NEHEMIA

1 Nehemian,*+ Hakaljan pojan, sanat: Kislevkuussa* 20. vuonna olin Susan+ linnassa.* 2 Tuohon aikaan Hanani,+ yksi veljistäni, saapui joidenkin muiden miesten kanssa Juudasta, ja minä kyselin heiltä jäljelle jääneistä juutalaisista, jotka olivat päässeet vankeudesta,+ sekä Jerusalemista. 3 He kertoivat: ”Jäljelle jääneiden – vankeudesta selviytyneiden – tilanne on maakunnassa* surkea, ja he ovat halveksittuja.+ Jerusalemin muurit on murrettu,+ ja sen portit on poltettu.”+

4 Heti nämä sanat kuultuani minä istuuduin ja aloin itkeä. Minä murehdin, paastosin+ ja rukoilin taivaan Jumalan edessä päiväkausia. 5 Minä sanoin: ”Oi Jehova, taivaan Jumala, suuri ja kunnioitusta herättävä Jumala, sinä pidät liittosi ja osoitat uskollista rakkautta niitä kohtaan, jotka rakastavat sinua ja noudattavat käskyjäsi.+ 6 Kuuntelethan tarkkaan ja kohdista katseesi palvelijaasi. Kuule rukous, jonka tänään esitän. Yötä päivää+ rukoilen palvelijoidesi, israelilaisten, puolesta samalla kun tunnustan synnit, jotka Israelin kansa on tehnyt sinua vastaan. Olemme tehneet syntiä, sekä minä että isäni suku.+ 7 Olemme kieltämättä toimineet edessäsi paheksuttavalla tavalla,+ kun emme ole noudattaneet käskyjä, säännöksiä ja oikeudellisia päätöksiä, jotka annoit palvelijallesi Moosekselle.+

8 Muistathan palvelijallesi Moosekselle antamasi käskyn:* ’Jos toimitte uskottomasti, minä hajotan teidät kansojen sekaan.+ 9 Mutta jos palaatte luokseni ja noudatatte ja tottelette käskyjäni, minä kokoan kansanne,+ vaikka se olisi hajallaan taivaan ääressä, ja tuon sen paikkaan, johon olen liittänyt nimeni.’+ 10 He ovat palvelijoitasi ja kansaasi, jotka olet lunastanut suurella voimallasi ja vahvalla kädelläsi.+ 11 Oi Jehova, kuuntelethan palvelijasi rukousta ja niiden palvelijoidesi rukousta, jotka saavat iloa sinun nimesi kunnioittamisesta.* Annathan palvelijasi menestyä tänään, niin että tämä mies* olisi minulle myötämielinen.”+

Minä muuten olin kuninkaan juomanlaskija.+

2 Nisankuussa* kuningas Artakserkseen+ 20. vuonna,+ kun kuninkaan eteen oli asetettu viiniä, otin viinin tavalliseen tapaani ja annoin sen hänelle.+ En ollut kuitenkaan ennen ollut murheellinen hänen edessään. 2 Siksi kuningas sanoi minulle: ”Miksi näytät murheelliselta, vaikket ole sairas? Sinun täytyy olla sydämestäsi murheellinen.” Silloin minä pelästyin kovasti.

3 Sanoin kuninkaalle: ”Kauan eläköön kuningas! Miksi en näyttäisi murheelliselta, kun kaupunki, jonne esi-isäni on haudattu, on raunioina ja sen portit on poltettu?”+ 4 Silloin kuningas kysyi: ”Mitä siis haluat?” Rukoilin heti taivaan Jumalaa+ 5 ja vastasin kuninkaalle: ”Jos kuninkaasta näyttää hyvältä ja jos palvelijasi on saanut suosion edessäsi, lähetä minut Juudaan rakentamaan uudelleen kaupunkia, jonne esi-isäni on haudattu.”+ 6 Sitten kuningas kysyi minulta kuningattaren istuessa hänen vieressään: ”Kuinka kauan matkasi kestää, ja milloin palaat?” Kerroin sen hänelle, ja hänestä näytti hyvältä lähettää minut.+

7 Sitten pyysin kuninkaalta: ”Jos kuninkaasta näyttää hyvältä, saisinko kirjeet Virran takaisen alueen*+ käskynhaltijoille, jotta pääsisin turvallisesti perille Juudaan. 8 Saisinko myös kirjeen kuninkaallisen puiston* vartijalle Asafille, jotta hän antaisi minulle puuta temppelin linnoituksen+ portteja, kaupungin muuria+ ja sitä taloa varten, johon asetun asumaan.” Niin kuningas antoi kirjeet minulle,+ koska Jumalani tuki minua.*+

9 Lopulta tulin Virran takaisen alueen käskynhaltijoiden luo ja annoin heille kuninkaan kirjeet. Kuningas oli antanut mukaani myös armeijan päälliköitä ja ratsumiehiä. 10 Kun horonilainen Sanballat+ ja ammonilainen+ virkamies* Tobia+ kuulivat tästä, he eivät lainkaan pitäneet siitä, että joku oli tullut tekemään jotain Israelin kansan hyväksi.

11 Vihdoin saavuin Jerusalemiin, ja olin siellä kolme päivää. 12 Nousin yöllä ja otin mukaani muutaman miehen. En kertonut kenellekään, mitä Jumalani halusi minun tekevän Jerusalemin hyväksi. Mukanani ei ollut muuta eläintä kuin se, jolla ratsastin. 13 Menin yöllä ulos Laaksoportista+ Suurenkäärmeenlähteen editse Tuhkakasojenportille+ ja tarkastin Jerusalemin murrettuja muureja ja poltettuja portteja.+ 14 Kuljettuani Lähdeportille+ ja Kuninkaanlammikolle eläin, jolla ratsastin, ei enää mahtunut menemään eteenpäin. 15 Mutta minä nousin vielä laaksoa*+ ylöspäin yöllä ja tarkastin muuria. Sen jälkeen palasin takaisin Laaksoportin kautta.

16 Valtuusmiehet+ eivät tienneet, minne olin mennyt ja mitä olin tekemässä, sillä en ollut vielä puhunut mitään juutalaisille, papeille, ylimyksille, valtuusmiehille enkä muille työntekijöille. 17 Lopulta sanoin heille: ”Te näette, miten surkeassa tilanteessa olemme: Jerusalem on raunioina, ja sen portit on poltettu. Tulkaa, rakennetaan Jerusalemin muurit uudelleen, jotta meitä ei enää halveksittaisi.” 18 Sitten kerroin heille, miten Jumalani oli tukenut minua+ ja mitä kuningas oli sanonut minulle.+ Tällöin he totesivat: ”Ryhdytään rakentamaan.” Niin he kannustivat toisiaan* tähän hyvään työhön.+

19 Kun horonilainen Sanballat, ammonilainen+ virkamies* Tobia+ ja arabialainen Gesem+ kuulivat siitä, he alkoivat pilkata meitä+ ja sanoa halveksivasti: ”Mitä te oikein teette? Kapinoitteko te kuningasta vastaan?”+ 20 Mutta minä vastasin: ”Taivaan Jumala antaa meidän menestyä,+ ja me, hänen palvelijansa, ryhdymme rakentamaan. Teillä sitä vastoin ei ole osuutta eikä oikeutta Jerusalemiin eikä mitään osaa sen historiassa.”+

3 Ylimmäinen pappi Eljasib+ ja hänen veljensä, papit, ryhtyivät rakentamaan Lammasporttia.+ He pyhittivät* sen+ ja asettivat paikoilleen sen ovet. He pyhittivät muurin Meantorniin+ ja Hananelintorniin+ asti. 2 Seuraavan osuuden rakensivat Jerikon miehet+ ja sitä seuraavan Imrin poika Sakkur.

3 Hassenaan pojat rakensivat Kalaportin.+ He tekivät puuosat+ ja asettivat sitten paikoilleen ovet, lukot ja salvat. 4 Seuraavan osuuden korjasi Hakkosin pojan Urian poika Meremot,+ sitä seuraavan Mesesabelin pojan Berekjan poika Mesullam+ ja sitä seuraavan Baanan poika Sadok. 5 Seuraavan osuuden korjasivat tekoalaiset,+ mutta heidän huomattavat miehensä eivät alentuneet palvelemaan herrojaan.*

6 Paseahin poika Jojada ja Besodejan poika Mesullam korjasivat Vanhankaupunginportin.+ He tekivät puuosat ja asettivat sitten paikoilleen ovet, lukot ja salvat. 7 Seuraavan osuuden korjasivat gibeonilainen+ Melatja ja meronotilainen Jadon, Gibeonin ja Mispan+ miehet, jotka olivat Virran takaisen alueen*+ käskynhaltijan alaisuudessa.* 8 Seuraavan osuuden korjasi Harhajan poika Ussiel, kultaseppä, ja sitä seuraavan Hananja, voiteensekoittaja.* He kivesivät* Jerusalemia Leveäänmuuriin+ asti. 9 Seuraavan osuuden korjasi Hurin poika Refaja, Jerusalemin piirin toisen puoliskon ruhtinas. 10 Seuraavan osuuden korjasi Harumafin poika Jedaja oman talonsa edustalla ja seuraavan Hasabnejan poika Hattus.

