Akt (sa sé apòt-la fè)
9 Men Sòl té pati pou i té fè sé disip a Ségnè-la soufè, é i té bizwen tchouyé-yo. Alò i ay vwè gran prèt-la, 2 é i mandé-y ékri déotwa lèt pou i té pòté-yo adan sé sinagòg-la ki a Damas la. Konsa, i té’é pé maré tout moun i té’é touvé ka suiv Chimen a Ségnè-la, é i té’é menné-yotout a Jérizalèm, ki misyé, ki madanm.
3 Pannan i té anchimen, lèwvwè i té toupré rivé Damas, on limyè enn sòti an syèl-la, é i mété-y ka kléré alantou a-y. 4 I tonbé atè, é i tann on vwa ka di-y : « Sòl, Sòl, poukwa ou ka pèwsékité-mwen ? » 5 Sòl mandé : « Kimoun ou yé Ségnè ? » Vwa-la di-y : « An sé Jézi, sila ou ka pèwsékité la. 6 Men lévé-w, ay an vil-la, é yo ké di-w ka pou ou fè. » 7 Sé boug-la ki té ka vwayajé èvè-y la rété èstèbèkwè é yo pa té annéta di ayen. Yo byen té ka tann on vwa, men yo pa té ka vwè ponmoun. 8 Sòl lévé atè-la, é magré zyé a-y té wouvè, i pa té ka vwè ayen. Kifè yo tchenbé men a-y, é yo menné-y Damas. 9 Pannan 3 jou, i pa té ka vwè ayen. Anplisdisa, i pa té ka ni bwè ni manjé.
10 A Damas, té ni on disip non a-y sé té Ananyas, é Ségnè-la palé ba-y adan on vizyon. I di-y : « Ananyas ! » Ananyas réponn : « Mi mwen Ségnè. » 11 Ségnè-la di-y konsa : « Lévé-w, ay adan lari-la yo ka kriyé chimen Dwèt la, é ay aka Jida. Mandé pou on boug Taws yo ka kriyé Sòl ; konnyéla la i ka priyé, 12 é i vwè on dénonmé Ananyas adan on vizyon. Adan vizyon-lasa, i vwè Ananyas ka rantré é ka pozé men a-y anlè-y pou i pé sa wouvwè klè. » 13 Men Ananyas réponn : « Ségnè, an ja tann onlo moun palé dè boug-lasa é dè kantité mizè i ja fè disip a-w vwè a Jérizalèm. 14 É sé prèt pi enpòwtan la voyé-y kotésit pou i pé sa arété* tout disip a-w*. » 15 Men Ségnè-la di-y : « Alé-w, pas boug-lasa sé on zouti* an chwazi pou ay pòté non an mwen ba sé wa-la, ba sé Israélit-la é ba sé nasyon-la. 16 An ké èspliké-y on mannyè ki klè ki soufrans i ké ni a sipòté davwa i ké fè moun konnèt non an mwen. »
17 Kifè Ananyas pati. I rantré an kaz-la, i pozé men a-y asi Sòl é i di-y : « Sòl, frè an mwen, sé Jézi Ségnè-la ki voyé-mwen, sila ki parèt douvan a-w la pannan ou té anchimen pou vin isidan. I voyé-mwen pou ou pé sa woukoumansé vwè klè é pou ou plen lèspri sen. » 18 É lamenmla, ni biten ki ka sanm zékay ki sòti an zyé a Sòl é i woukoumansé vwè klè. Lèwgadé, i pran lèbatèm tousuit. 19 Aprésa i manjé, é i woupran fòs.
I rété èvè sé disip-la ki té a Damas la pannan déotwa jou, 20 é i pa tadé pou i té koumansé préché adan sé sinagòg-la. I té ka palé dè Jézi, é i té ka fè moun sav kè sé Gason a Bondyé. 21 Tout sé moun-la ki té ka kouté-y la té ka rété èstèbèkwè é yo té ka di : « A pa misyé ki té ka fè disip a Jézi* bon abominasyon a Jérizalèm ? A pa li ki vin kotésit pou arété-yo é pou menné-yo* ba sé prèt pi enpòwtan la alò ? » 22 Men pi nou té k’ay, pi Sòl té ka préché byen. É konm i té ka montré on mannyè ki klè kè Jézi sé Lèkris, sé Juif-la ki té ka rété Damas la pa té pé kontrèdi-y.
