Miksi tarvitsemme neuvoja?

1. Miten voimme tehdä hyviä valintoja? (Sananlaskut 13:10; 15:22.)

ME KAIKKI yritämme tehdä viisaita valintoja ja toivomme, että suunnitelmamme onnistuisivat. Raamatun mukaan hyvät neuvot ovat menestyksen salaisuus. (Lue Sananlaskujen 13:10; 15:22.)

2. Mitä Jehova lupaa tehdä meidän hyväksemme?

² Parhaat neuvot tulevat tietenkin Isältämme Jehovalta. Hän lupaa meille jokaiselle: ”Annan sinulle neuvoja katseeni seuratessa sinua.” (Ps. 32:8.) Kun rukoilemme Jehovaa, hän antaa meille mielellään neuvoja ja auttaa meitä henkilökohtaisesti, niin että voimme toimia niiden mukaan.

3. Mihin kysymyksiin nyt vastataan?

³ Tässä artikkelissa vastataan Raamatun avulla seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitkä ominaisuudet auttavat hyötymään neuvoista? 2) Keiltä voi saada hyviä neuvoja? 3) Mikä auttaa suhtautumaan neuvoihin avoimin mielin? 4) Miksi ei ole viisasta pyytää toisia tekemään ratkaisuja puolestamme?

TARVITTAVIA OMINAISUUKSIA

4. Mitä ominaisuuksia tarvitsemme, jotta neuvoista olisi meille hyötyä?

⁴ Meidän täytyy olla nöyriä ja vaatimattomia, jotta neuvoista olisi meille hyötyä. On muistettava, että oma kokemuksemme ja tietomäärämme eivät välttämättä riitä hyvien valintojen tekemiseen. Jos emme olisi nöyriä ja vaatimattomia, Jehova ei voisi auttaa meitä. Raamatussa olevat viisaat ajatukset menisivät meillä helposti toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. (Miika 6:8; 1. Piet. 5:5.) Nöyryys saa meidät kuuntelemaan mielellämme Raamattuun perustuvia neuvoja ja toimimaan niiden mukaan.

5. Mitkä asiat olisivat voineet saada Daavidin ylpistymään?

⁵ Voimme oppia tässä asiassa paljon Daavidilta, koska hänen saavutuksensa olisivat voineet saada hänet ylpistymään. Jo kauan ennen kuin hänestä tuli kuningas, hänet tunnettiin taitavana muusikkona, ja häntä pyydettiin esiintymään jopa kuningas Saulille. (1. Sam. 16:18, 19.) Sen jälkeen kun Daavid oli voideltu seuraavaksi kuninkaaksi, pyhä henki antoi hänelle voimaa (1. Sam. 16:11–13). Häntä ihailtiin siksi, että hän oli voittanut monia vihollisia, esimerkiksi filistealaisen jättiläisen Goljatin (1. Sam. 17:37, 50; 18:7). Tällainen menestys voisi saada ylpeän ihmisen ajattelemaan, ettei hän tarvitse neuvoja keneltäkään. Mutta Daavidille ei käynyt niin.

6. Miten Daavid suhtautui neuvoihin? (Ks. myös kuva.)

⁶ Tultuaan kuninkaaksi Daavid piti lähipiirissään miehiä, jotka pystyivät antamaan hänelle hyviä neuvoja (1. Aik. 27:32–34). Se ei ole mikään yllätys, koska hän oli aikaisemminkin ottanut neuvoja vastaan mielellään. Hän kuunteli miesten lisäksi myös naisia, esimerkiksi Abigailia, joka oli Nabal-nimisen kiittämättömän ja itsekeskeisen miehen vaimo. Daavid toimi nöyrästi Abigailin neuvojen mukaan, ja sen ansiosta hän välttyi tekemästä kohtalokasta virhettä. (1. Sam. 25:2, 3, 21–25, 32–34.)

7. Mitä opimme Daavidilta? (Saarnaaja 4:13.) (Ks. myös kuvat.)

⁷ Aivan niin kuin Daavid mekin saatamme olla jossain asiassa lahjakkaita tai meillä voi olla vastuuta. Meidän ei silti pitäisi ajatella, että tiedämme kaiken emmekä tarvitse neuvoja muilta. Daavid oli valmis ottamaan vastaan hyviä neuvoja keneltä tahansa. (Lue Saarnaajan 4:13.) Jos meillä on samanlainen asenne, voimme välttyä isoilta virheiltä, jotka hankaloittaisivat meidän ja muiden elämää.

KEILTÄ VOI SAADA HYVIÄ NEUVOJA?