11 Yhden osuuden* ja Uunitornin+ korjasivat Harimin poika+ Malkia ja Pahat-Moabin poika+ Hassub. 12 Seuraavan osuuden korjasi Hallohesin poika Sallum, Jerusalemin piirin toisen puoliskon ruhtinas, tyttäriensä kanssa.

13 Hanun sekä Sanoahin+ asukkaat korjasivat Laaksoportin.+ He rakensivat sen ja asettivat sitten paikoilleen ovet, lukot ja salvat. He korjasivat 1 000 kyynärää* muuria Tuhkakasojenportille+ asti. 14 Rekabin poika Malkia, Bet-Hakkeremin+ piirin ruhtinas, korjasi Tuhkakasojenportin. Hän rakensi sen ja asetti paikoilleen ovet, lukot ja salvat.

15 Kol-Hosen poika Sallun, Mispan+ piirin ruhtinas, korjasi Lähdeportin.+ Hän rakensi sen ja sen katon ja asetti paikoilleen ovet, lukot ja salvat. Hän korjasi myös Kanavalammikon+ muurin Kuninkaan puutarhaan+ ja Daavidin kaupungista+ laskeutuvaan Portaikkoon+ asti.

16 Hänestä seuraavana Asbukin poika Nehemia, Bet-Suurin+ piirin toisen puoliskon ruhtinas, korjasi muuria Daavidin hautapaikkojen+ edustalta tekolammikolle+ ja Soturientalolle asti.

17 Hänestä seuraavina tekivät korjaustyötä leeviläiset: Banin poika Rehum sekä Hasabja, Keilan+ piirin toisen puoliskon ruhtinas, joka korjasi seuraavan osuuden piirinsä puolesta. 18 Hänestä seuraavina muuria korjasivat heidän veljensä: Henadadin poika Bavvai, Keilan piirin toisen puoliskon ruhtinas.

19 Jesuan poika+ Eser, Mispan ruhtinas, korjasi seuraavan osuuden sen kohdan edestä, mistä noustaan Asevarastoon Tukipilarin+ kohdalta.

20 Hänestä seuraavana Sabbain+ poika Baruk työskenteli kuumeisesti ja korjasi yhden osuuden Tukipilarista ylimmäisen papin Eljasibin+ talon sisäänkäyntiin asti.

21 Hänestä seuraavana Hakkosin pojan Urian poika Meremot+ korjasi yhden osuuden Eljasibin talon sisäänkäynnistä Eljasibin talon päähän asti.

22 Hänestä seuraavina muuria korjasivat papit, Jordanin alangon+ miehet.* 23 Heistä seuraavina korjaustyötä tekivät Benjamin ja Hassub oman talonsa edustalla ja heistä seuraavana Ananjan pojan Maasejan poika Asarja oman talonsa vieressä. 24 Hänestä seuraavana Henadadin poika Binnui korjasi yhden osuuden Asarjan talosta Tukipilariin+ ja kulmaukseen asti.

25 Hänestä seuraavana Usain poika Palal teki korjaustyötä Tukipilarin edessä ja Kuninkaanpalatsin+ ylemmän tornin edessä, joka kuuluu Vartiopihaan.+ Hänestä seuraavana muuria korjasi Parosin poika+ Pedaja.

26 Ofelissa+ asuvat temppelipalvelijat*+ korjasivat muuria idässä Vesiportin+ edustalle ja ulkonevaan torniin asti.

27 Heistä seuraavina tekoalaiset+ korjasivat yhden osuuden suuren ulkonevan tornin edustalta Ofelin muuriin asti.

28 Papit tekivät korjaustyötä Hevosportista+ eteenpäin, kukin oman talonsa edustalla.

29 Heistä seuraavana muuria korjasi oman talonsa edustalla Immerin poika Sadok.+

Hänestä seuraavana korjaustyötä teki Sekanjan poika Semaja, Itäportin+ vartija.

30 Hänestä seuraavina korjasivat yhden osuuden Selemjan poika Hananja ja Salafin kuudes poika Hanun.

Hänestä seuraavana teki korjaustyötä oman salinsa edustalla Berekjan poika Mesullam.+

31 Hänestä seuraavana Malkia, kultaseppien ammattikunnan jäsen, korjasi muuria temppelipalvelijoiden*+ ja kauppiaiden taloon asti, Tarkastusportin edustalla ja kulmauksen kattohuoneeseen asti.

32 Kultasepät ja kauppiaat tekivät korjaustyötä kulmauksen kattohuoneen ja Lammasportin+ välillä.

4 Heti kun Sanballat+ kuuli meidän rakentavan muuria uudelleen, hän suuttui ja närkästyi,* ja hän jatkoi juutalaisten pilkkaamista. 2 Hän sanoi veljiensä ja Samarian armeijan edessä: ”Mitä nuo viheliäiset juutalaiset oikein tekevät? Aikovatko he selvitä tuosta yksin? Aikovatko he uhrata uhreja? Luulevatko he tekevänsä työn yhdessä päivässä ja saavansa eloa rauniokasojen mustuneisiin kiviin?”+

3 Hänen vieressään seisova ammonilainen+ Tobia+ sanoi: ”Kettukin saisi heidän rakenteilla olevan kivimuurinsa sortumaan, jos nousisi sen päälle.”

4 Kuule, oi Jumalamme, sillä meitä halveksitaan.+ Anna heidän pilkkansa kääntyä heitä itseään vastaan*+ ja luovuta heidät ryöstösaaliina vankeuteen vieraaseen maahan. 5 Älä peitä heidän syyllisyyttään äläkä pyyhi pois heidän syntiään,+ sillä he ovat solvanneet rakentajia.

6 Niin me jatkoimme muurin rakentamista, ja koko muuri saatiin yhtenäiseksi ja rakennettiin puoleen korkeuteensa. Kansa paneutui työhön koko sydämestään.

7 Heti kun Sanballat ja Tobia+ sekä arabialaiset,+ ammonilaiset ja asdodilaiset+ kuulivat, että Jerusalemin muurien korjaaminen edistyi ja että aukkoja rakennettiin umpeen, he suuttuivat kovasti. 8 He tekivät salaliiton tullakseen taistelemaan Jerusalemia vastaan ja aiheuttaakseen siellä levottomuutta. 9 Mutta me rukoilimme Jumalaamme ja pidimme heidän varaltaan vartijan asemissa yötä päivää.

10 Juudan asukkaat kuitenkin sanoivat: ”Työntekijöiden* voimat ovat vähentyneet, ja raunioita on niin paljon, ettemme koskaan saa muuria valmiiksi.”

11 Vihollisemme sanoivat yhä uudelleen: ”Mennään heidän keskelleen ennen kuin he saavat tietää siitä tai huomaavat meidät, ja sitten tapetaan heidät ja pysäytetään työ.”

12 Tullessaan luoksemme heidän lähellään asuvat juutalaiset sanoivat meille kerran toisensa jälkeen:* ”He nousevat meitä vastaan joka suunnalta.”

13 Sen vuoksi asetin miehiä vartioon muurin taakse alaviin ja suojattomiin kohtiin. Sijoitin heidät suvuittain asemiinsa miekkoineen, keihäineen ja jousineen. 14 Kun näin heidän pelkonsa, nousin heti ja sanoin ylimyksille,+ valtuusmiehille ja muulle kansalle: ”Älkää pelätkö heitä.+ Pitäkää mielessänne Jehova, joka on suuri ja kunnioitusta herättävä.+ Taistelkaa veljienne, poikienne, tyttärienne, vaimojenne ja kotienne puolesta.”

15 Vihollistemme kuultua, että olimme saaneet tietää heidän aikeistaan ja että tosi Jumala oli tehnyt ne tyhjäksi, menimme kaikki takaisin työhön muurille. 16 Siitä päivästä lähtien puolet miehistäni teki työtä+ ja puolet oli panssaripaidoissa ja piti käsissään keihäitä, kilpiä ja jousia. Ruhtinaat+ seisoivat juutalaisten takana, 17 jotka rakensivat muuria. Ne jotka kantoivat taakkoja, tekivät toisella kädellä työtä ja pitivät toisessa kädessä asetta.* 18 Jokaisella rakentajalla oli työtä tehdessään miekka lanteillaan, ja torvenpuhaltaja+ seisoi vieressäni.

19 Sitten sanoin ylimyksille, valtuusmiehille ja muulle kansalle: ”Työtä on paljon laajalla alueella, ja olemme levittäytyneet muurilla kauas toisistamme. 20 Kun kuulette torven äänen, kokoontukaa luoksemme. Jumalamme taistelee puolestamme.”+

21 Niin jatkoimme työtä aamunsarastuksesta siihen saakka, kun tähdet tulivat näkyviin, ja puolella väestä oli keihäät. 22 Silloin sanoin kansalle: ”Jokaisen miehen tulee jäädä palvelijansa kanssa yöksi Jerusalemiin, ja heidän on vartioitava meitä yöllä ja tehtävä työtä päivällä.” 23 Sen vuoksi ei kukaan meistä riisunut vaatteitaan, en minä eivätkä veljeni, palvelijani+ eivätkä mukanani kulkevat vartiomiehet. Meillä kaikilla oli ase oikeassa kädessä.

