Anteliaat ihmiset ovat onnellisia

1. Miten luominen todistaa, että Jehova on antelias?

ENNEN kuin Jehova ryhtyi luomaan, hän oli koko kaikkeudessa aivan yksin. Hän ei kuitenkaan ajatellut vain itseään. Sen sijaan hän päätti tehdä muita älyllisiä luomuksia taivaaseen ja maan päälle ja antaa heille elämän lahjan. Jehova, ”onnellinen Jumala”, antaa mielellään kaikenlaista hyvää toisille (1. Tim. 1:11; Jaak. 1:17). Hän haluaa myös meidän olevan onnellisia, ja siksi hän opettaa meitä olemaan anteliaita. (Room. 1:20.)

2, 3. a) Miksi antaminen tekee meistä onnellisia? b) Mitä opimme tästä kirjoituksesta?

² Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen (1. Moos. 1:27). Toisin sanoen hän loi meidät sellaisiksi, että meillä on samoja ominaisuuksia kuin hänellä. Jotta voisimme olla onnellisia ja elää antoisaa elämää, meidän täytyy noudattaa hänen esimerkkiään osoittamalla kiinnostusta toisia kohtaan ja olemalla anteliaita (Fil. 2:3, 4; Jaak. 1:5). Miksi? Yksinkertaisesti siksi, että Jehova on suunnitellut meidät siten. Epätäydellisyydestämme huolimatta meidän on mahdollista jäljitellä Jehovan anteliaisuutta.

³ Raamatussa kerrotaan, miten voimme olla anteliaita. Tässä kirjoituksessa keskitytään joihinkin Raamatun opetuksiin tästä aiheesta. Huomaamme, miksi anteliaisuus miellyttää Jumalaa ja miten tämä ominaisuus auttaa meitä täyttämään Jumalalta saamamme tehtävän. Tarkastelemme myös sitä, miten anteliaisuus liittyy onnellisuuteemme ja mitä syitä meillä on säilyttää antelias asenne.

ANTELIAISUUS MIELLYTTÄÄ JUMALAA

4, 5. Miten Jehova ja Jeesus ovat näyttäneet meille esimerkkiä anteliaisuudesta?

⁴ Jehova haluaa ihmisten jäljittelevän häntä, ja siksi anteliaisuutemme tekee hänet onnelliseksi (Ef. 5:1). Se että Jehova haluaa meidän olevan onnellisia, näkyy selvästi siitä, miten ihmeellisesti hän on tehnyt meidät ja mitä kaikkea kaunista hän on luonut ympärillemme (Ps. 104:24; 139:13–16). Kunnioitamme siis Jehovaa, kun pyrimme lisäämään toisten onnellisuutta.

⁵ Lisäksi jäljittelemme Jeesusta, joka oli täydellinen esimerkki siitä, miten ihminen voi olla antelias. Hän sanoi: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia.” (Matt. 20:28.) Apostoli Paavali kannusti kristittyjä: ”Säilyttäkää itsellänne tämä asenne, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella. – – Hän tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon.” (Fil. 2:5, 7.) Meidän on hyvä kysyä itseltämme: voisinko seurata Jeesuksen mallia vielä tarkemmin? (Lue 1. Pietarin kirjeen 2:21.)

6. Mitä Jeesus opetti vertauksella lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁶ Jehova on mielissään, kun jäljittelemme hänen ja Jeesuksen täydellistä esimerkkiä olemalla kiinnostuneita toisten hyvinvoinnista ja etsimällä tapoja olla muille avuksi. Jeesus korosti tämän asian tärkeyttä kertomalla vertauksen lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta. Vertauksellaan hän opetti, että hänen seuraajiensa tulee tehdä parhaansa auttaakseen toisia, myös niitä, joilla on erilainen tausta. (Lue Luukkaan 10:29–37.) Muistatko, mikä sai Jeesuksen kertomaan tämän vertauksen? Juutalaismies kysyi häneltä: ”Kuka oikeastaan on minun lähimmäiseni?” Jeesuksen vastauksesta käy ilmi, että meidän täytyy samarialaisen miehen tavoin olla anteliaita, jotta voisimme miellyttää Jumalaa.

