AWTIK POU ÉTIDIÉ 37
KANTIK 114 « Pran pasians »
Méyè manniè pou réyaji douvan lenjistis
« I té lé yo aji épi jistis, men mi-anvwala, moun ka kriyé anmwé balan ni lenjistis » (IZA. 5:7).
MI SA NOU KÉ WÈ
Nou kèy wè koumanniè lègzanp Jézi ka endé nou réyaji douvan lenjistis kon Jéova lé.
1-2. Koumanniè an patjé moun ka réyaji douvan lenjistis jòdi-a, é kisa nou pé mandé kònou ?
NOU ka viv adan an monn ki blenndé épi lenjistis. An patjé moun maltrété pas yo pòv, ouben palakòz koulè lapo-yo, ouben pou dòt rézon ankò. An patjé osi ka soufè, pas ni moun ki rich ouben politisien ka néglijé yo, pas sa yo lé, sé genyen lajan. Anplis di sa, moun méchan pé fè nou soufè, ouben pé fè moun nou konnèt soufè.
2 Jòdi-a, i ni tèlman lenjistis adan monn-lan, ki an patjé moun an kolè. É sa pa ka siwpwann nou. Tout moun lé yo trété yo bien épi viv adan lapé. I ni moun ka éséyé réglé pwoblèm adan monn-lan ouben adan péyi-yo. Yo ka manifèsté kont gouvènman épi lwa, ouben yo ka voté pou politisien ki ka pwonmèt réglé pwoblèm-yo. Men nou ki krétjen, nou « pa ka pran pa adan monn-lan », nou ka atann wayòm Bondié-a fè disparèt tout lenjistis, kon Jézi mandé nou fè (Jan 17:16). Men sa pa ka anpéché nou tris délè ouben faché, lè nou ka wè yo ka maltrété dòt moun. Pétèt nou ka mandé kònou : « Kisa man pé fè ? Koumanniè man pé réyaji douvan tout sé lenjistis-tala ? » Pou réponn sé kèsion-tala, annou koumansé pa wè kisa Jéova épi Jézi ka risanti lè yo ka wè lenjistis.
JÉOVA ÉPI JÉZI RAYI LENJISTIS
3. Poutji sa nòwmal nou pa enmen lenjistis ? (Izayi 5:7).
3 Bib-la ka èsplitjé poutji sa nòwmal nou pa enmen lenjistis. I ka ansénié ki Jéova kréyé nou silon pòtré’y, é « i enmen lajistis épi sa ki dwèt » (Sòm 33:5 ; Jén. 1:26). I pa ka janmen aji épi méchansté épi lézòt, é i pa lé moun maltrété dòt moun ! (Dét. 32:3, 4 ; Mic. 6:8 ; Zak. 7:9). An tan pwofèt Izayi, lè i tann anlo Izrayélit ‘kriyé anmwé balan té ni lenjistis’ pas sé frè-yo a té ka maltrété yo, i mété lanmen ba yo (li Izayi 5:7). I pini sa ki pa té ka rèspèkté lwa’y, davwè yo té ka fè lézòt méchansté (Iza. 5:5, 13).
4. Kisa Jézi ka risanti lè i ka wè lenjistis ? (gadé zimaj-la osi).
4 Toukon Jéova, Jézi enmen lajistis épi i rayi lenjistis. An jou, lè i té ka préché, i wè an nonm ki té ni an lanmen paralizé. Sa ba’y anvi endé misié-a. Men pas sé chèf rèlijié a té ni tjè rèd, yo pa té ni lapenn ba misié-tala. Alò, yo di Jézi pa té ka rèspèkté lwa saba-a davwè i endé misié-a. Zafè misié-a té ka soufè pa té anlè lòpsion-yo. Kisa Jézi risanti lè i wè manniè yo té ka aji ? Sa fè’y ‘lapenn anpil pas tjè-yo té rèd’ (Mak 3:1-6).
Sé chèf rèlijié juif la pa té kon Jézi. Yo pa té ka mété kòyo alaplas sé moun-lan ki té ka soufè (gadé paragraf 4-la).