5 Kansa – miehet ja heidän vaimonsa – alkoi kuitenkin valittaa suureen ääneen juutalaisista veljistään.+ 2 Jotkut sanoivat: ”Meitä ja meidän poikiamme ja tyttäriämme on paljon. Meidän on saatava viljaa pysyäksemme elossa.” 3 Toiset sanoivat: ”Me panttaamme peltojamme, viinitarhojamme ja talojamme saadaksemme viljaa elintarvikepulan aikana.” 4 Vielä jotkut sanoivat: ”Olemme lainanneet rahaa peltojamme ja viinitarhojamme vastaan kuninkaan veron maksamiseen.+ 5 Olemme samaa lihaa ja verta kuin veljemmekin,* ja lapsemme ovat samanlaisia kuin heidän lapsensa, mutta meidän on annettava poikamme ja tyttäremme orjuuteen, ja jotkut tyttäremme ovat jo orjuudessa.+ Emme pysty tekemään tästä loppua, koska peltomme ja viinitarhamme kuuluvat toisille.”

6 Kuullessani heidän valituksensa ja nämä sanat suutuin kovasti. 7 Mietin näitä asioita sydämessäni ja otin ongelman esiin ylimysten ja valtuusmiesten kanssa. Sanoin heille: ”Teistä jokainen kiskoo korkoa omalta veljeltään.”+

Sitten järjestin heidän takiaan suuren kokouksen. 8 Sanoin heille: ”Olemme mahdollisuuksiemme mukaan ostaneet takaisin omia juutalaisia veljiämme, jotka oli myyty kansoille. Myyttekö te nyt omia veljiänne,+ ja meidänkö on ostettava heidät takaisin?” Silloin he hiljenivät eikä heillä ollut mitään sanottavaa. 9 Sitten sanoin: ”Te ette toimi oikein. Eikö teidän tulisi vaeltaa Jumalaamme peläten,*+ jotta kansat, meidän vihollisemme, eivät voisi pilkata meitä? 10 Lisäksi minä, veljeni ja palvelijani lainaamme heille rahaa ja viljaa. Lopetetaan tämä korkoa vastaan lainaaminen.+ 11 Palauttakaa heille jo tänään heidän peltonsa,+ viinitarhansa, oliivilehtonsa ja talonsa sekä sadasosa,* jota vaaditte korkona rahasta, viljasta, uudesta viinistä ja öljystä.”

12 Tähän he sanoivat: ”Me palautamme ne emmekä vaadi heiltä mitään takaisin. Teemme täsmälleen niin kuin sanot.” Niin kutsuin papit ja vannotin miehiä pitämään tämän lupauksen. 13 Ravistin myös vaatteeni laskokset tyhjäksi* ja sanoin: ”Näin tosi Jumala ravistaa jokaisen miehen, joka ei pidä tätä lupausta, pois omasta kodistaan ja eroon kaikesta, minkä hyväksi hän on työskennellyt, ja näin hänet ravistetaan niin ettei hänelle jää mitään.” Tähän koko seurakunta sanoi: ”Aamen!”* Sitten he ylistivät Jehovaa ja täyttivät lupauksensa.

14 Lisäksi siitä päivästä lähtien, jona kuningas Artakserkses+ valtuutti minut Juudan maahan heidän käskynhaltijakseen+ – kuninkaan 20. vuodesta+ 32. vuoteen+ asti, 12 vuoteen – minä ja veljeni emme syöneet käskynhaltijalle kuuluvaa ruokaa.+ 15 Sitä vastoin minua edeltäneet käskynhaltijat olivat rasittaneet kansaa ja ottaneet heiltä joka päivä 40 sekeliä* hopeaa leipään ja viiniin. Heidän palvelijansakin olivat sortaneet kansaa. Minä en kuitenkaan tehnyt niin,+ koska pelkäsin* Jumalaa.+

16 Olin mukana myös muurin rakentamisessa, emmekä hankkineet ainuttakaan peltoa.+ Kaikki palvelijani koottiin sinne työhön. 17 Pöydässäni aterioi 150 juutalaista ja valtuusmiestä sekä niitä, joita tuli luoksemme muista kansoista. 18 Minulle* valmistettiin joka päivä yksi sonni, kuusi valiolammasta ja lintuja, ja joka kymmenes päivä meillä oli runsaasti kaikenlaisia viinejä. Tästä huolimatta en vaatinut käskynhaltijalle kuuluvaa ruokaa, koska kansalla oli jo palvelus taakkanaan. 19 Muista, oi Jumalani, mitä olen tehnyt tämän kansan hyväksi.+

6 Heti kun Sanballatille, Tobialle,+ arabialaiselle Gesemille+ ja muille vihollisillemme oli kerrottu, että olin rakentanut muurin uudelleen+ eikä siihen ollut jäänyt aukkoja (vaikka siihen mennessä en ollut vielä asettanut portteihin ovia+), 2 Sanballat ja Gesem lähettivät minulle viipymättä seuraavan viestin: ”Tule, niin sovitaan aika, jolloin tapaamme jossain Onon+ laaksotasangon kylässä.” Mutta he juonittelivat aiheuttaakseen minulle vahinkoa. 3 Niinpä minä lähetin heidän luokseen viestinviejiä sanomaan: ”Minulla on suuri työ tekeillä, enkä voi tulla sinne. Jos jätän sen ja tulen luoksenne, työ pysähtyy.” 4 He lähettivät minulle saman viestin neljästi, ja minä vastasin heille joka kerta samalla tavalla.

5 Sitten Sanballat lähetti minulle palvelijansa mukana saman viestin viidennen kerran, ja palvelijalla oli kädessään sinetöimätön kirje. 6 Siihen oli kirjoitettu: ”Kansojen keskuudessa on kuultu ja myös Gesem+ sanoo, että sinä ja juutalaiset suunnittelette kapinaa.+ Sen tähden sinä rakennat muuria, ja näiden puheiden mukaan sinusta tulee heidän kuninkaansa. 7 Lisäksi olet nimittänyt profeettoja julistamaan sinusta kaikkialla Jerusalemissa: ’Juudassa on kuningas!’ Tästä tullaan kertomaan kuninkaalle. Tule siis, niin keskustellaan asiasta yhdessä.”

8 Mutta minä lähetin hänelle tällaisen vastauksen: ”Ei ole tapahtunut mitään sellaista, mistä puhut, vaan olet keksinyt sen omasta päästäsi.”* 9 He näet kaikki yrittivät pelotella meitä sanomalla: ”He lannistuvat,* eikä työtä saada valmiiksi.”+ Siksi rukoilen, että antaisit minulle voimaa.*+

10 Sitten menin Mehetabelin pojan Delajan pojan Semajan luo, kun hän pysytteli talossaan. Hän sanoi: ”Sovitaan aika, jolloin tavataan tosi Jumalan huoneessa, temppelin sisällä, ja suljetaan temppelin ovet, sillä he ovat tulossa tappamaan sinut. He tulevat tappamaan sinut yöllä.” 11 Mutta minä sanoin: ”Lähtisikö minunlaiseni mies pakoon? Voiko minunlaiseni mies mennä temppeliin ja jäädä eloon?+ Minä en mene sinne!” 12 Silloin tajusin, ettei Jumala ollut lähettänyt häntä vaan että Tobia ja Sanballat+ olivat palkanneet hänet esittämään tämän profetian minua vastaan. 13 Hänet oli palkattu pelottelemaan minua, jotta tekisin syntiä ja he saisivat siitä aiheen vahingoittaa mainettani ja saattaa minut häpeään.

14 Muista, oi Jumalani, mitä Tobia+ ja Sanballat ovat tehneet, äläkä myöskään unohda naisprofeetta Noadjaa ja muita profeettoja, jotka yrittivät jatkuvasti pelotella minua.

15 Niin muuri tuli valmiiksi elulkuun* 25. päivänä, 52 päivässä.

16 Heti kun kaikki vihollisemme kuulivat siitä ja kaikki ympäröivät kansat näkivät sen, he tunsivat itsensä hyvin nöyryytetyiksi*+ ja tajusivat, että työ oli tehty Jumalamme avulla. 17 Niinä päivinä Juudan ylimykset+ lähettivät lukuisia kirjeitä Tobialle ja Tobia vastasi heille. 18 Monet Juudassa olivat vannoneet hänelle uskollisuutta, sillä hän oli Arahin pojan+ Sekanjan vävy ja hänen poikansa Jehohanan oli ottanut puolisokseen Berekjan pojan Mesullamin+ tyttären. 19 He myös puhuivat minulle hänestä jatkuvasti hyvää ja kertoivat sitten hänelle, mitä olin sanonut. Sitten Tobia lähetti kirjeitä pelotellakseen minua.+

7 Heti kun muuri oli rakennettu uudelleen,+ panin ovet paikoilleen.+ Sen jälkeen nimitettiin portinvartijat,+ laulajat+ ja leeviläiset.+ 2 Sitten asetin Jerusalemin johtoon veljeni Hananin+ ja linnoituksen+ päällikön Hananjan, sillä hän oli hyvin luotettava mies ja pelkäsi* tosi Jumalaa+ enemmän kuin monet muut. 3 Sanoin heille: ”Jerusalemin portteja ei saa avata ennen kuin aurinko paahtaa täydeltä terältä, ja vartiossa olevien tulee sulkea ja teljetä ovet. Nimitä lisäksi Jerusalemin asukkaita vartijoiksi, kukin omalle vartiopaikalleen ja oman talonsa edustalle.” 4 Kaupunki oli avara ja suuri, ja sen sisäpuolella oli vain vähän väkeä,+ eikä taloja ollut rakennettu uudelleen.

