Haaksirikko saaren edustalla

KATSO! Laiva on merihädässä! Se hajoaa kappaleiksi! Näetkö, että ihmiset ovat hypänneet veteen? Jotkut ovat ehtineet jo rannalle. Onko Paavali siellä? Katsotaanpa, mitä hänelle on tapahtunut.

Muistat varmaan, että Paavali on ollut vankina Kesareassa kaksi vuotta. Sitten hänet ja jotkut muut vangit viedään laivaan, joka lähtee kohti Roomaa. Kun he ovat lähellä Kreetan saarta, he joutuvat hirvittävän myrskyn kouriin. Tuuli on niin voimakas, että miehet eivät pysty ohjaamaan laivaa, eivätkä he näe aurinkoa päivällä eivätkä tähtiä yöllä. Lopulta monen päivän jälkeen laivaväki menettää kaiken toivon pelastumisesta.

Silloin Paavali nousee ja sanoo: ’Kukaan teistä ei menetä henkeään; vain laiva uppoaa. Viime yönä nimittäin luokseni tuli Jumalan enkeli ja sanoi: ”Älä pelkää, Paavali! Sinun täytyy seisoa Rooman keisarin edessä. Jumala pelastaa kaikki, jotka purjehtivat kanssasi.”’

Keskiyön tienoilla neljäntenätoista päivänä myrskyn alkamisesta merimiehet huomaavat, että vesi ei ole enää niin syvää. Koska he pelkäävät laivan murskaantuvan kallioihin pimeässä, he laskevat ankkurit. Seuraavana aamuna he näkevät lahdenpoukaman. He päättävät yrittää ohjata laivan rantaan.

Mutta kun he pääsevät lähemmäksi rantaa, laiva osuu hiekkasärkkään ja juuttuu siihen kiinni. Aallot murjovat laivaa, ja se alkaa hajota kappaleiksi. Vastuussa oleva upseeri sanoo: ’Hypätkää te kaikki uimataitoiset ensin mereen ja uikaa rantaan. Te muut hypätkää heidän jälkeensä ja tarttukaa johonkin laivan osaan pysyäksenne pinnalla.’ He tekevät niin. Siten kaikki 276 henkeä, jotka olivat laivassa, pääsevät turvallisesti rantaan, kuten enkeli lupasi.

Saaren nimi on Malta. Ihmiset ovat siellä hyvin ystävällisiä, ja he pitävät huolta laivassa olleista. Kun sää paranee, Paavali siirretään toiseen laivaan ja kuljetetaan Roomaan.