7. Miten anteliaisuus liittyy Saatanan herättämään kiistakysymykseen?

⁷ Anteliaisuus on tärkeää myös siksi, että se liittyy kiistakysymykseen, jonka Saatana herätti Eedenin puutarhassa. Saatana väitti, että Aadam ja Eeva – ja viime kädessä kaikki ihmiset – olisivat onnellisempia, jos he keskittyisivät itseensä ja pitäisivät oman edun tavoittelemista tärkeämpänä kuin Jumalan tottelemista. Eeva oli itsekäs ja halusi olla kuin Jumala. Itsekkyys sai Aadamin miellyttämään Eevaa ennemmin kuin Jumalaa. (1. Moos. 3:4–6.) Heidän ratkaisujensa huonot seuraukset ovat selvästi nähtävissä. Itsekkyys ei tuo onnea, vaan päinvastoin surua ja murhetta. Kun olemme anteliaita, osoitamme luottavamme siihen, että on aina parasta noudattaa Jumalan ohjeita.

TÄYTÄ JUMALAN ANTAMA TEHTÄVÄ

8. Miksi Aadamin ja Eevan olisi pitänyt ajatella toisten hyvinvointia?

⁸ Vaikka Eedenin puutarhassa ei ollut Aadamin ja Eevan lisäksi muita ihmisiä, Jumala antoi heille ohjeet, joiden olisi pitänyt saada heidät ajattelemaan toisten hyvinvointia. Hän siunasi heidät ja antoi heille tehtäväksi lisääntyä, täyttää maa ja tehdä siitä paratiisi. (1. Moos. 1:28.) Aivan kuten Luoja oli hyvin kiinnostunut luomustensa hyvinvoinnista, ensimmäisten ihmisvanhempien olisi pitänyt olla kiinnostuneita tulevien lastensa hyvinvoinnista. Koko maapallosta piti tehdä paratiisi, jossa Aadamin ja Eevan kasvava perhe voisi nauttia elämästä. Tämä valtava projekti vaatisi heidän kaikkien yhteistyötä!

9. Miksi paratiisin laajentaminen olisi tuottanut onnellisuutta?

⁹ Täydellisten ihmisten oli tarkoitus tehdä läheistä yhteistyötä Jehovan kanssa, jotta he voisivat tehdä maasta paratiisin ja olla mukana täyttämässä hänen tarkoitustaan. Näin he pääsisivät hänen lepoonsa. (Hepr. 4:11.) Kuvittele, miten antoisa ja palkitseva tehtävä se olisi ollut! Epäitsekkyys ja toisista huolehtiminen olisi tuonut heille syvää tyytyväisyyttä ja paljon siunauksia.

10, 11. Miten voimme täyttää tehtävämme saarnata ja tehdä opetuslapsia?

¹⁰ Nykyään Jehova on antanut palvelijoilleen tehtäväksi kertoa hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia. Voidaksemme täyttää tämän erikoistehtävän meidän täytyy olla vilpittömästi kiinnostuneita toisten hyvinvoinnista. Voimme jatkaa tätä työtä sinnikkäästi vain jos meillä on oikea motiivi – rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen.

¹¹ Ensimmäisellä vuosisadalla Paavali sanoi itseään ja läheisiä kumppaneitaan ”Jumalan työtovereiksi”, koska he istuttivat ja kastelivat valtakunnan totuuden siemeniä (1. Kor. 3:6, 9). Mekin voimme nykyään olla ”Jumalan työtovereita”, kun käytämme anteliaasti aikaa, energiaa ja muita resursseja Jumalalta saamaamme saarnaamistyöhön. Se on suuri kunnia!

12, 13. Miten kuvailisit iloa, jota opetuslasten tekeminen tuo?