5 Mutta Jumalani pani sydämeeni ajatuksen koota ylimykset, valtuusmiehet ja kansa, jotta heidät merkittäisiin sukuluetteloihin.+ Sitten löysin sukuluettelot niistä, jotka olivat tulleet ensimmäisinä, ja niihin oli kirjoitettu:

6 Nämä olivat ne maakunnan* asukkaat, jotka lähtivät pakkosiirtolaisten joukosta – niistä, jotka Babylonin kuningas Nebukadnessar+ oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen+ – ja jotka nyt palasivat Jerusalemiin ja Juudaan, kukin omaan kaupunkiinsa.+ 7 He saapuivat Serubbabelin,+ Jesuan,+ Nehemian, Asarjan, Raamjan, Nahamanin, Mordokain, Bilsanin, Misperetin, Bigvain, Nehumin ja Baanaan kanssa.

Israelilaismiehet:+ 8 Parosin poikia 2 172, 9 Sefatjan poikia 372, 10 Arahin poikia+ 652, 11 Pahat-Moabin poikia+ Jesuan ja Joabin+ pojista 2 818, 12 Elamin poikia+ 1 254, 13 Sattun poikia 845, 14 Sakkain poikia 760, 15 Binnuin poikia 648, 16 Bebain poikia 628, 17 Asgadin poikia 2 322, 18 Adonikamin poikia 667, 19 Bigvain poikia 2 067, 20 Adinin poikia 655, 21 Aterin poikia Hiskiasta 98, 22 Hasumin poikia 328, 23 Besain poikia 324, 24 Harifin poikia 112, 25 Gibeonin+ poikia 95, 26 Betlehemin ja Netofan miehiä 188, 27 Anatotin+ miehiä 128, 28 Bet-Asmavetin miehiä 42, 29 Kirjat-Jearimin,+ Kefiran ja Beerotin+ miehiä 743, 30 Raman ja Geban+ miehiä 621, 31 Mikmasin+ miehiä 122, 32 Betelin+ ja Ain+ miehiä 123, 33 toisen Nebon miehiä 52, 34 toisen Elamin poikia 1 254, 35 Harimin poikia 320, 36 Jerikon poikia 345, 37 Lodin, Hadidin ja Onon+ poikia 721, 38 Senaan poikia 3 930.

39 Papit:+ Jedajan poikia Jesuan suvusta 973, 40 Immerin poikia 1 052, 41 Pashurin poikia+ 1 247, 42 Harimin+ poikia 1 017.

43 Leeviläiset:+ Jesuan poikia Kadmielista,+ Hodevan pojista, 74. 44 Laulajat:+ Asafin+ poikia 148. 45 Portinvartijat:+ Sallumin poikia, Aterin poikia, Talmonin poikia, Akkubin+ poikia, Hatitan poikia ja Sobain poikia 138.

46 Temppelipalvelijat:*+ Sihan pojat, Hasufan pojat, Tabbaotin pojat, 47 Kerosin pojat, Sian pojat, Padonin pojat, 48 Lebanan pojat, Hagaban pojat, Salmain pojat, 49 Hananin pojat, Giddelin pojat, Gaharin pojat, 50 Reajan pojat, Resinin pojat, Nekodan pojat, 51 Gassamin pojat, Ussan pojat, Paseahin pojat, 52 Besain pojat, Meunimin pojat, Nefusesimin pojat, 53 Bakbukin pojat, Hakufan pojat, Harhurin pojat, 54 Baslitin pojat, Mehidan pojat, Harsan pojat, 55 Barkosin pojat, Siseran pojat, Temahin pojat, 56 Nesiahin pojat, Hatifan pojat.

57 Salomon palvelijoiden pojat:+ Sotain pojat, Soferetin pojat, Peridan pojat, 58 Jaalan pojat, Darkonin pojat, Giddelin pojat, 59 Sefatjan pojat, Hattilin pojat, Pokeret-Hassebaimin pojat, Amonin pojat. 60 Temppelipalvelijoita*+ ja Salomon palvelijoiden poikia oli kaikkiaan 392.

61 Seuraavat Tel-Melahista, Tel-Harsasta, Kerubista, Addonista ja Immeristä lähteneet eivät pystyneet osoittamaan, että he olivat israelilaista sukua ja syntyperää:+ 62 Delajan pojat, Tobian pojat ja Nekodan pojat, joita oli 642. 63 Papeista: Habajan pojat, Hakkosin+ pojat ja sen Barsillain pojat, joka otti vaimon gileadilaisen Barsillain+ tyttäristä ja jota kutsuttiin tämän nimellä. 64 Nämä yrittivät vahvistaa syntyperänsä sukuluetteloista, mutta heidän suvustaan ei löytynyt merkintää, joten heitä ei kelpuutettu papeiksi.*+ 65 Käskynhaltija*+ sanoi heille, etteivät he saisi syödä erittäin pyhiä uhrilahjoja+ ennen kuin tulisi pappi, joka voisi kysyä neuvoa urimin ja tummimin* avulla.+

66 Seurakuntaan kuuluvia oli kaikkiaan 42 360,+ 67 lukuun ottamatta heidän orjiaan ja orjattariaan,+ joita oli 7 337. Heillä oli myös 245 mies- ja naislaulajaa.+ 68 Hevosia heillä oli 736, muuleja 245, 69 kameleja 435 ja aaseja 6 720.

70 Jotkut sukujen päämiehet antoivat lahjoituksia työn hyväksi.+ Käskynhaltija* antoi rahastoon 1 000 kultadrakmaa,* 50 maljaa ja 530 pappien pitkää vaatetta.+ 71 Jotkut sukujen päämiehet antoivat rakennusrahastoon 20 000 kultadrakmaa ja 2 200 hopeaminaa.* 72 Muu kansa antoi 20 000 kultadrakmaa, 2 000 hopeaminaa ja 67 pappien pitkää vaatetta.

73 Papit, leeviläiset, portinvartijat, laulajat,+ jotkut kansaan kuuluvista, temppelipalvelijat* ja kaikki muut israelilaiset* asettuivat asumaan kaupunkeihinsa.+ Kun seitsemäs kuukausi tuli,+ israelilaiset olivat asettuneet kaupunkeihinsa.+

8 Koko kansa tuli sitten yksimielisesti koolle Vesiportin+ edessä olevalle torille ja pyysi jäljentäjä* Esraa+ tuomaan Mooseksen lain+ kirjan, joka sisälsi Jehovan käskyt Israelille.+ 2 Seitsemännen kuun+ ensimmäisenä päivänä pappi Esra toi lain kirjan seurakunnan eteen,+ joka koostui miehistä, naisista ja kaikista niistä, jotka kykenivät ymmärtämään kuulemaansa. 3 Sitten hän luki lain kirjaa ääneen+ Vesiportin edessä olevan torin edustalla päivänkoitosta puoleenpäivään saakka miehille, naisille ja kaikille, jotka kykenivät ymmärtämään, ja kansa kuunteli tarkkaavaisesti.+ 4 Jäljentäjä* Esra seisoi tilaisuutta varten tehdyllä puukorokkeella, ja hänen oikealla puolellaan seisoivat Mattitja, Sema, Anaja, Uuria, Hilkia ja Maaseja ja vasemmalla puolellaan Pedaja, Misael, Malkia,+ Hasum, Hasbaddana, Sakarja ja Mesullam.

5 Esra avasi kirjan koko kansan nähden, sillä hän seisoi heitä ylempänä. Kun hän avasi sen, kansa nousi seisomaan. 6 Sitten Esra ylisti suurta Jehovaa, tosi Jumalaa, jolloin koko kansa kohotti kätensä ja vastasi: ”Aamen!* Aamen!”+ Sen jälkeen he polvistuivat ja heittäytyivät kasvoilleen maahan Jehovan eteen. 7 Leeviläiset Jesua, Bani, Serebja,+ Jamin, Akkub, Sabbetai, Hodia, Maaseja, Kelita, Asarja, Josabad,+ Hanan ja Pelaja selittivät lakia kansalle+ sen seisoessa. 8 He lukivat ääneen kirjaa, tosi Jumalan lakia, ja selittivät selvästi, mitä se merkitsi.* Näin he auttoivat kansaa ymmärtämään, mitä luettiin.*+

9 Käskynhaltija* Nehemia, pappi ja jäljentäjä* Esra+ sekä leeviläiset, jotka opettivat kansaa, sanoivat koko kansalle: ”Tämä päivä on pyhä Jumalallenne Jehovalle.+ Älkää surko älkääkä itkekö.” Koko kansa nimittäin itki kuullessaan lain sanat. 10 Hän sanoi heille: ”Menkää syömään parhaita ruokia* ja juomaan makeita juomia ja lähettäkää ruokalahjoja+ niille, joilla ei ole mitään, koska tämä päivä on Herrallemme pyhä. Älkää olko surullisia, sillä Jehovalta tuleva ilo on teidän linnoituksenne.”* 11 Leeviläiset tyynnyttelivät kansaa sanoen: ”Älkää itkekö, sillä tämä päivä on pyhä. Älkää olko surullisia.” 12 Niin koko kansa lähti syömään, juomaan ja lähettämään ruokalahjoja. He viettivät ilojuhlaa,+ sillä he ymmärsivät, mitä heille oli selitetty.+

13 Toisena päivänä koko kansan sukujen päämiehet sekä papit ja leeviläiset kokoontuivat jäljentäjä* Esran luo ymmärtääkseen vielä syvällisemmin lain sanoja. 14 Silloin he havaitsivat laista, että Jehova oli Mooseksen välityksellä käskenyt israelilaisia asumaan lehtimajoissa* seitsemännessä kuussa pidettävän juhlan aikana+ 15 ja julistamaan+ ja kuuluttamaan kaikissa kaupungeissaan ja kaikkialla Jerusalemissa: ”Menkää vuoristoon ja tuokaa oliivipuun, männyn, myrtin ja palmun sekä muiden puiden runsaslehtisiä oksia tehdäksenne lehtimajoja, niin kuin on kirjoitettu.”

