Wekirajaainjatka anain sünain tü outkajawaakat Wakuwaʼipa otta Waʼyataain nümüin Maleiwa
TISIENPÜROʼU 2-8
KOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT | ALATEETKAT MAPEENA 7-9
«Eʼreena anaa nutuma Jeʼwaa na wayuu wattakana maʼin naalii»
it-1-S 1035 püt. 4
Na wayuu wattakana maʼin naalii
Müsüjeseʼe süsakinnüin anain tüü: Yaainjanale waneepia saaʼu tü Mmakat na wayuu wattakana maʼin naalii oʼttaainjanaka, ¿jamaka süküjünaka shaʼwashawalüin naya «nümülatuʼu chi joyotakai saaʼu tü einaseekat je nümülatuʼu chi Anneetchonkai»? (Alat 7:9). Tü pütchikat «shaʼwashawatsü» makat suluʼu tü Wiwüliakat süpülajatü süküjünüin anain nukuwaʼipa wanee wayuu noʼuluʼu chi shaʼwatakai amülatuʼu nia jee shiale soʼuluʼu wainma wayuu (Sl 1:5; 5:5; Pr 22:29, CJ, comentario; Lu 1:19). Ashajünüsü suluʼu Alateetkat Mapeena kapiitulo 6, nanujulaain «na sülaülashiikana mma, na laülaayuushiikana, na sülaülakana surulaat, na washinnuukana, na yalayatshiikana, je napüshua na achepchieekana ooʼulaka na laülaayuukana namüiwa» suulia neʼnnüin «nütüma chi joyotakai saaʼu tü einaseekat» jee suulia süsalain naya nutuma chi Anneetchonkai saaʼu naainjala. Antüitpa sükalia «kasalajanainjatkat oʼu tü naainjalakat natüma. ¿Jaraleechi oʼttaaka süchikijee tüü?» (Alat 6:15-17; anasü paashajeʼerüle Lu 21:36). Tü «wayuuirua wattakana maʼi saali» naya na wayuu katüinjanakana oʼu süchikijee tü kaʼi kasalajaneetkalü oʼu naainjala na wayuukana otta naya anakana akuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa jee chi Anneetchonkai, müshiijeseʼe shaʼwashawalüinjanain naya namülatuʼu.
it-2-S 1155 püt. 5
Müliakalü atuma waaʼin
Maʼaka 30 juya süchikijee sajaʼlajeʼennüin Jerusalén, aküjünüsü nümüin chi aluwataaushikai Juan süchiki wayuu watta maʼin saalii sainküinjee mmakat süpüshuaʼa jee saʼakajee shiʼirukukat tü wayuukalüirua süpüshuaʼa: «Naya na ountakana nalatirüin tü müliaa müleʼoshaata» (Alat 7:13, 14). Wayaawata aaʼu sutuma tia pütchikat, katüin noʼu na wayuu wattakana maʼin naalii süchikijee tü müliaa miyoʼushaatakat. Pansaasü pütchikat tüü sümaa tü sümakat Aluwataaushikana 7:9, 10 eere sümüin: «Eejachi [Maleiwa] nümaa José. Niyuʼlüin nia suulia nümüliala». Nnojoishi neʼe nükaalinjain Maleiwa José süpüla nüchecherüin naaʼin soʼunnaa nümüliala, nükaalinjainya nia süpüla nülatüin süchikumüin tia.
it-1-S 1035 püt 3
Na wayuu wattakana maʼin naalii
Nayaawase. Suluʼu Alateetkat Mapeena kapiitulo 7 otta suluʼu waneirua pütchi wanaawaka sümaa pütchikat tüü, aküjünüsü tü eekat süpüla wayaawatüin akajee na wayuu wattakana maʼin naalii. Saashin Alateetkat Mapeena 7:15-17, aaʼinmajünüshii waneepia naya wayuukana nutuma Maleiwa, nuʼunirüin naya süpüla katüin noʼu otta nülaʼatüin naʼwüira. Wanaawasü tü süküjakat sümaa tü sümakat Alateetkat Mapeena 21:2-4: «Eejeechi jooluʼu chi Maleiwakai sümaa wayuu», «nümülialeena naya» otta «müiria nnojolüin ouktaa». Na aküjünakana achiki suluʼu kapiitulokat tüü, nnojoishii nayain na wayuu chainjanakana iipünaa eere tü Jeketkat Jerusalén, naya na wayuu yaainjanakana kepiain Mmapaʼa.
