen tulee pysyä pyhänä antamalla hiustensa kasvaa, kunnes aika, jonka hän on erottautuneena Jehovalle, päättyy. 6 Koko sinä aikana, jonka hän on erottautuneena Jehovalle, hän ei saa tulla lähelle kuollutta ihmistä.* 7 Hän ei saa saastuttaa itseään, vaikka hänen isänsä, äitinsä, veljensä tai sisarensa kuolisi,+ sillä hänellä on päässään merkki siitä, että hän on Jumalan nasiiri.

8 Hän on Jehovalle pyhä koko nasiiriusaikansa. 9 Mutta jos joku kuolisi yllättäen hänen läheisyydessään,+ niin että hän saastuttaa hiuksensa, jotka ovat merkkinä Jumalalle erottautumisesta,* hänen on ajeltava päänsä+ sinä päivänä, jona hänen puhdistumisensa vahvistetaan. Hänen on ajeltava se seitsemäntenä päivänä. 10 Kahdeksantena päivänä hänen pitää tuoda kaksi turturikyyhkyä tai kaksi kyyhkysenpoikaa papille kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo. 11 Pappi valmistaa toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi ja toimittaa hänelle sovituksen tuota kuollutta ihmistä* koskevan synnin vuoksi.+ Sitten hänen on samana päivänä pyhitettävä päänsä. 12 Hänen on erottauduttava uudelleen Jehovalle siksi ajaksi, jonka hän oli aiemmin luvannut olla nasiirina, ja tuotava ensimmäisellä vuodellaan oleva nuori pässi syyllisyysuhriksi. Edeltävää aikaa ei lasketa, koska hän saastutti nasiiriutensa.

13 Tämä on nasiirilaki: Kun hänen nasiiriusaikansa+ päättyy, hänet tulee tuoda kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo. 14 Hänen on tuotava sinne uhrilahjana Jehovalle yksi virheetön ensimmäisellä vuodellaan oleva nuori pässi polttouhriksi,+ yksi virheetön ensimmäisellä vuodellaan oleva naaraskaritsa syntiuhriksi,+ yksi virheetön pässi yhteysuhriksi,+ 15 korillinen hienoista jauhoista tehtyjä happamattomia reikäleipiä, joiden valmistuksessa on käytetty öljyä, ja öljyllä voideltuja ohuita happamattomia leipiä sekä niihin kuuluvat vilja-+ ja juomauhrit.+ 16 Pappi tuo ne Jehovan eteen ja uhraa hänen syntiuhrinsa ja polttouhrinsa. 17 Hän uhraa Jehovalle pässin yhteysuhriksi ja sen ohella korillisen happamattomia leipiä samoin kuin siihen kuuluvan vilja-+ ja juomauhrin.

18 Nasiirin on sitten ajeltava leikkaamattomat hiuksensa*+ kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona, otettava hiukset, jotka kasvoivat hänen ollessaan nasiirina, ja pantava ne yhteysuhrin alla olevaan tuleen. 19 Papin on otettava pässin keitetty+ lapa, yksi happamaton reikäleipä korista ja yksi ohut happamaton leipä ja pantava ne nasiirin kämmenille sen jälkeen kun häneltä on ajeltu pois hänen nasiiriutensa merkki. 20 Papin on heilutettava niitä heilutusuhrina Jehovan edessä.+ Se on papille kuuluva pyhä osuus samoin kuin heilutusuhrin rintaliha ja lahjoitettu reisi.+ Sen jälkeen nasiiri saa juoda viiniä.

21 Tämä on laki nasiirista,+ joka antaa juhlallisen lupauksen: jos hän lupaa antaa ja pystyy varojensa perusteella antamaan Jehovalle uhrilahjan sen lisäksi, mitä häneltä nasiirina vaaditaan, hänen on täytettävä lupauksensa kunnioituksesta nasiirilakia kohtaan.’”

22 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 23 ”Sano Aaronille ja hänen pojilleen: ’Teidän tulee siunata+ Israelin kansa seuraavin sanoin:

24 ”Jehova siunatkoon sinua+ ja suojelkoon sinua.

25 Jehova antakoon kasvojensa valon loistaa yllesi+ ja olkoon sinulle myötämielinen.

26 Jehova katsokoon sinuun hyväksyvästi* ja antakoon sinulle rauhan.”’+

27 Heidän on käytettävä nimeäni siunatessaan Israelin kansaa,+ jotta minä siunaisin heitä.”+

7 Sinä päivänä, jona Mooses sai valmiiksi pyhäkköteltan,+ hän voiteli+ ja pyhitti sen samoin kuin kaikki sen kalusteet sekä alttarin ja kaikki sen välineet.+ Hänen voideltuaan ja pyhitettyään ne+ 2 Israelin sukujen päämiehet+ toivat uhrilahjan. Nämä luettelointia valvovat heimojen päämiehet 3 toivat uhrilahjaksi Jehovan eteen kuudet katetut vankkurit ja 12 härkää, yhdet vankkurit aina kahdelta päämieheltä ja yhden sonnin* kultakin. He toivat ne pyhäkköteltan eteen. 4 Jehova sanoi Moosekselle: 5 ”Ota ne heiltä vastaan, koska niitä käytetään palveluksessa kohtaamisteltalla, ja sinun on annettava ne leeviläisille, kullekin sen mukaan, mitä hän tarvitsee tehtävissään.”

6 Niin Mooses otti vankkurit ja naudat vastaan ja antoi ne leeviläisille. 7 Hän antoi kahdet vankkurit ja neljä härkää Gersonin pojille sen mukaan, mitä he tarvitsivat tehtävissään,+ 8 ja hän antoi neljät vankkurit ja kahdeksan härkää Merarin pojille sen mukaan, mitä he tarvitsivat tehtävissään. Ne olivat pappi Aaronin pojan Itamarin valvonnassa.+ 9 Kehatin pojille hän ei kuitenkaan antanut mitään, koska heidän tehtävänsä liittyivät pyhäkköpalvelukseen+ ja he kantoivat pyhät esineet olallaan.+

10 Päämiehet toivat lahjansa alttarin vihkiäisiin+ silloin kun se voideltiin. Kun päämiehet toivat uhrilahjansa alttarin eteen, 11 Jehova sanoi Moosekselle: ”Kunakin päivänä yksi päämies tuo uhrilahjansa alttarin vihkiäisiin.”

12 Ensimmäisenä päivänä toi uhrilahjansa Amminadabin poika Nahson+ Juudan heimosta. 13 Hänen uhrilahjanaan oli yksi 130 sekeliä* painava hopeavati ja yksi 70 sekeliä painava hopeamalja pyhäkön vakiosekelin mukaan,*+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 14 yksi 10 sekeliä painava kultainen kuppi* täynnä suitsuketta, 15 yksi nuori sonni, yksi pässi ja yksi ensimmäisellä vuodellaan oleva uroskaritsa polttouhriksi,+ 16 yksi nuori vuohi syntiuhriksi+ 17 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Amminadabin pojan Nahsonin+ uhrilahja.

18 Toisena päivänä uhrilahjansa toi Suarin poika Netanel,+ Isaskarin päämies. 19 Hän toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 20 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 21 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 22 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 23 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Suarin pojan Netanelin uhrilahja.

24 Kolmantena päivänä Helonin poika Eliab,+ Sebulonin poikien päämies, 25 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 26 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 27 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 28 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 29 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Helonin pojan Eliabin+ uhrilahja.

30 Neljäntenä päivänä Sedeurin poika Elisur,+ Ruubenin poikien päämies, 31 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 32 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 33 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 34 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 35 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Sedeurin pojan Elisurin+ uhrilahja.

36 Viidentenä päivänä Surisaddain poika Selumiel,+ Simeonin poikien päämies, 37 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 38 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 39 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 40 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 41 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Surisaddain pojan Selumielin+ uhrilahja.

42 Kuudentena päivänä Deuelin poika Eljasaf,+ Gadin poikien päämies, 43 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 44 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 45 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 46 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 47 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Deuelin pojan Eljasafin+ uhrilahja.

48 Seitsemäntenä päivänä Ammihudin poika Elisama,+ Efraimin poikien päämies, 49 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 50 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 51 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 52 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 53 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Ammihudin pojan Elisaman+ uhrilahja.

54 Kahdeksantena päivänä Pedasurin poika Gamaliel,+ Manassen poikien päämies, 55 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 56 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 57 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 58 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 59 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Pedasurin pojan Gamalielin+ uhrilahja.

60 Yhdeksäntenä päivänä Gideonin poika Abidan,+ Benjaminin poikien päämies,+ 61 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 62 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 63 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 64 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 65 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Gideonin pojan Abidanin+ uhrilahja.

66 Kymmenentenä päivänä Ammisaddain poika Ahieser,+ Danin poikien päämies, 67 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 68 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 69 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 70 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 71 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Ammisaddain pojan Ahieserin+ uhrilahja.

72 Yhdentenätoista päivänä Okranin poika Pagiel,+ Asserin poikien päämies, 73 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 74 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 75 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 76 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 77 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Okranin pojan Pagielin+ uhrilahja.

78 Kahdentenatoista päivänä Enanin poika Ahira,+ Naftalin poikien päämies, 79 toi uhrilahjanaan yhden 130 sekeliä painavan hopeavadin ja yhden 70 sekeliä painavan hopeamaljan pyhäkön vakiosekelin mukaan,+ molemmat täynnä viljauhriksi tarkoitettuja hienoja jauhoja, joihin oli sekoitettu öljyä,+ 80 yhden 10 sekeliä painavan kultaisen kupin täynnä suitsuketta, 81 yhden nuoren sonnin, yhden pässin ja yhden ensimmäisellä vuodellaan olevan uroskaritsan polttouhriksi,+ 82 yhden nuoren vuohen syntiuhriksi+ 83 sekä kaksi nautaa, viisi pässiä, viisi pukkia ja viisi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.+ Tämä oli Enanin pojan Ahiran+ uhrilahja.

84 Sinä päivänä, jona alttari voideltiin, Israelin päämiehiltä tuli alttarin vihkiäisuhrilahjaksi+ 12 hopeavatia, 12 hopeamaljaa ja 12 kultaista kuppia.+ 85 Kukin hopeavati painoi 130 sekeliä ja kukin malja painoi 70 sekeliä, joten astioissa oli hopeaa pyhäkön vakiosekelin mukaan+ 2 400 sekeliä. 86 Suitsuketta täynnä olevat 12 kultaista kuppia painoivat kukin 10 sekeliä pyhäkön vakiosekelin mukaan, joten niissä oli kultaa kaikkiaan 120 sekeliä. 87 Karjaeläimiä tuotiin polttouhriksi kaikkiaan 12 sonnia, 12 pässiä ja 12 vuoden vanhaa uroskaritsaa viljauhreineen ja syntiuhriksi 12 nuorta vuohta 88 sekä yhteysuhriksi kaikkiaan 24 sonnia, 60 pässiä, 60 pukkia ja 60 vuoden vanhaa uroskaritsaa. Tämä oli alttarin vihkiäisuhrilahja,+ joka annettiin sen voitelemisen+ jälkeen.

89 Aina kun Mooses meni kohtaamistelttaan puhumaan Jumalan kanssa,*+ hän kuuli äänen, joka puhutteli häntä laintaulujen* arkun kannen+ yläpuolelta, kahden kerubin+ välistä, ja Jumala puhui hänelle.

8 Jehova sanoi Moosekselle: 2 ”Sano Aaronille: ’Aina kun sytytät lampunjalan seitsemän lamppua, niiden tulee valaista lampunjalan edustaa.’”+ 3 Aaron teki niin. Hän sytytti lampunjalan+ lamput valaisemaan sen edustaa, niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. 4 Lampunjalka oli taottu kullasta; se oli takomatyötä vartta ja kukkia myöten.+ Se oli tehty sen näyn mukaan,+ jonka Jehova oli antanut Moosekselle.

5 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 6 ”Ota leeviläiset israelilaisten keskuudesta ja puhdista heidät.+ 7 Sinun on puhdistettava heidät näin: Pirskota heidän päälleen synnistä puhdistavaa vettä, ja heidän on ajeltava partaveitsellä koko ruumiinsa, pestävä vaatteensa ja puhdistauduttava.+ 8 Sitten he ottavat nuoren sonnin+ ja siihen kuuluvana viljauhrina+ hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, ja sinun tulee ottaa syntiuhriksi+ toinen nuori sonni. 9 Sinun on tuotava leeviläiset kohtaamisteltan eteen ja koottava kaikki israelilaiset.+ 10 Kun tuot leeviläiset Jehovan eteen, israelilaisten on laskettava kätensä heidän päälleen.+ 11 Aaronin on asetettava leeviläiset Jehovan eteen* israelilaisista otettuna heilutusuhrina,+ ja he huolehtivat Jehovalle suoritettavasta palveluksesta.+

12 Sitten leeviläiset laskevat kätensä sonnien pään päälle.+ Uhraa sen jälkeen toinen syntiuhriksi ja toinen polttouhriksi Jehovalle sovituksen toimittamiseksi+ leeviläisille. 13 Aseta leeviläiset Aaronin ja hänen poikiensa eteen ja anna heidät* heilutusuhrina Jehovalle. 14 Sinun on otettava leeviläiset erilleen israelilaisista, ja heistä tulee minun omiani.+ 15 Myöhemmin leeviläiset tulevat palvelemaan kohtaamisteltan luona. Näin sinun on puhdistettava heidät ja annettava heidät heilutusuhriksi.* 16 He ovat israelilaisista minulle lahjaksi annettuja. Minä otan heidät itselleni israelilaisten kaikkien esikoisten* sijaan.+ 17 Jokainen israelilaisten esikoinen, niin ihmisten kuin kotieläintenkin, on minun.+ Minä pyhitin heidät itselleni sinä päivänä, jona surmasin jokaisen esikoisen Egyptin maassa.+ 18 Minä otan leeviläiset israelilaisten kaikkien esikoisten sijaan. 19 Minä annan leeviläiset israelilaisista Aaronille ja hänen pojilleen lahjoiksi palvelemaan israelilaisten puolesta kohtaamisteltalla+ ja toimittamaan sovituksen israelilaisille, jottei heitä kohtaisi vitsaus+ sen vuoksi, että he tulevat lähelle pyhää paikkaa.”

20 Näin Mooses ja Aaron sekä kaikki israelilaiset tekivät leeviläisille. Israelilaiset tekivät heille aivan niin kuin Jehova oli käskenyt Mooseksen tehdä heille. 21 Niin leeviläiset puhdistautuivat ja pesivät vaatteensa,+ minkä jälkeen Aaron asetti heidät heilutusuhrina Jehovan eteen.*+ Sitten Aaron toimitti heille sovituksen puhdistaakseen heidät.+ 22 Sen jälkeen leeviläiset tulivat suorittamaan palvelustaan kohtaamisteltalla Aaronin ja hänen poikiensa edessä. Leeviläisille tehtiin niin kuin Jehova oli käskenyt Mooseksen tehdä heille.

23 Jehova sanoi sitten Moosekselle: 24 ”Leeviläisiin soveltuu tämä: 25-vuotiaana mies liittyy niihin, jotka palvelevat kohtaamisteltalla, 25 mutta täytettyään 50 vuotta hän jää pois palvelusryhmästä eikä enää jatka palvelustaan. 26 Hän voi auttaa veljiään, jotka huolehtivat velvollisuuksistaan kohtaamisteltalla, mutta hän ei saa suorittaa siellä palvelusta. Näin sinun on toimittava leeviläisten ja heidän velvollisuuksiensa suhteen.”+

9 Toisena vuonna Egyptin maasta lähdön jälkeen, vuoden ensimmäisessä kuussa,+ Jehova sanoi Moosekselle Siinain erämaassa: 2 ”Israelilaisten tulee valmistaa pesah-uhri*+ määräaikana.+ 3 Teidän tulee valmistaa se määräaikana, tämän kuun 14. päivänä iltahämärissä.* Teidän tulee valmistaa se kaikkien sitä koskevien säädösten ja menettelytapojen mukaisesti.”+

4 Silloin Mooses käski israelilaisia valmistamaan pesah-uhrin. 5 He valmistivat pesah-uhrin Siinain erämaassa ensimmäisen kuun 14. päivänä iltahämärissä.* Israelilaiset tekivät aivan niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

6 Eräät miehet olivat kuitenkin koskeneet kuolleeseen ruumiiseen* ja tulleet epäpuhtaiksi,+ niin etteivät he voineet valmistaa pesah-uhria tuona päivänä. Siksi he tulivat sinä päivänä Mooseksen ja Aaronin eteen+ 7 ja sanoivat Moosekselle: ”Olemme epäpuhtaita, koska olemme koskeneet kuolleeseen ruumiiseen.* Pitäisikö sen estää meitä tuomasta määräaikana uhrilahjaa Jehovalle muiden israelilaisten kanssa?”+ 8 Silloin Mooses sanoi heille: ”Odottakaa siinä, kunnes saan kuulla, minkä käskyn Jehova antaa teistä.”+

9 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 10 ”Sano israelilaisille: ’Vaikka jotkut teistä tai teidän jälkeläisistänne tulisivat epäpuhtaiksi koskemalla kuolleeseen ruumiiseen*+ tai olisivat kaukana matkalla, heidän on silti valmistettava pesah-uhri Jehovalle. 11 Heidän tulee valmistaa se toisen kuun+ 14. päivänä iltahämärissä.* Heidän tulee syödä se happamattoman leivän ja kitkerien yrttien kera.+ 12 He eivät saa jättää mitään siitä aamuksi,+ eikä heidän pidä murtaa siitä yhtään luuta.+ Heidän tulee valmistaa se kaikkien pesahia koskevien säädösten mukaan. 13 Jos kuitenkin joku on puhdas eikä ole matkoilla mutta laiminlyö pesah-uhrin valmistamisen, hänet* on poistettava* kansansa keskuudesta,+ koska hän ei ole tuonut Jehovan uhrilahjaa määräaikana. Hän vastaa synnistään.

14 Jos luonanne asuu joku ulkomaalainen, hänenkin on valmistettava pesah-uhri Jehovalle.+ Hänen tulee valmistaa se pesahia koskevien säädösten ja menettelytapojen mukaan.+ Teillä – niin ulkomaalaisella kuin maan syntyperäiselläkin asukkaalla – tulee olla sama säädös.’”+

15 Sinä päivänä, jona pyhäkköteltta, laintaulujen* teltta, pystytettiin,+ pilvi peitti sen, mutta illasta aamuun asti sen yllä näkyi jokin tulen kaltainen.+ 16 Näin oli aina: pilvi peitti sen päivällä ja jokin tulen kaltainen yöllä.+ 17 Aina kun pilvi kohosi teltan yltä, israelilaiset lähtivät heti liikkeelle,+ ja minne pilvi jäi, sinne israelilaiset leiriytyivät.+ 18 Jehovan käskystä israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja Jehovan käskystä he leiriytyivät.+ Niin kauan kuin pilvi pysyi pyhäkköteltan yllä, heidän leirinsä pysyi paikallaan. 19 Kun pilvi pysyi pyhäkköteltan yllä monta päivää, israelilaiset tottelivat Jehovaa eivätkä lähteneet liikkeelle.+ 20 Joskus pilvi pysyi pyhäkköteltan yllä joitakin päiviä. Jehovan käskystä heidän leirinsä pysyi paikallaan, ja Jehovan käskystä he lähtivät liikkeelle. 21 Joskus pilvi oli paikallaan vain illasta aamuun, ja kun se aamulla kohosi, he lähtivät liikkeelle. Kohosipa pilvi päivällä tai yöllä, he lähtivät liikkeelle.+ 22 Israelilaiset olivat leiriytyneinä niin kauan kuin pilvi oli pyhäkköteltan yllä eivätkä lähteneet liikkeelle, pysyipä se sen yllä kaksi päivää, kuukauden tai pitempään. Mutta kun se kohosi, he lähtivät liikkeelle. 23 Jehovan käskystä he leiriytyivät, ja Jehovan käskystä he lähtivät liikkeelle. He täyttivät velvollisuutensa Jehovaa kohtaan sen käskyn mukaan, jonka Jehova oli antanut Mooseksen välityksellä.

10 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 2 ”Tao itsellesi kaksi hopeatrumpettia+ ja soita niitä, kun kansa on kutsuttava koolle ja kun leiri on purettava. 3 Kun puhalletaan niihin molempiin, koko kansan on kokoonnuttava luoksesi kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo.+ 4 Jos puhalletaan vain toiseen, ainoastaan päämiesten, jotka johtavat Israelin tuhansia, on kokoonnuttava luoksesi.+

5 Kun puhalletaan vaihtuvaääninen soitto, itäpuolella olevien leirien+ on lähdettävä liikkeelle. 6 Kun vaihtuvaääninen soitto puhalletaan toisen kerran, eteläpuolella olevien leirien+ on lähdettävä liikkeelle. Tällainen soitto tulee puhaltaa joka kerta, kun jokin leirikunta lähtee liikkeelle.