16 Niin kansa lähti ja toi niitä tehdäkseen itselleen lehtimajoja, kukin katolleen, pihalleen, tosi Jumalan temppelin esipihoille,+ Vesiportin torille+ tai Efraiminportin torille.+ 17 Vankeudesta palanneiden koko seurakunta teki lehtimajoja ja asui niissä. Israelilaiset eivät olleet viettäneet tuota juhlaa tällä tavalla Nunin pojan Joosuan+ päivistä tuohon päivään saakka, joten kansa iloitsi suuresti.+ 18 Tosi Jumalan lain kirjaa luettiin ääneen joka päivä,+ ensimmäisestä päivästä viimeiseen asti. Juhlaa vietettiin seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä oli juhlakokous, niin kuin oli määrätty.+

9 Tämän kuun 24. päivänä israelilaiset kokoontuivat yhteen. He paastosivat säkkikangas yllään ja tomua päällään.+ 2 Ne jotka olivat israelilaista syntyperää, erottautuivat kaikista ulkomaalaisista+ ja astuivat esiin tunnustamaan syntinsä ja isiensä rikkomukset.+ 3 Sen jälkeen he nousivat seisomaan ja lukivat ääneen Jumalansa Jehovan lain kirjaa+ neljäsosan päivästä,* ja toisen neljäsosan he tunnustivat syntejään ja kumarsivat Jumalaansa Jehovaa.

4 Jesua, Bani, Kadmiel, Sebanja, Bunni, Serebja,+ Bani ja Kenani seisoivat leeviläisten korokkeella+ ja huusivat kuuluvalla äänellä Jumalaansa Jehovaa. 5 Leeviläiset Jesua, Kadmiel, Bani, Hasabneja, Serebja, Hodia, Sebanja ja Petahja sanoivat: ”Nouskaa ja ylistäkää Jumalaanne Jehovaa halki ikuisuuden.*+ Ylistetty olkoon sinun kunniakas nimesi, jota ei voida kylliksi kiittää ja ylistää.

6 Sinä yksin olet Jehova.+ Sinä olet tehnyt taivaan, taivaiden taivaan ja koko sen armeijan, maan ja kaiken, mitä sen päällä on, sekä meret ja kaiken, mitä niissä on. Sinä varjelet ne kaikki elossa, ja taivaan armeija kumartaa sinua. 7 Sinä olet tosi Jumala Jehova. Sinä valitsit Abramin,+ toit hänet pois Kaldean Urista+ ja annoit hänelle nimen Abraham.+ 8 Sinä havaitsit, että hän oli sinulle sydämestään uskollinen,+ ja siksi teit hänen kanssaan liiton antaaksesi hänelle ja hänen jälkeläisilleen*+ kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, jebusilaisten ja girgasilaisten maan. Sinä pidit lupauksesi, koska olet oikeamielinen.*

9 Sinä näit esi-isiemme ahdistuksen Egyptissä+ ja kuulit heidän huutonsa Punaisenmeren rannalla. 10 Sitten teit ihmetekoja ja ihmeitä, jotka oli suunnattu faraota, kaikkia hänen palvelijoitaan ja koko hänen maansa kansaa vastaan,+ koska tiesit heidän toimineen julkeasti+ kansaasi kohtaan. Sinä loit itsellesi nimen, joka on säilynyt tähän päivään asti.+ 11 Sinä halkaisit meren heidän edessään, niin että he kulkivat sen poikki kuivaa maata myöten,+ ja sinkosit heidän takaa-ajajansa syvyyksiin kuin kiven kuohuviin vesiin.+ 12 Päivällä johdatit heitä pilvipatsaan avulla ja yöllä tulipatsaan avulla, joka valaisi heille tien, jota kulkea.+ 13 Sinä laskeuduit Siinainvuorelle+ ja puhuit heille taivaasta+ ja annoit heille oikeudenmukaisia* tuomioita, luotettavia lakeja* sekä hyviä säännöksiä ja käskyjä.+ 14 Sinä opetit heitä noudattamaan pyhää sapattiasi+ ja annoit heille käskyt, säännökset ja lain palvelijasi Mooseksen välityksellä. 15 Sinä annoit heille leipää taivaasta, kun heillä oli nälkä,+ ja vettä kalliosta, kun heillä oli jano,+ ja käskit heidän mennä ottamaan haltuunsa maan, jonka olit vannonut* antavasi heille.

16 Mutta he, esi-isämme, toimivat julkeasti+ ja tulivat itsepäisiksi,*+ eivätkä he kuunnelleet käskyjäsi. 17 He kieltäytyivät kuuntelemasta+ eivätkä muistaneet ihmeellisiä tekojasi, jotka olit tehnyt heidän keskuudessaan. Heistä tuli itsepäisiä,* ja he asettivat päämiehen palatakseen orjuuteen Egyptiin.+ Mutta sinä olet anteeksiantava* Jumala, myötätuntoinen,* armollinen, pitkämielinen* ja täynnä uskollista rakkautta,+ etkä sinä hylännyt heitä.+ 18 Kun he tekivät itselleen metallisen* vasikkapatsaan ja sanoivat: ’Tämä on sinun Jumalasi, joka johdatti sinut pois Egyptistä’,+ ja syyllistyivät hyvin epäkunnioittaviin tekoihin, 19 sinä olit silloinkin hyvin armollinen etkä hylännyt heitä erämaahan.+ Pilvipatsas ei poistunut heidän yläpuoleltaan päivällä johdattamasta heitä tiellä eikä tulipatsas yöllä valaisemasta heille tietä, jota heidän piti kulkea.+ 20 Sinä soit hyvää henkeäsi antaaksesi heille syvällistä ymmärrystä.+ Et pidättänyt heiltä mannaasi,+ ja kun heillä oli jano, annoit heille vettä.+ 21 Sinä annoit heille ruokaa erämaassa 40 vuotta.+ Heiltä ei puuttunut mitään. Heidän vaatteensa eivät kuluneet loppuun,+ eivätkä heidän jalkansa turvonneet.

22 Sinä annoit heille valtakuntia ja kansoja ja jaoit niitä pala palalta,+ niin että he ottivat haltuunsa Sihonin maan+ eli Hesbonin kuninkaan maan+ sekä Basanin kuninkaan Ogin maan.+ 23 Sinä annoit heille poikia yhtä paljon kuin taivaalla on tähtiä.+ Sitten veit heidät maahan, johon heidän piti mennä ja joka heidän piti ottaa haltuunsa heidän esi-isilleen antamasi lupauksen mukaisesti.+ 24 Niin heidän poikansa menivät ja ottivat maan haltuunsa,+ ja sinä alistit heidän edessään kanaanilaiset,+ maan asukkaat, ja annoit nämä heidän käsiinsä, niin kuninkaat kuin maan kansatkin, jotta he tekisivät näille mielensä mukaan. 25 He valloittivat linnoitettuja kaupunkeja+ ja hedelmällistä maata+ ja ottivat haltuunsa kaikenlaista hyvää täynnä olevia taloja, valmiiksi kaivettuja vesisäiliöitä, viinitarhoja, oliivilehtoja+ ja runsaasti hedelmäpuita. Niin he söivät, tulivat kylläisiksi ja lihoivat, ja he nauttivat suuresta hyvyydestäsi.

