Sotiin ja konflikteihin haetaan ratkaisua

TALOUDEN PARANTAMINEN

Tavoite: Sotia ja konflikteja yritetään estää parantamalla ihmisten elinoloja. Tällä pyritään vähentämään taloudellista eriarvoisuutta, joka lietsoo aseellisia konflikteja.

Haaste: Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, valtioiden pitäisi muuttaa rahankäyttöään merkittävästi. Vuonna 2022 rauhan edistämiseen ja säilyttämiseen käytettiin maailmanlaajuisesti arviolta 34,1 miljardia dollaria. Tämä on kuitenkin vain 0,4 prosenttia summasta, joka käytettiin samaan aikaan sotilasmenoihin. (Institute for Economics & Peace, Global Peace Index 2023.)

”Käytämme paljon enemmän rahaa ja resursseja uhrien auttamiseen kuin konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja rauhan edistämiseen.” (António Guterres, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.)

Mitä Raamattu sanoo? Valtiot ja järjestöt voivat auttaa köyhiä, mutta ne eivät pysty poistamaan köyhyyttä täysin (5. Mooseksen kirja 15:11; Matteus 26:11).

DIPLOMATIA

Tavoite: Diplomatialla pyritään ehkäisemään ja ratkaisemaan erimielisyyksiä keskustelujen ja neuvottelujen avulla. Näin yritetään löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Haaste: Voi olla, että toinen tai molemmat osapuolet ovat haluttomia neuvottelemaan, tekemään kompromisseja tai sopimaan asioita. Ei myöskään ole epätavallista, että aiemmin tehtyjä sopimuksia rikotaan.

”Diplomatialla ei aina saavuteta haluttua lopputulosta. Rauhansopimuksen ehdot voivat olla niin huonot, että ne johtavat uusiin konflikteihin.” (Raymond Smith, American Diplomacy, November 2023.)

Mitä Raamattu sanoo? Rauhan rakentaminen on tärkeää (Psalmit 34:14). Valitettavasti monet ihmiset ovat nykyään ”uskottomia”, ”haluttomia tekemään sovintoa” ja ”petollisia” (2. Timoteukselle 3:1–4). Tämän vuoksi vilpittömien poliittisten johtajien on vaikeaa löytää ratkaisuja konflikteihin.

ASEIDENRIISUNTA

Tavoite: Aseistariisunnalla pyritään vähentämään aseiden määrää tai luopumaan niistä kokonaan. Tämä koskee erityisesti ydinaseita sekä kemiallisia ja biologisia aseita.

Haaste: Valtiot ovat usein haluttomia vähentämään aseita, koska ne pelkäävät, että se heikentäisi niiden voimaa ja puolustuskykyä. Aseistariisunnalla ei myöskään voida vaikuttaa sotien ja konfliktien taustalla oleviin syihin.

”Monet valtiot, jotka sitoutuivat kylmän sodan jälkeen aseistariisuntasopimuksiin, eivät pitäneet niistä kiinni. Sopimusten tavoitteena oli vähentää vaaratilanteita, helpottaa maiden välisiä jännitteitä ja tehdä maailmasta turvallisempi paikka.” (YK:n aseidenriisuntaohjelma ”Securing Our Common Future: An Agenda for Disarmament”.)

Mitä Raamattu sanoo? Ihmisten tulisi luopua aseista ja ”takoa miekkansa auranteriksi” (Jesaja 2:4). Se ei kuitenkaan vielä yksin riitä, sillä väkivalta lähtee ihmisen sisältä (Matteus 15:19).

VALTIOIDEN TEKEMÄT LIITOT

Tavoite: Valtiot voivat sitoutua puolustamaan toisiaan, kun yhtä valtiota vastaan hyökätään. Tarkoituksena on nostaa kynnystä hyökkäykselle, koska hyökkääjän täytyisi taistella montaa valtiota vastaan.

Haaste: Pelko useamman valtion vastatoimista ei välttämättä takaa rauhaa. Valtiot eivät myöskään aina pidä kiinni sovituista ehdoista eivätkä ole samaa mieltä siitä, miten ja milloin hyökkääjiä vastaan toimitaan.

”Kollektiivisella turvallisuudella – – oli huomattava osa Kansainliiton peruskirjassa, ja se sisältyy Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan, mutta se on jäänyt täysin saavuttamatta molemmissa tapauksissa.” (Encyclopedia Britannica.)

Mitä Raamattu sanoo? Yhteistyössä on usein voimaa (Saarnaaja 4:12). Valtiot ja järjestöt eivät kuitenkaan pysty saamaan aikaan pysyvää rauhaa ja turvallisuutta. ”Älkää luottako maan mahtaviin, älkää luottako yhteenkään ihmiseen – ei ihmisestä ole auttajaksi. Hänen henkensä lähtee, hän tulee jälleen maaksi, ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat.” (Psalmit 146:3, 4, Kirkkoraamattu 1992.)