7 Kun seurakunta kutsutaan koolle, trumpetteihin tulee puhaltaa,+ mutta ei vaihtuvaäänistä soittoa. 8 Aaronin poikien, pappien, tulee puhaltaa trumpetteihin.+ Tämä on teille pysyvä säädös sukupolvesta toiseen.

9 Jos lähdette maassanne sotaan teitä ahdistelevaa sortajaa vastaan, trumpeteilla on soitettava taistelukutsu.+ Silloin Jumalanne Jehova muistaa teidät ja teidät pelastetaan vihollisiltanne.

10 Trumpetteihin on puhallettava myös iloisissa tilaisuuksissa+ – juhlissa+ ja joka kuukauden alussa – uhratessanne polttouhrejanne+ ja yhteysuhrejanne.+ Se saa Jumalanne muistamaan teidät. Minä olen Jehova, teidän Jumalanne.”+

11 Toisen vuoden toisen kuun 20. päivänä+ pilvi kohosi laintaulujen* pyhäkköteltan yläpuolelta.+ 12 Silloin israelilaiset lähtivät liikkeelle Siinain erämaasta lähtöjärjestyksessä,+ ja pilvi pysähtyi Paranin erämaassa.+ 13 Tämä oli ensimmäinen kerta, kun he lähtivät liikkeelle siinä järjestyksessä, jonka Jehova oli ilmoittanut Mooseksen välityksellä.+

14 Ensimmäisenä lähti liikkeelle Juudan poikien leiri, kolmesta heimosta koostuva osasto, joukko joukolta.* Sitä johti Amminadabin poika Nahson.+ 15 Isaskarin poikien heimoa* johti Suarin poika Netanel.+ 16 Sebulonin poikien heimoa johti Helonin poika Eliab.+

17 Kun pyhäkköteltta purettiin,+ liikkeelle lähtivät sitä kantavat Gersonin pojat+ ja Merarin pojat.+

18 Sitten lähti liikkeelle Ruubenin leirin kolmen heimon osasto joukko joukolta. Sitä johti Sedeurin poika Elisur.+ 19 Simeonin poikien heimoa johti Surisaddain poika Selumiel.+ 20 Gadin poikien heimoa johti Deuelin poika Eljasaf.+

21 Seuraavaksi lähtivät liikkeelle kehatilaiset, jotka kantoivat pyhäkön esineitä.+ Pyhäkköteltta oli pystytettävä ennen heidän saapumistaan.

22 Sen jälkeen lähti liikkeelle Efraimin poikien leirin kolmen heimon osasto joukko joukolta. Sitä johti Ammihudin poika Elisama.+ 23 Manassen poikien heimoa johti Pedasurin poika Gamaliel.+ 24 Benjaminin poikien heimoa johti Gideonin poika Abidan.+

25 Sitten lähti liikkeelle Danin poikien leirin kolmen heimon osasto joukko joukolta, ja se vartioi kaikkien leirien selustaa. Sitä johti Ammisaddain poika Ahieser.+ 26 Asserin poikien heimoa johti Okranin poika Pagiel.+ 27 Naftalin poikien heimoa johti Enanin poika Ahira.+ 28 Tässä järjestyksessä israelilaiset lähtivät joukkoineen aina liikkeelle.+

29 Sitten Mooses sanoi midianilaisen appensa Reuelin*+ pojalle Hobabille: ”Olemme lähdössä paikkaan, jonka Jehova on luvannut antaa meille.+ Tulethan mukaamme,+ niin kohtelemme sinua hyvin, sillä Jehova on luvannut Israelille hyvää.”+ 30 Mutta tämä vastasi: ”En tule vaan palaan omaan maahani sukulaisteni luo.” 31 Tähän Mooses sanoi: ”Ethän jätä meitä, sillä sinä tiedät, mihin meidän pitää erämaassa leiriytyä, ja voit olla oppaanamme.* 32 Jos tulet kanssamme,+ osoitamme sinulle varmasti samanlaista hyvyyttä kuin Jehova osoittaa meille.”

33 Niin he lähtivät Jehovan vuoren+ luota ja kulkivat kolme päivämatkaa, ja Jehovan liiton arkku+ kulki heidän edellään tuon kolmen päivän mittaisen matkan löytääkseen heille levähdyspaikan.+ 34 Jehovan pilvi+ oli heidän yläpuolellaan päivisin, kun he lähtivät leiripaikasta.

35 Aina kun arkkua lähdettiin kuljettamaan, Mooses sanoi: ”Nouse, oi Jehova!+ Hajaannuta vihollisesi ja aja pakoon vihamiehesi.” 36 Aina kun se laskettiin maahan, hän sanoi: ”Palaa, oi Jehova, Israelin lukemattomien* tuhansien+ luo.”

11 Kansa alkoi nyt valittaa katkerasti Jehovan edessä. Kun Jehova kuuli sen, hän vihastui. Jehova lähetti heitä vastaan tulen, joka alkoi hävittää ihmisiä leirin reunoilla. 2 Kun kansa alkoi huutaa apua Moosekselta, hän rukoili Jehovaa,+ ja tuli sammui. 3 Paikalle annettiin nimeksi Tabera,* koska Jehovan tuli oli leimahtanut heitä vastaan.+

4 Muut heidän keskuudessaan olevat*+ toivat julki itsekkäät halunsa,+ ja israelilaisetkin alkoivat jälleen itkeä ja sanoa: ”Kuka antaa meille lihaa syötäväksi?+ 5 Muistatteko, millaisia kaloja söimmekään Egyptissä ilmaiseksi – ja kurkkuja, vesimeloneja, purjoja, sipuleita ja valkosipuleita!+ 6 Mutta nyt me riudumme pois. Emme näe muuta kuin tuota mannaa.”+

7 Manna+ muuten muistutti korianterinsiemeniä+ ja näytti bdelliumpihkalta. 8 Kansa hajaantui aina keräämään sitä, ja sitä jauhettiin käsimyllyssä tai survottiin huhmareessa. Sitten se keitettiin padassa tai siitä valmistettiin pyöreitä leipiä.+ Se maistui öljyleivokselta. 9 Kun kaste laskeutui yöllä leiriin, mannakin laskeutui sinne.+

10 Mooses kuuli, kuinka perheissä itkettiin koko kansan keskuudessa; jokainen itki telttansa suulla. Silloin Jehova vihastui suuresti,+ ja Mooseskin suuttui. 11 Sitten Mooses sanoi Jehovalle: ”Miksi olet saattanut palvelijasi ahdinkoon? Miksi en ole saanut suosiotasi, vaan olet antanut koko tämän kansan minun taakakseni?+ 12 Minäkö tämän kansan olen siittänyt? Minäkö olen sen synnyttänyt, niin että sinun pitää käskeä minua: ’Kanna sitä sylissäsi niin kuin hoitaja kantaa pientä lasta’, ja minun pitää viedä se maahan, jonka vannoit antavasi heidän esi-isilleen?+ 13 Mistä minulla on antaa lihaa koko tälle kansalle? He itkevät jatkuvasti edessäni ja sanovat: ’Anna meille lihaa syötäväksi!’ 14 Minä en jaksa yksin huolehtia koko tästä kansasta. Se on minulle liikaa.+ 15 Jos aiot kohdella minua näin, surmaa minut mieluummin saman tien.+ Jos olen saanut suosiosi, älä anna minun kokea enempää ahdinkoa.”

16 Jehova vastasi Moosekselle: ”Kokoa minulle Israelin vanhimmista 70 miestä, joiden tiedät olevan kansan vanhimpia ja vastuullisia miehiä.+ Tuo heidät kohtaamisteltalle, ja heidän on seistävä siellä kanssasi. 17 Minä tulen sinne alas+ puhumaan kanssasi+ ja otan sinulla olevaa henkeä+ ja annan sitä heille. He auttavat sinua huolehtimaan kansasta, jottei sinun tarvitsisi kantaa taakkaa yksin.+ 18 Sinun tulee sanoa kansalle: ’Pyhittäytykää huomiseksi,+ koska te saatte varmasti syödä lihaa siksi että olette itkeneet Jehovan kuullen+ ja sanoneet: ”Kuka antaa meille lihaa syötäväksi? Egyptissä meillä oli paremmat oltavat.”+ Jehova antaa teille lihaa, ja silloin te syötte.+ 19 Te ette syö sitä yhtenä, kahtena, viitenä, kymmenenä ettekä kahtenakymmenenä päivänä 20 vaan kokonaisen kuukauden päivät, kunnes se tulee sieraimistanne ulos ja alkaa inhottaa teitä.+ Näin siksi että te hylkäsitte Jehovan, joka on teidän keskellänne, ja itkitte hänen edessään ja sanoitte: ”Miksi lähdimmekään Egyptistä!”’”+

21 Silloin Mooses sanoi: ”Kansaa, jonka keskuudessa olen, on 600 000 jalkamiestä,+ ja silti sinä sanot: ’Minä annan heille lihaa, ja siitä riittää heille syömistä koko kuukaudeksi’! 22 Vaikka heille teurastettaisiin katraat ja karjalaumat, riittäisikö se heille? Vaikka heille pyydystettäisiin kaikki meren kalat, riittäisikö sekään heille?”

23 Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Onko Jehovan käsi liian lyhyt?+ Kohta näet, tapahtuuko niin kuin sanon vai ei.”

24 Niin Mooses meni ulos kertomaan kansalle, mitä Jehova oli sanonut. Sen jälkeen hän kokosi kansan vanhimmista 70 miestä ja asetti heidät seisomaan teltan ympärille.+ 25 Sitten Jehova tuli alas pilvessä+ ja puhui Moosekselle,+ ja otettuaan tällä olevaa henkeä+ hän antoi sitä kullekin niistä 70 vanhimmasta. Heti kun henki laskeutui heihin, he alkoivat käyttäytyä kuin profeetat,*+ mutta toista kertaa niin ei tapahtunut.

26 Kaksi miehistä oli kuitenkin jäänyt leiriin. Heidän nimensä olivat Eldad ja Medad. Henki laskeutui heihinkin, koska he olivat niitä, joiden nimet oli merkitty muistiin, mutta he eivät olleet menneet teltalle. Niin he alkoivat käyttäytyä leirissä kuin profeetat. 27 Muuan nuori mies juoksi ilmoittamaan Moosekselle: ”Eldad ja Medad käyttäytyvät leirissä kuin profeetat!” 28 Silloin Nunin poika Joosua,+ joka oli palvellut Moosesta nuoresta asti, sanoi: ”Herrani Mooses, estä heitä!”+ 29 Mutta Mooses sanoi hänelle: ”Oletko huolestunut minun takiani? Kunpa koko Jehovan kansa olisi profeettoja ja Jehova antaisi henkeään heille!” 30 Myöhemmin Mooses palasi leiriin Israelin vanhinten kanssa.

31 Sitten Jehova nostatti tuulen, ja se alkoi ajaa mereltä viiriäisiä ja painaa niitä leirin ympärille+ noin päivämatkan yhteen suuntaan ja saman verran toiseen suuntaan, kaikkialle leirin ympärille. Niitä oli maan pinnalla noin kahden kyynärän* korkuinen kerros. 32 Silloin kansa oli jalkeilla koko sen päivän ja yön ja vielä seuraavankin päivän ja keräsi viiriäisiä. Kaikki keräsivät vähintään kymmenen homeria,* ja he levittivät niitä itseään varten joka puolelle leiriä. 33 Kun he vielä pureskelivat lihaa suussaan, Jehova vihastui heihin, ja Jehova alkoi lyödä kansaa aiheuttaen suuren joukkosurman.+

34 Sille paikalle annettiin nimeksi Kibrot-Hattaava,*+ koska sinne haudattiin ne, jotka olivat toimineet itsekkäiden halujensa mukaan.+ 35 Kibrot-Hattaavasta kansa lähti Haserotia kohti ja jäi sinne.+

12 Mirjam ja Aaron alkoivat puhua Moosesta vastaan hänen kuusilaisen vaimonsa takia. Hän oli nimittäin mennyt naimisiin kuusilaisen naisen kanssa.+ 2 He sanoivat: ”Onko Jehova puhunut vain Mooseksen välityksellä? Eikö hän ole puhunut myös meidän välityksellämme?”+ Jehova kuunteli, mitä he sanoivat.+ 3 Mooses oli ehdottomasti nöyrin* mies kaikista ihmisistä*+ maan päällä.

4 Yhtäkkiä Jehova sanoi Moosekselle, Aaronille ja Mirjamille: ”Menkää te kolme kohtaamisteltalle.” Niin he menivät. 5 Sen jälkeen Jehova tuli alas pilvipatsaassa,+ asettui teltan sisäänkäynnin luo ja kutsui Aaronia ja Mirjamia, ja he molemmat astuivat esiin. 6 Sitten hän sanoi: ”Kuulkaahan, mitä minä sanon. Jos keskuudessanne olisi Jehovan profeetta, minä tekisin itseni hänelle tunnetuksi näyssä+ ja puhuisin hänelle unessa.+ 7 Näin ei kuitenkaan ole palvelijani Mooseksen laita! Hänelle on uskottu koko minun kansani.*+ 8 Minä puhun hänelle kasvotusten,*+ avoimesti enkä arvoituksin, ja Jehova näyttäytyy hänen edessään. Miten te siis uskalsitte puhua minun palvelijaani Moosesta vastaan?”

9 Niin Jehova vihastui heihin, ja hän meni pois. 10 Pilvi siirtyi pois teltan yläpuolelta, ja Mirjam oli spitaalista valkoinen kuin lumi!+ Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli saanut spitaalin.+ 11 Aaron sanoi heti Moosekselle: ”Pyydän sinua, herrani, ettet lukisi syyksemme tätä syntiä! Olemme toimineet tyhmästi! 12 Ethän anna hänen jäädä sellaiseksi kuin on kuolleena syntynyt lapsi, jonka liha on puoliksi mädäntynyt!” 13 Silloin Mooses alkoi pyytää Jehovalta hartaasti: ”Oi Jumala, parannathan hänet!”+

14 Jehova vastasi Moosekselle: ”Jos hänen isänsä sylkisi häntä suoraan kasvoille, eikö häntä nöyryytettäisi seitsemän päivää? Hänet on pantava karanteeniin seitsemäksi päiväksi leirin ulkopuolelle,+ ja sen jälkeen hänet voidaan tuoda takaisin.” 15 Niin Mirjam pantiin karanteeniin leirin ulkopuolelle seitsemäksi päiväksi,+ eikä kansa purkanut leiriä ennen kuin hänet oli tuotu takaisin. 16 Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista+ ja alkoi leiriytyä Paranin erämaassa.+

13 Jehova sanoi Moosekselle: 2 ”Lähetä miehiä vakoilemaan* Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille. Kustakin esi-isien heimosta tulee lähettää yksi mies. Näistä jokaisen on oltava päämies+ heidän keskuudessaan.”+

3 Niin Mooses lähetti heidät matkaan Paranin erämaasta+ Jehovan käskystä. Kaikki miehet olivat israelilaisten päämiehiä. 4 Nämä ovat heidän nimensä: Ruubenin heimosta Sakkurin poika Sammua, 5 Simeonin heimosta Horin poika Safat, 6 Juudan heimosta Jefunnen poika Kaleb,+ 7 Isaskarin heimosta Joosefin poika Jigal, 8 Efraimin heimosta Nunin poika Hosea,+ 9 Benjaminin heimosta Rafun poika Palti, 10 Sebulonin heimosta Sodin poika Gaddiel, 11 Joosefin+ heimosta Manassen+ heimon puolesta Susin poika Gaddi, 12 Danin heimosta Gemallin poika Ammiel, 13 Asserin heimosta Mikaelin poika Setur, 14 Naftalin heimosta Vofsin poika Nahbi, 15 Gadin heimosta Makin poika Geuel. 16 Nämä ovat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti vakoilemaan maata. Mooses antoi Nunin pojalle Hosealle nimeksi Joosua.*+

17 Lähettäessään heidät vakoilemaan Kanaanin maata Mooses sanoi heille: ”Menkää täältä Negeviin ja nouskaa sitten vuoristoon.+ 18 Teidän on katsottava, millainen maa se on,+ onko siellä asuva kansa voimakasta vai heikkoa, onko sitä vähän vai paljon, 19 onko maa hyvä vai huono ja ovatko heidän kaupunkinsa linnoitettuja vai eivät. 20 Teidän on otettava selvää, onko maa hedelmällistä* vai köyhää*+ ja kasvaako siellä puita vai ei. Teidän on oltava rohkeita+ ja otettava mukaan sen maan hedelmiä.” Silloin oli nimittäin ensimmäisten kypsien viinirypäleiden aika.+

21 Niin he lähtivät vakoilemaan maata ja kulkivat Sinin erämaasta+ Rehobiin+ saakka lähelle Lebo-Hamatia.*+ 22 Mentyään Negevin halki he tulivat Hebroniin,+ missä anakilaiset+ Ahiman, Sesai ja Talmai asuivat.+ Hebron oli muuten rakennettu seitsemän vuotta ennen Egyptin Soania. 23 Tultuaan Eskolinlaaksoon*+ he leikkasivat sieltä oksan, jossa oli yksi rypäleterttu ja jota kahden miehen oli kannettava tangossa. He toivat mukanaan myös granaattiomenia ja viikunoita.+ 24 He antoivat sille paikalle nimeksi Eskolinlaakso*+ sen rypäletertun takia, jonka he leikkasivat sieltä.

25 Vakoiltuaan maata 40 päivää+ he tulivat takaisin. 26 He palasivat Mooseksen, Aaronin ja Israelin kansan luo Paranin erämaahan Kadesiin.+ He raportoivat koko kansalle matkastaan ja näyttivät heille maan hedelmiä. 27 He kertoivat Moosekselle: ”Me menimme maahan, jonne lähetit meidät. Se on tosiaankin maidon ja hunajan maa,+ ja tässä on sen hedelmiä.+ 28 Sen asukkaat ovat kuitenkin voimakkaita ja linnoitetut kaupungit hyvin suuria. Näimme siellä myös anakilaisia.+ 29 Negevin+ maassa asuu amalekilaisia,+ vuoristossa heettiläisiä, jebusilaisia+ ja amorilaisia+ ja meren rannalla+ ja Jordanin varrella kanaanilaisia.”+

30 Silloin Kaleb yritti tyynnyttää Mooseksen edessä seisovaa kansaa sanomalla: ”Lähdetään sinne heti. Saamme sen varmasti haltuumme. Kyllä me pystymme valloittamaan sen.”+ 31 Mutta miehet, jotka olivat olleet siellä hänen kanssaan, sanoivat: ”Me emme kykene taistelemaan sitä kansaa vastaan, koska he ovat meitä voimakkaampia.”+ 32 He puhuivat jatkuvasti israelilaisille pahaa+ vakoilemastaan maasta ja sanoivat: ”Maa, jonka läpi kuljimme vakoillessamme sitä, nielee asukkaansa, ja kaikki siellä näkemämme ihmiset olivat poikkeuksellisen kookkaita.+ 33 Näimme siellä jättiläiskokoisia tyranneja,* Anakin poikia,+ jotka ovat lähtöisin jättiläiskokoisista tyranneista,* ja heihin verrattuna olimme omissa silmissämme kuin heinäsirkkoja, ja sellaisia olimme heidänkin silmissään.”

14 Silloin koko kansa alkoi valittaa, ja se itki suureen ääneen läpi yön.+ 2 Kaikki israelilaiset, koko kansa, alkoivat nurista ja puhua Moosesta ja Aaronia vastaan:+ ”Kunpa olisimme kuolleet Egyptin maassa tai tässä erämaassa! 3 Miksi Jehova vie meitä siihen maahan kaatumaan miekkaan?+ Vaimomme ja lapsemme joutuvat ryöstösaaliiksi.+ Eikö meidän ole parempi palata Egyptiin?”+ 4 He jopa sanoivat toisilleen: ”Valitaan johtaja ja palataan Egyptiin!”+

5 Silloin Mooses ja Aaron kumartuivat maahan asti israelilaisten koko seurakunnan eteen. 6 Nunin poika Joosua+ ja Jefunnen poika Kaleb,+ jotka olivat olleet mukana vakoilemassa maata, repäisivät vaatteensa 7 ja sanoivat koko Israelin kansalle: ”Maa, jonka halki kuljimme vakoillessamme sitä, on erittäin hyvä maa.+ 8 Jos Jehova on mieltynyt meihin, hän varmasti vie meidät tuohon maahan, maidon ja hunajan maahan, ja antaa sen meille.+ 9 Älkää kapinoiko Jehovaa vastaan älkääkä pelätkö sen maan kansaa,+ sillä he ovat meille pelkkä suupala.* Heillä ei ole enää suojelusta, mutta meidän kanssamme on Jehova.+ Älkää pelätkö heitä.”