8. Miksi Jonatan oli sopiva henkilö antamaan neuvoja Daavidille?

⁸ Daavid kuunteli mielellään ihmisiä, joilla oli hyvä suhde Jehovaan ja joille hänen haastava tilanteensa oli tuttu. Esimerkiksi kun hän halusi taas saada välit kuntoon Saulin kanssa, hän otti vastaan neuvoja Saulin pojalta Jonatanilta. Miksi Jonatan oli tässä tilanteessa sopiva neuvonantaja? Hänellä oli läheinen suhde Jehovaan, ja lisäksi hän tunsi Saulin hyvin. (1. Sam. 20:9–13.)

9. Keneltä on viisasta kysyä neuvoa? Selitä. (Sananlaskut 13:20.)

⁹ Kun tarvitsemme neuvoa, meidän kannattaa kysyä sitä sellaiselta, joka on hengellinen ihminen ja joka tuntee kyseisen aiheen hyvin.a (Lue Sananlaskujen 13:20.) Jos esimerkiksi nuori veli haluaa löytää aviopuolison, keneltä hän voisi kysyä vinkkejä? Hänen naimaton kaverinsa voi onnistua sanomaan jotain järkevää, jos se perustuu Raamattuun. Mutta hän voi saada vielä käytännöllisempiä neuvoja, jos hän juttelee hengellisesti kypsän pariskunnan kanssa, joka tuntee hänet hyvin ja on ollut naimisissa jo jonkin aikaa.

10. Mitä on vielä odotettavissa?

¹⁰ Tähän mennessä on selvinnyt, mitkä kaksi ominaisuutta auttavat meitä hyötymään neuvoista ja keiltä voimme saada hyviä neuvoja. Mietitään seuraavaksi, miksi neuvoihin kannattaa suhtautua avoimin mielin ja miksi meidän ei pitäisi pyytää toisia tekemään päätöksiä puolestamme.

MIKÄ AUTTAA SUHTAUTUMAAN NEUVOIHIN AVOIMIN MIELIN?

11–12. a) Mitä on varottava, kun pyytää neuvoja? b) Miten Rehabeam toimi, kun hänen täytyi tehdä tärkeä päätös?

¹¹ Joskus joku voi tulla kysymään neuvoa, mutta todellisuudessa hän on jo tehnyt päätöksen ja haluaa vain kuulla, että toiset ovat samaa mieltä hänen kanssaan. Tällainen ihminen ei ole liikkeellä avoimin mielin. Rehabeam on tästä varoittava esimerkki.

¹² Rehabeamista tuli Israelin kuningas Salomon jälkeen. Hänen valtakunnassaan meni taloudellisesti hyvin, mutta ihmisistä tuntui, että Salomo oli vaatinut heiltä liikaa. Niinpä he tulivat pyytämään Rehabeamilta, että hän keventäisi heidän taakkaansa. Rehabeam sanoi, että hän tarvitsisi aikaa miettiä asiaa. Aluksi hän kysyi viisaasti mielipidettä vanhoilta miehiltä, jotka olivat auttaneet Salomoa. (1. Kun. 12:2–7.) Jostain syystä hän kuitenkin hylkäsi heidän antamansa neuvon. Ehkä hän oli jo etukäteen päättänyt, mitä hän aikoi tehdä, ja halusi vain vahvistuksen sille, että hänen ratkaisunsa oli hyvä. Hänen nuoremmat ystävänsä antoivatkin juuri sen neuvon, jonka hän halusi kuulla. (1. Kun. 12:8–14.) Rehabeam vastasi alamaisilleen sen mukaan, mitä hänen ystävänsä olivat sanoneet. Se johti siihen, että valtakunta jakautui ja Rehabeamilla oli jatkuvasti vaikeuksia. (1. Kun. 12:16–19.)

13. Miten omia motiiveja voi testata?

¹³ Rehabeamin tapauksesta opimme sen, että on tärkeää ottaa neuvot vastaan avoimin mielin. Mistä sitten voi tietää, mikä oma motiivi on? Voisit miettiä: jos neuvo ei ole sellainen kuin haluaisin, torjunko sen saman tien?

14. Mitä meidän täytyy muistaa, kun saamme neuvoja? Havainnollista. (Ks. myös kuva.)

¹⁴ Kuvitellaan, että veli on saanut houkuttelevan työtarjouksen ja hän kysyy vanhimmalta, kannattaisiko hänen ottaa se vastaan. Kun hän kertoo, että hänen täytyisi työn takia olla pitkiä aikoja poissa perheensä luota, vanhin muistuttaa, että Raamatun mukaan on kaikkein tärkeintä huolehtia perheestä hengellisesti (Ef. 6:4; 1. Tim. 5:8). Veli on kuitenkin eri mieltä, ja niinpä hän kyselee asiasta toisilta niin kauan, että saa vastauksen, joka miellyttää häntä. Haluaako hän siis oikeasti neuvoja, vai onko hän tehnyt päätöksen valmiiksi ja toivoo vain, että joku myötäilee häntä? Täytyy muistaa, että sydän on petollinen (Jer. 17:9). Joskus haluaisimme kaikkein vähiten kuulla sen neuvon, jota tarvitsemme eniten.

