AWTIK POU ÉTIDYÉ 39
KANTIK 54 « Mi la chimen-la yé »
An-nou fè mannèv pou édé moun ki ni « mantalité-la ki fo la »
« Tout moun ki té ni mantalité-la ki fo la pou ni lavi étèwnèl vin disip a Jézi » (AKT 13:48).
ON TI LIDÉ ASI SA NOU KAY VWÈ
Nou ké vwè a ki moman pou nou propozé on moun on étid a Labib é a ki moman nou pé envité-y adan on réinyon.
1. Lè nou ka préché ba sé moun-la, kijan yo pé réyaji ? (Akt 13:47, 48 ; 16:14, 15).
O 1é SYÈK, onlo moun aksèpté lavérité tousuit apré yo tann bon nouvèl-la (li Akt 13:47, 48 ; 16:14, 15). Sé menm biten jòdijou. Ni moun, tann yo tann mésaj-la yo ka kontan. É délè menm sé moun-la ki pa té vlé kouté odépa ka mèt-yo ka adoré Bondyé apré. Lè nou ka préché, é kè nou ka jwenn on moun ki ni « mantalité-la ki fo la », ka nou dwètèt fè ?
2. Poukwa nou pé di kè travay a prédikasyon-la ka sanm ta on agrikiltè ?
2 An-nou pran on ègzanp. Nou pé konparé travay a prédikasyon-la èvè travay a on agrikiltè. Si agrikiltè-la ka vwè kè on biten i planté ja bon, i ké ay pran-y menmsi pétèt dòt koté an jaden-la fò i travay tè-la é fò i simé grenn. Menmjan-la, si nou ka jwenn on moun lavérité ka entérésé, nou vlé édé-y onfwa-onfwa. Men pannan nou ka fè sa, nou ka kontinyé édé moun ki po’o paré pou aksèpté lavérité. Pousa, nou ka édé-yo vwè ki bon biten Labib pé pòté ba yo (Jan 4:35, 36). Si nou ni bon jijman sa ké édé-nou vwè si on moun paré oben si i po’o paré é konsa nou ké sav kijan pou nou édé-y. Adan awtik-lasa nou ké vwè déotwa konsèy ki ké édé-nou sav ka pou nou fè prèmyé fwa nou ka palé èvè on moun lavérité ka entérésé. Nou ké vwè osi ka nou pé fè pou nou édé-y pwogrésé.
LÈ LAVÉRITÉ KA ENTÉRÉSÉ ON MOUN
3. Lè bon nouvèl-la ka entérésé on moun, ka fò nou fè ? (1 Korentyen 9:26).
3 Lè bon nouvèl-la ka entérésé on moun, fò nou édé-y tousuit pou i maché asi chimen a lavi. Menmsi sé prèmyé fwa nou ka palé èvè-y, fò pa nou pè pwopozé-y étidyé Labib, é fò pa nou pè envité-y réinyon nonplis (li 1 Korentyen 9:26).
4. Rakonté kijan on moun aksèpté on étid tousuit.
4 Pwopozé moun-la on étid a Labib. Délè, sèwten moun paré pou yo étidyé Labib tousuit. An-nou vwè sa ki pasé o Kanada. On jédi, on jenntimadanm vin owa on prézantwa é i pran bwochi-la Ou pé ni tchè-kontan pou touttan ! Sè-la ki té owa prézantwa-la èspliké-y kè nou ka sèvi èvè bwochi-lasa pou nou étidyé Labib èvè moun é nou pa’a mandé-yo péyé ayen. Konm madanm-la té entérésé, i ba sè-la niméwo a-y. Tibwen plita an jouné-la, madanm-la voyé on mésaj ba sè-la pou mandé-y kitan yo ka koumansé étid-la. Alò sè-la pwopozé-y koumansé an wikenn-la. Men mi sa madanm-la di-y : « É dèmen ou pé’é pé ? » Alò lèvandrèdi-la menm yo koumansé étid-la. É lèdimanch-la madanm-la vin réinyon é i pa pèd tan pou i pwogrésé.
5. Ka nou pé fè si nou ka vwè moun-la po’o paré pou koumansé étidyé Labib ? (gadé sé imaj-la osi).
5 Fò pa nou mèt an tèt an nou kè toutmoun lavérité ka entérésé ké présé étidyé Labib kon madanm-lasa. Ni sèwten moun, menmsi yo entérésé, yo pé bizwen plis tan. Pétèt fò nou ké koumansé on ti kozé asi on sijé ki ka entérésé moun-la. Men si nou ni on létadèspri ki pozitif è kè nou ka kontinyé entérésé-nou a moun-la, nou pé rivé a koumansé on étid a Labib. Men ka nou pé di on moun pou nou pwopozé-y on étid a Labib ? Sé sa nou mandé sèwten frè é sè ki sé dé zouti-filé adan domenn-lasa. An-nou vwè ka yo di.