26 Mutta he tulivat tottelemattomiksi, kapinoivat sinua vastaan+ ja käänsivät selkänsä laillesi.* He tappoivat profeettasi, jotka varoittivat heitä saadakseen heidät palaamaan luoksesi, ja he syyllistyivät hyvin epäkunnioittaviin tekoihin.+ 27 Tämän vuoksi sinä annoit heidät heidän vastustajiensa käsiin,+ jotka ahdistivat+ heitä jatkuvasti. Mutta ahdingossaan he huusivat sinua, ja sinä kuulit heitä taivaasta. Koska olet hyvin armollinen, annoit heille pelastajia, jotka vapauttivat heidät heidän vastustajiensa käsistä.+

28 Mutta heti kun he saivat helpotusta, he tekivät taas sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi,+ ja sinä jätit heidät heidän vihollistensa käsiin, ja nämä alistivat heidät valtaansa.*+ Silloin he palasivat ja huusivat sinua avukseen,+ ja sinä kuulit taivaasta ja vapautit heidät kerran toisensa jälkeen, koska olet hyvin armollinen.+ 29 Vaikka varoitit heitä saadaksesi heidät jälleen noudattamaan lakiasi, he toimivat julkeasti eivätkä kuunnelleet käskyjäsi.+ He tekivät syntiä säännöksiäsi vastaan, jotka merkitsevät elämää sille, joka noudattaa niitä.+ Itsepäisesti he käänsivät sinulle selkänsä ja niskoittelivat eivätkä kuunnelleet. 30 Sinä olit kärsivällinen heitä kohtaan+ vuosikausia ja sait henkesi välityksellä profeetat varoittamaan heitä jatkuvasti, mutta he eivät kuunnelleet. Lopulta annoit heidät naapurikansojen käsiin.+ 31 Suuressa armossasi et tehnyt loppua heistä+ etkä hylännyt heitä, sillä sinä olet myötätuntoinen* ja armollinen Jumala.+

32 Oi Jumalamme, suuri, mahtava ja kunnioitusta herättävä Jumala, sinä, joka olet pitänyt liittosi ja osoittanut uskollista rakkautta,+ ethän suhtaudu kevyesti kaikkiin niihin kärsimyksiin, jotka ovat kohdanneet meitä – kuninkaitamme, ruhtinaitamme,+ pappejamme,+ profeettojamme,+ esi-isiämme ja koko kansaasi – Assyrian kuninkaiden+ päivistä aina tähän päivään saakka. 33 Olet ollut oikeamielinen* kaikessa siinä, mikä on kohdannut meitä. Sinä olet toiminut uskollisesti, mutta me olemme toimineet väärin.+ 34 Kuninkaamme, ruhtinaamme, pappimme ja esi-isämme eivät ole noudattaneet lakiasi eivätkä ole kiinnittäneet huomiota käskyihisi ja muistutuksiisi,* joiden avulla varoitit heitä. 35 Silloinkaan kun he olivat omassa valtakunnassaan ja nauttivat suuresta hyvyydestä, jota annoit heille, ja kun he olivat avarassa ja hedelmällisessä maassa, jonka lahjoitit heille, he eivät palvelleet sinua+ eivätkä hylänneet pahoja tapojaan. 36 Niinpä olemme nyt orjia,+ tosiaankin orjia siinä maassa, jonka annoit esi-isillemme, jotta he olisivat saaneet syödä kaikkea sitä hyvää, mitä se tuottaa. 37 Sen runsas sato menee kuninkaille, joiden alaisuuteen olet asettanut meidät syntiemme takia.+ He hallitsevat meitä ja karjaamme mielensä mukaan, ja olemme suuressa ahdingossa.

38 Kaiken tämän takia teemme sitovan sopimuksen+ kirjallisena, ja ruhtinaamme, leeviläisemme ja pappimme vahvistavat sen sinetillään.”+

10 Sen vahvistivat sinetillään+ seuraavat miehet:

9 Leeviläiset: Asanjan poika Jesua, Henadadin pojista Binnui, Kadmiel+ 10 sekä heidän veljensä Sebanja, Hodia, Kelita, Pelaja, Hanan, 11 Mika, Rehob, Hasabja, 12 Sakkur, Serebja,+ Sebanja, 13 Hodia, Bani ja Beninu.

14 Kansan päämiehet: Paros, Pahat-Moab,+ Elam, Sattu, Bani, 15 Bunni, Asgad, Bebai, 16 Adonia, Bigvai, Adin, 17 Ater, Hiskia, Asur, 18 Hodia, Hasum, Besai, 19 Harif, Anatot, Nebai, 20 Magpias, Mesullam, Hesir, 21 Mesesabel, Sadok, Jaddua, 22 Pelatja, Hanan, Anaja, 23 Hosea, Hananja, Hassub, 24 Hallohes, Pilha, Sobek, 25 Rehum, Hasabna, Maaseja, 26 Ahia, Hanan, Anan, 27 Malluk, Harim ja Baanaa.

28 Muu kansa – papit, leeviläiset, portinvartijat, laulajat, temppelipalvelijat* ja jokainen, joka erottautui naapurikansoista noudattaakseen tosi Jumalan lakia,+ sekä heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä, kaikki, jotka kykenivät ymmärtämään* valan – 29 liittyi veljiinsä, huomattaviin miehiinsä. Vannomalla valan, jonka rikkomisesta seuraisi kirous, he sitoutuivat elämään tosi Jumalan lain mukaan, jonka tosi Jumala oli antanut palvelijansa Mooseksen välityksellä, ja noudattamaan tarkoin kaikkia Herramme Jehovan käskyjä, oikeudellisia päätöksiä ja säännöksiä. 30 He vannoivat: ”Me emme anna tyttäriämme muihin kansoihin kuuluville emmekä ota heidän tyttäriään pojillemme.+

31 Jos muut kansat tuovat tavaraa ja kaikenlaista viljaa myytäväksi sapattipäivänä, emme osta heiltä mitään sapattina+ tai minään muuna pyhänä päivänä.+ Emme myöskään korjaa seitsemännen vuoden satoa+ emmekä peri mitään velkoja.+

32 Lisäksi velvoitamme itsemme, jokaisen meistä, antamaan vuosittain kolmannessekelin* Jumalamme temppelin palvelusta varten:+ 33 uhrileipiin,*+ vakituiseen viljauhriin,+ sapattien+ ja uusienkuiden+ vakituiseen polttouhriin, määräaikoina pidettäviin juhliin,+ pyhiin lahjoihin, Israelin syntien sovittamiseksi uhrattaviin syntiuhreihin+ ja kaikkeen Jumalamme temppelin työhön.

34 Me myös heitämme arpaa siitä, minä nimenomaisina aikoina pappien, leeviläisten ja kansan pitäisi suvuittain toimittaa Jumalamme temppeliin vuodesta toiseen puuta, jota poltetaan Jumalamme Jehovan alttarilla sen mukaan kuin lakiin on kirjoitettu.+ 35 Tuomme Jehovan temppeliin joka vuosi myös maamme ensisatoa ja kaikenlaisten hedelmäpuiden ensimmäisiä kypsiä hedelmiä+ 36 samoin kuin esikoiset pojistamme ja kotieläimistämme+ – sen mukaan kuin lakiin on kirjoitettu – sekä esikoiset karjastamme ja katraistamme. Tuomme ne Jumalamme temppeliin, siellä palveleville papeille.+ 37 Myös ensimmäisiä karkeita jauhoja,+ lahjoituksiamme, kaikenlaisten puiden hedelmiä,+ uutta viiniä ja öljyä+ meidän tulee viedä papeille Jumalamme temppelin varastohuoneisiin,*+ samoin maamme kymmenykset leeviläisille,+ koska leeviläiset keräävät kymmenykset kaikissa maataloutta harjoittavissa kaupungeissamme.

38 Papin, Aaronin pojan, täytyy olla leeviläisten kanssa näiden kerätessä kymmenykset, ja leeviläisten tulee antaa kymmenykset noista kymmenyksistä Jumalamme temppeliin,+ varastorakennuksen huoneisiin. 39 Israelilaisten ja leeviläisten tulee viedä lahjoitettu+ vilja, uusi viini ja öljy+ varastohuoneisiin, joissa ovat pyhäkön välineet samoin kuin palveluksessa olevat papit sekä portinvartijat ja laulajat. Me emme laiminlyö Jumalamme temppeliä.”+

11 Kansan ruhtinaat asuivat Jerusalemissa,+ mutta muu kansa heitti arpaa+ saadakseen aina yhden kymmenestä asumaan pyhään kaupunkiin Jerusalemiin, ja loput yhdeksän jäivät muihin kaupunkeihin. 2 Kansa kiitti kaikkia miehiä,* jotka tarjoutuivat vapaaehtoisesti asumaan Jerusalemissa.

3 Seuraavat maakunnan* päämiehet asuivat Jerusalemissa. (Loput israelilaiset, papit, leeviläiset, temppelipalvelijat*+ ja Salomon palvelijoiden pojat+ asuivat muissa Juudan kaupungeissa, jokainen omalla maa-alueellaan omassa kaupungissaan.+

4 Jerusalemissa asui myös Juudaan ja Benjaminiin kuuluvia.) Juudaan kuuluvista Ataja, Peresin+ poikia olevan Mahalalelin pojan Sefatjan pojan Amarjan pojan Sakarjan pojan Ussian poika, 5 ja Maaseja, selaalaisen pojan Sakarjan pojan Jojaribin pojan Adajan pojan Hasajan pojan Kol-Hosen pojan Barukin poika. 6 Jerusalemissa asuvia Peresin poikia oli kaikkiaan 468 sotakuntoista miestä.

7 Benjaminista Sallu,+ Jesaian pojan Itielin pojan Maasejan pojan Kolajan pojan Pedajan pojan Joedin pojan Mesullamin poika, 8 ja hänen jälkeensä Gabbai ja Sallai, 928 miestä. 9 Sikrin poika Joel oli heidän valvojansa, ja hänestä seuraavana kaupungin johdossa oli Hassenuan poika Juuda.