23 Kèlkètan pasé é sé Juif-la monté konplo pou yo té fin bat èvè-y. 24 Men Sòl vin sav ka yo té ni lentansyon fè. Anplisdisa, yo té ka véyé pòt a vil-la byen menm. Yo té ka fè sa lajouné kon lannuit pas yo té bizwen tchouyé Sòl. 25 Alò on jouswa, disip a-y mété-y adan on gran pannyé, yo fè-y pasé pa on tou ki té ni an miray-la é yo fè-y désann.
26 Lè i rivé Jérizalèm, i fè éfò pou ay owa sé disip-la, men yotout té pè-y pas yo pa té ka kwè kè i té vin on disip a Jézi. 27 Alò Bawnabé vin édé-y é i menné-y owa sé apòt-la. Bawnabé rakonté-yo tousa ki pasé lè Sòl vwè Ségnè-la é lè Ségnè-la palé ba Sòl pannan i té anchimen pou ay a Damas. I èspliké-yo osi kè aprésa, Sòl palé an non a Jézi* èvè onlo kouraj lèwvwè i té a Damas. 28 É Sòl rété èvè yo ; i té ka alé é vini kon i té vé* a Jérizalèm é i té ka palé an non a Ségnè-la* èvè onlo kouraj. 29 I té ka diskité èvè sé Juif-la ki té ka palé grèk é i té ka défann kwayans a-y. Men yo, sé tchouyé yo té bizwen tchouyé-y. 30 Lè sé frè-la rann-yo kont dè sa, yo menné-y Sézaré é yo voyé-y a Taws.
31 Alò tout lasanblé ki té an Jidé, an Galilé é an Samari té ka viv anpé é yo té ka vin pi fò. Konm yo té ka krenn Jéova é konm lèspri sen té ka konsolé-yo, kantité disip ki té ni pa té ka arété ògmanté.
32 Pannan Pyè té ka travèsé tout réjyon-lasa, i désann aka sé disip-la ki té ka rété a Lida osi. 33 Lè i rivé la, i touvé on boug non a-y sé Éné. Sa té ja ka fè 8 an boug-lasa té kouché anlè on kouch pas i té paralizé. 34 Pyè di-y konsa : « Éné, Jézikris ka géri-w. Lévé-w é ranjé kabann a-w. » Éné lévé tousuit. 35 Lè tout sé moun-la ki té ka rété a Lida la é an Sawon-la vwè-y, yo mèt-yo ka kwè an Ségnè-la.
36 A Jopé, té ni on disip non a-y sé té Tabita (lè yo ka tradui non-lasa an grèk, sa ka bay « Dòwkas* »). I té ka fè onlo bon biten é i té ka édé moun ki té maléré. 37 Pannan Pyè té a Lida, Dòwkas tonbé malad é i mò. Yo lavé kò a-y é yo mété-y adan on pyès ki té anho a kaz-la. 38 Konm Lida té toupré Jopé, lèwvwè sé disip-la vin sav kè Pyè té ka touvé-y an vil-lasa, yo voyé 2 boug sipliyé-y. Yo di-y : « Souplé, vin èvè nou, pa tadé ! » 39 Alò Pyè ay èvè yo. Lè i rivé, yo fè-y monté an pyès-la ki té anho a kaz-la ; é tout sé vèv-la vin owa a-y, yo té ka pléré é yo té ka montré-y pakèt manto-la é pakèt lenj-la Dòwkas té fè ba yo la lèwvwè i té vivan. 40 Pyè mèt toutmoun déwò, i mété-y ajounou é i priyé Bondyé. Aprésa, i touné-y an dirèksyon a kò-la é i di : « Tabita, lévé-w ! » Tabita wouvè zyé a-y é lè i vwè Pyè, i sizé. 41 Pyè kenbé men a-y é i édé-y doubout. Aprésa, i kriyé sé disip-la* é sé vèv-la, é yotout konstaté kè Tabita té vivan. 42 Tout moun ki té a Jopé vin okouran a sa ki pasé é onlo adan yo mèt-yo ka kwè an Ségnè-la. 43 Pyè rété bon déotwa jou a Jopé aka on dénonmé Simon. Simon sé té on boug ki té ka fè kui èvè po a bèt.