Pyri rauhaan taistelemalla kateutta vastaan

1. Miten kateus vaikutti Joosefin perheeseen?

JAAKOB rakasti kaikkia poikiaan, mutta hän oli aivan erityisen kiintynyt 17-vuotiaaseen Joosefiin. Miten Joosefin veljet reagoivat tähän? He alkoivat kadehtia Joosefia, ja heistä tuli katkeria. Joosef ei ollut tehnyt mitään, minkä vuoksi hän olisi ansainnut veljiensä vihan. Siitä huolimatta veljet myivät Joosefin orjaksi ja valehtelivat isälleen, että petoeläin oli tappanut hänen rakkaan poikansa. Kateus sai heidät rikkomaan perheen rauhan ja aiheuttamaan isälleen suurta surua. (1. Moos. 37:3, 4, 27–34.)

2. Miksi kateus on vaarallista Galatalaiskirjeen 5:19–21:n mukaan?

² Raamatussa kateusb mainitaan yhtenä vahingollisista ”syntisen ihmisluonnon teoista”, jotka voivat estää ihmistä perimästä Jumalan valtakuntaa. (Lue Galatalaiskirjeen 5:19–21.) Kateus on usein syynä esimerkiksi vihamielisyyteen, riitelyyn ja vihanpuuskiin.

3. Mitä tässä kirjoituksessa käsitellään?

³ Joosefin veljien esimerkki osoittaa, että kateus voi vahingoittaa ihmissuhteita ja rikkoa perheessä vallitsevan rauhan. Vaikka emme koskaan toimisikaan Joosefin veljien tavoin, meillä kaikilla on epätäydellinen ja petollinen sydän (Jer. 17:9). Siksi ei ole mikään ihme, että joudumme toisinaan taistelemaan kateuden tunteita vastaan. Tarkastelemme nyt Raamatun varoittavia esimerkkejä, jotka auttavat ymmärtämään, miksi kateus voisi juurtua sydämeemme. Sitten käsittelemme sitä, miten voimme taistella kateutta vastaan ja edistää rauhaa.

MIKÄ VOI HERÄTTÄÄ KATEUTTA?

4. Miksi filistealaiset kadehtivat Iisakia?

⁴ Aineellinen omaisuus. Iisak oli rikas mies, ja filistealaiset kadehtivat hänen omaisuuttaan (1. Moos. 26:12–14). He jopa tukkivat kaivot, joista Iisak oli saanut veden lampailleen ja nautakarjalleen (1. Moos. 26:15, 16, 27). Samoin kuin filistealaiset jotkut kadehtivat nykyään niitä, joilla on enemmän omaisuutta kuin heillä. He haluavat jotain toisille kuuluvaa, ja lisäksi he haluavat toisten menettävän sen, mitä heillä on.

5. Miksi uskonnolliset johtajat kadehtivat Jeesusta?

⁵ Toisten saama arvostus. Juutalaisten uskonnolliset johtajat kadehtivat Jeesusta, koska ihmiset arvostivat häntä hyvin paljon (Matt. 7:28, 29). Jeesus oli Jumalan edustaja, ja hän opetti totuutta. Siitä huolimatta uskonnolliset johtajat levittivät hänestä valheita ja panettelivat häntä pilatakseen hänen maineensa (Mark. 15:10; Joh. 11:47, 48; 12:12, 13, 19). Mitä voimme oppia tästä? Meidän täytyy varoa kadehtimasta niitä, joista pidetään seurakunnassa heidän hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Yritämme sen sijaan ottaa heistä mallia (1. Kor. 11:1; 3. Joh. 11).

6. Miten Diotrefeksen kateus ilmeni?

⁶ Teokraattiset tehtävät. Ensimmäisellä vuosisadalla Diotrefes kadehti niitä, jotka toimivat vastuutehtävissä kristillisessä seurakunnassa. Hän halusi ”olla huomattavin sen keskuudessa”, joten hän puhui pahaa apostoli Johanneksesta ja muista vastuullisista veljistä saattaakseen heidät huonoon valoon. (3. Joh. 9, 10.) Vaikka emme menisikään yhtä pitkälle kuin Diotrefes, mekin voisimme alkaa kadehtia toista kristittyä, joka saa jonkin meidän haluamamme tehtävän – varsinkin jos meistä tuntuu, että olisimme yhtä päteviä huolehtimaan siitä kuin hän.

7. Miten kateus voi vaikuttaa meihin?

⁷ Kateus on kuin myrkyllinen rikkakasvi. Jos se pääsee juurtumaan sydämeemme, siitä voi olla vaikea päästä eroon. Mustasukkaisuus, ylpeys, itsekkyys ja muut kielteiset tunteet ruokkivat sitä. Kateus voi tukahduttaa hyvät ominaisuudet, kuten rakkauden, myötätunnon ja huomaavaisuuden. Meidän on kitkettävä kateus sydämestämme heti kun se alkaa itää. Miten voimme taistella kateutta vastaan?