10 Papeista Jojaribin poika Jedaja, Jakin,+ 11 Seraja, tosi Jumalan temppelin johtajan Ahitubin+ pojan Merajotin pojan Sadokin pojan Mesullamin pojan Hilkian poika, 12 ja heidän veljensä, jotka hoitivat temppelin työn, 822 miestä; Adaja, Malkian pojan Pashurin+ pojan Sakarjan pojan Amsin pojan Pelaljan pojan Jerohamin poika, 13 ja hänen veljensä, sukujen päämiehet, 242 miestä; Amassai, Immerin pojan Mesillemotin pojan Ahsain pojan Asarelin poika, 14 ja hänen veljensä, jotka olivat vahvoja ja rohkeita, 128 miestä. Heidän valvojansa oli huomattavaan sukuun kuuluva Sabdiel.

15 Leeviläisistä Semaja,+ Bunnin pojan Hasabjan pojan Asrikamin pojan Hassubin poika, 16 ja leeviläisten päämiehet Sabbetai+ ja Josabad,+ jotka vastasivat tosi Jumalan temppelin ulkopuolella tehtävistä töistä, 17 sekä Mattanja,+ Asafin+ pojan Sabdin pojan Miikan poika, joka johti laulamista ja esitti kiitoksia rukoiltaessa,+ Bakbukja, joka toimi hänen apulaisenaan, ja Abda, Jedutunin+ pojan Galalin pojan Sammuan poika. 18 Pyhässä kaupungissa oli leeviläisiä kaikkiaan 284.

19 Portinvartijoita olivat Akkub, Talmon+ ja heidän veljensä, jotka vartioivat porteissa, 172 miestä.

20 Muut israelilaiset, papit ja leeviläiset olivat kaikissa muissa Juudan kaupungeissa, kukin perintöosallaan. 21 Temppelipalvelijat*+ asuivat Ofelissa,+ ja heidän valvojinaan olivat Siha ja Gispa.

22 Leeviläisten valvoja Jerusalemissa oli Ussi, Mikan pojan Mattanjan+ pojan Hasabjan pojan Banin poika; Mika oli Asafin poikia, laulajia. Ussi vastasi tosi Jumalan temppelissä tehtävästä työstä. 23 Laulajien hyväksi oli annettu kuninkaallinen käsky,+ jonka mukaan heidän päivittäisistä tarpeistaan oli pidettävä huolta. 24 Petahja, Juudan pojan Serahin poikia olevan Mesesabelin poika, oli kuninkaan neuvonantaja* kaikissa kansaa koskevissa asioissa.

25 Peltomaiden ympäröimillä asuinalueilla asui Juudaan kuuluvia Kirjat-Arbassa+ ja sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa,* Dibonissa ja sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa, Jekabseelissa+ ja sitä ympäröivissä kylissä, 26 Jesuassa, Moladassa,+ Bet-Peletissä,+ 27 Hasar-Sualissa,+ Beersebassa ja sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa, 28 Siklagissa,+ Mekonassa ja sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa, 29 En-Rimmonissa,+ Sorassa+ ja Jarmutissa, 30 Sanoahissa,+ Adullamissa ja niitä ympäröivissä kylissä, Lakisissa+ ja sen peltomailla sekä Asekassa+ ja sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa. He asettuivat asumaan* Beersebasta Hinnominlaaksoon+ asti.

31 Benjaminiin kuuluvat olivat Gebassa,+ Mikmasissa, Aijassa, Betelissä+ ja sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa, 32 Anatotissa,+ Nobissa,+ Ananjassa, 33 Hasorissa, Ramassa,+ Gittaimissa, 34 Hadidissa, Seboimissa, Neballatissa, 35 Lodissa ja Onossa,+ käsityöläisten laaksossa. 36 Jotkin Juudan alueella olevat leeviläisten osastot määrättiin asumaan Benjaminin alueelle.

12 Nämä papit ja leeviläiset lähtivät Sealtielin+ pojan Serubbabelin+ ja Jesuan+ kanssa: Seraja, Jeremia, Esra, 2 Amarja, Malluk, Hattus, 3 Sekanja, Rehum, Meremot, 4 Iddo, Ginnetoi, Abia, 5 Mijamin, Maadja, Bilga, 6 Semaja, Jojarib, Jedaja, 7 Sallu, Amok, Hilkia ja Jedaja. Nämä olivat pappien ja heidän veljiensä päämiehinä Jesuan päivinä.

8 Leeviläisiä olivat Jesua, Binnui, Kadmiel,+ Serebja, Juuda ja Mattanja,+ joka johti veljiensä kanssa kiitoslaulujen esittämistä. 9 Heidän veljensä Bakbukja ja Unni seisoivat heitä vastapäätä vartiointitehtävissä.* 10 Jesualle syntyi Jojakim, Jojakimille Eljasib+ ja Eljasibille Jojada.+ 11 Jojadalle syntyi Jonatan ja Jonatanille Jaddua.

12 Jojakimin päivinä seuraavat papit olivat sukujen päämiehinä: Serajan+ sukua edusti Meraja, Jeremian sukua Hananja, 13 Esran+ sukua Mesullam, Amarjan sukua Jehohanan, 14 Mallukin sukua Jonatan, Sebanjan sukua Joosef, 15 Harimin+ sukua Adna, Merajotin sukua Helkai, 16 Iddon sukua Sakarja, Ginnetonin sukua Mesullam, 17 Abian+ sukua Sikri, Minjaminin sukua – –,* Moadjan sukua Piltai, 18 Bilgan+ sukua Sammua, Semajan sukua Jonatan, 19 Jojaribin sukua Mattenai, Jedajan+ sukua Ussi, 20 Sallain sukua Kallai, Amokin sukua Eber, 21 Hilkian sukua Hasabja ja Jedajan sukua Netanel.

22 Leeviläis- ja pappissukujen päämiehet luetteloitiin Eljasibin, Jojadan, Johananin ja Jadduan+ päivinä persialaisen Dareioksen kuninkuuteen asti.

23 Leeviläissukujen päämiehet merkittiin aikakirjoihin aina Eljasibin pojan Johananin päiviin asti. 24 Leeviläisten päämiehet olivat Hasabja, Serebja ja Kadmielin+ poika Jesua,+ ja heidän veljensä seisoivat heitä vastapäätä ylistämässä ja kiittämässä Jumalaa tosi Jumalan miehen Daavidin ohjeiden mukaan,+ vartioryhmät vierekkäin. 25 Mattanja,+ Bakbukja, Obadja, Mesullam, Talmon ja Akkub+ olivat portinvartijoita,+ jotka vartioivat porttien luona varastohuoneita. 26 Nämä palvelivat Josadakin pojan Jesuan+ pojan Jojakimin sekä käskynhaltija Nehemian ja pappi Esran,+ jäljentäjän,* päivinä.

27 Jerusalemin muurien vihkiäisten aikaan etsittiin leeviläisiä, ja heitä haettiin kaikista asuinpaikoistaan vihkiäisiin Jerusalemiin iloitsemaan, laulamaan kiitoslauluja+ ja soittamaan symbaaleja, kielisoittimia ja harppuja. 28 Niin valmennetut laulajat* kokoontuivat alangon* alueelta, kaikkialta Jerusalemin ympäriltä, netofalaisten+ asuinalueilta, 29 Bet-Gilgalista+ sekä Geban+ ja Asmavetin+ peltomailta, sillä laulajat olivat rakentaneet itselleen asuinalueita kaikkialle Jerusalemin ympäristöön. 30 Papit ja leeviläiset puhdistautuivat ja puhdistivat myös kansan,+ portit+ ja muurin.+

31 Sitten vein Juudan ruhtinaat ylös muurille ja järjestin kaksi suurta kiitoskuoroa ja kulkuetta. Toinen kuoro kulki muurin päällä oikealle Tuhkakasojenporttia+ kohti. 32 Heidän perässään kulkivat Hosaja ja puolet Juudan ruhtinaista 33 sekä Asarja, Esra, Mesullam, 34 Juuda, Benjamin, Semaja ja Jeremia. 35 Heidän kanssaan oli pappien poikia trumpetteineen:+ Sakarja, Asafin+ pojan Sakkurin pojan Mikajan pojan Mattanjan pojan Semajan pojan Jonatanin poika, 36 ja hänen veljensä Semaja, Asarel, Milalai, Gilalai, Maai, Netanel, Juuda ja Hanani, joilla oli mukanaan tosi Jumalan miehen Daavidin soittimia.+ Heidän edellään kulki jäljentäjä* Esra.+ 37 Lähdeportin+ kohdalla he kulkivat suoraan eteenpäin Daavidin kaupungin+ Portaikon+ yli muurin nousevaa osuutta pitkin Daavidin palatsin yläpuolelle ja edelleen idässä olevalle Vesiportille.+

38 Toinen kiitoskuoro kulki vastakkaiseen suuntaan,* ja minä ja puolet väestä seurasimme sitä. Se kulki muurin päällä Uunitornilta+ Leveällemuurille+ 39 ja edelleen Efraiminportille,+ Vanhankaupunginportille,+ Kalaportille,+ Hananelintornille,+ Meantornille ja Lammasportille,+ ja se pysähtyi Vartioportin kohdalle.