Püchajaa süchiki kaaʼürüi suluʼu tü Wiwüliakat
re-S 115 püt. 4
Eʼitaanüsü shipekia sünain tü Israel nüneekakat Maleiwa
4 Na pienchishiikana aapiee nayaawase na aapiee niʼitaakana Jeʼwaa süpüla nütaʼülüin sukuwaʼipa tü kaʼi süsalainjatkalü oʼu saainjala wayuu waneʼereʼeya kettaapa sükalia. Nojutapa na aapieekana süchiki tü joutai palaajeeruʼukat, uuchijeeruʼukat, wopujeeruʼukat otta tü wüinpejeeruʼukat, keemeerü maʼin tü alateetkat süka süsaleerüin nutuma Maleiwa saainjala wayuu. Wanaaweematüsü tia sümaa tü naaʼinrakat Jeʼwaa süka tü joutai aʼwalakajeʼerakat na elamita eejanakana paala sümaiwa sünain najaʼttirüin naya napüshuaʼa (Jeremías 49:36-38). Keemaleejeeria maʼin tü naaʼinreetkat Jeʼwaa mapeena suulialeʼeya tü naaʼinrakat naka na wayuu chajanakana Ammón (Amós 1:13-15). Nnojoleena isain na nuluwataakana aaʼu Satanaa soʼu tü nükaliakat Jeʼwaa, sütüjaanapa aaʼu niain neʼe Jeʼwaa anakai süpüla aluwatawaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa (Salmo 83:15, 18; Isaías 29:5, 6).
it-1-S 12
Abadón
¿Jarai chi Abadónkai anülia, chi aapiee laülaashikai saaʼu tü ishikat?
Jee müsia suluʼu Alateetkat Mapeena 9:11, aküjünüsü Abadóin nünülia «chi aapiee laülaashikai saaʼu tü Ishikat». Tia anülieekat süka griego shia «Apolión», «Ajaʼlajeʼerakai kasa» maluʼulu. Soʼunnaa tü juyakat 1800 sünainmüin 1899, aküjünüsü sümüin wayuu nayain saashajaain achiki tü Wiwüliakat chi aluwataaikai Vespasiano, Mahoma otta Napoleón. Otta sunoujapuʼu anainrü wayuu nümaʼanajeejachin Satanaa chia aapiee aküjünakai achiki suluʼu Alateetkat Mapeena. Jülüjainjatpejeʼe waaʼin tü sümakat Alateetkat Mapeena 20:1-3 eere saashajaanüin nüchiki wanee aapiee nümaʼanajeejachikai Maleiwa, najapüipasü «shiyaawein shirouse tü Ishikat» otta nijiʼttaain Satanaa sümaa nujutuin nia suluʼumüin tü ishikat. Watüjaa aaʼu sükajee tia nnojolin nümaʼanajeejachin nia Satanaa. Müsü wanee pütchi suluʼu The Interpreterʼs Bible süchiki tü sümakat Alateetkat Mapeena 9:11: «Abadón nnojoishi nümaʼanajeejachin Satanaa, nümaʼanajeejachi nia Maleiwa otta shia najaʼttiraka tü kasa nuluwataakalü anain nia Maleiwa».
Suluʼu tü pütchi Ashajuushikat suluʼu Hebreo, eʼitaanüsü tü pütchikat ʼavad·dohn süpüla saashajaanüin achiki tü Seolkat otta tü outaakat. Müshi Jesuu suluʼu Alateetkat Mapeena 1:18: «Ayateechi taya katüin oʼu süpüla kaʼikat süpüshua. Eesü tamaʼana tü shiyaaweinkat tü Hadeskat tü süpüleekat tü ouktüsükalüirua». Otta suluʼu Lucas 8:31, (TNM), aküjünüsü laülaain Jesuu saaʼu tü ishikat. Sutuma pülashin nia süpüla najaʼlajeʼerüin kasa süpüshuaʼa, eeshi süpüla nuʼutuin naaʼin Satanaa. Aküjünüsü suluʼu Hebreokana 2:14, wayuuin Jesuu otta «aapajiraashi nikii süpüla ouktaa süpüla nükanajüinjachin chi Yolujaakai, chi eimolojookai wayuu seema ouktaa». Saashin Alateetkat Mapeena 19:11-16 eʼitaanüshi Jesuu nutuma Maleiwa süpüla Najaʼlajeʼerüin süpüshuaʼa kasa (paashajeʼera APOLIÓN).