Ka ou té’é di sé moun-la pou ba-yo gou étidyé Labib ? (gadé paragraf 5 la).a
6. Kijan nou pé ba on moun gou pou i kontinyé palé èvè nou ?
6 Sé frè é sè lasa èspliké kè adan sèwten péyi, lèwvwè ou ka di on moun kè ou vlé « étidyé èvè-y » oben kè ou vlé « anségné-y », sa pa gè ka maché. Pawkont, si yo ka palé dè « fè on ti kozé » oben kè yo ka di moun-la kè i ké « aprann onlo biten adan Labib » sa ka maché pibyen. Pou ba moun-la anvi palé èvè-w ondòt kou, pétèt ou pé di-y : « Lè nou ka vwè jan Labib ka réponn onlo kèsyon enpòwtan kè nou ka pozé-nou asi lavi, sa pé siwprann-nou. » Oben ou pé di-y : « Ès ou té sav kè a pa enki dè rèlijyon Labib ka palé ? I ka ba-y konsèy osi pou vi a touléjou an nou. » Aprésa ou pé di-y : « Ou sav, sa pa’a pran onlo tan, an 10 ou 15 minit tousèl ou pé aprann onlo biten ki pé itil adan vi a-w. » Pawkont, lè sé prèmyé fwa zò ka palé, vométan ou pa palé dè « randévou » oben kè ou pa di-y kè sé « chak simenn » ou ké vin, pou moun-la pa santi kè i ké oblijé kontinyé kozé èvè-w.
7. A ki moman sèwten moun vwè kè yo té touvé lavérité ? (1 Korentyen 14:23-25).
7 Envité-y vin réinyon. An tan a lapòt Pòl, i ka sanm sa sé prèmyé jou sèwten moun vin réinyon kè yo vwè kè yo té touvé lavérité (li 1 Korentyen 14:23-25). Jòdijou osi, byensouvan sé sa ki ka rivé. Lamajorité a sé moun-la ka pwogrésé pli vit lè yo ka koumansé vin réinyon. A ki moman pou nou envité-yo ? Menmsi sé adan lèson 10 a liv-la Ou pé ni tchè-kontan pou touttan ! yo ka palé dè sé réinyon-la, sa pa vlé di ou oblijé atann jis la pou envité on moun vin réinyon. Dépi prèmyé fwa-la ou pé envité moun-la adan réinyon a wikenn-la. Pou-w fè sa, pétèt ou pé ba-y tèm a diskou-la, oben ou pé palé-y dè on biten nou ké vwè adan Tou dè Gad la.
8. Ka nou pé di on moun lè nou ka envité-y réinyon ? (Izayi 54:13).
8 Lè ou ka envité on moun vin réinyon, èspliké-y kè jan sa ka pasé owa an nou diféran parapòt a jan sa ka pasé adan dòt rèlijyon. Prèmyé fwa on madanm ki ka étidyé Labib vin réinyon, i vwè kijan Tou dè Gad la té ka pasé. Mi sa i di moun-la ki té ka fè étid a-y : « Misyé-la ki ka dirijé Tou dè Gad la konnèt non a toutmoun ? » Sè-la èspliké-y kè noutout ka fè éfò pou woutyenn non a chakmoun adan lasanblé-la pas lasanblé-la kon on fanmi. Alò madanm-la di-y kè adan légliz a-y, lamajorité a sé moun-la pa konnèt non a sélézòt moun-la. Nou pé palé moun-la osi dè dòt biten ki diféran adan réinyon an nou (li Izayi 54:13). Nou ka réini-nou pou adoré Jéova, pou aprann dé biten asi-y é pou yonn ankourajé lòt (Ébr. 2:12 ; 10:24, 25). Sé pousa jan-la sé réinyon-la òwganizé, sé pou nou aprann dé biten, a pa on sérémoni (1 Kor. 14:40). Sal di Wayòm an nou ni bon limyè pou nou vwè byen, konsa nou pi alèz é nou pé aprann pibyen. Anplisdisa, konm nou pa ka mélanjé-nou adan zafè a politik, nou pa’a jen ka palé dè politik adan sé réinyon-la. Nou pa la pou fè pon déba. On biten ki pé édé-nou osi sé lè nou ka montré moun-la vidéo-la Ka ki ka fèt adan on Sal di Wayòm ? Konsa sa ka édé-y vwè kijan sa ka pasé adan réinyon an nou.
9-10. Lè nou ka envité on moun vin réinyon, ka nou pé fè pou moun-la santi-y alèz ? (gadé imaj-la osi).