OPETTELE OLEMAAN NÖYRÄ JA TYYTYVÄINEN

8. Mitkä ominaisuudet auttavat taistelemaan kateutta vastaan?

⁸ Voimme taistella kateutta vastaan kehittämällä nöyryyttä ja tyytyväisyyttä. Kun nämä hyvät ominaisuudet täyttävät sydämen, kateudelle ei jää tilaa kasvaa. Nöyryys estää meitä ajattelemasta itsestämme liikaa. Nöyrä ihminen ei ajattele, että hänen kuuluu saada enemmän kuin muiden. (Gal. 6:3, 4.) Tyytyväinen ihminen on kiitollinen siitä, mitä hänellä on, eikä vertaa itseään toisiin (1. Tim. 6:7, 8). Kun nöyrä ja tyytyväinen ihminen näkee toisen saavan jotain hyvää, hän on iloinen hänen puolestaan.

9. Mitä pyhä henki auttaa meitä tekemään, kuten Galatalaiskirjeen 5:16 ja Filippiläiskirjeen 2:3, 4 osoittavat?

⁹ Tarvitsemme Jumalan pyhää henkeä, jotta voisimme karttaa syntiselle ihmisluonnolle ominaista kateutta ja sen sijaan kehittää nöyryyttä ja tyytyväisyyttä. (Lue Galatalaiskirjeen 5:16; Filippiläiskirjeen 2:3, 4.) Jehovan pyhä henki auttaa meitä tutkimaan sisimpiä ajatuksiamme ja vaikuttimiamme. Hänen avullaan voimme korvata vahingolliset ajatukset ja tunteet rakentavilla. (Ps. 26:2; 51:10.) Mooses ja Paavali ovat esimerkkejä ihmisistä, jotka taistelivat menestyksellisesti kateutta vastaan.

10. Mikä tilanne saattoi koetella Moosesta? (Ks. kansikuva.)

¹⁰ Mooseksella oli paljon valtaa Jumalan kansaan, mutta hän ei pitänyt siitä itsepintaisesti kiinni. Erään kerran Jehova otti Moosekselta pyhää henkeään ja antoi sitä Israelin vanhimmille, jotka seisoivat lähellä kohtaamistelttaa. Pian tämän jälkeen Mooses kuuli, että myös kaksi vanhinta, jotka eivät olleet tulleet kohtaamisteltalle, olivat saaneet pyhää henkeä ja olivat alkaneet käyttäytyä kuin profeetat. Miten Mooses reagoi, kun Joosua pyysi häntä estämään heitä? Mooses ei alkanut kadehtia noita kahta miestä, joille Jehova osoitti huomiota. Sen sijaan hän oli nöyrä ja iloitsi heidän saamastaan tehtävästä. (4. Moos. 11:24–29.) Mitä voimme oppia Mooseksen esimerkistä?

11. Miten vanhimmat voivat jäljitellä Moosesta?

¹¹ Jos olet seurakunnan vanhin, onko sinua pyydetty valmentamaan jotain toista veljeä tehtävään, josta itse pidät kovasti? Nautit ehkä viikoittaisen Vartiotornin tutkistelun johtamisesta. Jos olet Mooseksen tavoin nöyrä, et kuitenkaan pitäisi uhkana sitä, että sinua pyydetään valmentamaan jotain toista veljeä, jotta hän voisi aikanaan hoitaa tuota tehtävää. Päinvastoin auttaisit häntä mielelläsi.

12. Millä tavalla monet kristityt osoittavat nykyään olevansa nöyriä ja tyytyväisiä?

¹² Monet iäkkäät veljet kohtaavat samankaltaisen tilanteen. He ovat voineet palvella vanhimmiston koordinaattorina vuosikymmenten ajan, mutta täytettyään 80 vuotta he luopuvat tuosta tehtävästä. Kierrosvalvojat luopuvat nöyrästi tehtävästään 70-vuotiaina ja siirtyvät johonkin toiseen palvelustehtävään. Viime vuosina eri puolilla maailmaa monet Betel-perheen jäsenet ovat saaneet tehtävämääräyksen kentälle. Nämä uskolliset veljet ja sisaret eivät ole katkeria niille, jotka nyt hoitavat heillä aiemmin olleita tehtäviä.