10 Kansa puhui kuitenkin heidän kivittämisestään.+ Silloin Jehovan kirkkaus näkyi kohtaamisteltalla koko Israelin kansalle.+

11 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Kuinka pitkään tämä kansa vielä kohtelee minua epäkunnioittavasti?+ Kuinka pitkään he kieltäytyvät uskomasta minuun huolimatta kaikista niistä ihmeistä,* jotka olen tehnyt sen keskuudessa?+ 12 Minä aion lyödä sitä kulkutaudilla* ja ajaa sen pois, mutta sinusta minä teen suuremman ja mahtavamman kansan kuin se on.”+

13 Mutta Mooses sanoi Jehovalle: ”Silloinhan egyptiläiset, joiden keskeltä toit voimallasi pois tämän kansan, saavat kuulla siitä+ 14 ja kertovat siitä tämän maan asukkaille. Nämäkin ovat kuulleet, että sinä, Jehova, olet tämän kansan keskuudessa+ ja olet näyttäytynyt sille kasvoista kasvoihin.+ Sinä olet Jehova, ja sinun pilvesi pysyy sen yllä, ja sinä kuljet sen edellä päivällä pilvipatsaassa ja yöllä tulipatsaassa.+ 15 Jos surmaisit tämän kansan yhdellä kertaa,* maineestasi kuulleet kansat sanoisivat: 16 ’Jehova ei kyennyt viemään tätä kansaa siihen maahan, jonka hän oli vannonut antavansa sille, ja siksi hän surmasi sen erämaassa.’+ 17 Jehova, pyydän sinua nyt osoittamaan suuren voimasi, niin kuin olet luvannut sanoessasi: 18 ’Jehova on pitkämielinen,* ja hän on täynnä uskollista rakkautta.+ Hän antaa anteeksi rikkomukset ja väärinteot, mutta ei suinkaan jätä syyllistä rankaisematta vaan antaa rangaistuksen isien rikkomuksista kohdata poikia ja kolmatta ja neljättä sukupolvea.’+ 19 Annathan anteeksi tämän kansan rikkomuksen suuren uskollisen rakkautesi mukaisesti, niin kuin olet antanut sille anteeksi siitä lähtien, kun se oli Egyptissä, aina tähän saakka.”+

20 Silloin Jehova sanoi: ”Annan anteeksi niin kuin olet pyytänyt.+ 21 Toisaalta niin varmasti kuin minä elän, koko maa tulee olemaan täynnä Jehovan kirkkautta.+ 22 Mutta yksikään niistä, jotka ovat nähneet kirkkauteni ja Egyptissä ja erämaassa tekemäni ihmeet+ ja jotka silti ovat koetelleet minua+ nämä kymmenen kertaa eivätkä ole kuunnelleet minua,+ 23 ei tule koskaan näkemään maata, jota koskevan valan vannoin heidän isilleen. Yksikään niistä, jotka ovat kohdelleet minua epäkunnioittavasti, ei tule sitä näkemään.+ 24 Mutta koska palvelijallani Kalebilla+ on erilainen asenne* ja hän on totellut minua koko sydämestään, minä vien hänet siihen maahan, jossa hän on käynyt, ja hänen jälkeläisensä ottavat sen haltuunsa.+ 25 Koska laaksossa* asuu amalekilaisia ja kanaanilaisia,+ teidän on käännyttävä huomenna takaisin ja lähdettävä erämaahan Punaisenmeren tietä.”+

26 Jehova sanoi sitten Moosekselle ja Aaronille: 27 ”Kuinka kauan tämä paha kansa vielä nurisee minua vastaan?+ Olen kuullut, mitä israelilaiset nurisevat minua vastaan.+ 28 Sano heille: ’”Niin varmasti kuin minä elän”, julistaa Jehova, ”minä teen teille juuri niin kuin olen kuullut teidän sanovan!+ 29 Teidän ruumiinne jäävät tähän erämaahan,+ kaikkien teidän luetteloitujen 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien, jotka olette nurisseet minua vastaan.+ 30 Yksikään teistä ei mene siihen maahan, jonka vannoin antavani teille* asuaksenne siellä,+ paitsi Jefunnen poika Kaleb ja Nunin poika Joosua.+

31 Minä vien sinne teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan ryöstösaaliiksi,+ ja he oppivat tuntemaan maan, jonka te olette hylänneet.+ 32 Mutta teidän ruumiinne jäävät tähän erämaahan. 33 Teidän pojistanne tulee paimenia erämaahan 40 vuodeksi,+ ja he joutuvat vastaamaan teidän uskottomasta toiminnastanne,* kunnes viimeinenkin teistä makaa kuolleena erämaassa.+ 34 Yhtä monta päivää kuin te vakoilitte maata, 40 päivää,+ niin monta vuotta teidän on vastattava rikkomuksistanne, 40 vuotta+ – yksi päivä yhtä vuotta kohti, yksi päivä yhtä vuotta kohti. Te tulette tietämään, mitä seuraa siitä, että vastustaa minua.*

35 Minä, Jehova, olen puhunut. Näin minä teen koko tälle pahalle kansalle, joka on kokoontunut minua vastaan: He saavat loppunsa tässä erämaassa, ja täällä he kuolevat.+ 36 Miehiä, jotka Mooses lähetti vakoilemaan maata ja jotka saivat koko kansan nurisemaan häntä vastaan, kun he palattuaan puhuivat pahaa siitä maasta,+ 37 näitä miehiä, jotka puhuivat pahaa siitä maasta, rangaistaan kuolemalla Jehovan edessä.+ 38 Mutta Nunin poika Joosua ja Jefunnen poika Kaleb, jotka olivat maata vakoilleiden joukossa, saavat varmasti elää.”’”+

39 Mooseksen puhuessa näin kaikille israelilaisille he alkoivat murehtia suuresti. 40 He nousivat varhain aamulla ja aikoivat mennä ylös vuoristoon. He sanoivat: ”Me olemme tehneet syntiä, mutta nyt olemme valmiita menemään siihen paikkaan, josta Jehova on puhunut.”+ 41 Mooses kuitenkin sanoi: ”Miksi te sivuutatte Jehovan käskyn? Se ei tule onnistumaan. 42 Älkää menkö ylös, sillä Jehova ei ole teidän kanssanne. Teidän vihollisenne voittavat teidät.+ 43 Amalekilaiset ja kanaanilaiset ovat siellä teitä vastassa,+ ja te kaadutte miekkaan. Jehova ei ole enää kanssanne, koska te hylkäsitte Jehovan.”+

44 He kuitenkin lähtivät julkeasti nousemaan vuoristoon,+ mutta Jehovan liiton arkku ja Mooses jäivät leirin keskelle.+ 45 Silloin tuossa vuoristossa asuvat amalekilaiset ja kanaanilaiset tulivat alas, löivät heidät ja hajottivat heidät aina Hormaan asti.+

15 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 2 ”Sano israelilaisille: ’Kun te lopulta tulette maahan, jonka minä annan asuttavaksenne,+ 3 ja uhraatte karjalaumasta tai katraasta Jehovalle tuliuhrin, niin että sen tuoksu miellyttää* Jehovaa+ – polttouhrin+ tai teurasuhrin erikoislupauksen täyttämiseksi tai vapaaehtoisen uhrilahjan+ tai juhla-aikoinanne tuotavan uhrilahjan+ – 4 uhrilahjan antajan on myös tuotava Jehovalle viljauhriksi kymmenesosa eefaa* hienoja jauhoja,+ joihin on sekoitettu neljännes hin-mittaa* öljyä. 5 Polttouhrin tai teurasuhrin ohella sinun tulee tuoda myös kutakin uroskaritsaa kohti neljännes hin-mittaa viiniä juomauhriksi.+ 6 Pässiä kohti sinun tulee antaa viljauhriksi kaksi kymmenesosaa eefaa hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu kolmannes hin-mittaa öljyä. 7 Sinun tulee tuoda kolmannes hin-mittaa viiniä juomauhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa.

8 Mutta jos uhraat karjalaumasta uroksen polttouhriksi+ tai teurasuhriksi erikoislupauksen täyttämiseksi+ tai yhteysuhriksi Jehovalle,+ 9 sinun on karjalauman uroksen ohella tuotava viljauhriksi+ kolme kymmenesosaa eefaa hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu puoli hin-mittaa öljyä. 10 Sinun tulee myös tuoda puoli hin-mittaa viiniä juomauhriksi,+ tuliuhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa. 11 Näin tulee tehdä aina kun tuodaan uhriksi sonni, pässi, uroskaritsa tai vuohi. 12 Aina kun uhraatte eläimen, teidän tulee toimia näin, toittepa uhrattavaksi kuinka monta eläintä tahansa. 13 Jokaisen syntyperäisen israelilaisen tulee toimia tällä tavoin tuodessaan tuliuhrin, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa.

14 Jos joku keskuudessanne oleva ulkomaalainen tai joku, joka on asunut keskuudessanne monen sukupolven ajan, tuo tuliuhrin, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa, hänen on toimittava samoin kuin teidän.+ 15 Teillä seurakuntaan kuuluvilla ja keskuudessanne asuvalla ulkomaalaisella on sama säädös. Se on teille pysyvä säädös sukupolvesta toiseen. Maassa asuvan ulkomaalaisen tulee olla Jehovan edessä niin kuin te.+ 16 Sama laki ja oikeudellinen päätös koskee teitä ja keskuudessanne asuvaa ulkomaalaista.’”

17 Jehova sanoi vielä Moosekselle: 18 ”Sano israelilaisille: ’Kun tulette siihen maahan, jonne minä vien teidät, 19 ja syötte sen maan leipää,*+ teidän tulee antaa Jehovalle lahjoitus. 20 Teidän tulee lahjoittaa ensimmäisiä+ karkeita jauhojanne reikäleipinä. Teidän tulee lahjoittaa ne samalla tavoin kuin puimatantereelta tuotava lahjoitus. 21 Ensimmäisistä karkeista jauhoistanne teidän tulee lahjoittaa osa Jehovalle sukupolvesta toiseen.

22 Jos nyt teette erehdyksen ettekä noudata kaikkia näitä käskyjä, jotka Jehova on antanut Moosekselle 23 – kaikkea sitä, mitä Jehova on Mooseksen välityksellä käskenyt teitä tekemään siitä lähtien, kun Jehova antoi käskynsä, ja edelleen sukupolvesta toiseen – 24 ja jos kyseessä oli erehdys eikä kansa ollut siitä selvillä, koko kansan on tuotava yksi nuori sonni polttouhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa, sekä siihen kuuluva viljauhri ja juomauhri säädettyyn tapaan+ samoin kuin yksi nuori vuohi syntiuhriksi.+ 25 Pappi toimittaa sovituksen koko Israelin kansalle, ja heille annetaan anteeksi,+ koska se oli erehdys ja he ovat erehdyksensä vuoksi tuoneet uhrilahjaksi tuliuhrin Jehovalle ja syntiuhrin Jehovan eteen. 26 Koko Israelin kansalle ja sen keskuudessa asuville ulkomaalaisille annetaan anteeksi, sillä erehdyksestä oli vastuussa koko kansa.

27 Jos joku* tekee syntiä erehdyksessä, hänen on tuotava ensimmäisellä vuodellaan oleva naarasvuohi syntiuhriksi.+ 28 Pappi toimittaa sovituksen sille,* joka teki erehdyksessä tahattoman synnin Jehovan edessä. Synnin vuoksi toimitetaan sovitus, ja hänelle annetaan anteeksi.+ 29 Sekä syntyperäisiä israelilaisia että heidän keskuudessaan asuvia ulkomaalaisia koskee sama laki silloin kun jotain tehdään tahattomasti.+

30 Mutta se,* joka tekee jotain tahallaan+ – olipa hän syntyperäinen tai ulkomaalainen asukas – pilkkaa Jehovaa. Hänet on poistettava* kansansa keskuudesta. 31 Koska hän on halveksinut Jehovan sanaa ja rikkonut hänen käskynsä, hänet tulee ehdottomasti surmata.*+ Hän on vastuussa omasta rikkomuksestaan.’”+

32 Israelilaisten ollessa erämaassa eräs mies tavattiin keräämästä puita sapattipäivänä.+ 33 Ne jotka tapasivat hänet puita keräämästä, toivat hänet Mooseksen ja Aaronin sekä koko kansan luo. 34 Hänet pidätettiin,+ koska ei ollut ilmaistu selvästi, mitä hänelle pitäisi tehdä.

35 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle: ”Mies tulee ehdottomasti surmata,+ ja koko kansan tulee kivittää hänet leirin ulkopuolella.”+ 36 Silloin koko kansa vei hänet leirin ulkopuolelle ja kivitti hänet kuoliaaksi, kuten Jehova oli käskenyt Moosesta.

37 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 38 ”Sano israelilaisille, että heidän on sukupolvesta toiseen tehtävä vaatteidensa helmaan ripsureuna ja kiinnitettävä sen yläpuolelle sininen nauha.+ 39 ’Teillä on oltava ripsureuna, jotta sen nähdessänne muistatte kaikki Jehovan käskyt ja noudatatte niitä.+ Ette saa seurata sydäntänne ja silmiänne, jotka saavat teidät olemaan uskottomia minulle.*+ 40 Tämä auttaa teitä muistamaan kaikki käskyni, noudattamaan niitä ja olemaan pyhiä Jumalanne edessä.+ 41 Minä olen teidän Jumalanne Jehova, joka olen tuonut teidät pois Egyptin maasta osoittautuakseni teidän Jumalaksenne.+ Minä olen Jehova, teidän Jumalanne.’”+

16 Sitten Korah,+ Leevin+ pojan Kehatin+ pojan Jisharin+ poika, sekä Eliabin pojat Datan ja Abiram+ ja Peletin poika On, jotka olivat Ruubenin+ poikia, liittyivät yhteen. 2 He nousivat Moosesta vastaan 250 israelilaismiehen kanssa, jotka olivat kansan päämiehiä, seurakunnasta valittuja, huomattavia miehiä. 3 He kokoontuivat vastustamaan+ Moosesta ja Aaronia ja sanoivat heille: ”Olemme saaneet teistä tarpeeksemme! Koko kansa on pyhä,+ he kaikki, ja Jehova on heidän keskellään.+ Miksi te siis korotatte itsenne Jehovan seurakunnan yläpuolelle?”

4 Kun Mooses kuuli tämän, hän kumartui maahan asti. 5 Sitten hän sanoi Korahille ja kaikille tämän kannattajille: ”Aamulla Jehova tekee selväksi, kuka kuuluu hänelle,+ kuka on pyhä ja kenen on lähestyttävä häntä.+ Kenet hän valitseekin,+ se saa lähestyä häntä. 6 Tehkää näin, Korah ja kaikki te hänen kannattajansa:+ ottakaa tuliastiat+ 7 ja pankaa niihin tuli ja suitsuketta huomenna Jehovan edessä. Se mies, jonka Jehova valitsee,+ on pyhä. Te Leevin pojat+ olette menneet liian pitkälle!”

8 Mooses sanoi sitten Korahille: ”Kuulkaahan, te Leevin pojat. 9 Onko se teistä vähäpätöistä, että Israelin Jumala on ottanut teidät erilleen Israelin kansasta+ ja sallinut teidän lähestyä häntä palvellaksenne Jehovaa pyhäkköteltassa ja seisoaksenne kansan edessä palvelemassa sitä+ 10 ja että hän on tuonut lähelleen sinut ja kaikki veljesi, Leevin pojat? Täytyykö teidän yrittää saada itsellenne myös pappeus?+ 11 Tästä syystä sinä ja kaikki kannattajasi, jotka kokoonnutte yhteen, vastustatte Jehovaa. Mikä Aaron on, niin että teidän pitää häntä vastaan nurista?”+

12 Myöhemmin Mooses lähetti hakemaan Eliabin poikia Datania ja Abiramia,+ mutta he sanoivat: ”Emme tule! 13 Onko sinusta vähäpätöistä se, että olet tuonut meidät maidon ja hunajan maasta kuolemaan tänne erämaahan?+ Yritätkö nyt vielä toimia kuin joku yksinvaltias?* 14 Et sinä ole tuonut meitä mihinkään maidon ja hunajan maahan+ tai antanut meille perinnöksi peltoja ja viinitarhoja. Haluatko puhkaista noiden miesten silmät? Me emme tule!”

15 Silloin Mooses suuttui kovasti ja sanoi Jehovalle: ”Älä kiinnitä huomiota heidän viljauhriinsa. En ole ottanut heiltä aasiakaan enkä ole tehnyt pahaa kenellekään heistä.”+

16 Sitten Mooses sanoi Korahille: ”Asettukaa huomenna Jehovan eteen, sinä ja kaikki kannattajasi sekä Aaron. 17 Jokaisen tulee ottaa tuliastiansa ja panna siihen suitsuketta, ja jokaisen on tuotava tuliastiansa Jehovan eteen, 250 tuliastiaa. Myös sinä ja Aaron tuotte oman tuliastianne.” 18 Niin jokainen otti tuliastiansa, pani siihen tulen ja suitsuketta ja asettui seisomaan Mooseksen ja Aaronin kanssa kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo. 19 Kun Korah oli koonnut kannattajansa+ heitä vastaan kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo, Jehovan kirkkaus näkyi koko kansalle.+

20 Jehova sanoi nyt Moosekselle ja Aaronille: 21 ”Erottautukaa tästä joukosta, jotta minä hetkessä hävittäisin sen perin pohjin.”+ 22 Silloin he kumartuivat maahan asti ja sanoivat: ”Oi Jumala, sinä, joka annat elämän kaikille ihmisille,*+ vihastutko yhden ihmisen synnin vuoksi koko kansaan?”+

23 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 24 ”Sano kansalle: ’Menkää pois Korahin, Datanin ja Abiramin telttojen ympäriltä!’”+

25 Tämän jälkeen Mooses meni Datanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat+ menivät hänen kanssaan. 26 Hän sanoi kansalle: ”Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten telttojen luota. Älkää koskeko mihinkään, mikä kuuluu heille, jottei teitä pyyhkäistäisi pois heidän syntiensä takia.” 27 He siirtyivät heti pois kaikkialta Korahin, Datanin ja Abiramin telttojen ympäriltä, ja Datan ja Abiram tulivat ulos ja asettuivat telttojensa suulle vaimoineen ja lapsineen.

28 Sitten Mooses sanoi: ”Tästä te tiedätte, että Jehova on lähettänyt minut tekemään kaiken tämän eikä se ole lähtöisin minusta:* 29 Jos nämä ihmiset kuolevat luonnollisesti niin kuin kaikki ihmiset ja heitä rangaistaan niin kuin kaikkia rangaistaan, Jehova ei ole lähettänyt minua.+ 30 Mutta jos Jehova tekee jotain poikkeuksellista, niin että maa avautuu* ja nielaisee heidät ja kaiken heille kuuluvan ja he menevät elävinä alas hautaan,* silloin te varmasti tiedätte, että nämä miehet ovat kohdelleet Jehovaa epäkunnioittavasti.”