¹² Se että käytämme anteliaasti aikaamme ja voimiamme hyvän uutisen kertomiseen ja opetuslasten tekemiseen, tuo meille vertaansa vailla olevaa iloa. Tätä mieltä ovat monet veljet ja sisaret, jotka ovat johtaneet edistyviä raamattukursseja. On mahtavaa nähdä, miten tutkisteluoppilas oivaltaa Raamatun totuuksia, saa lisää uskoa, tekee muutoksia elämässään ja alkaa kertoa oppimastaan toisille. Myös Jeesus oli erittäin iloinen, kun ne 70 opetuslasta, jotka hän oli lähettänyt kentälle, ”palasivat iloiten” saatuaan palveluksessa hyviä tuloksia (Luuk. 10:17–21).

¹³ Julistajat kautta maailman iloitsevat nähdessään, miten Raamatun sanoma auttaa ihmisiä tekemään elämästään parempaa. Otetaan esimerkiksi Anna, nuori naimaton sisar, joka halusi tehdä enemmän Jehovan palveluksessa.a Hän päätti muuttaa eräälle Itä-Euroopan alueelle, jossa on suuri tarve julistajista. Hän kirjoittaa: ”Täällä voi johtaa monia raamattukursseja, ja pidän siitä kovasti. Saan kenttäpalveluksesta hyvän mielen. Kun tulen kotiin, minulla ei ole aikaa keskittyä liiaksi itseeni. Ajattelen niitä, joiden kanssa tutkin – heidän ongelmiaan ja huoliaan. Mietin, miten voisin rohkaista heitä ja antaa heille käytännön apua. Olen kokenut, että antaminen tuo enemmän onnellisuutta kuin saaminen.” (Apt. 20:35.)

14. Miksi voimme nauttia palveluksesta, vaikka vain harvat ottaisivat hyvän uutisen vastaan?

¹⁴ Saarnaamistyössä annamme ihmisille mahdollisuuden ottaa hyvä uutinen vastaan, ja se tuo meille iloa, vaikka he eivät kuuntelisikaan meitä. Tehtävämme on samanlainen kuin oli profeetta Hesekielillä, jolle Jehova sanoi: ”Sinun on puhuttava heille minun sanani riippumatta siitä, kuulevatko he vai ovat kuulematta.” (Hes. 2:7; Jes. 43:10.) Vaikka jotkut eivät arvostaisikaan sanomaamme, Jehova arvostaa sitä, että annamme tässä työssä parhaamme. (Lue Heprealaiskirjeen 6:10.) Eräs veli, jolla on erinomainen asenne palvelusta kohtaan, kirjoitti: ”Olemme istuttaneet, kastelleet ja rukoilleet toivoen, että Jehova saisi kiinnostuksen kasvamaan.” (1. Kor. 3:6.)

MIKÄ LISÄÄ IHMISEN ONNELLISUUTTA?

15. Pitäisikö meidän olla anteliaita vain jos toiset arvostavat sitä? Selitä.

¹⁵ Jehovan tavoin myös Jeesus haluaa, että saisimme tuntea anteliaisuudesta tulevaa onnellisuutta. Anteliaisuudella on usein myönteinen vaikutus toisiin. ”Harjoittakaa antamista, niin teille annetaan,” hän kehotti. ”Syliinne kaadetaan hyvä mitta, sullottu, ravisteltu ja kukkurainen. Sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.” (Luuk. 6:38.) Tämä ei merkitse sitä, että kaikki arvostaisivat anteliaisuuttamme. Mutta joissakin se herättää kiitollisuutta, ja siitä voi lähteä liikkeelle ketjureaktio. Ole siksi antelias, näyttävätpä toiset arvostavan sitä tai eivät. Et voi koskaan tietää, miten paljon hyvää yksi antelias teko saa aikaan.