9 Sèwten moun pa anvi vin réinyon pas yo pè yo di-yo kè fò yo vin Témwen a Jéova. Sé pousa, èspliké moun-la kè lè i ké vin réinyon ponmoun pé’é fòsé-y fè pon biten. Nou kontan vwè sé fanmi-la osi èvè timoun a yo. Adan réinyon an nou sé timoun-la pa sizé on koté é fanmi a yo ondòt koté. Men sé timoun-la sizé koté fanmi a yo é yotout ka tann menm biten-la. Konsa, sé paran-la sav ègzaktèman ola timoun a yo yé, é ka yo ka anségné-yo (Dét. 31:12). Adan réinyon an nou, pa ni lakèt, é nou pa’a ba sé moun-la on ti anvlòp pou yo mèt on lajan adan. Nou ka fè sa Jézi di-nou : « Yo ba-zòt pou ayen, alò fò-zò bay pou ayen osi » (Mat. 10:8). Ou pé di moun-la osi kè i pa bizwen mèt on lenj ki ka kouté chè. Sa Bondyé ka gadé a pa jan nou abiyé, men sé tchè-la (1 Sam. 16:7).
10 Lè moun-la ka vin réinyon, ou pé fè sèwten biten pou i santi-y alèz. Pa ègzanp, ou pé prézanté-y sé ansyen-la oben dòt frè é sè. Si moun-la ka santi-y alèz, sa pé ba-y gou pou i viré. Pannan réinyon-la, ou pé pwopozé-y suiv sé vèwsé-la èvè-w si i pa ni bib oben suiv adan piblikasyon-la nou ka étidyé la. Ou pé jous ba-y piblikasyon a-y ki ta-y.
Pi on moun pa’a pèd tan pou i vin réinyon, pi moun-lasa ké pwogrésé vit (gadé sé paragraf 9 é 10 la).
LÈ ON MOUN KA KOUMANSÉ ÉTIDYÉ
11. Kijan ou pé montré moun-la kè ou pa’a pran tout tan a-y ?
11 Ka fò ou sonjé lè ou ka étidyé èvè on moun ? Montré moun-la ou vé pa pran tout tan a-y. Pa ègzanp, si moun-la ba-w on lè pou fè étid-la, rivé a lè, menmsi a pa labitid a sé moun-la koté-la zò ka rété la. Anplisdisa, sé on bon biten si prèmyé étid-la toukout. Frè é sè ki ni èkspéryans ka di osi kè préféré nou pa dépasé lè-la moun-la ban-nou la, menmsi sé moun-la menm ki anvi konnèt plis biten. Sa enpòwtan osi kè nou pa palé twòp. An-nou lésé moun-la di sa i ka pansé (Pwov. 10:19).
12. Lè nou ka koumansé étidyé Labib èvè on moun, ki òbjèktif an nou ?
12 Dépi prèmyé lèson-la nou ka fè èvè moun-la, nou vé édé-y pou i aprann konnèt Jéova é Jézi é pou i enmé-yo. Men kijan pou nou fè sa ? Fò nou montré-y ka Labib ka di olyé nou di-y sa nou nou ka pansé (Akt 10:25, 26). Lapòt Pòl ka ban-nou on bèl ègzanp. Konm sé Jézi Jéova té voyé pou édé sé moun-la konnèt-li é pou yo vin enmé-y, lapòt Pòl té ka palé dè Jézi (1 Kor. 2:1, 2). Pòl ka montré jan sa enpòwtan kè nou édé sé étidyan-la travay sèwten kalité ki ni menm valè ki lò, ki awjan oben ki wòch ki ni onlo valè (1 Kor. 3:11-15). Pawmi sé kalité-lasa ni lafwa, ni sajès, ni bon jijman é fò yo krenn Jéova osi (Sòm 19:9, 10 ; Pwov. 3:13-15 ; 1 Pyè 1:7). Menmjan ki Pòl, an-nou édé étidyan-la ni on fwa ki solid é vin bon bon zanmi èvè Pap’a-y ki an syèl-la é ki enmé-y (2 Kor. 1:24).
13. Lè nou ka étidyé èvè on moun, kijan nou pé montré kè nou ni pasyans é kè nou rézonab ? (2 Korentyen 10:4 ; gadé imaj-la osi).