31 Heti kun hän oli puhunut kaiken tämän, maa halkesi heidän allaan.+ 32 Maa avautui* ja nielaisi heidät ja heidän perheensä sekä kaikki Korahille kuuluvat ihmiset+ ja heidän tavaransa. 33 Niin he ja kaikki heille kuuluvat menivät elävinä alas hautaan,* ja maa peitti heidät, niin että he katosivat seurakunnan keskeltä.+ 34 Heidän kirkuessaan kaikki heidän ympärillään olevat israelilaiset pakenivat, sillä he sanoivat: ”Maa voi nielaista meidätkin!” 35 Silloin Jehovan luota lähti tuli,+ ja se poltti 250 suitsuttavaa miestä.+

36 Jehova sanoi nyt Moosekselle: 37 ”Käske pappi Aaronin poikaa Eleasaria ottamaan tulesta tuliastiat,+ koska ne ovat pyhiä, ja levittämään hehkuvat hiilet jonkin matkan päähän. 38 Niiden miesten tuliastioista, jotka menettivät elämänsä tekemällä syntiä, on tehtävä ohuita metallilevyjä alttarin+ päällysteeksi, koska he toivat ne Jehovan eteen ja niistä tuli pyhiä. Niiden tulee olla varoittavana merkkinä israelilaisille.”+ 39 Niin pappi Eleasar otti kupariset tuliastiat, jotka tulella surmatut miehet olivat tuoneet, ja ne taottiin alttarin päällysteeksi, 40 niin kuin Jehova oli käskenyt häntä Mooseksen välityksellä. Se muistutti israelilaisia siitä, että kukaan sivullinen,* joka ei ole Aaronin jälkeläinen, ei saa tulla Jehovan eteen polttamaan suitsuketta+ eikä kenestäkään saa tulla sellaista kuin Korah ja hänen kannattajansa.+

41 Heti seuraavana päivänä koko Israelin kansa alkoi nurista Moosekselle ja Aaronille:+ ”Te olette surmanneet Jehovan kansaa.” 42 Kun kansa oli kokoontunut vastustamaan Moosesta ja Aaronia, he kääntyivät kohtaamistelttaan päin. Silloin pilvi peitti sen ja Jehovan kirkkaus alkoi näkyä.+

43 Mooses ja Aaron menivät kohtaamisteltan eteen,+ 44 ja Jehova sanoi Moosekselle: 45 ”Menkää pois kansan keskeltä, jotta minä hetkessä hävittäisin sen perin pohjin.”+ Silloin he kumartuivat maahan asti.+ 46 Sen jälkeen Mooses sanoi Aaronille: ”Ota tuliastia, pane siihen alttarilta tuli+ ja laita siihen suitsuketta. Mene sitten kiireesti kansan luo toimittamaan sille sovitus,+ sillä Jehovan viha on syttynyt. Vitsaus on alkanut!” 47 Aaron otti sen heti, niin kuin Mooses oli käskenyt, ja juoksi seurakunnan keskelle. Vitsaus oli alkanut kansan keskuudessa! Niin hän pani tuliastiaan suitsukkeen ja alkoi toimittaa kansalle sovitusta. 48 Hän seisoi kuolleiden ja elävien välissä, ja lopulta vitsaus lakkasi. 49 Vitsaukseen kuoli kaikkiaan 14 700, niiden lisäksi, jotka kuolivat Korahin takia. 50 Kun Aaron vihdoin palasi Mooseksen luo kohtaamisteltan sisäänkäynnille, vitsaus oli lakannut.

17 Jehova sanoi nyt Moosekselle: 2 ”Puhu israelilaisille ja ota heiltä yksi sauva heimoa kohti, jokaiselta heimon päämieheltä+ yksi, kaikkiaan 12 sauvaa. Kirjoita kunkin nimi hänen sauvaansa. 3 Kirjoita Leevin sauvaan Aaronin nimi, sillä kutakin heimon päämiestä kohti on yksi sauva. 4 Pane ne kohtaamistelttaan laintaulujen+ arkun eteen,* missä minä kohtaan teidät säännöllisesti.+ 5 Sen miehen sauva, jonka minä valitsen,+ versoo, ja minä teen lopun israelilaisten nurinasta minua samoin kuin teitä vastaan.”+

6 Niin Mooses puhui israelilaisille, ja kaikki heidän päämiehensä antoivat hänelle sauvan, kunkin heimon päämiestä kohti yhden, 12 sauvaa, ja Aaronin sauva oli niiden joukossa. 7 Sitten Mooses pani sauvat Jehovan eteen laintaulujen telttaan.

8 Kun Mooses meni seuraavana päivänä laintaulujen telttaan, Leevin heimoa edustava Aaronin sauva oli versonut. Siihen oli puhjennut silmuja, se kukki, ja siinä oli kypsiä manteleita. 9 Mooses vei sen jälkeen kaikki sauvat Jehovan edestä ulos koko Israelin kansan luo. He katsoivat niitä, ja kukin mies otti oman sauvansa.

10 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Pane Aaronin sauva+ takaisin laintaulujen arkun eteen säilytettäväksi merkkinä+ kapinallisille,+ jotta he lakkaisivat nurisemasta minua vastaan eivätkä kuolisi.” 11 Mooses teki heti niin kuin Jehova oli käskenyt häntä. Hän teki juuri niin.

12 Silloin israelilaiset sanoivat Moosekselle: ”Nyt me kuolemme ja tuhoudumme varmasti. Me kaikki tuhoudumme! 13 Jokainen, joka tulee edes lähelle Jehovan pyhäkkötelttaa, kuolee!+ Näinkö meidän on kohdattava loppumme?”+

18 Sitten Jehova sanoi Aaronille: ”Sinun tulee poikiesi ja sukusi kanssa vastata pyhäkköä+ vastaan tehdystä rikkomuksesta, ja sinun tulee poikiesi kanssa vastata pappeuttanne vastaan tehdystä rikkomuksesta.+ 2 Tuo paikalle myös veljesi Leevin heimosta, esi-isiesi heimosta, jotta he tulisivat avuksesi palvelemaan sinua+ ja poikiasi laintaulujen* teltan+ edessä. 3 Heidän on täytettävä velvollisuutensa sinua kohtaan ja hoidettava telttaa koskevat tehtävänsä.+ He eivät kuitenkaan saa lähestyä pyhäkön välineitä ja alttaria, jotteivät he ettekä te kuolisi.+ 4 Heidän on tultava avuksesi ja hoidettava kohtaamistelttaa koskevat tehtävänsä ja koko telttapalvelus, eikä kukaan sivullinen* saa lähestyä teitä.+ 5 Teidän on hoidettava pyhää paikkaa+ ja alttaria+ koskevat tehtävänne, jottei vihastus+ enää kohtaisi Israelin kansaa. 6 Minä olen ottanut israelilaisista veljenne, leeviläiset, ja antanut heidät teille lahjaksi.+ Heidät on annettu Jehovalle huolehtimaan palveluksesta kohtaamisteltalla.+ 7 Sinä ja poikasi olette vastuussa alttarilla ja väliverhon sisäpuolella suoritettavista pappien tehtävistä,+ ja teidän on huolehdittava tästä palveluksesta.+ Minä olen antanut teille pappispalveluksen lahjaksi, ja jokainen lähelle tuleva sivullinen* tulee surmata.”+

8 Jehova sanoi edelleen Aaronille: ”Minä asetan sinut vastaamaan minulle annetuista lahjoituksista.+ Olen antanut sinulle ja pojillesi osan kaikista israelilaisten pyhistä lahjoituksista pysyväksi määräosuudeksi.+ 9 Tämä tulee sinulle erittäin pyhistä tuliuhreista, heidän jokaisesta uhristaan – viljauhreista,+ syntiuhreista+ ja syyllisyysuhreista,+ jotka he tuovat minulle. Se on erittäin pyhää, ja se kuuluu sinulle ja pojillesi. 10 Sinun tulee syödä se erittäin pyhässä paikassa.+ Jokaisen miespuolisen tulee syödä sitä. Se on pyhää, ja se kuuluu sinulle.+ 11 Sinulle kuuluvat myös nämä: israelilaisten antamat lahjat+ sekä kaikki heidän heilutusuhrinsa.+ Olen antanut ne sinulle sekä pojillesi ja tyttärillesi pysyväksi määräosuudeksi.+ Jokainen, joka on taloudessasi puhdas, saa syödä sitä.+

12 Annan sinulle+ kaiken parhaan öljyn ja parhaan uuden viinin ja viljan, jonka he antavat Jehovalle ensisadostaan.+ 13 Kaikesta, mitä heidän maansa tuottaa, he tuovat Jehovalle kypsää ensisatoa, ja se kuuluu sinulle.+ Jokainen, joka on taloudessasi puhdas, saa syödä sitä.

14 Kaiken, mikä Israelissa on Jumalalle vihittyä,* tulee kuulua sinulle.+

15 Kaikkien elollisten* kaikki esikoiset,+ jotka tuodaan Jehovalle, niin ihmiset kuin eläimetkin, kuuluvat sinulle. Sinun tulee kuitenkin ehdottomasti lunastaa ihmisten esikoiset,+ ja sinun on lunastettava epäpuhtaiden eläinten esikoiset.+ 16 Sinun tulee lunastaa kuukauden ikäiset ja sitä vanhemmat esikoiset lunastushintaan, määrähintaan, viidellä hopeasekelillä*+ pyhäkön vakiosekelin mukaan,* joka on 20 geraa.* 17 Ainoastaan naudan, lampaan tai vuohen urospuolisia esikoisia et saa lunastaa.+ Ne ovat pyhiä. Sinun tulee pirskottaa niiden veri alttarille,+ ja niiden rasva sinun tulee panna savuamaan tuliuhriksi, jonka tuoksu miellyttää* Jehovaa.+ 18 Niiden liha kuuluu sinulle. Heilutusuhrin rintalihan ja oikean reiden tavoin se kuuluu sinulle.+ 19 Kaikki pyhät lahjoitukset, jotka israelilaiset antavat Jehovalle,+ olen antanut sinulle sekä pojillesi ja tyttärillesi pysyväksi määräosuudeksi.+ Se on pysyvä suolaliitto* Jehovan edessä sinulle ja jälkeläisillesi.”

20 Jehova sanoi vielä Aaronille: ”Sinulla ei ole perintöä heidän maassaan, eikä sinulle tule osuutta maasta heidän keskuudessaan.+ Minä olen sinun osuutesi ja perintösi israelilaisten keskellä.+

21 Olen antanut Leevin pojille perinnöksi kaikki kymmenykset+ Israelissa korvaukseksi heidän palveluksestaan kohtaamisteltalla. 22 Israelin kansa ei enää saa lähestyä kohtaamistelttaa, jotteivät he syyllistyisi syntiin ja kuolisi. 23 Leeviläisten itsensä on palveltava kohtaamisteltalla, ja juuri he vastaavat heidän rikkomuksestaan.+ He eivät saa ottaa perintöomaisuutta israelilaisten keskeltä;+ tämä on pysyvä säädös sukupolvesta toiseen. 24 Olen nimittäin antanut leeviläisille perinnöksi kymmenykset, jotka Israelin kansa lahjoittaa Jehovalle. Siksi olen sanonut heille: ’He eivät saa ottaa perintöomaisuutta israelilaisten keskeltä.’”+

25 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 26 ”Sinun tulee sanoa leeviläisille: ’Te saatte israelilaisilta kymmenykset, jotka olen antanut heiltä teille perinnöksi,+ ja teidän on lahjoitettava Jehovalle kymmenykset noista kymmenyksistä.+ 27 Se katsotaan teidän lahjoitukseksenne aivan kuin se olisi teidän oman puimatantereenne viljaa+ tai omasta kuurnastanne runsain mitoin saatavaa viiniä tai öljyä. 28 Tällä tavoin te annatte lahjoituksen Jehovalle kaikista kymmenyksistänne, jotka saatte israelilaisilta, ja teidän on annettava niistä Jehovalle kuuluva lahjoitus pappi Aaronille. 29 Te annatte Jehovalle kaikenlaisia lahjoituksia kaikkein parhaasta osasta teille annetuista pyhistä lahjoista.’+

30 Sinun on sanottava heille: ’Kun te leeviläiset olette antaneet parhaan osan siitä, mitä olette saaneet, loppu kuuluu teille aivan kuin se olisi oman puimatantereenne satoa ja omasta kuurnastanne saatavaa viiniä tai öljyä. 31 Te saatte perheinenne syödä niitä missä tahansa, koska ne ovat teidän palkkanne korvaukseksi palveluksestanne kohtaamisteltalla.+ 32 Ette syyllisty tässä syntiin, kunhan annatte niistä parhaan osan. Ette saa häpäistä israelilaisten pyhiä lahjoituksia, tai muuten kuolette.’”+

19 Jehova sanoi vielä Moosekselle ja Aaronille: 2 ”Tämä on lainsäädös, jonka Jehova on antanut käskyksi: ’Sano israelilaisille, että heidän tulee ottaa sinua varten virheetön punainen lehmä, jossa ei ole mitään vikaa+ ja jonka päälle ei ole pantu iestä. 3 Teidän on annettava se pappi Eleasarille. Hän vie sen leirin ulkopuolelle, ja se teurastetaan hänen edessään. 4 Sitten pappi Eleasar ottaa sormellaan sen verta ja pirskottaa sitä seitsemän kertaa suoraan kohtaamisteltan edustaa kohti.+ 5 Sen jälkeen lehmä – sen nahka, liha, veri ja suolensisältö – poltetaan hänen silmiensä edessä.+ 6 Pappi ottaa setripuuta, iisoppia+ ja karmiininpunaista kangasta* ja heittää ne tuleen, jossa lehmä palaa. 7 Sitten pappi pesee vaatteensa ja itsensä vedessä, ja myöhemmin hän saa tulla leiriin. Pappi on kuitenkin epäpuhdas iltaan asti.

8 Se joka poltti lehmän, pesee vaatteensa ja itsensä vedessä, ja hän on epäpuhdas iltaan asti.

9 Joku puhdas mies kokoaa lehmän tuhkan+ ja laittaa sen leirin ulkopuolella olevaan puhtaaseen paikkaan. Israelilaisten on säilytettävä se puhdistusveden+ valmistamista varten. Se on syntiuhri. 10 Se joka kokoaa lehmän tuhkan, pesee vaatteensa ja on epäpuhdas iltaan asti.

Tämä on israelilaisille ja heidän keskuudessaan asuville ulkomaalaisille pysyvä säädös.+ 11 Se joka koskee kehen tahansa kuolleeseen ihmiseen,* on epäpuhdas seitsemän päivää.+ 12 Sellaisen tulee puhdistautua puhdistusvedellä* kolmantena päivänä, ja seitsemäntenä päivänä hän on puhdas. Mutta jos hän ei puhdistaudu kolmantena päivänä, hän ei ole puhdas seitsemäntenä päivänä. 13 Jokainen, joka koskee kuolleen ihmisen ruumiiseen* mutta ei puhdistaudu, on saastuttanut Jehovan pyhäkköteltan,+ ja hänet* on poistettava* Israelista.+ Koska puhdistusvettä+ ei ole pirskotettu hänen päälleen, hän on epäpuhdas. Hän pysyy epäpuhtaana.

14 Kun joku kuolee teltassa, noudatetaan tätä lakia: Jokainen telttaan tuleva ja siellä oleva on epäpuhdas seitsemän päivää. 15 Jokainen avoin astia, jonka päälle ei ole sidottu kantta, on epäpuhdas.+ 16 Lisäksi jokainen, joka ulkona ollessaan koskee miekalla surmattuun tai ruumiiseen tai ihmisen luuhun tai hautapaikkaan, on epäpuhdas seitsemän päivää.+ 17 Epäpuhdasta varten on otettava poltetun syntiuhrin tuhkaa ja kaadettava tuhkan päälle astiaan raikasta vettä. 18 Sitten joku puhdas mies+ ottaa iisoppia,+ kastaa sen veteen ja pirskottaa sitä teltan, kaikkien astioiden ja teltassa olleiden ihmisten* päälle sekä sen päälle, joka on koskenut luuhun, surmattuun, ruumiiseen tai hautapaikkaan. 19 Puhtaan on pirskotettava sitä epäpuhtaan päälle kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, ja seitsemäntenä päivänä hän puhdistaa hänet synnistä.+ Sitten puhdistettavan on pestävä vaatteensa ja peseydyttävä vedessä, ja illalla hän on puhdas.

20 Mutta jos joku on epäpuhdas eikä puhdistaudu, hänet* on poistettava* seurakunnasta,+ koska hän on saastuttanut Jehovan pyhäkön. Puhdistusvettä ei ole pirskotettu hänen päälleen, joten hän on epäpuhdas.

21 Tämä on heille pysyvä säädös: Puhdistusvettä pirskottavan+ tulee pestä vaatteensa, ja puhdistusveteen koskeva on epäpuhdas iltaan asti. 22 Mihin tahansa epäpuhdas koskeekin, se on epäpuhdasta, ja siihen koskeva* on epäpuhdas iltaan asti.’”+

20 Ensimmäisessä kuussa koko Israelin kansa tuli Sinin erämaahan ja asettui Kadesiin.+ Siellä Mirjam+ kuoli, ja sinne hänet haudattiin.

2 Kansalla ei kuitenkaan ollut vettä,+ ja he kokoontuivat siksi vastustamaan Moosesta ja Aaronia. 3 Kansa alkoi syyttää Moosesta:*+ ”Kunpa olisimme kuolleet silloin kun veljemme kuolivat Jehovan edessä! 4 Miksi olette tuoneet Jehovan seurakunnan tähän erämaahan, niin että me ja karjamme kuolemme tänne?+ 5 Miksi olette johdattaneet meidät pois Egyptistä ja tuoneet meidät tähän kurjaan paikkaan?+ Ei täällä voi kylvää siementä, eikä täällä ole viikunoita, viiniköynnöksiä tai granaattiomenia eikä vettä juotavaksi.”+ 6 Silloin Mooses ja Aaron tulivat seurakunnan edestä kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo ja kumartuivat maahan asti, ja Jehovan kirkkaus alkoi näkyä heille.+

7 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 8 ”Ota sauva ja kutsu kansa koolle, sinä ja veljesi Aaron. Sanokaa heidän silmiensä edessä kalliolle, että se antaisi vettä. Silloin sinä saat heille kalliosta vettä ja annat kansalle ja sen karjalle juotavaa.”+

9 Niin Mooses otti sauvan Jehovan edestä,+ niin kuin tämä oli häntä käskenyt. 10 Sen jälkeen Mooses ja Aaron kutsuivat seurakunnan koolle kallion eteen ja Mooses sanoi heille: ”Kuulkaa nyt, te kapinoitsijat! Pitääkö meidän saada teille vettä tästä kalliosta?”+ 11 Sitten Mooses nosti kätensä ja löi kalliota kahdesti sauvallaan. Siitä alkoi virrata runsaasti vettä, ja kansa ja karja saivat juoda.+

12 Myöhemmin Jehova sanoi Moosekselle ja Aaronille: ”Koska ette osoittaneet uskoa minuun ettekä pyhittäneet minua Israelin kansan silmien edessä, te ette vie tätä seurakuntaa maahan, jonka annan heille.”+ 13 Nämä ovat Meriban* vedet,+ joiden luona israelilaiset syyttivät Jehovaa.* Tuolloin hän pyhitti itsensä heidän keskuudessaan.