TISIENPÜROʼU 9-15
KOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT | ALATEETKAT MAPEENA 10-12
«Asoʼiraasü naaʼin piamashii nünüikimaajana Maleiwa süchikijee noʼutunüin aaʼin paala»
w14-S 15/11 30
Süsakiraka anain wayuu
¿Jaralii na piamashiikana nünüikimaajana Maleiwa ashajünaka achiki suluʼu Alateetkat Mapeena 11?
Suluʼu Alateetkat Mapeena 11:3, eeshii piamashii wayuu aküjakana nünüiki Maleiwa soʼu 1.260 kaʼi. Müsü sünüiki tü pütchikat: «Amutteechi [chi wanülüükai] naaʼu na piamashiikana sünain ouktaleeinya naya nütüma». Shiasaʼa süchikijee «tü apünüinkat kaʼi shiatapünaamüin», asoʼiraajeerü naaʼin na piamashiikana nünüikimaajana Maleiwa otta poneerü naaʼin na wayuu eʼrakana naya (Alat. Map. 11:7, 11).
¿Jaralii na piamashiikana nünüikimaajana Maleiwa? Watüjaajeerü aaʼu tia sükajee tü sümakat tü wetsiikulokot. Palajana, «tü piamasükat wunuʼu ‹olivo› otta tü piamasükat rampara» nayaawasesü naya wayuukana (Alat. Map. 11:4). Sükajee tü aküjünakat yaʼayaa, sotusü waaʼin tü nüküjakat Zacarías süchiki tü ranparakat otta tü olivokot. Tü piamasükat olivo nayaawasesü «na piamashiikana aneekuushii»: chi aluwataaikai Zorobabel otta Josué, chi laülaashikai napüleerua na sacerdootekana. Ashajünüsü nachiki sünain shaʼwashawalüin «naya naʼatoʼu chi laülaashikai saaʼu mmakat süpüshuaʼa» (Zac. 4:1-3, 14). Tü wanee süküjakat tü wetsiikulokot, shia naainjain kasa pülasü na nünüikimaajanakana Maleiwa maʼaka naaʼin Moisés otta Elías (anasü paashajeʼerüle Alateetkat Mapeena 11:5, 6; Números 16:1-7, 28-35 otta 1 Reyes 17:1; 18:41-45).
¿Kasa wanaawaka aaʼujee tü sümakat Alateetkat Mapeena sümaa tü nümakat Zacarías? Suluʼu tia piamasükat karaloʼuta, ashajünüsü nachiki na wayuu aneekünakana süpüla noʼunirüin nupueulose Maleiwa soʼunnaa suuʼulakünüin saaʼin. Suluʼu Alateetkat Mapeena kapiitulo 11, aküjünüsü nachiki na wayuu aküjakana pütchi soʼunnaa apünüin juya shiatapünaamüin sümaa kaʼlein maʼin tü «nashein naʼatüinjatkat saaʼu mojuin maʼi naaʼin». Naya wayuukana, naya na aneekünakana süpüla noʼunirüin nupueulose Maleiwa soʼu tü juyakat 1914 wanaa sümaa süikaleʼennüin tü Nuluwataayakat Maleiwa chaa iipünaa.
Süchikijee naküjain pütchi sümaa kaʼlein maʼin tü «nashein naʼatüinjatkat saaʼu mojuin maʼi naaʼin», müshii noʼutunakai aaʼin na piamashiikana nünüikimaajana Maleiwa sutuma napüreesajünüin soʼunnaa apünüin kaʼi shiatapünaamüin, shiyaawase neʼe tia. Soʼu tia, talatüsü maʼin naaʼin na nüʼünüükana Maleiwa süka najaʼlajeʼerüin naashin tü naʼyataainkat naya wayuukana (Alat. Map. 11:8-10).