16. Keitä kohtaan meidän pitäisi olla anteliaita ja miksi?

¹⁶ Aidosti anteliaat ihmiset eivät anna siinä toivossa, että he saisivat jotain takaisin. Jeesus sanoi: ”Kun laitat pidot, kutsu – – köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita, niin tulet olemaan onnellinen, koska heillä ei ole mitään, millä maksaa sinulle takaisin.” (Luuk. 14:13, 14.) Raamatussa luvataan, että anteliasta ihmistä siunataan. Siinä sanotaan myös: ”Onnellinen on jokainen, joka osoittaa huomiota alhaiselle.” (Sananl. 22:9; Ps. 41:1.) Meidän tulisi tosiaan olla anteliaita, koska toisten auttaminen tuo meille iloa.

17. Millainen antaminen tekee meistä onnellisia?

¹⁷ Kun Paavali lainasi Jeesuksen sanoja ”Onnellisempaa on antaa kuin saada”, hän ei tarkoittanut vain jonkin aineellisen antamista. Hänellä oli mielessään myös rohkaisun, neuvojen tai avun antaminen. (Apt. 20:31–35.) Paavali opetti sanoillaan ja omalla esimerkillään, miten tärkeää meidän on antaa toisille aikaamme, voimiamme, huomiotamme ja rakkauttamme.

18. Mitä monet tutkijat ovat todenneet anteliaisuudesta?

¹⁸ Myös yhteiskuntatieteilijät ovat todenneet antamisen tuottavan ihmiselle onnellisuutta. Eräässä artikkelissa sanotaan, että ”ihmiset kertovat onnellisuuden tason nousevan merkittävästi sen jälkeen, kun he ovat tehneet jotain ystävällistä toisille”. Tutkijoiden mukaan toisten auttaminen tekee elämästä tarkoituksellisempaa, koska se täyttää ihmisen perustarpeita. Asiantuntijat suosittelevatkin usein terveyden ja onnellisuuden edistämiseksi osallistumista vapaaehtoistyöhön. Tällaiset tutkimustulokset eivät ole mikään yllätys niille, jotka uskovat Raamatun olevan lähtöisin Jehovalta, rakastavalta Luojaltamme (2. Tim. 3:16, 17).

SÄILYTÄ ANTELIAS ASENNE

19, 20. Miksi haluat olla antelias?

¹⁹ Meidän ei välttämättä ole helppo säilyttää anteliasta asennetta nykyisessä maailmassa, jossa ihmiset panevat usein omat intressinsä toisten hyvinvoinnin edelle. Jeesus kuitenkin sanoi, että meidän tulee rakastaa Jehovaa koko sydämestämme, sielustamme, mielestämme ja voimastamme sekä lähimmäistämme niin kuin itseämme. Nämä ovat kaksi suurinta käskyä. (Mark. 12:28–31.) Kuten tästä kirjoituksesta on käynyt ilmi, Jehovaa rakastavat ihmiset jäljittelevät häntä. Jehova ja Jeesus ovat molemmat anteliaita, ja he kannustavat meitäkin anteliaisuuteen, koska se tekee meistä aidosti onnellisia. Se että pyrimme olemaan anteliaita Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan, tuottaa kunniaa Jumalalle ja hyödyttää niin meitä itseämme kuin toisiakin.

²⁰ Osoitat epäilemättä jo nyt parhaasi mukaan anteliaisuutta auttamalla toisia, varsinkin veljiäsi ja sisariasi (Gal. 6:10). Jos toimit näin edelleen, saat varmasti osaksesi toisten rakkauden ja arvostuksen ja tulet olemaan onnellinen. Raamatussa luvataan, että antelias ihminen menestyy ja että toisia virkistäessään virkistyy itsekin (Sananl. 11:25). Meille tarjoutuu kristillisessä elämässämme ja palveluksessamme monenlaisia mahdollisuuksia epäitsekkääseen antamiseen ja ystävällisiin tekoihin. Seuraavassa kirjoituksessa kerrotaan niistä lisää.