14 Tämän jälkeen Mooses lähetti Kadesista viestinviejiä sanomaan Edomin kuninkaalle:+ ”Näin sanoo veljesi Israel:+ ’Sinä tiedät hyvin, mitä kaikkia vaikeuksia olemme kohdanneet. 15 Isämme menivät Egyptiin,+ ja me asuimme siellä vuosikausia,*+ ja egyptiläiset kohtelivat meitä ja isiämme huonosti.+ 16 Lopulta huusimme apua Jehovalta,+ ja hän kuuli meitä. Hän lähetti enkelin+ ja toi meidät pois Egyptistä, ja nyt me olemme täällä Kadesissa, kaupungissa, joka on alueesi rajalla. 17 Annathan meidän kulkea maasi läpi. Emme kulje yhdenkään pellon tai viinitarhan poikki emmekä juo vettä yhdestäkään kaivosta. Me menemme Kuninkaantietä emmekä poikkea oikealle tai vasemmalle ennen kuin pääsemme alueesi läpi.’”+

18 Mutta Edom sanoi hänelle: ”Et saa kulkea alueemme läpi. Jos kuljet, tulen miekka kädessä sinua vastaan.” 19 Israelilaiset puolestaan sanoivat hänelle: ”Me kuljemme valtatietä pitkin, ja jos me ja karjamme juomme vettäsi, me maksamme siitä.+ Haluamme vain kulkea jalan alueen läpi.”+ 20 Hän sanoi kuitenkin: ”Et saa kulkea läpi.”+ Sen jälkeen Edom tuli esiin heitä vastaan suurella joukolla ja voimakkaalla armeijalla.* 21 Edom ei siis antanut Israelin kulkea alueensa läpi, ja siksi Israel kääntyi pois hänen luotaan.+

22 Koko Israelin kansa lähti Kadesista ja tuli Horinvuoren+ luo. 23 Horinvuorella Edomin maan rajalla Jehova sanoi Moosekselle ja Aaronille: 24 ”Aaron otetaan kansansa luo.*+ Hän ei mene maahan, jonka annan israelilaisille, koska te molemmat kapinoitte Meriban vesiä koskevaa käskyäni vastaan.+ 25 Ota Aaron ja hänen poikansa Eleasar ja vie heidät Horinvuorelle. 26 Riisu Aaronin vaatteet+ ja pue ne hänen poikansa Eleasarin+ päälle. Sitten Aaron kuolee siellä.”*

27 Niin Mooses teki aivan kuten Jehova oli käskenyt, ja he kiipesivät Horinvuorelle koko kansan silmien edessä. 28 Sitten Mooses riisui Aaronin vaatteet ja puki ne hänen poikansa Eleasarin päälle. Sen jälkeen Aaron kuoli vuoren huipulla,+ ja Mooses ja Eleasar tulivat alas vuorelta. 29 Kun kansa näki, että Aaron oli kuollut, koko Israel itki häntä 30 päivää.+

21 Kun kanaanilainen Aradin kuningas,+ joka asui Negevissä, kuuli Israelin tulleen Atarimin tietä, hän hyökkäsi Israelia vastaan ja otti muutamia heistä vangeiksi. 2 Sen vuoksi Israel antoi Jehovalle juhlallisen lupauksen: ”Jos sinä annat tämän kansan meidän käsiimme, me varmasti tuhoamme* heidän kaupunkinsa.” 3 Silloin Jehova kuunteli Israelia ja antoi kanaanilaiset heidän käsiinsä, ja he tuhosivat* heidät ja heidän kaupunkinsa. Siksi sille paikalle annettiin nimeksi Horma.*+

4 Kun kansa jatkoi matkaansa Horinvuorelta+ Punaisenmeren tietä kiertääkseen Edomin maan,+ he alkoivat väsyä matkantekoon. 5 He puhuivat jatkuvasti Jumalaa ja Moosesta vastaan:+ ”Miksi olette tuoneet meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Täällä ei ole ruokaa eikä vettä,+ ja olemme alkaneet inhota tätä viheliäistä leipää.”+ 6 Silloin Jehova lähetti kansan keskuuteen myrkkykäärmeitä,* ja ne purivat kansaa, niin että paljon israelilaisia kuoli.+

7 Siksi kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: ”Olemme tehneet syntiä, kun olemme puhuneet Jehovaa ja sinua vastaan.+ Puhu puolestamme Jehovalle, jotta hän poistaisi käärmeet kimpustamme.” Niin Mooses puhui kansan puolesta.+ 8 Silloin Jehova sanoi Moosekselle: ”Tee myrkkykäärmettä* esittävä patsas ja kiinnitä se salkoon. Kun sitten jotakuta on purtu, hänen on katsottava sitä pysyäkseen elossa.” 9 Mooses teki heti käärmeen kuparista+ ja kiinnitti sen salkoon,+ ja kun jotakuta oli purrut käärme ja hän katsoi kuparikäärmettä, hän pysyi elossa.+

10 Sen jälkeen israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Obotiin.+ 11 Sitten he lähtivät Obotista ja leiriytyivät Ije-Abarimiin+ erämaahan, joka on Moabin edustalla idässä. 12 Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Seredinlaakson*+ liepeille. 13 Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Arnonin seudulle,+ joka on amorilaisten rajalta alkavassa erämaassa. Arnon on Moabin rajana Moabin ja amorilaisten välillä. 14 Sen vuoksi ”Jehovan sotien kirjassa” puhutaan ”Sufassa olevasta Vahebista ja Arnonin laaksoista* 15 sekä laaksojen rinteestä,* joka ulottuu Arin kaupunkiin ja kulkee Moabin rajalla”.

16 Seuraavaksi he menivät Beeriin. Tästä kaivosta Jehova sanoi Moosekselle: ”Kokoa kansa, niin minä annan heille vettä.”

17 Silloin Israel lauloi tätä laulua:

”Pulppua, oi kaivo! Laulakaa sille vastaus!

Sitten he menivät erämaasta Mattanaan, 19 Mattanasta Nahalieliin ja Nahalielista Bamotiin.+ 20 Bamotista he menivät Moabin alueella+ olevaan laaksoon, Pisgan+ huipulle, josta näkee Jesimoniin.*+

21 Israel lähetti nyt viestinviejiä sanomaan amorilaisten kuninkaalle Sihonille:+ 22 ”Anna meidän kulkea maasi läpi. Emme poikkea yhdellekään pellolle emmekä yhteenkään viinitarhaan. Emme juo minkään kaivon vettä. Menemme Kuninkaantietä, kunnes pääsemme alueesi läpi.”+ 23 Sihon ei kuitenkaan sallinut Israelin kulkea alueensa läpi vaan kokosi kaiken väkensä ja lähti Israelia vastaan erämaahan. Tultuaan Jahasiin hän alkoi taistella Israelia vastaan.+ 24 Silloin Israel kukisti hänet miekalla+ ja otti haltuunsa hänen maansa+ Arnonista+ Jabbokiin asti,+ lähelle ammonilaisia, sillä Jaser+ on ammonilaisten alueen rajalla.+

25 Israel valtasi kaikki amorilaiskaupungit+ ja alkoi asua niissä, Hesbonissa ja kaikissa sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa.* 26 Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Sihonin kaupunki. Hän oli taistellut aiemmin Moabin kuningasta vastaan ja ottanut häneltä koko hänen maansa aina Arnoniin asti. 27 Tästä juontuu pilkkaruno:

”Tulkaa Hesboniin.

Sihonin kaupunki on rakennettava, ja sen perustuksista on tultava lujat.

28 Tuli lähti Hesbonista, liekki Sihonin kaupungista.

Se tuhosi Ar-Moabin, Arnonin kukkuloiden valtiaat.

29 Voi sinua, Moab! Sinut tuhotaan, oi Kemosin+ kansa!

Hän tekee pojistaan pakolaisia ja tyttäristään amorilaisten kuninkaan Sihonin vankeja.

31 Niin Israel alkoi asua amorilaisten maassa. 32 Sitten Mooses lähetti miehiä vakoilemaan Jaseria.+ Israelilaiset valloittivat sitä ympäröivät pikkukaupungit ja ajoivat amorilaiset pois niistä. 33 Sen jälkeen he kääntyivät kulkemaan Basanin tietä, ja Basanin kuningas Og+ ja koko hänen väkensä lähtivät Edreihin taistelemaan heitä vastaan.+ 34 Jehova sanoi Moosekselle: ”Älä pelkää häntä,+ sillä minä annan hänet ja koko hänen väkensä ja maansa sinun käsiisi.+ Sinä teet hänelle niin kuin teit amorilaisten kuninkaalle Sihonille, joka asui Hesbonissa.”+ 35 Niin he löivät hänet, hänen poikansa ja koko hänen väkensä, niin ettei ketään hänen väestään jäänyt eloon.+ Sen jälkeen he ottivat haltuunsa hänen maansa.+

22 Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Moabin aavikkotasangolle, Jerikosta katsoen Jordanin toiselle puolelle.+ 2 Sipporin poika Balak+ sai tietää kaiken, mitä Israel oli tehnyt amorilaisille, 3 ja Moab pelästyi kovasti tuota kansaa, koska sitä oli paljon. Moab joutui israelilaisten takia kauhun valtaan.+ 4 Silloin Moab sanoi Midianin vanhimmille:+ ”Tämä seurakuntahan syö kaiken ympäriltämme niin kuin sonni laitumen ruohon.”

Sipporin poika Balak oli siihen aikaan Moabin kuninkaana. 5 Hän lähetti viestinviejiä Beorin pojan Bileamin luo Petoriin,+ joka on Virran* varrella hänen kotimaassaan. Hän kutsui tämän luokseen sanoen: ”Egyptistä on tullut kansa, joka peittää koko maan pinnan,*+ ja se on asettunut aivan eteeni. 6 Tulethan avukseni ja kiroa tämä kansa,+ koska se on mahtavampi kuin minä. Ehkä pystyn lyömään sen ja ajamaan sen pois maasta, sillä tiedän hyvin, että kenet sinä siunaat, se on siunattu, ja kenet sinä kiroat, se on kirottu.”

7 Niin Moabin ja Midianin vanhimmat lähtivät matkaan mukanaan palkkio ennustamisesta. He menivät Bileamin+ luo ja välittivät hänelle Balakin sanat. 8 Hän sanoi heille: ”Jääkää tänne yöksi, niin tuon teille sen sanan, jonka Jehova puhuu minulle.” Silloin Moabin ruhtinaat jäivät Bileamin luokse.

9 Sitten Jumala tuli Bileamin luo ja kysyi:+ ”Keitä nämä luonasi olevat miehet ovat?” 10 Bileam vastasi tosi Jumalalle: ”Moabin kuningas Balak, Sipporin poika, on lähettänyt minulle sanan: 11 ’Kansa, joka on tulossa Egyptistä, peittää koko maan pinnan.* Tule siis avukseni ja kiroa se.+ Ehkä pystyn taistelemaan sitä vastaan ja ajamaan sen pois.’” 12 Mutta Jumala sanoi Bileamille: ”Et saa mennä heidän kanssaan. Et saa kirota sitä kansaa, sillä se on siunattu.”+

13 Aamulla Bileam nousi ja sanoi Balakin ruhtinaille: ”Menkää maahanne, sillä Jehova ei anna minun lähteä mukaanne.” 14 Niin Moabin ruhtinaat lähtivät, ja palattuaan Balakin luo he kertoivat: ”Bileam ei suostunut lähtemään mukaamme.”

15 Balak lähetti kuitenkin vielä useampia ruhtinaita, jotka olivat kunnioitetumpia kuin edelliset. 16 He tulivat Bileamin luo ja sanoivat hänelle: ”Näin on sanonut Sipporin poika Balak: ’Ethän anna minkään estää sinua tulemasta luokseni, 17 sillä minä annan sinulle paljon kunniaa ja teen kaiken, mitä pyydät minulta. Tulethan siis avukseni, ja kiroa tämä kansa.’” 18 Mutta Bileam vastasi Balakin palvelijoille: ”Vaikka Balak antaisi minulle talonsa täydeltä hopeaa ja kultaa, en voisi tehdä mitään, mikä on vastoin Jumalani Jehovan käskyä, olipa se pientä tai suurta.+ 19 Mutta jääkää tekin tänne yöksi, niin saan tietää, mitä muuta Jehova sanoo minulle.”+

20 Yöllä Jumala tuli Bileamin luo ja sanoi hänelle: ”Jos nämä miehet ovat tulleet hakemaan sinua, lähde heidän mukaansa. Et kuitenkaan saa puhua muuta kuin sen, mitä käsken sinua puhumaan.”+ 21 Noustuaan aamulla ylös Bileam satuloi aasitammansa ja lähti Moabin ruhtinaiden mukaan.+

22 Jumala kuitenkin vihastui, koska hän lähti. Bileamin ratsastaessa aasillaan mukanaan kaksi palvelijaansa Jehovan enkeli asettui tielle vastustamaan häntä. 23 Kun aasi näki tiellä Jehovan enkelin paljastettu miekka kädessään, se lähti menemään tien sivuun, mutta Bileam alkoi lyödä sitä saadakseen sen takaisin tielle. 24 Sitten Jehovan enkeli asettui kahden viinitarhan väliin polulle, jonka kummallakin puolella oli kiviaita. 25 Nähdessään Jehovan enkelin aasi painautui aitaa vasten, jolloin Bileamin jalka jäi puristuksiin, ja hän alkoi taas lyödä aasia.

26 Jehovan enkeli meni jälleen edemmäksi ja asettui ahtaaseen paikkaan, jossa ei ollut tilaa väistyä oikealle eikä vasemmalle. 27 Kun aasi näki Jehovan enkelin, se laskeutui maahan Bileamin alla. Silloin Bileam raivostui ja pieksi sitä sauvallaan. 28 Lopulta Jehova pani aasin puhumaan,*+ ja se sanoi Bileamille: ”Mitä minä olen tehnyt sinulle, kun olet lyönyt minua jo kolme kertaa?”+ 29 Bileam vastasi aasille: ”Sinä olet pitänyt minua pilkkanasi. Kunpa kädessäni olisi miekka, niin tappaisin sinut!” 30 Silloin aasi sanoi Bileamille: ”Enkö minä ole sinun aasisi, jolla olet ratsastanut koko elämäsi ajan tähän päivään asti? Olenko koskaan ennen tehnyt sinulle näin?” Hän vastasi: ”Et ole!” 31 Sitten Jehova avasi Bileamin silmät,+ ja hän näki tiellä Jehovan enkelin paljastettu miekka kädessään. Heti hän polvistui ja heittäytyi maahan kasvoilleen.

32 Silloin Jehovan enkeli sanoi hänelle: ”Miksi olet lyönyt aasiasi jo kolme kertaa? Juuri minä asetuin vastustamaan sinua, koska olet toiminut täysin vastoin tahtoani.+ 33 Aasi näki minut ja yritti väistää minua kolme kertaa.+ Entä jos se ei olisikaan väistänyt minua! Olisin tähän mennessä jo surmannut sinut, mutta aasin olisin jättänyt eloon.” 34 Bileam sanoi Jehovan enkelille: ”Olen tehnyt syntiä, koska en tiennyt, että juuri sinä olit asettunut tielle eteeni. Mutta jos tämä on sinun silmissäsi paha asia, palaan takaisin.” 35 Jehovan enkeli sanoi kuitenkin Bileamille: ”Mene miesten kanssa, mutta saat puhua vain sen, mitä käsken sinua puhumaan.” Niin Bileam jatkoi matkaa Balakin ruhtinaiden kanssa.

36 Kun Balak kuuli, että Bileam oli tullut, hän lähti heti häntä vastaan siihen Moabin kaupunkiin, joka sijaitsee Moabin alueen rajalla Arnonin varrella. 37 Balak sanoi Bileamille: ”Enkö minä varta vasten lähettänyt kutsumaan sinua? Miksi et tullut luokseni? Luulitko, etten pysty antamaan sinulle paljon kunniaa?”+ 38 Bileam vastasi Balakille: ”Tässähän minä nyt olen. Mutta annetaanko minun puhua mitään? Voin sanoa vain ne sanat, jotka Jumala panee suuhuni.”+

39 Niin Bileam lähti Balakin mukaan, ja he tulivat Kirjat-Husotiin. 40 Balak uhrasi nautoja ja lampaita ja lähetti osan niistä Bileamille ja hänen kanssaan oleville ruhtinaille. 41 Aamulla Balak otti Bileamin mukaansa ja vei hänet ylös Bamot-Baalille, mistä hän saattoi nähdä koko kansan.+

23 Bileam sanoi sitten Balakille: ”Rakenna tähän seitsemän alttaria+ ja valmista minulle seitsemän sonnia ja seitsemän pässiä.” 2 Balak teki heti niin kuin Bileam oli sanonut. Sen jälkeen Balak ja Bileam uhrasivat kullakin alttarilla sonnin ja pässin.+ 3 Sitten Bileam sanoi Balakille: ”Jää sinä tänne polttouhrisi viereen, niin minä lähden tuonnemmaksi. Ehkä Jehova on minuun yhteydessä. Minä kerron sinulle, mitä hän minulle ilmoittaakin.” Niin hän meni eräälle paljaalle kukkulalle.

4 Sen jälkeen Jumala oli yhteydessä Bileamiin,+ ja Bileam sanoi hänelle: ”Asetin seitsemän alttaria riveihin ja uhrasin kullakin alttarilla sonnin ja pässin.” 5 Silloin Jehova pani sanat Bileamin suuhun ja sanoi:+ ”Mene takaisin Balakin luo, ja näin sinun tulee sanoa.” 6 Niin hän palasi ja näki, että Balak ja kaikki Moabin ruhtinaat seisoivat polttouhrin vieressä. 7 Silloin hän esitti nämä runomittaiset sanat:+

’Tule avukseni ja kiroa Jaakob,

tule julistamaan tuomio Israelille.’+

 8 Kuinka voisin kirota sen, jota Jumala ei ole kironnut?

Kuinka voisin julistaa tuomion sille, jolle Jehova ei ole julistanut tuomiota?+

11 Silloin Balak sanoi Bileamille: ”Mitä oletkaan tehnyt minulle! Minähän toin sinut kiroamaan viholliseni, mutta sinä et ole tehnyt muuta kuin siunannut heidät.”+ 12 Hän vastasi: ”Eikö minun pidä sanoa se, mitä Jehova panee suuhuni?”+

13 Balak sanoi hänelle: ”Tulehan kanssani toiseen paikkaan, josta voit nähdä heidät. Saat nähdä heistä vain osan, et heitä kaikkia. Auta minua ja kiroa heidät sieltä.”+ 14 Hän vei hänet Sofimin alueelle Pisgan huipulle,+ rakensi seitsemän alttaria ja uhrasi kullakin alttarilla sonnin ja pässin.+ 15 Sen jälkeen Bileam sanoi Balakille: ”Jää tähän polttouhrisi viereen siksi aikaa, kun minä olen yhteydessä Jumalaan.” 16 Sitten Jehova oli yhteydessä Bileamiin, pani sanat hänen suuhunsa ja sanoi:+ ”Mene takaisin Balakin luo, ja näin sinun tulee sanoa.” 17 Niin hän meni hänen luokseen ja näki, että hän odotti polttouhrin vieressä, ja Moabin ruhtinaat olivat hänen kanssaan. Balak kysyi häneltä: ”Mitä Jehova sanoi?” 18 Silloin hän esitti nämä runomittaiset sanat:+

”Nouse, Balak, ja kuuntele.

Kuule minua, Sipporin poika.

Kun hän sanoo jotain, eikö hän tee niin?

Kun hän puhuu, eikö hän toimi sen mukaan?+

22 Jumala tuo sitä pois Egyptistä.+

Hän on sille kuin villihärän sarvet.+

Nyt voidaan sanoa Jaakobista ja Israelista:

’Katsokaa, mitä Jumala on tehnyt!’

25 Balak sanoi sitten Bileamille: ”Jos kerran et voi kirota sitä, ei sinun pidä sitä siunatakaan.” 26 Bileam vastasi Balakille: ”Enkö sanonut sinulle, että teen kaiken, mitä Jehova sanoo?”+

27 Balak sanoi Bileamille: ”Tule, niin vien sinut vielä yhteen paikkaan. Ehkä tosi Jumalan silmissä on oikein, että autat minua ja kiroat kansan sieltä.”+ 28 Sen jälkeen Balak vei Bileamin Peorin huipulle, joka on Jesimoniin*+ päin. 29 Sitten Bileam sanoi Balakille: ”Rakenna tähän seitsemän alttaria ja valmista minulle seitsemän sonnia ja seitsemän pässiä.”+ 30 Silloin Balak teki niin kuin Bileam oli sanonut ja uhrasi kullakin alttarilla sonnin ja pässin.

24 Kun Bileam näki, että Israelin siunaaminen oli Jehovalle mieluista,* hän ei mennyt tarkkailemaan taas pahoja enteitä+ vaan kääntyi erämaahan päin. 2 Kun Bileam nosti katseensa ja näki Israelin leiriytyneenä heimoittain,+ hänen päälleen tuli Jumalan henki.+ 3 Silloin hän esitti nämä runomittaiset sanat:+

10 Silloin Balak raivostui Bileamille. Hän löi vihaisesti käsiään yhteen ja sanoi Bileamille: ”Minä kutsuin sinut kiroamaan viholliseni,+ mutta sinä olet jo kolme kertaa siunannut heidät. 11 Ala mennä siitä! Aioin antaa sinulle paljon kunniaa,+ mutta Jehova on estänyt sinua saamasta sitä.”

12 Bileam vastasi Balakille: ”Enkö sanonut lähettämillesi viestinviejille: 13 ’Vaikka Balak antaisi minulle talonsa täydeltä hopeaa ja kultaa, en voisi oman mieleni* mukaan tehdä mitään, mikä on vastoin Jehovan käskyä, olipa se hyvää tai pahaa. Sanon vain sen, mitä Jehova käskee minun sanoa’?+ 14 Olen lähdössä oman kansani luo. Annahan kun ilmoitan sinulle, mitä tämä kansa tekee tulevaisuudessa* sinun kansallesi.” 15 Niin hän esitti nämä runomittaiset sanat:+

20 Nähdessään Amalekin hän jatkoi runomittaista puhettaan:

21 Nähdessään keniläiset+ hän jatkoi runomittaista puhettaan:

”Turvallinen on asuinpaikkasi, ja kalliolla on asuinsijasi.

22 Mutta Kajin poltetaan maan tasalle.

Kuinka kauan kestää ennen kuin Assyria vie sinut pois vankina?”

23 Hän jatkoi runomittaista puhettaan:

”Voi! Kuka jää eloon, kun Jumala tekee tämän?

Mutta nekin tuhoutuvat* täysin.”