13. Miksi Paavali olisi voinut kadehtia 12:ta apostolia?

¹³ Myös apostoli Paavali näytti hyvää esimerkkiä nöyryydestä ja tyytyväisyydestä. Hän ei antanut sijaa kateudelle. Hän oli ahkera Jumalan palvelija mutta sanoi nöyrästi: ”Minähän olen vähäisin apostoleista enkä ole sen arvoinen, että minua kutsutaan apostoliksi.” (1. Kor. 15:9, 10.) 12 apostolia seurasivat Jeesusta hänen maanpäällisen palveluksensa aikana, mutta Paavalista tuli kristitty vasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Vaikka Paavalin annettiinkin toimia ”kansojen apostolina”, hän ei koskaan saanut kuulua 12 apostoliin (Room. 11:13; Apt. 1:21–26). Hän ei kuitenkaan kadehtinut apostoleja ja heidän läheistä suhdettaan Jeesukseen, vaan hän oli tyytyväinen siihen, mitä hänellä oli.

14. Miten toimimme, jos olemme nöyriä ja tyytyväisiä?

¹⁴ Jos olemme nöyriä ja tyytyväisiä, kunnioitamme Paavalin tavoin valtaa, jota Jehova on antanut toisille (Apt. 21:20–26). Jehova on nimittänyt miehiä toimimaan kristillisen seurakunnan vastuutehtävissä. Heidän epätäydellisyydestään huolimatta hän pitää heitä ”lahjoina”. (Ef. 4:8, 11.) Kun kunnioitamme näitä miehiä ja noudatamme nöyrästi heidän ohjeitaan, pysymme lähellä Jehovaa ja säilytämme rauhan toisten kristittyjen kanssa.

”PYRI SIIHEN, MIKÄ EDISTÄÄ RAUHAA”

15. Mitä meidän täytyy tehdä?

¹⁵ Jos kateus rehottaa, rauha ei voi kukoistaa. Meidän täytyy kitkeä kateus omasta sydämestämme ja välttää herättämästä kateutta toisissa. Tämä on tärkeää, jotta voisimme totella Jehovan käskyä ”pyrkiä siihen, mikä edistää rauhaa ja vahvistaa toisia” (Room. 14:19). Miten voimme auttaa toisia taistelemaan kateutta vastaan, ja miten voimme edistää rauhaa?

16. Miten voimme auttaa toisia taistelemaan kateutta vastaan?

¹⁶ Asenteellamme ja teoillamme voi olla toisiin suuri vaikutus. Maailma haluaa meidän ylpeilevän sillä, mitä meillä on (1. Joh. 2:16). Tällainen asenne synnyttää kuitenkin kateutta. Voimme välttää herättämästä toisissa kateutta, jos emme puhu alituisesti siitä, mitä omistamme tai aiomme hankkia. Varomme herättämästä kateutta myös siten, että suhtaudumme vaatimattomasti tehtäviin, joita meillä on seurakunnassa. Jos kohdistaisimme toisten huomion tehtäviimme, loisimme suotuisan kasvuympäristön kateudelle. Kun sitä vastoin olemme aidosti kiinnostuneita toisista ja kiitämme heitä heidän hyvästä työstään, autamme heitä olemaan tyytyväisiä ja edistämme seurakunnan rauhaa ja yhteishenkeä.

17. Mitä Joosefin veljet pystyivät tekemään ja miksi?

¹⁷ Voimme voittaa taistelun kateutta vastaan! Tätä valaisee Joosefin veljien esimerkki. Vuosia sen jälkeen kun he olivat kohdelleet Joosefia huonosti, he tapasivat hänet Egyptissä. Ennen kuin Joosef paljasti heille, kuka hän oli, hän halusi saada selville, olivatko he muuttuneet. Hän kutsui heidät aterialle, jonka aikana hän osoitti nuorimmalle veljelleen Benjaminille paljon enemmän huomiota kuin muille (1. Moos. 43:33, 34). Mikään ei kuitenkaan ilmaise, että hänen veljensä olisivat tulleet kateellisiksi Benjaminille. He olivat sitä vastoin aidosti huolissaan veljestään samoin kuin isästään Jaakobista (1. Moos. 44:30–34). Koska Joosefin veljet olivat voittaneet kateuden, he auttoivat osaltaan palauttamaan rauhan perheeseen (1. Moos. 45:4, 15). Jos mekin juurimme itsestämme kateuden tunteet, voimme ylläpitää rauhaa perheessä ja seurakunnassa.

18. Mitä Jaakobin kirjeen 3:17, 18:n mukaan tapahtuu, jos pyrimme rauhaan?

¹⁸ Jehova haluaa meidän taistelevan kateutta vastaan ja pyrkivän rauhaan. Meidän täytyy työskennellä kovasti näiden kummankin asian hyväksi. Kuten tässä kirjoituksessa on osoitettu, meillä kaikilla on taipumus kadehtia toisia (Jaak. 4:5). Ympärillämme oleva maailma ruokkii kateutta. Jos me kuitenkin opettelemme olemaan nöyriä, tyytyväisiä ja kiitollisia, kateudelle ei jää tilaa kasvaa. Sen sijaan edistämme ilmapiiriä, jossa rauha ja muut hyvät ominaisuudet voivat kukoistaa. (Lue Jaakobin kirjeen 3:17, 18.)