5. Kisa fòk nou sonjé lè nou an kolè parapòt a an lenjistis ?
5 Jéova épi Jézi pa ka kontan, lè yo ka wè moun ka maltrété dòt moun anlè latè. Sé pou sa, lè nou ka sibi lenjistis, ouben nou ka wè moun ka sibi lenjistis, sa nòwmal nou ka bouyi andidan (Éfé. 4:26). Men fòk pa nou oubliyé ki menmsi nou ni rézon faché, sé pa sa kéy réglé pwoblèm-lan. Dayè, si sa ka pran tèt-nou two lontan, nou pé vini tris ouben tonbé malad (Sòm 37:1, 8 ; Jak 1:20). Alò, kisa pou fè lè nou douvan an lenjistis ? Annou gadé sa lègzanp Jézi ka aprann nou.
SA JÉZI FÈ LÈ I TÉ KA WÈ LENJISTIS
6. Lè Jézi té asou latè, ki lenjistis i wè ? (gadé zimaj-la osi).
6 Lè Jézi té anlè latè, i wè an patjé lenjistis. I té ka wè sé chèf rèlijié a malmennen pèp-la (Mat. 23:2-4). É i té sav, sé Women-an osi té ka pwofité di lotorité-yo pou aji an manniè rèd épi sé Juif-la. Kifè, anlo té lé lendépandans-yo. I jik ni Juif ki té sanblé kòyo pou goumen kont sé Women-an. Men Jézi pa té adan piès gwoup ki té ka goumen pou chanjé gouvènman-an. Lè i aprann yo té lé mété’y wa, i tiré kòy (Jan 6:15).
Lè moun té lé Jézi mélé adan lapolitik, i rifizé fè sa (gadé paragraf 6-la).
7-8. Lè i té asou latè, poutji Jézi pa éséyé tiré tout lenjistis ? (Jan 18:36).
7 Jézi pa mélé adan lapolitik pou tiré lenjistis asou latè. Poutji ? Pas i té sav, Bondié pa ba lézòm ni lotorité ni kapasité gouvèné kòyo tou sèl (Sòm 146:3 ; Jér. 10:23). I té sav tou, yo pa kapab tiré sa ki ka mété lenjistis asou latè, kivédi Satan épi péché-a. Pas poudivré, sé Satan Djab-la, ka dirijé monn-lan. Sé an asasen, é i ka sèvi lotorité’y pou pousé sé démon-an épi lézòm fè méchansté (Jan 8:44 ; Éfé. 2:2). Anplis, piès nonm pa pawfé. Kifè, yo piès pé pa aji an manniè jis tout lè, menmsi yo ni bon lentansion (Ékl. 7:20).
8 Jézi té sav sé wayòm Bondié sèlman ki ké rivé tiré tout lenjistis. Sé pou sa i sèvi tout tan’y épi lafòs-li pou « préché èk anonsé bon nouvèl wayòm Bondié-a » (Lik 8:1). Sé konsa i konsolé sé moun-lan ki té ka atann lafen sé soufwans-lan, épi lafen laméchansté (Mat. 5:6 épi nòt létid-la adan Bib-la ki fèt pou étidié, an fwansé ; Lik 18:7, 8). Pou vré, sé pa sé gouvènman-an kèy fè disparèt sé bagay-tala. Sé pito wayòm Bondié, ki « pa adan monn-tala » men ki an sièl-la, ki ké rivé fè sa (li Jan 18:36).
ANNOU IMITÉ JÉZI DOUVAN LENJISTIS
9. Kisa ka ba’w lasirans sé sèlman wayòm Bondié kèy tiré tout lenjistis ?
9 Konm nou ka viv sé « dènié jou » monn-tala, i ni plis soufwans jòdi-a ki an tan Jézi. Men, menm manniè ki an tan Jézi, sé toujou Satan épi sé méchan-an ki dèyè lenjistis (2 Tim. 3:1-5, 13 ; Rév. 12:12). Kon Jézi, nou sav sé wayòm Bondié-a sèlman ki ké détwi Satan épi tiré laméchansté. Difèt sé Wayòm-lan nou ka préché, nou pa ka partisipé adan manifèstasion, ouben dòt bagay konsa, pou fè disparèt lenjistis. Annou palé di an sè yo ka kriyé Stacya. Avan i konnèt lavérité, souvan i té ka manifèsté an lari kont lenjistis. Men i koumansé mandé kòy si sa té ké chanjé an bagay. I ka èsplitjé : « Lè man té ka manifèsté, man té ka mandé kòmwen si man pa té ka chayé dlo an pannié. Atjèlman, man ka soutienn Wayòm-lan, é man asiré i kèy rézoud tout pwoblèm nou ka jwenn. Man sav Jéova kèy défann moun ka soufè, mié ki mwen » (Sòm 72:1, 4).