Süchikijee tü apünüinkat kaʼi shiatapünaamüin, asoʼiraasü naaʼin na piamashiikana nünüikimaajana Maleiwa maʼaka süküjain tü Wiwüliakat: ojuʼitüshii naya suluʼujee tü kaatsetkat. Na ayatakana waneepiain nümaa Maleiwa soʼu kaʼikat tia, aneekünüshii naya nutuma nükajee Jesukürisüto süpüla wanee aʼyatawaa anakat maʼin. Soʼu tü juyakat 1919, noʼutkushii naya «Chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin». Naya makana, naya na jülüjakana aaʼin tü choʼujaakat sümüin sunoula tü nupueulosekat Maleiwa süpülapünaa sajaʼttüin kasakat süpüshuaʼa (Mat. 24:45-47, TNM; Alat. Map. 11:11, 12).
Anashaatasü maʼin tü sümakat Alateetkat Mapeena 11:1, 2 süka süküjain süpüshi tü aainjünüinjatkat sümüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa sünain sünaʼlaanüinjatüin amüin. Suluʼu Malaquías kapiitulo 3, aküjünüsü sünaʼlaanüinjatüin amüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa sümaa sülaʼajaanüinjatüin mapa (Mal. 3:1-4). ¿Jeʼra kaʼi alataka süpüla saainjünüin tia? Soʼujee tü juyakat 1914 sünainmüin suʼttia juyakat 1919. Shia tü aküjünakat suluʼu Alateetkat Mapeena kapiitulo 11 wanaa sümaa sümüin: 1.260 kaʼi (42 kashi) otta tü apünüinkat kaʼi shiatapünaamüin, shiyaawase neʼe tia.
Talatüsü waaʼin sutuma wulein nutuma Jeʼwaa tü nupueulosekat otta yapain shia nutuma süpüla «aaʼinraa tü kasa anasükat» (Tito 2:14). Waapüin analuʼut namüin na wayuu aneekünakana süpüla noʼunirüin nupueulose Maleiwa soʼunnaa tia kaʼikalüirua kapüleekat maʼin. Nekeraajüin mayaa, tü aküjünakat nachiki paala na piamashiikana nünüikimaajana Maleiwa.
Püchajaa süchiki kaaʼürüi suluʼu tü Wiwüliakat
it-2-S 865 püt. 1
Rooyo
Tü shiyaawasekat: Wanaa sümaa rooyo sümüin suluʼu tü Wiwüliakat, eesü nnojorüle shiain süküjeein tü karaloʼuta süshajünakalü aluʼu wanee pütchi, eesü shiyaawasere neʼe shia. Niʼrüin Ezequiel otta Zacarías wanee rooyo ashajünakat anain wanee pütchi yaa süpüleeruajee jee süsapoʼujee. Sümaiwa paala, ashajünapuʼusü sünain wanee saʼata tü rooyokot. Sutuma süshajünüin pütchikat tia sünain tü piamasükat saʼata, eesüjaʼa süpüla shiain saaʼujee kojutuin maʼin tü pütchi aküjünakat otta süsalainjatüin atumawaa wainma wayuu (Eze 2:9–3:3; Zac 5:1-4). Chi joyotokai saaʼu tü einaseekat, najapuluʼusü tü rooyokot süka tü najapü nikiakat, kanainsü shia akaratshi shipekia jee nnojotsü atüjaanüin aaʼu tü sümakat waneʼereʼeya nujutalüin shia chi Anneetchonkai nümaʼanajeejachikai Maleiwa. Tia shia tü ashajünakat suluʼu Alateetkat Mapeena (Alat 5:1, 12; 6:1, 2, 12-14). Niʼrüin Juan mapa wanee rooyo otta aluwataanüshi nia sünain niküinjatüin shia. Püsiasü nümüin nikaiwaʼaya shia jee ishiʼraa müsü nüleʼeruʼu nimiralapa shia. Sutuma mepekiain tü rooyokot, atüjaanüinjatü aaʼu sutuma wayuu jamaluʼuluin tü pütchi ashajünakat suluʼu. «Püsiasü» nümüin Juan tü pütchikat süka anain shia nümüin, eepejeʼe waneirua pütchi ishikat nüküjainjatka achiki sümüin wayuu (Alat 10:1-11). Müsia neʼe tü alatakat nümüin Ezequiel, eʼiyatünüsü nümüin wanee rooyo eere süküjünüin süchiki jayeechi eeʼiyataka mojuu aaʼin, «leentaa otta aʼyalajaa» (Eze 2:10).