MIKSI EI PITÄISI PYYTÄÄ TOISIA TEKEMÄÄN RATKAISUA PUOLESTAMME?

15. Mitä ei kannata tehdä ja minkä takia?

¹⁵ Meillä kaikilla on vastuu tehdä omat päätöksemme (Gal. 6:4, 5). Ennen päätöstä on tietenkin järkevää etsiä suuntaa Raamatusta ja kysyä neuvoa hengellisiltä ihmisiltä. Mutta on tärkeää, ettemme siirrä vastuuta ratkaisun tekemisestä toisille. Joku saattaisi kysyä suoraan joltain kunnioittamaltaan ihmiseltä: ”Mitä sinä tekisit, jos olisit minä?” Jotkut taas saattavat vain toimia samalla tavalla kuin muut miettimättä sen enempää itse.

16. Millainen kysymys Korintin seurakunnassa heräsi, ja kenen täytyi päättää asiasta? (1. Korinttilaisille 8:7; 10:25, 26.)

¹⁶ Ensimmäisellä vuosisadalla Korintin seurakunnassa heräsi kysymys siitä, oliko oikein syödä lihaa, joka oli saatettu uhrata epäjumalille. Paavali kirjoitti: ”Me tiedämme, ettei epäjumala ole yhtään mitään ja ettei ole muuta Jumalaa kuin yksi.” (1. Kor. 8:4.) Tämän perusteella jotkut seurakuntaan kuuluvat tulivat siihen tulokseen, että he voivat ihan hyvin syödä lihaa, joka oli uhrattu epäjumalalle ja joka sen jälkeen myytiin lihakaupassa (1. Kor. 10:25, 26). Toiset päättivät olla syömättä tällaista lihaa, koska se olisi vaivannut heidän omaatuntoaan. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 8:7; 10:25, 26.) Jokaisen täytyi tehdä tässä asiassa oma ratkaisu. Paavali ei neuvonut korinttilaisia tekemään päätöksiä muiden puolesta tai matkimaan toisia. Sen sijaan hän sanoi, että jokainen ”tulee tekemään tilin itsestään Jumalalle” (Room. 14:10–12).

17. Miten voisi käydä, jos vain menisimme toisten perässä? Kerro esimerkki. (Ks. myös kuvat.)

¹⁷ Jotain samankaltaista voisi tapahtua nykyäänkin. Jokaisen Jehovan palvelijan täytyy esimerkiksi päättää itse, miten hän suhtautuu veren fraktioihin.b Tämän aiheen ymmärtäminen voi olla hankalaa, mutta siihen liittyviä ratkaisuja kukaan ei voi tehdä puolestamme (Room. 14:4). Jos vain seuraisimme sokeasti, mitä joku toinen tekee, omatuntomme saattaisi heiketä. Toisaalta omatuntomme toimii aina vain paremmin, mitä enemmän käytämme sitä (Hepr. 5:14). Meidän kannattaa siis tutkia asiaa ensin itse. Jos meistä vielä sen jälkeen tuntuu, että tarvitsemme apua sen ymmärtämiseen, miten Raamatun periaatteet soveltuvat tilanteeseemme, voimme kysyä neuvoa joltain hengellisesti kypsältä ystävältä.

HYVÄT NEUVOT OVAT ARVOKKAITA

18. Mitä Jehova on tehnyt hyväksemme?

¹⁸ Jehovan luottamus meitä kohtaan näkyy siitä, että saamme tehdä omat päätöksemme. Hän on antanut meille Raamatun ja paljon viisaita ystäviä, jotka voivat auttaa ymmärtämään, miten sen periaatteet soveltuvat eri tilanteisiin. Hän on meille Isä, joka pitää meistä hyvää huolta. (Sananl. 3:21–23.) Miten voimme näyttää, että olemme hänelle kiitollisia?

19. Miten voimme lisätä Jehovan iloa?

¹⁹ Vanhempien on todella palkitsevaa nähdä, että heidän lapsistaan kasvaa viisaita ja hengellisiä ihmisiä, jotka ovat innokkaita Jehovan palveluksessa. Samalla tavalla Jehovasta tuntuu hyvälle, kun kasvamme hengellisesti, arvostamme neuvoja ja teemme päätöksiä, joista näkyy, että rakastamme häntä.