10. Silon Matié 5:43-48, poutji nou pa ka partisipé pou chanjé sé lwa-a épi sé gouvènman-an ? (gadé zimaj-la osi).
10 Jòdi-jou, anlo moun ka sanblé kòyo pou éséyé chanjé sé gouvènman-an. Men anlo pami yo tèlman égri, yo ka fini pa dézobéyi sé lwa-a épi yo ka fè lézòt ditò. Sé pa sa Jézi mandé nou fè (Éfé. 4:31). Mi sa an frè yo ka kriyé Jeffrey ka konstaté : « Lè sé moun-lan ka manifèsté, adan an bat-zié, yo pé lévé-faché épi koumansé krazé épi vòlè bagay. É yo jis ka goumen yonn kont lòt. » Men Jézi ka mandé nou aji épi lanmou épi tout moun, menm épi moun ki pa dakò épi nou ouben ka pèsékité nou (li Matié 5:43-48). É nou ki krétjen, nou ka fè tousa nou pé pou imité’y.
Fòk ni kouraj pou pa mélé adan zafè monn-tala (gadé paragraf 10-la).
11. Poutji délè, sa pé rèd ba nou imité Jézi ?
11 Nou sav wayòm Bondié-a kèy fè tout lenjistis disparèt an fwa pou tout. Magré sa, sa pé rèd ba nou imité Jézi, lè sé nou ka sibi an lenjistis. Gadé sa an sè yo ka kriyé Janiya risanti, lè yo fè’y méchansté akòz di koulè lapo’y : « Man té anrajé. Tjè-mwen té an bobo, é man té lé lajistis. Alò man koumansé katjilé pou wè si man té pé antré adan an mouvman ki ka goumen kont lenjistis. Man té ni lenprésion rantré adan mouvman-tala pa té ké fè mwen ayen. » Men, pli tan an té ka pasé, pli Janiya konprann té ni an pwoblèm. I ka di : « Man réyalizé, olié man té mété konfians-mwen adan Jéova, man té ka koumansé kwè sa sé moun-tala té ka di, épi fè yo konfians. Alò man désidé fini épi sa nèt. » Sa ka fè nou mal lè yo ka malmennen nou, ouben lè nou ka wè yo ka malmennen dòt moun. Men fòk nou prangad pou kontinié métrizé kolè-nou. É fòk pa nou mélanjé épi monn-tala (Jan 15:19).
12. Poutji sa enpòwtan pran tan chwazi sa nou ka li, kouté épi gadé ?
12 Koumanniè nou pé métrizé kolè nou lè nou douvan an lenjistis ? An patjé moun ka pran tan chwazi sa yo ka li, kouté épi gadé. Poutji ? Pas asou sé rézo sosio a, i ni an patjé istwa yo ka rakonté pou boulvèsé moun épi kritiké gouvènman. Asé souvan, sé jounalis-la ka di sa yo ka pansé, men pa sa ki fèt pou vré. Annou katjilé : menmsi enfòwmasion-an nou ka li ouben kouté vré, sé pa lè nou kontinié li sa ki pasé san rété, nou kèy réglé pwoblèm-lan. Pou vré, si nou ka pasé anpil tan ka kouté, gadé ouben li dé nouvèl konsa, sa ké rann nou entjèt, tris ouben an kolè (Pwo. 24:10). Pli mal ankò, nou pé oubliyé ki sèl solision-an kont lenjistis, sé wayòm Bondié-a.
13. Poutji nou ka di ki li épi médité Bib-la souvan ka endé nou réyaji bon manniè-a douvan lenjistis ?
13 Li épi médité Bib-la souvan kèy endé nou réyaji bon manniè-a lè nou douvan an lenjistis. An sè yo ka kriyé Alia té vréman tris, lè i wè yo té ka maltrété moun adan kominoté’y. É ou sé di, yo pa té ka pini sé moun-lan ki té ka fè sa. I ka rakonté : « Fòk man té pran tan katjilé épi mandé kòmwen : “Ès man ka kwè Jéova kèy réglé tout sé pwoblèm-tala poutoutbon ?” Sé la man li Jòb 34:22-29. Sé vèsé-tala fè mwen sonjé ki pèsonn pé pa séré douvan Jéova. Sé li sèlman ki sav sa ki jis, é sé li sèlman ki pé réglé pwoblèm tout moun. » Men, annatandan wayòm Bondié-a tiré tout lenjistis, kisa nou pé fè ?