it-1-S 717, 718
Saalii jemeyulaa
Niʼrüin Juan wanee jierü chaa iipünaa sirumatuʼu sünain shiʼyalajüin maʼin «sütüma saalin tü joʼuukot süka yapain süpüla jemeyulaa». Aküjünüsü tia suluʼu Alateetkat Mapeena. Chi joʼu jemeikai, toolo nia jee «eʼitaaushitüjüʼiya paala süpüla nuluwataainjacheechin saaʼu wayuu sainküin mmakat süpüshua». Mayaapejeʼe nikeein chi kayuushikai chi süchonkai tü jietkat, «asaajaanüshi nia nütüma Maleiwa chaa iipünaamüin süpüla chainjachin nümaa eere nuluwataain» (Alat 12:1, 2, 4-6). Anasü nümüin Maleiwa nüchoinjachin chi joʼuukai sutuma nümaain nia chaa iipünaa. Sümaiwa paala, süpüla «tachon chii» nümüinjachin wanee wayuu nümüin wanee joʼuu, acheküshi niʼikajaanüinjachin nümüin (paashajeʼera NACIMIENTO). Sükajee tia, watüjaa aaʼu shiain nuʼwayuusein Maleiwa tü «jietkat», tü «Jerusalén chakat iipünaa». Tia shia tü niikat Jesuu otta nei shiayaa na nuwalayuu chainjanakana iipünaa (Gal 4:26, TNM; Heb 2:11, 12, 17).
Sutuma lotuin sukuwaʼipa tü jierü chakat iipünaa, lotusü nukuwaʼipa chi joʼuukai otta nnojoleerü alin sümüin jemeyulaa. Wanaa sümaa shiʼyalajüin tü jietkat saalii jemeyulaa, shiyaawasesü sülüʼülaain süpüla niweetüin chi joʼuukai otta motsoʼojeerü sümaʼa tia (Alat 12:2).
¿Jarai chia joʼuu toolokoi? Nia chi aluwataainjachikai saaʼu wayuu sainküin mmakat süpüshuaʼa. Aküjünüsü suluʼu Salmo 2:6-9 chi oʼunirajachikai sukuwaʼipa nuluwataaya Maleiwa. Aküjünapejeʼe tia nümüin Juan kakalia mapa süchikijee jemelin Jesuu, outuin nia jee nüsoʼiraain aaʼin nüchikuaʼa. Sünainjee süpüshuaʼa tia, niainjachi aluwataaka Jesukürisüto. Süchikijee nüsoʼiraain aaʼin, joyotushi nia «nikialuʼujee chi Maleiwakai süka kettaaitpain tü niʼyataainkat. Aʼatapajüshi nia chaʼaya iipünaa sümaʼinruʼu sükanajuuinjatüin süpüshua tü nüʼünüükalüirua nütüma Maleiwa» (Heb 10:12, 13; Sl 110:1; Alat 12:10).