13 Lè ou ka anségné on moun, imité ègzanp a Jézi. I té ni pasyans é i té ka montré-y rézonab. Pa pozé moun-la kèsyon ki pé jenné-y. Si toutjan ou ja éséyé èspliké-y on biten i pa’a konprann-li, fè douvan é wouvin anlè lidé-lasa apré. Si moun-la po’o ka konprann on biten pa fòsé-y. Vométan ou ba moun-la tibwen tan pou vérité-la rantré fon an tchè a-y (Jan 16:12 ; Kol. 2:6, 7). Labib ka di kè sé fo ansègnman-la kon dé biten rasin a yo fon, é fò nou déchouké-yo (li 2 Korentyen 10:4, 5). Lè on étidyan ka kwè adan on biten dépi bon enpé lanné, sa pa fasil pou i arété kwè adan sa. Kifè an-nou édé-y fè Jéova konfyans. Konsa sa ké ba-y fòs pou i lagé sé kwayans-la i té ni la ki pa bon (Sòm 91:9).
Ba moun-la tan pou vérité-la rantré fon an tchè a-y (gadé paragraf 13 la).
LÈ ON MOUN KA VIN RÉINYON
14. Lè sé prèmyé fwa on moun ka vin réinyon, kijan pou nou aji èvè-y ?
14 Jéova vé nou janti èvè toutmoun kèlkèswa koté-la yo sòti la, kèlkèswa kilti a yo oben kèlkèswa kantité lajan yo ni (Jak 2:1-4, 9). Alò lè sé prèmyé fwa on moun ka vin réinyon, kijan nou pé aji èvè lanmou èvè-y ?
15-16. Ka nou pé fè pou moun ki ka vin réinyon santi-yo alèz ?
15 Délè sèwten moun ka vin réinyon jis pou kouté sa yo ka di. Yo ka fè sa pas yo konnèt on moun ki ka étidyé oben ki Témwen é ki ka rété ondòt koté é moun-lasa ankourajé-yo ay adan on réinyon. Alò lè sé prèmyé fwa ou ka vwè on moun adan on réinyon, ay palé ba-y. Akéyi-y byen men pa fè twòp chalè. Di-y i pé sizé koté-w. Montré-y sé vèwsé-la adan bib a-w, édé-y suiv adan piblikasyon-la nou ka étidyé la, oben fè-y trapé yonn pou i pé sa suiv. Réfléchi pou vwè sa ou pé fè pou i santi-y alèz. Pa ègzanp, on misyé ki té vin adan on sal di Wayòm di frè-la ki akéyi-y la kè i pa’a santi-y alèz pas i pa byen abiyé kon sélézòt moun-la. Frè-la di-y konsa kè menmsi nou ka abiyé-nou byen pou nou vin réinyon, nou sé dé moun kon toutmoun. Plita, misyé-lasa vin on frè, é i pa jen oubliyé jan yo té akéyi-y prèmyé fwa-la. Alò ki sé avan réinyon-la, ki sé apré réinyon-la, an-nou akéyi sé envité-la byen. Men lè nou ka palé ba on moun nou ka akéyi, nou vé pa rantré two fon an vi a-y (1 Pyè 4:15).
16 Nou pé fè ondòt biten pou on moun ki ka vin réinyon santi-y alèz. Lè nou ka palé dè moun ki pa Témwen a Jéova oben dè kwayans a yo, an-nou fè atansyon a sa nou ka di ki sé adan ti kozé an nou, ki sé lè nou ka bay on ti komantè oben lè nou ni on sijé. Fò nou fè atansyon pou nou pa di on biten ki pé choké moun-la oben ki pé’é bay anvi viré lasal (Tit 2:8 ; 3:2). Pa ègzanp, nou pé’é mèt-nou ka malpalé kwayans a moun (2 Kor. 6:3). Dayè, fò sé frè-la ki ka fè sé diskou-la an wikenn-la fè atansyon a sa. Anplisdisa, si yo ka sèvi èvè on mo oben on lidé on moun ki pa Témwen pa konnèt, pisimé yo èspliké-y. Konsa yo ka montré kè yo ka sonjé sé envité-la.
17. Lè nou ka chèché moun ki « ni mantalité-la ki fo la pou ni lavi étèwnèl », ki òbjèktif an nou ?
17 Pi tan ka pasé pi sa enpòwtan nou édé sé moun-la konnèt lavérité. Nou vé kontinyé chèché moun ki « ni mantalité-la ki fo la pou ni lavi étèwnèl » (Akt 13:48). Alò fò pa nou pè pwopozé-yo étidyé Labib é vin réinyon. Konsa, nou ké édé-yo pou yo koumansé maché asi « chimen-la ki ka menné a lavi » (Mat. 7:14).
KANTIK 64 Joyeux dans la moisson
a SA NOU KA VWÈ ASI IMAJ-LA : On misyé ki té adan lawmé avan sizé anba galri a-y é 2 frè ka vin préché ba-y. Dé sè ka fè on ti kozé èvè on madanm ki ni timoun é ki tibwen mélé.