40 Lopulta nuo kaksi kiitoskuoroa seisoivat tosi Jumalan temppelin edessä, samoin minä ja puolet kanssani olevista valtuusmiehistä 41 sekä papit Eljakim, Maaseja, Minjamin, Mikaja, Eljoenai, Sakarja ja Hananja trumpetteineen 42 ja Maaseja, Semaja, Eleasar, Ussi, Jehohanan, Malkia, Elam ja Eser. Laulajat lauloivat kuuluvalla äänellä Jisrahjan johdolla.

43 He uhrasivat sinä päivänä paljon uhreja ja riemuitsivat,+ sillä tosi Jumala sai heidät tuntemaan suurta iloa. Myös naiset ja lapset iloitsivat,+ niin että riemu kantautui Jerusalemista kauas.+

44 Sinä päivänä nimitettiin miehiä valvomaan varastorakennuksia,+ joissa säilytettiin lahjoituksia,+ ensisatoa+ ja kymmenyksiä.+ Niihin piti koota kaupunkien pelloilta lain vaatimat osuudet+ papeille ja leeviläisille,+ sillä Juudassa iloittiin pappien ja leeviläisten palveluksesta. 45 Nämä alkoivat huolehtia Jumalansa antamista tehtävistä ja puhdistamiseen liittyvistä velvollisuuksista, samoin kuin laulajat ja portinvartijat omista tehtävistään, Daavidin ja hänen poikansa Salomon ohjeiden mukaan. 46 Jo kauan aikaisemmin Daavidin ja Asafin päivinä oli miehiä, jotka johtivat laulajia näiden laulaessa ylistys- ja kiitoslauluja Jumalalle.+ 47 Koko Israel antoi Serubbabelin+ ja Nehemian päivinä laulajien ja portinvartijoiden osuudet+ päivittäisen tarpeen mukaan. He panivat sivuun osuuden myös leeviläisiä varten,+ ja leeviläiset panivat sivuun osuuden Aaronin jälkeläisiä varten.

13 Sinä päivänä Mooseksen kirjaa luettiin kansan kuullen.+ Siihen oli kirjoitettu, ettei ammonilainen eikä moabilainen+ saisi koskaan tulla tosi Jumalan seurakuntaan,+ 2 sillä he eivät tuoneet israelilaisille leipää ja vettä vaan palkkasivat Bileamin kiroamaan heidät.+ Jumalamme muutti kuitenkin kirouksen siunaukseksi.+ 3 Heti lain kuulemisen jälkeen israelilaisten joukosta alettiin erottaa pois kaikkia, jotka olivat ulkomaalaista syntyperää.*+

4 Mutta ennen tätä oli Jumalamme temppelin varastohuoneista*+ huolehtivana pappina Tobian+ sukulainen Eljasib.+ 5 Hän oli järjestänyt Tobian käyttöön suuren varastohuoneen, johon oli aikaisemmin pantu viljauhri, suitsutuspihka ja välineet samoin kuin leeviläisille,+ laulajille ja portinvartijoille kuuluvat kymmenykset viljasta, uudesta viinistä ja öljystä+ sekä papeille tulevat lahjoitukset.+

6 Koko tänä aikana en ollut Jerusalemissa, koska menin Babylonin kuninkaan Artakserkseen+ luo hänen 32. vuotenaan,+ ja jonkin ajan kuluttua pyysin häneltä vapaata. 7 Tultuani Jerusalemiin huomasin sen pahan, mitä Eljasib+ oli tehnyt, kun hän oli antanut Tobian+ käyttöön varastohuoneen tosi Jumalan temppelin esipihalta. 8 Se oli minusta hyvin vastenmielistä, ja siksi heitin varastohuoneesta ulos kaikki Tobian kalusteet. 9 Sen jälkeen varastohuoneet puhdistettiin käskystäni, ja panin sinne takaisin tosi Jumalan temppelin välineet,+ viljauhrin ja suitsutuspihkan.+

10 Sain myös selville, että leeviläisille ei ollut annettu heidän osuuksiaan+ ja että palveluksessa olleet leeviläiset ja laulajat olivat lähteneet pois kukin omalle pellolleen.+ 11 Siksi nuhtelin valtuusmiehiä+ ja sanoin: ”Miksi tosi Jumalan temppeliä on laiminlyöty?”+ Sitten kokosin leeviläiset ja määräsin heidät takaisin tehtäviinsä. 12 Koko Juuda toi varastohuoneisiin kymmenykset+ viljasta, uudesta viinistä ja öljystä.+ 13 Sitten asetin pappi Selemjan, jäljentäjä* Sadokin ja leeviläisen Pedajan huolehtimaan varastohuoneista, ja heidän apulaisenaan oli Mattanjan pojan Sakkurin poika Hanan. Näitä miehiä pidettiin luotettavina, ja heidän tehtävänään oli jakaa osuudet veljilleen.

14 Muista minua+ tämän vuoksi, oi Jumalani, äläkä unohda uskollista rakkautta, jota olen osoittanut Jumalani temppeliä ja siellä tehtävää palvelusta* kohtaan.+

15 Noihin aikoihin näin, että Juudassa ihmiset polkivat viinikuurnia* sapattina+ sekä toivat viljaa ja kuormasivat sitä aasien selkään. He toivat Jerusalemiin sapattipäivänä myös viiniä, rypäleitä, viikunoita ja kaikenlaista muuta tavaraa.+ Niinpä varoitin heitä myymästä elintarvikkeita sinä päivänä.* 16 Jerusalemissa asuvat tyroslaiset toivat sinne kalaa ja kaikenlaista kauppatavaraa ja myivät niitä sapattina Juudan asukkaille.+ 17 Siksi nuhtelin Juudan ylimyksiä ja sanoin: ”Miten te voitte tehdä jotain näin pahaa? Te häpäisette sapattipäivän! 18 Eivätkö esi-isänne tehneet juuri näin, ja eikö Jumalamme juuri sen vuoksi aiheuttanut kaikki nämä onnettomuudet meille ja tälle kaupungille? Häpäisemällä sapatin+ te saatte Jumalan tuntemaan vielä hehkuvampaa vihaa Israelia kohtaan.”

19 Heti kun hämärä alkoi laskeutua ennen sapattia, käskin sulkea Jerusalemin portit. Sanoin vielä, että ne saisi avata vasta sapatin jälkeen. Asetin porteille omia palvelijoitani, jotta yhtään kuormaa ei tuotaisi sisään sapattipäivänä. 20 Niinpä kauppiaat ja kaikenlaisten tavaroiden myyjät jäivät kerran tai kaksi Jerusalemin ulkopuolelle yöksi. 21 Silloin varoitin heitä ja sanoin: ”Miksi jäätte yöksi muurin edustalle? Jos teette sen vielä kerran, ajan teidät pois voimakeinoin.” Sen jälkeen he eivät enää tulleet sapattina.

22 Sanoin leeviläisille, että heidän olisi säännöllisesti puhdistauduttava ja tultava vartioimaan portteja, jotta sapattipäivä pidettäisiin pyhänä.+ Muista tämäkin hyväkseni, oi Jumalani, ja sääli minua, sillä sinä olet täynnä uskollista rakkautta.+

23 Noina päivinä näin myös juutalaisia, jotka olivat menneet naimisiin asdodilaisten,+ ammonilaisten ja moabilaisten+ naisten kanssa.+ 24 Puolet heidän lapsistaan puhui asdodia ja puolet muiden kansojen kieliä, mutta kukaan heistä ei osannut juutalaisten kieltä. 25 Silloin nuhtelin heitä ja varoitin heitä Jumalan tuomioista.* Löin joitakin miehiä,+ raastoin heidän hiuksiaan ja vannotin heitä Jumalan kautta: ”Ette saa antaa tyttäriänne heidän pojilleen ettekä ottaa heidän tyttäriään pojillenne tai itsellenne.+ 26 Eikö Israelin kuningas Salomo tehnyt syntiä juuri sellaisten naisten takia? Hänen kaltaistaan kuningasta ei ollut yhdelläkään monista kansoista,+ ja Jumala rakasti häntä,+ niin että teki hänestä koko Israelin kuninkaan. Mutta hänetkin ulkomaalaiset vaimot saivat tekemään syntiä.+ 27 Olette toimineet ennenkuulumattoman julkeasti, kun olette menneet naimisiin ulkomaalaisten naisten kanssa ja olleet siten uskottomia Jumalallemme.”+

28 Yhdestä ylimmäisen papin Eljasibin+ pojan Jojadan+ pojista oli tullut horonilaisen Sanballatin+ vävy, ja minä ajoin hänet pois luotani.

29 Muista, oi Jumalani, että he ovat saastuttaneet pappeuden sekä pappien ja leeviläisten kanssa tehdyn liiton.+

30 Minä puhdistin heidät kaikesta ulkomaalaisten saastuttavasta vaikutuksesta ja määräsin tehtävät papeille ja leeviläisille, kunkin omaan palvelukseensa.+ 31 Huolehdin määräaikaisesta puuntoimituksesta+ ja kypsän ensisadon tuomisesta.

Muista minua hyvällä, oi Jumalani.+