25 Sen jälkeen Bileam+ lähti ja meni pois.* Myös Balak lähti omalle taholleen.

25 Kun Israel asui Sittimissä,+ kansa alkoi syyllistyä seksuaaliseen moraalittomuuteen moabilaisnaisten kanssa.+ 2 Naiset kutsuivat kansaa jumaliensa uhreille,+ ja kansa alkoi syödä niitä ja kumartaa heidän jumaliaan.+ 3 Niin Israel liittyi palvomaan Peorin Baalia,*+ ja Jehova vihastui Israeliin. 4 Jehova sanoi Moosekselle: ”Ota kaikki näiden ihmisten johtajat, ja teloitettuasi heidät kiinnitä heidän ruumiinsa riippumaan kirkkaassa päivänvalossa* Jehovan eteen, jotta Jehovan hehkuva viha ei enää kohdistuisi Israeliin.” 5 Silloin Mooses sanoi Israelin tuomareille:+ ”Jokaisen teistä tulee surmata miehistään ne, jotka ovat liittyneet palvomaan Peorin Baalia.”*+

6 Juuri silloin eräs israelilainen toi midianilaisen naisen+ veljiensä luo Mooseksen ja kaikkien israelilaisten nähden, kun he olivat itkemässä kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona. 7 Kun Pinehas,+ pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, näki sen, hän lähti heti kansan keskeltä ja otti keihään käteensä. 8 Hän meni israelilaismiehen perässä telttaan ja lävisti heidät molemmat, israelilaismiehen sekä tuon naisen tämän sukupuolielinten kohdalta. Silloin israelilaisiin kohdistunut vitsaus päättyi.+ 9 Vitsauksessa kuoli kaikkiaan 24 000.+

10 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 11 ”Pinehasin,+ pappi Aaronin pojan Eleasarin pojan, ansiosta vihani Israelin kansaa kohtaan on laantunut, koska hän ei suvainnut heidän keskellään kilpailijoita minun rinnallani.+ Siksi en ole tehnyt israelilaisista loppua, vaikka vaadin jakamatonta palvontaa.*+ 12 Sano siitä syystä: ’Minä teen hänen kanssaan rauhan liiton. 13 Se on hänelle ja hänen jälkeläisilleen*+ liitto pysyvästä pappeudesta, koska hän ei suvainnut kilpailijoita Jumalansa rinnalla+ ja koska hän toimitti sovituksen Israelin kansalle.’”

14 Israelilaismies, joka surmattiin midianilaisnaisen kanssa, oli muuten Salun poika Simri, erään simeonilaissuvun päämies. 15 Surmattu midianilaisnainen oli Suurin+ tytär Kosbi. Suur oli erään midianilaisheimon+ sukujen päämies.

16 Myöhemmin Jehova sanoi Moosekselle: 17 ”Ahdistakaa midianilaisia ja lyökää heidät,+ 18 koska he ovat ahdistaneet teitä toimimalla viekkaasti teitä kohtaan Peorin tapauksessa+ sisarensa, midianilaisen päämiehen tyttären Kosbin, avulla, joka surmattiin+ Peoriin liittyvän vitsauksen aikana.”+

26 Vitsauksen+ jälkeen Jehova sanoi Moosekselle ja pappi Aaronin pojalle Eleasarille: 2 ”Laskekaa suvuittain kaikki 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat israelilaiset, jotka voivat palvella Israelin armeijassa.”+ 3 Niin Mooses ja pappi Eleasar+ sanoivat kansalle Moabin aavikkotasangolla+ Jordanin varrella Jerikon+ kohdalla: 4 ”Laskekaa 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat, niin kuin Jehova käski Moosesta.”+

Egyptin maasta lähtivät seuraavat Israelin pojat: 5 Israelin esikoinen oli Ruuben,+ ja Ruubenin pojat+ olivat Hanokista hanokilaisten suku, Pallusta pallulaisten suku, 6 Hesronista hesronilaisten suku ja Karmista karmilaisten suku. 7 Nämä olivat ruubenilaisten suvut, ja heistä luetteloitiin 43 730.+

8 Pallun poika oli Eliab. 9 Eliabin pojat olivat Nemuel, Datan ja Abiram. Datan ja Abiram olivat kansasta valittuja, ja he kapinoivat Moosesta+ ja Aaronia vastaan Korahin joukon kanssa,+ kun nämä kapinoivat Jehovaa vastaan.+

10 Silloin maa avautui* ja nielaisi heidät. Korah puolestaan kuoli kannattajineen, kun tuli poltti 250 miestä.+ Heistä tuli varoittava esimerkki.+ 11 Korahin pojat eivät kuitenkaan kuolleet.+

12 Simeonin+ pojat olivat suvuittain Nemuelista nemuelilaisten suku, Jaminista jaminilaisten suku, Jakinista jakinilaisten suku, 13 Serahista serahilaisten suku ja Saulista saulilaisten suku. 14 Simeonilaisten suvuista luetteloitiin 22 200.+

15 Gadin+ pojat olivat suvuittain Sefonista sefonilaisten suku, Haggista haggilaisten suku, Sunista sunilaisten suku, 16 Osnista osnilaisten suku, Eristä eriläisten suku, 17 Arodista arodilaisten suku ja Arelista arelilaisten suku. 18 Nämä olivat Gadin poikien suvut, ja heistä luetteloitiin 40 500.+

19 Juudan+ poikia olivat Er ja Onan.+ Mutta Er ja Onan kuolivat Kanaanin maassa.+ 20 Juudan toiset pojat olivat suvuittain Selaasta+ selaalaisten suku, Peresistä+ peresiläisten suku ja Serahista+ serahilaisten suku. 21 Peresin poikia olivat Hesronista+ hesronilaisten suku ja Hamulista+ hamulilaisten suku. 22 Nämä olivat Juudan suvut, ja heistä luetteloitiin 76 500.+

23 Isaskarin+ pojat olivat suvuittain Tolasta+ tolalaisten suku, Puvasta punilaisten suku, 24 Jasubista jasubilaisten suku ja Simronista simronilaisten suku. 25 Nämä olivat Isaskarin suvut, ja heistä luetteloitiin 64 300.+

26 Sebulonin+ pojat olivat suvuittain Seeredistä seerediläisten suku, Elonista elonilaisten suku ja Jahleelista jahleelilaisten suku. 27 Nämä olivat sebulonilaisten suvut, ja heistä luetteloitiin 60 500.+

28 Joosefin+ pojat olivat suvuittain Manasse ja Efraim.+ 29 Manassen+ pojat olivat Makirista+ makirilaisten suku ja Makirin pojasta Gileadista+ gileadilaisten suku. 30 Nämä olivat Gileadin pojat: Ieseristä ieseriläisten suku, Helekistä helekiläisten suku, 31 Asrielista asrielilaisten suku, Sikemistä sikemiläisten suku, 32 Semidasta semidalaisten suku ja Heferistä heferiläisten suku. 33 Mutta Heferin pojalla Selofhadilla ei ollut poikia vaan ainoastaan tyttäriä,+ ja Selofhadin tyttärien+ nimet olivat Mahla, Noa, Hogla, Milka ja Tirsa. 34 Nämä olivat Manassen suvut, ja heistä luetteloitiin 52 700.+

35 Nämä olivat Efraimin+ pojat suvuittain: Sutelahista+ sutelahilaisten suku, Bekeristä bekeriläisten suku ja Tahanista tahanilaisten suku. 36 Nämä olivat Sutelahin pojat: Eranista eranilaisten suku. 37 Nämä olivat Efraimin poikien suvut, ja heistä luetteloitiin 32 500.+ Nämä olivat Joosefin pojat suvuittain.

38 Benjaminin+ pojat olivat suvuittain Belasta+ belalaisten suku, Asbelista asbelilaisten suku, Ahiramista ahiramilaisten suku, 39 Sefufamista sufamilaisten suku ja Hufamista hufamilaisten suku. 40 Belan poikia olivat Ard ja Naaman:+ Ardista ardilaisten suku ja Naamanista naamilaisten suku. 41 Nämä olivat Benjaminin pojat suvuittain, ja heistä luetteloitiin 45 600.+

42 Nämä olivat Danin+ pojat suvuittain: Suhamista suhamilaisten suku. Nämä olivat Danin suvut suvuittain. 43 Kaikista suhamilaisten suvuista luetteloitiin 64 400.+

44 Asserin+ pojat olivat suvuittain Jimnasta jimnalaisten suku, Jisvistä jisviläisten suku ja Beriasta berialaisten suku. 45 Nämä olivat Berian pojat: Heberistä heberiläisten suku ja Malkielista malkielilaisten suku. 46 Asserin tyttären nimi oli Sarah. 47 Nämä olivat Asserin poikien suvut, ja heistä luetteloitiin 53 400.+

48 Naftalin+ pojat olivat suvuittain Jahseelista jahseelilaisten suku, Gunista gunilaisten suku, 49 Jeseristä jeseriläisten suku ja Sillemistä sillemiläisten suku. 50 Nämä olivat Naftalin suvut suvuittain, ja heistä luetteloitiin 45 400.+

51 Israelilaisista luetteloituja oli yhteensä 601 730.+

52 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle: 53 ”Maa tulee jakaa näille perinnöksi tämän nimiluettelon mukaan.*+ 54 Monilukuiselle tulee antaa suurempi perintö ja harvalukuiselle pienempi perintö.+ Kullekin ryhmälle tulee antaa perintö luetteloitujen määrän mukaan. 55 Maa tulee jakaa arvalla.+ Heidän tulee saada perintö isiensä heimojen nimien mukaan. 56 Kukin perintö määrätään arvalla monilukuisten ja harvalukuisten kesken.”

57 Nämä olivat leeviläisistä+ luetteloidut suvuittain: Gersonista gersonilaisten suku, Kehatista+ kehatilaisten suku ja Merarista merarilaisten suku. 58 Nämä olivat leeviläisten suvut: libniläisten+ suku, hebronilaisten+ suku, mahlilaisten+ suku, musilaisten+ suku ja korahilaisten+ suku.

Kehatille syntyi Amram.+ 59 Amramin vaimo oli Leevin tytär Jokebed,+ joka syntyi Leeville Egyptissä. Jokebed synnytti Amramille Aaronin ja Mooseksen sekä heidän sisarensa Mirjamin.+ 60 Sitten Aaronille syntyivät Nadab, Abihu, Eleasar ja Itamar.+ 61 Mutta Nadab ja Abihu kuolivat, koska he uhrasivat Jehovan edessä luvatonta tulta.+

62 Kaikkiaan luetteloituja oli 23 000, kaikki kuukauden ikäisiä ja sitä vanhempia miespuolisia.+ Heitä ei luetteloitu israelilaisten joukkoon,+ koska heille ei ollut määrä antaa perintöä israelilaisten keskuudesta.+

63 Mooses ja pappi Eleasar luetteloivat nämä israelilaiset Moabin aavikkotasangolla Jordanin varrella Jerikon kohdalla. 64 Heidän joukossaan ei kuitenkaan ollut ainoatakaan niistä, jotka Mooses ja pappi Aaron olivat luetteloineet suorittaessaan israelilaisten keskuudessa väestönlaskennan Siinain erämaassa.+ 65 Jehova oli nimittäin sanonut heistä: ”He varmasti kuolevat erämaassa.”+ Niinpä heistä ei ollut jäljellä ainoatakaan paitsi Jefunnen poika Kaleb ja Nunin poika Joosua.+

27 Sitten astuivat esiin Selofhadin tyttäret.+ He kuuluivat Joosefin pojasta Manassesta polveutuviin sukuihin; Selofhad oli Manassen pojan Makirin pojan Gileadin pojan Heferin poika. Tyttärien nimet olivat Mahla, Noa, Hogla, Milka ja Tirsa. 2 He seisoivat Mooseksen, pappi Eleasarin, päämiesten+ ja koko kansan edessä kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona ja sanoivat: 3 ”Isämme kuoli erämaassa, mutta hän ei ollut niiden joukossa, jotka kannattivat Korahia+ ja liittoutuivat Jehovaa vastaan, vaan hän kuoli oman syntinsä vuoksi. Hänellä ei ollut poikia. 4 Miksi isämme nimen pitäisi hävitä hänen suvustaan sen vuoksi, ettei hänellä ollut poikaa? Anna meille maa-alue isämme veljien keskuudesta.” 5 Silloin Mooses esitti heidän asiansa Jehovan edessä.+

6 Jehova sanoi sitten Moosekselle: 7 ”Selofhadin tyttäret ovat oikeassa. Sinun tulee ehdottomasti antaa heille perintöomaisuus heidän isänsä veljien keskuudesta ja siirtää heidän isänsä perintö heille.+ 8 Sano israelilaisille: ’Jos mies kuolee pojattomana, teidän on annettava hänen perintönsä siirtyä hänen tyttärelleen. 9 Jos hänellä ei ole tytärtä, teidän on annettava hänen perintönsä hänen veljilleen. 10 Jos hänellä ei ole veljiä, teidän on annettava hänen perintönsä hänen isänsä veljille. 11 Jos hänen isällään ei ole veljiä, teidän on annettava hänen perintönsä hänen lähimmälle verisukulaiselleen, ja tämän on otettava se haltuunsa. Tästä oikeudellisesta päätöksestä tulee säädös israelilaisille, niin kuin Jehova on käskenyt Moosesta.’”

12 Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle: ”Nouse tälle Abarimin vuorelle+ katselemaan sitä maata, jonka minä annan israelilaisille.+ 13 Kun olet nähnyt sen, sinutkin otetaan kansasi luo*+ niin kuin veljesi Aaron otettiin,+ 14 koska kun kansa syytti minua Sinin erämaassa, te kapinoitte käskyäni vastaan ettekä pyhittäneet minua vesien luona heidän edessään.+ Nämä ovat Meriban vedet+ Kadesissa+ Sinin erämaassa.”+

15 Sitten Mooses sanoi Jehovalle: 16 ”Jehova, Jumala, joka antaa elämän kaikille ihmisille,* nimittäköön kansan johtoon miehen, 17 joka lähtee ja tulee heidän edellään, vie heidät ulos ja tuo heidät sisään, jotta Jehovan kansaan kuuluvat eivät olisi kuin lampaita, joilla ei ole paimenta.” 18 Niin Jehova sanoi Moosekselle: ”Hae Nunin poika Joosua, mies, jolla on oikea henki, ja laske kätesi hänen päälleen.+ 19 Aseta hänet sitten pappi Eleasarin ja koko kansan eteen, ja sinun on valtuutettava hänet tehtäväänsä heidän silmiensä edessä.+ 20 Sinun on annettava hänelle arvovaltaasi,*+ jotta kaikki israelilaiset kuuntelisivat häntä.+ 21 Hän astuu pappi Eleasarin eteen, joka pyytää ohjausta Jehovalta urimin*+ välityksellä. Hänen käskystään he lähtevät ja hänen käskystään he tulevat, hän ja kaikki israelilaiset hänen kanssaan, koko kansa.”

22 Silloin Mooses teki niin kuin Jehova oli käskenyt häntä. Hän haki Joosuan, asetti hänet pappi Eleasarin ja koko kansan eteen, 23 laski kätensä hänen päälleen ja valtuutti hänet tehtäväänsä,+ niin kuin Jehova oli puhunut Mooseksen välityksellä.+

28 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 2 ”Käske israelilaisia: ’Teidän on pidettävä huoli siitä, että tuotte minulle uhrilahjani, leipäni. Tuliuhrini, joiden tuoksu miellyttää* minua, tulee uhrata määräaikoina.’+

3 Sano heille: ’Tuokaa Jehovalle tällainen tuliuhri: kaksi virheetöntä vuoden vanhaa uroskaritsaa säännöllisesti joka päivä polttouhriksi.+ 4 Uhraa toinen uroskaritsa aamulla ja toinen uroskaritsa iltahämärissä*+ 5 sekä viljauhriksi kymmenesosa eefaa* hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hin-mittaa* survomalla saatua öljyä.+ 6 Se on vakituinen polttouhri,+ ja se määrättiin Siinainvuorella uhrattavaksi tuliuhrina, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa. 7 Siihen kuuluva juomauhri on neljännes hin-mittaa alkoholipitoista juomaa kumpaakin uroskaritsaa kohti.+ Vuodata se pyhäkössä juomauhriksi Jehovalle. 8 Uhraa toinen uroskaritsa iltahämärissä.* Uhraa se ja sen ohella samanlainen viljauhri ja juomauhri kuin aamulla tuliuhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa.+

9 Sapattipäivänä+ tulee kuitenkin uhrata kaksi virheetöntä vuoden vanhaa uroskaritsaa ja viljauhriksi kaksi kymmenesosaa eefaa hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, sekä juomauhri. 10 Tämä on polttouhri, joka tuodaan sapattina vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi.+

11 Jokaisen kuukauden* alussa teidän on tuotava polttouhriksi Jehovalle kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa uroskaritsaa+ 12 sekä kolme kymmenesosamittaa hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, viljauhriksi+ kutakin sonnia kohti, kaksi kymmenesosamittaa hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, viljauhriksi pässiä+ kohti 13 ja yksi kymmenesosamitta hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, viljauhriksi kutakin uroskaritsaa kohti. Tämä on polttouhri, tuliuhri, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa.+ 14 Niihin kuuluvina juomauhreina tulee olla puoli hin-mittaa viiniä sonnia kohti,+ kolmannes hin-mittaa pässiä kohti+ ja neljännes hin-mittaa uroskaritsaa kohti.+ Tämä on kuukausittainen polttouhri, joka tulee uhrata joka kuukausi läpi vuoden. 15 Vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi Jehovalle tulee uhrata yksi nuori vuohi syntiuhriksi.

16 Ensimmäisen kuun 14. päivänä on pesah*+ Jehovan kunniaksi. 17 Saman kuun 15. päivänä on juhla. Seitsemän päivää syödään happamatonta leipää.+ 18 Ensimmäisenä päivänä on pyhä kokous. Ette saa silloin tehdä mitään raskasta työtä. 19 Teidän on tuotava Jehovalle polttouhriksi, tuliuhriksi, kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa. Niiden tulee olla virheettömiä.+ 20 Teidän tulee uhrata niihin kuuluvina viljauhreina hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä,+ kolme kymmenesosamittaa sonnia kohti, kaksi kymmenesosamittaa pässiä kohti 21 ja yksi kymmenesosamitta kutakin seitsemää uroskaritsaa kohti. 22 Uhratkaa lisäksi yksi syntiuhrivuohi sovituksen toimittamiseksi teille. 23 Nämä teidän tulee uhrata aamupolttouhrin lisäksi, joka kuuluu vakituiseen polttouhriin. 24 Teidän tulee uhrata nämä uhrit samalla tavalla päivittäin seitsemän päivän ajan ruokana,* tuliuhrina, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa. Tämä tulee uhrata vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin ohella. 25 Seitsemäntenä päivänä teidän tulee pitää pyhä kokous.+ Ette saa silloin tehdä mitään raskasta työtä.+

26 Kypsän ensisadon päivänä,+ jolloin tuotte Jehovalle uuden viljauhrin,+ viikkojuhlassanne,+ teidän tulee pitää pyhä kokous. Ette saa silloin tehdä mitään raskasta työtä.+ 27 Teidän on tuotava polttouhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa, kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa+ 28 sekä niihin kuuluvana viljauhrina hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, kolme kymmenesosamittaa kutakin sonnia kohti, kaksi kymmenesosamittaa pässiä kohti, 29 yksi kymmenesosamitta kutakin seitsemää uroskaritsaa kohti 30 samoin kuin nuori vuohi sovituksen toimittamiseksi teille.+ 31 Teidän tulee uhrata nämä ja niihin kuuluvat juomauhrit vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan viljauhrin lisäksi. Eläinten tulee olla virheettömiä.+

29 Seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä teidän tulee pitää pyhä kokous. Ette saa silloin tehdä mitään raskasta työtä.+ Sinä päivänä tulee puhaltaa trumpettiin.+ 2 Teidän on uhrattava polttouhriksi, jonka tuoksu miellyttää* Jehovaa, yksi nuori sonni, yksi pässi ja seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä, 3 sekä niihin kuuluvana viljauhrina hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, kolme kymmenesosaa eefaa* sonnia kohti, kaksi kymmenesosaa pässiä kohti 4 ja yksi kymmenesosa kutakin seitsemää uroskaritsaa kohti 5 samoin kuin syntiuhriksi yksi nuori urosvuohi sovituksen toimittamiseksi teille. 6 Nämä uhrataan kuukausittaisen polttouhrin ja siihen kuuluvan viljauhrin,+ vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan viljauhrin+ sekä niihin kuuluvien juomauhrien+ lisäksi säädettyyn tapaan tuliuhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa.

7 Seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä teidän tulee pitää pyhä kokous+ ja teidän on vaivattava itseänne.* Ette saa silloin tehdä mitään työtä.+ 8 Teidän on tuotava polttouhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa, yksi nuori sonni, yksi pässi ja seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 9 sekä niihin kuuluvana viljauhrina hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, kolme kymmenesosamittaa sonnia kohti, kaksi kymmenesosamittaa pässiä kohti 10 ja yksi kymmenesosamitta kutakin seitsemää uroskaritsaa kohti 11 samoin kuin syntiuhriksi yksi nuori vuohi sovitukseksi uhrattavan syntiuhrin,+ vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan viljauhrin sekä niihin kuuluvien juomauhrien lisäksi.