SA NOU PÉ FÈ DOUVAN LENJISTIS
14. Kisa nou pé fè dépi aprézan ? (Kolosien 3:10, 11).
14 Sa vré, nou pé pa anpéché lézòt fè sa ki pa bon, men nou pa oblijé fè kon yo. Kon nou wè a, lè nou ka aji épi lanmou, nou ka imité Jézi. É lanmou pé ba nou anvi trété lézòt épi rèspé, menm sé moun-lan ka fè nou ditò (Mat. 7:12 ; Wom. 12:17). É lè nou ka aji épi bonté èk rèspé épi sé moun-lan, sa ka fè Jéova plézi (li Kolosien 3:10, 11).
15. Ki manniè bon nouvèl-la pé endé moun ka soufè parapòt a lenjistis ?
15 Méyè manniè nou pé endé moun ka soufè parapòt a lenjistis, sé palé yo di sé vérité Labib-la. Poutji nou ka di sa ? Pas « konésans Jéova » pé mofwazé an moun ki violan, épi fè’y vini an moun ki dous épi ki enmen lapé (Iza. 11:6, 7, 9). Avan i dékouvè lavérité, Jamal té adan an gwoup ki té ka goumen pou chanjé gouvènman péyi’y la. Ba’y, gouvènman-tala pa té bon piès. I ka di : « Sé pa lè’w ka goumen épi moun, ou ké fè yo chanjé. Pèsonn pa oblijé mwen chanjé. Sé lè man dékouvè lavérité adan Labib, man chanjé. » Sa Jamal aprann endé’y arété goumen. Plis kèy ni moun kèy chanjé gras a sé vérité Labib-la, mwens ké ni moun kèy fè lézòt soufè épi lenjistis.
16. Poutji ou anvi palé di lèspérans Wayòm-lan ba tout moun ki alantou’w ?
16 Kon Jézi, nou lé fè tout moun oliwon nou sav ki wayòm Bondié, sé sa ki pé mété an milié adan lenjistis, an fwa pou tout. Lèspérans Wayòm-lan pé ankourajé moun ki sibi lenjistis (Jér. 29:11). Stacy, éti nou ja palé pli wo, ka konstaté : « Davwè man konnèt lavérité, sa ka endé mwen réyaji bon manniè-a lè man ka sibi an lenjistis, ouben lè man ka wè moun sibi an lenjistis. Jéova ka sèvi mésaj Labib-la pou konsolé nou. » Bondié kèy fè disparèt lenjistis. É pou endé an moun konprann sa, fòk bien préparé kòw. Si ou bien konprann épi asèpté sa Labib-la ka di asou lenjistis, lè’w lékòlb ouben an travayc, ou kèy pé èsplitjé poutji nou ka sibi lenjistis, é sa Jéova kèy fè pou fè yo disparèt.
17. Ki manniè Jéova ka endé nou tjenbé rèd douvan lenjistis ?
17 Nou sav ké ni lenjistis tout tan Satan kèy « chèf monn-tala ». Men nou asiré tout sé bagay-tala ké bout pas Jéova pwonmèt endé nou dépi aprézan, épi i pwonmèt tou i kèy détwi Satan épi fè disparèt laméchansté (Jan 12:31). Adan Pawòl-li, Jéova ka di nou poutji i ni tousa lenjistis, é anplis, i ka di nou sa i ka risanti lè i ka wè nou soufè (Sòm 34:17-19). Anplis, gras a lègzanp Yich-li, i ka montré nou ki manniè pou nou réyaji douvan lenjistis. I ka aprann nou osi sa wayòm-li kèy fè adan an ti moman pou fè disparèt tout lenjistis asou latè poubon (2 Piè 3:13). Alò, annou kontinié préché bon nouvèl Wayòm-lan épi anpil balan, épi annou atann moman-an éti « sa ki dwèt épi lajistis » kèy gouvèné latè (Iza. 9:7).
KANTIK 158 I pé kéy tadé !
a Nou chanjé yonn-dé non.
b I ni yonn-dé péyi ka entèwdi palé di rèlijion adan sé lékòl piblik la. Sé vré krétjen-an ka rèspèkté lalwa (Mat. 22:21). Sé chak moun ki pou désidé koumanniè i kèy réyaji adan diféran sitiyasion, pa ègzanp, lè an pwofésè ouben an zélèv ka pozé an kèsion.
c Gadé osi sé lidé 24 a 27-la ki adan apendis A, adan bwochi-a Fè disip épi lanmou.