12 Seitsemännen kuun 15. päivänä teidän tulee pitää pyhä kokous. Ette saa silloin tehdä mitään raskasta työtä, ja teidän on vietettävä juhlaa Jehovan kunniaksi seitsemän päivää.+ 13 Teidän on tuotava polttouhriksi,+ tuliuhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa, 13 nuorta sonnia, 2 pässiä ja 14 vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 14 sekä niihin kuuluvana viljauhrina hienoja jauhoja, joihin on sekoitettu öljyä, kolme kymmenesosamittaa kutakin 13:a sonnia kohti, kaksi kymmenesosamittaa kumpaakin pässiä kohti 15 ja yksi kymmenesosamitta kutakin 14:ää uroskaritsaa kohti 16 samoin kuin yksi nuori vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan vilja- ja juomauhrin lisäksi.+

17 Toisena päivänä teidän on tuotava 12 nuorta sonnia, 2 pässiä ja 14 vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 18 sekä niihin kuuluva viljauhri ja niihin kuuluvat juomauhrit sonneja, pässejä ja uroskaritsoita kohti niiden määrän mukaan säädettyyn tapaan 19 samoin kuin yksi nuori vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan viljauhrin ja niihin kuuluvien juomauhrien lisäksi.+

20 Kolmantena päivänä teidän on tuotava 11 sonnia, 2 pässiä ja 14 vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 21 sekä niihin kuuluva viljauhri ja niihin kuuluvat juomauhrit sonneja, pässejä ja uroskaritsoita kohti niiden määrän mukaan säädettyyn tapaan 22 samoin kuin yksi vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan vilja- ja juomauhrin lisäksi.+

23 Neljäntenä päivänä teidän on tuotava 10 sonnia, 2 pässiä ja 14 vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 24 sekä niihin kuuluva viljauhri ja niihin kuuluvat juomauhrit sonneja, pässejä ja uroskaritsoita kohti niiden määrän mukaan säädettyyn tapaan 25 samoin kuin yksi nuori vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan vilja- ja juomauhrin lisäksi.+

26 Viidentenä päivänä teidän on tuotava 9 sonnia, 2 pässiä ja 14 vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 27 sekä niihin kuuluva viljauhri ja niihin kuuluvat juomauhrit sonneja, pässejä ja uroskaritsoita kohti niiden määrän mukaan säädettyyn tapaan 28 samoin kuin yksi vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan vilja- ja juomauhrin lisäksi.+

29 Kuudentena päivänä teidän on tuotava 8 sonnia, 2 pässiä ja 14 vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 30 sekä niihin kuuluva viljauhri ja niihin kuuluvat juomauhrit sonneja, pässejä ja uroskaritsoita kohti niiden määrän mukaan säädettyyn tapaan 31 samoin kuin yksi vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan viljauhrin ja siihen kuuluvien juomauhrien lisäksi.+

32 Seitsemäntenä päivänä teidän on tuotava 7 sonnia, 2 pässiä ja 14 vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 33 sekä niihin kuuluva viljauhri ja niihin kuuluvat juomauhrit sonneja, pässejä ja uroskaritsoita kohti niiden määrän mukaan säädettyyn tapaan 34 samoin kuin yksi vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan vilja- ja juomauhrin lisäksi.+

35 Kahdeksantena päivänä teidän tulee pitää juhlakokous. Ette saa silloin tehdä mitään raskasta työtä.+ 36 Teidän on tuotava polttouhriksi, tuliuhriksi, jonka tuoksu miellyttää Jehovaa, yksi sonni, yksi pässi ja seitsemän vuoden vanhaa uroskaritsaa, kaikki virheettömiä,+ 37 sekä niihin kuuluva viljauhri ja niihin kuuluvat juomauhrit sonnia, pässiä ja uroskaritsoita kohti niiden määrän mukaan säädettyyn tapaan 38 samoin kuin yksi vuohi syntiuhriksi vakituisen polttouhrin ja siihen kuuluvan vilja- ja juomauhrin lisäksi.+

39 Teidän tulee uhrata nämä Jehovalle juhla-aikoinanne+ lupausuhrien+ ja vapaaehtoisten uhrilahjojen+ lisäksi, joita tuotte poltto-,+ vilja-,+ juoma-+ ja yhteysuhreiksi.’”+ 40 Mooses puhui israelilaisille kaiken, mitä Jehova oli käskenyt hänen puhua.

30 Sitten Mooses sanoi Israelin heimojen päämiehille:+ ”Jehova on antanut seuraavan käskyn: 2 Jos mies antaa Jehovalle juhlallisen lupauksen+ tai vannoo valan,+ jolla hän sitoutuu pidättymään jostakin, hänen täytyy pitää sanansa.+ Hänen tulee toimia kaiken sen mukaan, mitä hän on vannonut.+

3 Jos nainen nuorena isänsä kodissa antaa Jehovalle juhlallisen lupauksen tai vannoo valan, jolla hän sitoutuu pidättymään jostakin, 4 ja hänen isänsä kuulee hänen juhlallisen lupauksensa tai pidättymisvalansa, johon hän on sitoutunut, mutta ei sano mitään, kaikki hänen juhlalliset lupauksensa ja pidättymisvalansa pysyvät voimassa. 5 Jos hänen isänsä kuitenkin kieltää häntä kuullessaan, että hän on antanut juhlallisen lupauksen tai pidättymisvalan, se ei jää voimaan. Jehova antaa hänelle anteeksi, koska hänen isänsä kielsi häntä.+

6 Jos hän kuitenkin menee naimisiin, kun hänen juhlallinen lupauksensa tai harkitsematon lupaus, jonka hän on sitoutunut pitämään, on voimassa, 7 ja hänen aviomiehensä saa kuulla siitä eikä sano mitään sinä päivänä, jona kuulee siitä, hänen juhlallinen lupauksensa tai pidättymisvalansa pysyy voimassa. 8 Mutta jos hänen aviomiehensä kieltää häntä sinä päivänä, jona saa kuulla siitä, mies voi peruuttaa juhlallisen lupauksen tai harkitsemattoman lupauksen, jonka nainen on sitoutunut pitämään,+ ja Jehova antaa naiselle anteeksi.

9 Jos taas leski tai nainen, josta on erottu, antaa juhlallisen lupauksen, kaikki, mihin hän on sitoutunut, pysyy voimassa.

10 Jos nainen on kuitenkin antanut juhlallisen lupauksen tai pidättymisvalan aviomiehensä kodissa 11 ja hänen aviomiehensä on kuullut sen eikä ole sanonut mitään eikä kieltänyt häntä, hänen juhlallinen lupauksensa tai pidättymisvalansa pysyy voimassa. 12 Mutta jos hänen aviomiehensä peruuttaa minkä tahansa hänen antamansa juhlallisen lupauksen tai pidättymisvalan sinä päivänä, jona kuulee sen, se ei jää voimaan.+ Hänen aviomiehensä on peruuttanut sen, ja Jehova antaa naiselle anteeksi. 13 Hänen aviomiehensä tulee vahvistaa tai peruuttaa jokainen juhlallinen lupaus tai kieltäymystä* koskeva pidättymisvala. 14 Mutta jos aviomies antaa päivien kulua sanomatta mitään, hän vahvistaa kaikki naisen juhlalliset lupaukset ja pidättymisvalat. Mies vahvistaa ne, koska hän ei sanonut mitään sinä päivänä, jona hän kuuli naisen antavan ne. 15 Mutta jos mies peruuttaa ne myöhemmin, jonkin aikaa sen päivän jälkeen, jona hän kuuli ne, hän kantaa naisen syyllisyydestä aiheutuvat seuraukset.+

16 Jehova antoi Moosekselle nämä säännökset, jotka koskevat aviomiestä ja hänen vaimoaan sekä isää ja hänen kotona asuvaa nuorta tytärtään.”

31 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 2 ”Kosta+ midianilaisille se, mitä he tekivät israelilaisille.+ Myöhemmin sinut otetaan kansasi luo.”*+

3 Niin Mooses sanoi kansalle: ”Varustakaa keskuudestanne miehiä taistelemaan* Midiania vastaan, jotta he panisivat täytäntöön Jehovan koston Midianille. 4 Teidän tulee lähettää armeijaan 1 000 jokaisesta heimosta, kaikista Israelin heimoista.” 5 Silloin israelilaisten*+ joukosta varustettiin taisteluun* 1 000 kustakin heimosta, 12 000 miestä.

6 Mooses lähetti heidät armeijaan, 1 000 jokaisesta heimosta. Armeijan kanssa lähti pappi Pinehas,+ Eleasarin poika, jonka mukana olivat pyhät välineet ja merkkisoittojen puhaltamiseen käytettävät trumpetit.+ 7 He sotivat Midiania vastaan, kuten Jehova oli käskenyt Moosesta, ja tappoivat kaikki miehet. 8 He surmasivat muiden lisäksi Midianin kuninkaat Evin, Rekemin, Suurin, Hurin ja Reban – Midianin viisi kuningasta. He myös tappoivat miekalla Beorin pojan Bileamin.+ 9 Midianilaiset naiset ja lapset israelilaiset ottivat kuitenkin vangeiksi. He myös ottivat itselleen kaikki midianilaisten katraat ja karjalaumat ja koko heidän muun omaisuutensa. 10 He polttivat kaikki heidän asuttamansa kaupungit ja kaikki heidän leirinsä.* 11 Sitten he ottivat kaiken saaliin, niin ihmiset kuin eläimetkin. 12 He toivat vangit ja sotasaaliin Moosekselle, pappi Eleasarille ja israelilaisille, jotka olivat leiriytyneinä Moabin aavikkotasangolla+ lähellä Jordania Jerikon kohdalla.

13 Silloin Mooses, pappi Eleasar ja kaikki kansan päämiehet lähtivät heitä vastaan leirin ulkopuolelle. 14 Mooses kuitenkin suuttui taistelujoukkojen nimitettyihin miehiin, tuhannen- ja sadanpäälliköihin, jotka olivat palaamassa sotaretkeltä. 15 Mooses sanoi heille: ”Oletteko jättäneet eloon kaikki naiset? 16 Hehän ovat juuri niitä, jotka Bileamin neuvosta viettelivät israelilaiset, niin että nämä olivat Peorin tapauksessa+ uskottomia+ Jehovalle. Sen tähden Jehovan kansaa kohtasi vitsaus.+ 17 Tappakaa nyt jokainen poikalapsi ja jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. 18 Voitte kuitenkin jättää eloon kaikki tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa.+ 19 Leiriytykää leirin ulkopuolelle seitsemäksi päiväksi. Teistä jokaisen, joka on tappanut jonkun* tai koskenut surmattuun,+ tulee puhdistautua+ kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, teidän ja teidän vankienne. 20 Teidän tulee puhdistaa* jokainen vaate, jokainen nahkaesine ja kaikki, mikä on tehty vuohenkarvasta, samoin kuin jokainen puuesine.”

21 Pappi Eleasar sanoi sitten taisteluun lähteneille armeijan miehille: ”Jehova antoi Moosekselle seuraavan lainsäädöksen: 22 ’Ainoastaan kulta, hopea, kupari, rauta, tina ja lyijy, 23 kaikki tulenkestävä, teidän tulee käyttää tulessa, minkä jälkeen ne ovat puhtaita. Lisäksi ne tulee puhdistaa puhdistusvedellä.+ Kaikki, mikä ei kestä tulta, teidän tulee käyttää vedessä. 24 Teidän on pestävä vaatteenne seitsemäntenä päivänä, niin olette puhtaita, ja sen jälkeen saatte tulla leiriin.’”+

25 Sitten Jehova sanoi Moosekselle: 26 ”Luetteloi sotasaalis ja laske vangeiksi otetut ihmiset ja eläimet. Tee näin pappi Eleasarin ja kansan sukujen päämiesten kanssa. 27 Jaa saalis kahtia taisteluun osallistuneiden sotilaiden ja koko muun kansan kesken.+ 28 Sinun on otettava verona Jehovalle taisteluun lähteneiltä sotilailta yksi* aina 500 ihmisestä, naudasta, aasista ja katraseläimestä. 29 Sinun tulee ottaa se heidän puoliskostaan ja antaa se pappi Eleasarille lahjana, joka tulee Jehovalle.+ 30 Israelilaisille annetusta puoliskosta sinun tulee ottaa yksi aina 50 ihmisestä, naudasta, aasista, katraseläimestä ja kaikista muista kotieläimistä ja antaa ne leeviläisille,+ jotka huolehtivat Jehovan pyhäkkötelttaan liittyvistä tehtävistä.”+

31 Mooses ja pappi Eleasar tekivät niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta. 32 Saalista, joka sotilaiden ottamasta saaliista jäi jäljelle, oli 675 000 katraseläintä, 33 72 000 nautaa 34 ja 61 000 aasia. 35 Naisia, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa,+ oli 32 000.* 36 Taisteluun lähteneiden osuus, puolet saaliista, oli 337 500 katraseläintä. 37 Näistä katraseläimistä otettiin Jehovalle verona 675. 38 Nautoja oli 36 000, ja niistä otettiin Jehovalle verona 72. 39 Aaseja oli 30 500, ja niistä otettiin Jehovalle verona 61. 40 Ihmisiä* oli 16 000, ja heistä otettiin Jehovalle verona 32.* 41 Sitten Mooses antoi tämän veron pappi Eleasarille Jehovalle tulevana lahjana,+ niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

42 Israelilaisille kuuluvassa puoliskossa, jonka Mooses oli erottanut sotaan osallistuneiden miesten osuudesta, 43 oli 337 500 katraseläintä, 44 36 000 nautaa, 45 30 500 aasia 46 ja 16 000 ihmistä.* 47 Sitten Mooses otti israelilaisten puoliskosta yhden aina 50 ihmisestä ja eläimestä ja antoi nämä leeviläisille,+ jotka huolehtivat Jehovan pyhäkköteltan tehtävistä,+ niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.

48 Sen jälkeen armeijan osastoista*+ nimitetyt miehet, tuhannen- ja sadanpäälliköt, lähestyivät Moosesta 49 ja sanoivat hänelle: ”Palvelijasi ovat laskeneet alaisuudessamme olevat sotilaat, eikä kenenkään meistä ole ilmoitettu puuttuvan.+ 50 Me haluamme siis jokainen tuoda Jehovalle uhrilahjaksi siitä, mitä olemme saaneet haltuumme, kultaesineitä, nilkkaketjuja, rannerenkaita, sinettisormuksia, korvarenkaita ja muita koruja, jotta meille toimitettaisiin sovitus Jehovan edessä.”

51 Niin Mooses ja pappi Eleasar ottivat heiltä vastaan kullan, kaikki korut. 52 Tuhannen- ja sadanpäälliköt lahjoittivat Jehovalle kultaa kaikkiaan 16 750 sekeliä.* 53 Kaikki armeijan miehet olivat ottaneet itselleen sotasaalista. 54 Mooses ja pappi Eleasar ottivat kullan vastaan tuhannen- ja sadanpäälliköiltä ja veivät sen kohtaamistelttaan, jotta se olisi muistona Jehovan edessä Israelin kansan puolesta.

32 Ruubenin pojilla+ ja Gadin pojilla+ oli hyvin paljon karjaa, ja he näkivät, että Jaserin+ ja Gileadin maat olivat hyvää karjanhoitoaluetta. 2 Siksi Gadin pojat ja Ruubenin pojat tulivat sanomaan Moosekselle, pappi Eleasarille ja kansan päämiehille: 3 ”Atarot, Dibon, Jaser, Nimra, Hesbon,+ Eleale, Sebam, Nebo+ ja Beon,+ 4 alue, jonka Jehova kukisti Israelin kansan edessä,+ sopii hyvin karjanhoitoon, ja sinun palvelijoillasi on paljon karjaa.”+ 5 He sanoivat edelleen: ”Jos olemme saaneet suosiosi, pyydämme, että tämä alue annettaisiin palvelijoidesi omaisuudeksi. Älä pane meitä ylittämään Jordania.”

6 Silloin Mooses sanoi Gadin pojille ja Ruubenin pojille: ”Pitäisikö veljienne lähteä sotimaan, kun te jäätte tänne? 7 Miksi teidän pitäisi saada Israelin kansa lannistumaan, niin ettei se haluaisi mennä yli siihen maahan, jonka Jehova sille varmasti antaa? 8 Juuri niinhän teidän isänne tekivät, kun lähetin heidät Kades-Barneasta katsomaan sitä maata.+ 9 Kun he menivät Eskolinlaaksoon*+ ja näkivät maan, he saivat Israelin kansan lannistumaan, niin ettei se halunnut mennä siihen maahan, joka Jehovan oli määrä antaa sille.+ 10 Jehova vihastui sinä päivänä, niin että hän vannoi:+ 11 ’Ne miehet, jotka lähtivät Egyptistä 20-vuotiaina tai sitä vanhempina, eivät näe sitä maata,+ jonka olen vannonut antavani Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille,+ koska he eivät ole totelleet minua koko sydämestään. 12 Poikkeuksena ovat kenissiläisen Jefunnen poika Kaleb+ ja Nunin poika Joosua,+ koska he ovat totelleet Jehovaa koko sydämestään.’+ 13 Niin Jehova vihastui Israeliin, ja hän pani heidät vaeltamaan erämaassa 40 vuotta,+ kunnes sitä sukupolvea, joka toimi Jehovan silmissä väärin, ei enää ollut.+ 14 Nyt te syntiset miehet toimitte samalla tavalla kuin isänne ja saatte Jehovan vihaamaan Israelia entistä enemmän. 15 Jos hylkäätte hänet, hän jättää sen varmasti uudestaan erämaahan, ja teidän takianne koko kansa tuhoutuu.”

16 Myöhemmin he tulivat sanomaan hänelle: ”Anna meidän rakentaa tänne kiviaitauksia karjallemme ja kaupunkeja lapsillemme. 17 Me pysymme kuitenkin taisteluvalmiudessa+ ja kuljemme israelilaisten edellä, kunnes olemme vieneet heidät omiin asuinpaikkoihinsa, kun taas lapsemme asuvat linnoitetuissa kaupungeissa turvassa maan asukkailta. 18 Emme palaa kotiin ennen kuin jokainen israelilainen on saanut perintömaansa.+ 19 Me emme nimittäin saa heidän kanssaan perintöä Jordanin toiselta puolelta emmekä kauempaa, koska olemme saaneet perintömme Jordanin itäpuolelta.”+

20 Mooses vastasi heille: ”Jos teette niin, että varustaudutte Jehovan edessä sotaan+ 21 ja menette jokainen Jordanin yli Jehovan edessä, niin kun hän on ajanut vihollisensa edestään+ 22 ja maa on kukistettu Jehovan edessä,+ te voitte palata+ ja te vapaudutte syyllisyydestä Jehovan ja Israelin edessä. Silloin saatte tämän maan omaksenne Jehovan edessä.+ 23 Mutta jos ette tee näin, teette syntiä Jehovaa vastaan. Siinä tapauksessa voitte olla varmoja, että syntinne tavoittaa teidät. 24 Voitte siis rakentaa kaupunkeja lapsillenne ja aitauksia katraillenne,+ mutta teidän on täytettävä lupauksenne.”

25 Gadin pojat ja Ruubenin pojat sanoivat Moosekselle: ”Palvelijasi tekevät niin kuin herramme käskee. 26 Lapsemme ja vaimomme sekä karjalaumamme ja katraamme jäävät tänne Gileadin kaupunkeihin,+ 27 mutta palvelijasi menevät yli, jokainen taisteluun varustautuneena sotiakseen Jehovan edessä,+ niin kuin herramme puhuu.”

28 Niin Mooses antoi heitä koskevan käskyn pappi Eleasarille, Nunin pojalle Joosualle ja israelilaisheimojen sukujen päämiehille. 29 Mooses sanoi heille: ”Jos Gadin pojat ja Ruubenin pojat ylittävät kanssanne Jordanin, jokainen sotaan varustautuneena Jehovan edessä, ja maa kukistuu edessänne, teidän on annettava Gileadin maa heidän omaisuudekseen.+ 30 Mutta jos he eivät tartu aseisiin ja mene yli kanssanne, heidän on asetuttava asumaan keskuuteenne Kanaanin maahan.”

31 Gadin pojat ja Ruubenin pojat vastasivat: ”Me teemme sen, mitä Jehova on palvelijoillesi sanonut. 32 Me tartumme aseisiin ja menemme Jehovan edessä Kanaanin maahan,+ mutta perintöomaisuutemme me saamme Jordanin tältä puolelta.” 33 Niin Mooses antoi heille – Gadin pojille, Ruubenin pojille+ ja Joosefin pojan Manassen heimon toiselle puoliskolle+ – amorilaisten kuninkaan Sihonin valtakunnan+ ja Basanin kuninkaan Ogin valtakunnan.+ He saivat maan, joka kuului noilla alueilla oleville kaupungeille, sekä niitä ympäröivän maan kaupungit.

34 Gadin pojat rakensivat* Dibonin,+ Atarotin,+ Aroerin,+ 35 Atrot-Sofanin, Jaserin,+ Jogbehan,+ 36 Bet-Nimran+ ja Bet-Haranin+ linnoitetut kaupungit sekä kiviaitauksia katrailleen. 37 Ruubenin pojat rakensivat Hesbonin,+ Elealen,+ Kirjataimin,+ 38 Nebon+ ja Baal-Meonin,+ joiden nimet muutettiin, sekä Sibman. He antoivat uudelleen rakentamilleen kaupungeille uudet nimet.

39 Manassen pojan Makirin pojat+ lähtivät taistelemaan Gileadia vastaan, valloittivat sen ja ajoivat sieltä pois amorilaiset. 40 Niin Mooses antoi Manassen pojalle Makirille Gileadin, ja tämä asettui asumaan sinne.+ 41 Manassen poika Jair taisteli heitä vastaan ja valloitti heidän telttakylänsä, ja hän antoi niille nimeksi Havvot-Jair.*+ 42 Nobah taisteli Kenatia ja sitä ympäröiviä pikkukaupunkeja vastaan ja valloitti ne, ja hän antoi sille nimeksi Nobah oman nimensä mukaan.

33 Sen jälkeen kun Israelin kansa lähti Egyptin maasta+ joukkojensa* mukaan+ Mooseksen ja Aaronin johdolla,+ se kulki matkallaan nämä osuudet. 2 Mooses kirjoitti Jehovan käskystä aina muistiin heidän matkaosuuksiensa lähtöpaikat, ja ne olivat lähtöpaikasta toiseen seuraavat:+ 3 He lähtivät liikkeelle Rameseksesta+ ensimmäisen kuun+ 15. päivänä. Heti pesahin*+ jälkeisenä päivänä israelilaiset lähtivät päättäväisesti* liikkeelle kaikkien egyptiläisten silmien edessä. 4 Samaan aikaan egyptiläiset hautasivat esikoisiaan, jotka Jehova oli heidän keskuudestaan surmannut,+ sillä Jehova oli pannut täytäntöön tuomiot heidän jumalilleen.+

5 Israelilaiset lähtivät Rameseksesta ja leiriytyivät Sukkotiin.+ 6 Sitten he lähtivät Sukkotista ja leiriytyivät Etamiin,+ joka on erämaan laidalla. 7 Seuraavaksi he lähtivät Etamista ja kääntyivät takaisin kohti Pi-Hahirotia, mistä näkee Baal-Sefoniin,+ ja leiriytyivät Migdolin+ edustalle. 8 Sen jälkeen he lähtivät Pi-Hahirotista, kulkivat meren poikki+ erämaahan,+ jatkoivat kulkuaan kolme päivämatkaa Etamin erämaassa+ ja leiriytyivät Maraan.+

9 Sitten he lähtivät Marasta ja tulivat Elimiin. Elimissä oli 12 lähdettä ja 70 palmua, joten he leiriytyivät sinne.+ 10 Seuraavaksi he lähtivät Elimistä ja leiriytyivät Punaisenmeren rannalle. 11 Sen jälkeen he lähtivät Punaiseltamereltä ja leiriytyivät Siinin erämaahan.+ 12 Sitten he lähtivät Siinin erämaasta ja leiriytyivät Dofkaan. 13 Tämän jälkeen he lähtivät Dofkasta ja leiriytyivät Alusiin. 14 Seuraavaksi he lähtivät Alusista ja leiriytyivät Refidimiin,+ jossa ei ollut vettä kansalle juotavaksi. 15 Sen jälkeen he lähtivät Refidimistä ja leiriytyivät Siinain erämaahan.+

16 Tämän jälkeen he lähtivät Siinain erämaasta ja leiriytyivät Kibrot-Hattaavaan.+ 17 Sitten he lähtivät Kibrot-Hattaavasta ja leiriytyivät Haserotiin.+ 18 Sen jälkeen he lähtivät Haserotista ja leiriytyivät Ritmaan. 19 Seuraavaksi he lähtivät Ritmasta ja leiriytyivät Rimmon-Peresiin. 20 Sitten he lähtivät Rimmon-Peresistä ja leiriytyivät Libnaan. 21 Tämän jälkeen he lähtivät Libnasta ja leiriytyivät Rissaan. 22 Seuraavaksi he lähtivät Rissasta ja leiriytyivät Kehelataan. 23 Sitten he lähtivät Kehelatasta ja leiriytyivät Seferinvuoren luo.

24 Sen jälkeen he lähtivät Seferinvuoren luota ja leiriytyivät Haradaan. 25 Sitten he lähtivät Haradasta ja leiriytyivät Makhelotiin. 26 Seuraavaksi he lähtivät+ Makhelotista ja leiriytyivät Tahatiin. 27 Sen jälkeen he lähtivät Tahatista ja leiriytyivät Terahiin. 28 Sitten he lähtivät Terahista ja leiriytyivät Mitkaan. 29 Tämän jälkeen he lähtivät Mitkasta ja leiriytyivät Hasmonaan. 30 Seuraavaksi he lähtivät Hasmonasta ja leiriytyivät Moserotiin. 31 Sitten he lähtivät Moserotista ja leiriytyivät Bene-Jaakaniin.+ 32 Sen jälkeen he lähtivät Bene-Jaakanista ja leiriytyivät Hor-Haggidgadiin. 33 Seuraavaksi he lähtivät Hor-Haggidgadista ja leiriytyivät Jotbataan.+ 34 Tämän jälkeen he lähtivät Jotbatasta ja leiriytyivät Abronaan. 35 Sitten he lähtivät Abronasta ja leiriytyivät Esjon-Geberiin.+ 36 Sen jälkeen he lähtivät Esjon-Geberistä ja leiriytyivät Sinin erämaahan,+ toisin sanoen Kadesiin.

37 Tämän jälkeen he lähtivät Kadesista ja leiriytyivät Horinvuoren+ luo, Edomin maan rajalle. 38 Silloin pappi Aaron nousi Horinvuorelle Jehovan käskystä ja kuoli siellä 40. vuonna siitä, kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptin maasta, viidennen kuun ensimmäisenä päivänä.+ 39 Aaron oli 123-vuotias kuollessaan Horinvuorella.

40 Mutta kanaanilainen Aradin kuningas,+ joka asui Negevissä Kanaanin maassa, kuuli israelilaisten olevan tulossa.

41 Aikanaan he lähtivät Horinvuorelta+ ja leiriytyivät Salmonaan. 42 Sen jälkeen he lähtivät Salmonasta ja leiriytyivät Punoniin. 43 Seuraavaksi he lähtivät Punonista ja leiriytyivät Obotiin.+ 44 Sitten he lähtivät Obotista ja leiriytyivät Ije-Abarimiin Moabin+ rajalle. 45 Tämän jälkeen he lähtivät Ijimistä ja leiriytyivät Dibon-Gadiin.+ 46 Sen jälkeen he lähtivät Dibon-Gadista ja leiriytyivät Almon-Diblataimiin. 47 Sitten he lähtivät Almon-Diblataimista ja leiriytyivät Abarimin vuorille+ Nebon+ edustalle. 48 Lopuksi he lähtivät Abarimin vuorilta ja leiriytyivät Moabin aavikkotasangolle Jordanin varrelle Jerikon kohdalle.+ 49 Jordanin varrella he olivat leiriytyneinä Bet-Jesimotista Abel-Sittimiin+ asti Moabin aavikkotasangolla.

50 Jehova sanoi Moosekselle Moabin aavikkotasangolla Jordanin varrella Jerikon kohdalla: 51 ”Sano israelilaisille: ’Te olette menossa Jordanin yli Kanaanin maahan.+ 52 Teidän on ajettava edestänne kaikki maan asukkaat, hävitettävä kaikki heidän kiviveistoksensa+ ja metallipatsaansa*+ ja tuhottava kaikki heidän uhripaikkansa.+ 53 Te otatte maan haltuunne ja asutte siinä, koska minä varmasti annan maan teidän haltuunne.+ 54 Teidän tulee jakaa sukujenne omaisuudeksi annettu maa arvalla.+ Monilukuiselle tulee antaa suurempi perintö ja harvalukuiselle pienempi perintö.+ Kaikki saavat perinnön sieltä, minne arpa määrää. Te saatte perintöomaisuutenne isienne heimojen mukaan.+

55 Jos ette kuitenkaan aja maan asukkaita edestänne,+ ne, joiden annatte jäädä, ovat piikkeinä silmissänne ja kyljissänne, ja he ahdistavat teitä siinä maassa, jossa tulette asumaan.+ 56 Silloin minä teen teille niin kuin olin ajatellut tehdä heille.’”+

34 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 2 ”Anna israelilaisille seuraavat ohjeet: ’Kun menette Kanaanin maahan,+ te saatte perinnöksenne tämän maan, Kanaanin maan, seuraavien rajojen mukaan.+

3 Teidän etelärajanne kulkee Sinin erämaassa Edomia pitkin. Se lähtee idässä Suolameren* päästä.+ 4 Se kiertää Akrabbimin rinteen+ eteläpuolelta ja jatkuu Siniin aina Kades-Barnean+ eteläpuolelle. Siitä se jatkuu Hasar-Addariin+ ja edelleen Asmoniin. 5 Asmonissa raja kääntyy Egyptin jokilaaksoon,* ja se päättyy mereen.*+

6 Länsirajana teillä on Suurimeri* ja rannikko. Tästä tulee länsirajanne.+

7 Tästä tulee pohjoisrajanne: Suurestamerestä vedätte rajan Horinvuoreen saakka. 8 Horinvuoresta vedätte rajan Lebo-Hamatiin*+ ja aina Sedadiin+ asti. 9 Raja jatkuu Sifroniin ja päättyy Hasar-Enaniin.+ Tästä tulee pohjoisrajanne.

10 Idässä teidän tulee vetää raja Hasar-Enanista Sefamiin. 11 Sefamista raja kulkee Riblaan Ainin itäpuolelle ja laskeutuu Kinneretinjärven*+ itäpuolella olevan rinteen poikki. 12 Raja jatkuu Jordanille ja päättyy Suolamereen.+ Tästä tulee teidän maanne,+ ja nämä ovat sen rajat.’”

13 Niin Mooses käski israelilaisia: ”Tämä on se maa, jonka jaatte omaisuudeksenne arvalla,+ niin kuin Jehova on käskenyt jakaa yhdeksälle ja puolelle heimolle. 14 Koko Ruubenin heimo sukukunnittain, koko Gadin heimo sukukunnittain ja Manassen heimon toinen puolisko ovat nimittäin jo ottaneet perintönsä.+ 15 Nuo kaksi ja puoli heimoa ovat jo ottaneet perintönsä Jordanin seudun itäpuolelta Jerikon kohdalta, auringonnousun suunnalta.”+

16 Jehova sanoi edelleen Moosekselle: 17 ”Nämä ovat niiden miesten nimet, jotka jakavat maan omaisuudeksenne: pappi Eleasar+ ja Nunin poika Joosua.+ 18 Teidän tulee ottaa yksi päämies jokaisesta heimosta jakamaan maata omaisuudeksenne.+ 19 Nämä ovat niiden miesten nimet: Juudan heimosta+ Kaleb,+ Jefunnen poika, 20 Simeonin poikien heimosta+ Semuel, Ammihudin poika, 21 Benjaminin heimosta+ Elidad, Kislonin poika, 22 Danin poikien heimosta+ päämies Bukki, Joglin poika, 23 Joosefin pojista,+ Manassen poikien heimosta,+ päämies Hanniel, Efodin poika, 24 Efraimin poikien heimosta+ päämies Kemuel, Siftanin poika, 25 Sebulonin poikien heimosta+ päämies Elisafan, Parnakin poika, 26 Isaskarin poikien heimosta+ päämies Paltiel, Assanin poika, 27 Asserin poikien heimosta+ päämies Ahihud, Selomin poika, 28 ja Naftalin poikien heimosta+ päämies Pedahel, Ammihudin poika.” 29 Näiden miesten Jehova käski jakaa maan israelilaisille Kanaanin maassa.+

35 Jehova sanoi edelleen Moosekselle Moabin aavikkotasangolla Jordanin varrella+ Jerikon kohdalla: 2 ”Käske israelilaisia antamaan tulevasta perinnöstään kaupunkeja leeviläisten asuttavaksi.+ Heidän tulee antaa leeviläisille myös laidunmaita kaupunkien ympäriltä.+ 3 Leeviläiset asuvat kaupungeissa, kun taas laidunmaat ovat heidän karjaansa ja kaikkia muita eläimiään sekä näihin liittyvää omaisuuttaan varten. 4 Heille annettavat kaupunkien laidunmaat ulottuvat kaupungin ympärillä 1 000 kyynärän* päähän muurista. 5 Kaupungin ulkopuolella teidän tulee mitata 2 000 kyynärää itäpuolella, 2 000 kyynärää eteläpuolella, 2 000 kyynärää länsipuolella ja 2 000 kyynärää pohjoispuolella, niin että kaupunki jää keskelle. Tällainen alue on heidän kaupunkiensa laidunmaina.

6 Teidän tulee antaa leeviläisille 6 turvakaupunkia,+ jotta tappaja voisi paeta niihin,+ ja 42 muuta kaupunkia. 7 Teidän tulee antaa leeviläisille kaikkiaan 48 kaupunkia laidunmaineen.+ 8 Kaupungit tulee antaa heille israelilaisten omaisuudesta.+ Monilukuiselta heimolta tulee ottaa monta kaupunkia ja harvalukuiselta vain joitakin.+ Kukin heimo antaa leeviläisille kaupunkejaan saamansa perinnön mukaan.”

9 Jehova sanoi vielä Moosekselle: 10 ”Sano israelilaisille: ’Te olette menossa Jordanin yli Kanaanin maahan.+ 11 Teidän on valittava sopivia kaupunkeja turvakaupungeiksi. Jos joku tappaa jonkun* tahattomasti, hänen tulee paeta johonkin niistä.+ 12 Nämä kaupungit tarjoavat teille turvan verenkostajalta,*+ jottei tappaja kuolisi ennen kuin seurakunta* on käsitellyt hänen asiansa.+ 13 Kuusi turvakaupunkia, jotka annatte, ovat tätä tarkoitusta varten. 14 Teidän tulee antaa turvakaupungeiksi kolme kaupunkia Jordanin tältä puolelta+ ja kolme kaupunkia Kanaanin maasta.+ 15 Nämä kuusi kaupunkia tarjoavat turvan israelilaisille sekä keskuudessanne asuville ulkomaalaisille+ ja siirtolaisille, jotta se, joka tahattomasti tappaa jonkun,* voisi paeta johonkin niistä.+

16 Mutta jos joku on lyönyt toista rautaisella välineellä ja tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata.+ 17 Jos joku on lyönyt toista kivellä, jolla voi tappaa, ja tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata. 18 Jos joku on lyönyt toista puisella välineellä, jolla voi tappaa, ja tämä kuolee, hän on murhaaja. Murhaaja tulee ehdottomasti surmata.

19 Murhaajan surmaa verenkostaja. Hänen tulee surmata murhaaja kohdatessaan hänet. 20 Jos joku kuolee sen takia, että toinen on sysännyt häntä vihastuksissaan tai heittänyt häntä jollakin pahoin aikein,*+ 21 tai jos toinen on vihastuksissaan lyönyt häntä nyrkillä ja hän kuolee, lyöjä tulee ehdottomasti surmata. Hän on murhaaja. Verenkostajan tulee surmata murhaaja kohdatessaan hänet.

22 Jos kuitenkin joku on vahingossa ja tuntematta vihaa sysännyt toista tai heittänyt tätä jollakin, mutta ei pahoin aikein,*+ 23 tai jos joku aiheutti kiven putoamisen toisen päälle näkemättä häntä eikä ollut hänen vihamiehensä eikä yrittänyt vahingoittaa häntä, mutta hän kuoli, 24 seurakunnan on tuomittava tekijän ja verenkostajan välillä näiden tuomioperusteiden mukaisesti.+ 25 Seurakunnan on vapautettava tappaja verenkostajan käsistä ja palautettava hänet hänen turvakaupunkiinsa, johon hän oli paennut. Hänen on asuttava siellä pyhällä öljyllä voidellun ylimmäisen papin+ kuolemaan asti.

26 Jos kuitenkin tappaja poistuu turvakaupungistaan, johon hän on paennut, ja menee sen rajojen ulkopuolelle 27 ja verenkostaja tapaa hänet hänen turvakaupunkinsa rajojen ulkopuolelta ja surmaa hänet, verenkostaja ei ole tilivelvollinen hänen kuolemastaan.* 28 Tappajan on nimittäin asuttava turvakaupungissaan ylimmäisen papin kuolemaan asti. Ylimmäisen papin kuoleman jälkeen hän saa palata sinne, missä hänen maaomaisuutensa on.+ 29 Tämä on teille oikeussäädöksenä sukupolvesta toiseen kaikissa asuinpaikoissanne.

30 Se joka tappaa toisen,* tulee surmata murhaajana+ todistajien lausunnon perusteella,+ mutta ketään* ei saa surmata vain yhden todistajan lausunnon perusteella. 31 Ette saa ottaa lunnaita kuoleman ansaitsevan murhaajan elämästä, sillä hänet tulee ehdottomasti surmata.+ 32 Ette myöskään saa ottaa lunnaita turvakaupunkiinsa paenneesta siinä tarkoituksessa, että hän voisi ennen ylimmäisen papin kuolemaa palata sinne, missä hänen maaomaisuutensa on.

33 Ette saa saastuttaa maata, jossa asutte, sillä veri saastuttaa maan.+ Maahan vuodatettua verta ei voi sovittaa muuten kuin sen verellä, joka verta on vuodattanut.+ 34 Ette saa saastuttaa maata, jossa asutte ja jossa minä asun, sillä minä, Jehova, asun Israelin kansan keskellä.’”+

36 Joosefista Manassen, Makirin ja Gileadin+ kautta polveutuvan suvun päämiehet tulivat puhumaan Moosekselle ja israelilaissukujen päämiehille. 2 He sanoivat: ”Jehova käski sinun, herramme, jakaa maan arvalla+ perinnöksi israelilaisille, ja Jehova käski herramme antaa veljemme Selofhadin perinnön hänen tyttärilleen.+ 3 Jos nuo naiset menevät naimisiin muihin Israelin heimoihin kuuluvien miesten kanssa, heidän perintönsä poistuu isiemme perinnöstä ja se lisätään sen heimon perintöön, johon he sitten kuuluvat. Näin se poistuu meidän perintöosastamme. 4 Kun Israelin kansalla on riemuvuosi,+ näiden naisten perintö lisätään pysyvästi sen heimon perintöön, johon he silloin kuuluvat, ja heidän perintönsä poistuu meidän isiemme heimon perinnöstä.”

5 Silloin Mooses ilmoitti israelilaisille Jehovan käskyn: ”Joosefin poikien heimo on oikeassa. 6 Jehova on antanut Selofhadin tyttäristä seuraavan käskyn: ’He saavat mennä naimisiin kenen kanssa haluavat, kunhan mies kuuluu johonkin heidän isänsä heimon sukuun. 7 Mikään israelilaisten perintö ei saa siirtyä heimolta toiselle, sillä heidän tulee pitää kiinni esi-isiensä heimon perinnöstä. 8 Jokaisen tyttären, jolla on perintöomaisuutta Israelin heimojen keskuudessa, tulee mennä naimisiin jonkun isänsä heimoon kuuluvan jälkeläisen kanssa,+ jotta israelilaiset saisivat pitää itsellään esi-isiensä perinnön. 9 Mikään perintö ei saa siirtyä heimolta toiselle, sillä Israelin heimojen tulee pitää kiinni omasta perinnöstään.’”

10 Selofhadin tyttäret tekivät niin kuin Jehova oli käskenyt Moosesta.+ 11 Selofhadin+ tyttäret Mahla, Tirsa, Hogla, Milka ja Noa menivät naimisiin setiensä poikien kanssa. 12 He menivät naimisiin Joosefin pojan Manassen poikien sukuihin kuuluvien miesten kanssa, jotta heidän perintönsä pysyisi sillä heimolla, johon heidän isänsä suku kuului.

13 Nämä käskyt ja oikeudelliset päätökset Jehova antoi israelilaisille Mooseksen välityksellä Moabin aavikkotasangolla Jordanin varrella Jerikon kohdalla.+