TISIENPÜROʼU 16-22
KOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT | ALATEETKAT MAPEENA 13-16
«Nnojo mmoluin waya seema tü wanülüü keemakalüirua maʼin»
w12-S 15/6 8 püt. 6
Jeʼwaa nia chi Aküjakai süchiki tü kasa matüjaajuukat aaʼu paala
6 Soʼu nakalioʼu na nikirajüinkana Jesuu, aluwataanüshi wanee aapiee nutuma Jesuu nünainmüin Juan süpüla niiʼiyatüin waneirua kasa nümüin. Alatüsü tia süchikijee nüsoʼiraain aaʼin Jesuu (Alat. Map. 1:1). Niʼrüin Juan shaʼwatüin wanee kayuushi sotpaʼa tü palaakat, chia kayuushikai niyaawase chi Yolujaakai (paashajeʼera Alateetkat Mapeena 13:1, 2). Sujuʼitaaka shirokujee tü wüinkat wanee wanülüü otta pülashi maʼin nia nutuma chi Yolujaakai. Mapa, nüküjain wanee aapiee nümüin Juan kasain kayaawasein chi wanülüü akaratshikai ekii. Chia wanülüü akaratshikai ekii, niyaawase nia chi wanülüü aküjünakai suluʼu Alateetkat Mapeena 13:1. Chia wanülüü akaratshikai ekii, nayaawase naya na akaratshishiikana aluwataalii, tia shia tü akaratshisükat mma (Alat. Map. 13:14, 15; 17:3, 9, 10). Akanajuusü tü jaʼraisükat mma jee süchikijee ashajünüsü tü sümakat Alateetkat Mapeena. Shia aluwataaka tü mma süchikijeejatkat tü jaʼraisükalüirua otta tü akaratshikat mma, meweetüinyülia süpüla aluwatawaa. ¿Jarannuu tia akaratshisükat mma? Wekirajaa kasain kayaawasein waneʼewai sukua tü akaratshisükat nikii chi wanülüükai. Tü wanee wekirajaajeetkalü anain, shia tü nümakat Daniel süchiki tia mmakalüirua kojuya juya süpülapünaa paala sukumajaain.
re-S 194 püt. 26
Atkawaa shiʼipomüin tü piamasükalüirua wanülüü
26 ¿Jarat shia? Shia tü kanüliakat Potencia Mundial Angloamericana... müsü aka naaʼin chi palajatkai wanülüü akaratshikat ekii, naatajatpajaʼa tü saaʼinrajatkat. Aküjünüsü katatüin chi wanülüükai noulia na waneinnua, sutuma tia, watüjaa aaʼu laülaain shia sümüiwaʼa sainküin mma. Chia wanülüü piamakai oʼuwa, shiyaawase nia piamasü mma, katataawasü shia, aʼyataajiraapejeʼe na aluwataakana saaʼu süchiirua tü keeʼireekat naaʼin. Sutuma piamain nuʼuwa maʼaka saaʼin «nuʼuwa wane anneetchon», anamiayaashi nia jee kamaneeyaashi süpüla kamalain sümüin wayuu tü sukuwaʼipakat nuluwataaya. Naatapejeʼe nukuwaʼipa naashajaapa, müshi nia aka saaʼin wanee kayuushi süka nüpüleeruain aaʼin na nnojoliikana anain amüin sukuwaʼipa nuluwataaya, otta eʼrüshii müliaa naya nutuma. Nnojoishi oonooin sümaa tü Nuluwataayakat Maleiwa eʼitaanakat najapuluʼu Jesuu, shia neʼe naaʼinraka tü anakat nümüin Satanaa, chi «kayuushikai». Niʼikeʼerüin wayuu süpüla suʼwaataain saaʼu suumain, suluʼujee tia nnojotsü paaʼinwain wayuu nutuma jee paʼünüüwajiraashii naya. Na maka akuwaʼipa, naʼwaajüin chi palajachikai wanülüü.
re-S 195 püt. 30, 31
Atkawaa shiʼipomüin tü piamasükalüirua wanülüü
30 Sutuma tü kasa alatüitkat yaa mmapaʼa, watüjaa aaʼu kasain kayaawasein niyaakua chi wanülüükai, shia tü kanüliakat paala Sociedad de Naciones otta eʼitaanaka sutuma Gran Bretaña otta Estados Unidos. Sünain tü kapiitulokat 17 suluʼu tü karaloʼutakat Alateetkat Mapeena, eeʼiyataashi nüchikuaʼa chi wanülüükai sünain ishotolüitchipain nia otta nnojoluichipa jaralin laülaain naaʼu. La Sociedad de Naciones münakat, süküjain sümüin wayuu jimatuuinjatüin tü mmapaʼakat sutuma otta aʼwaataasü maʼin shia suluʼu tia. Nnojotpejeʼe shiimainwalain tia, mojujiraashii neʼe na sülaülashiikana mma otta airuʼutsü neʼe nanüiki. Süküjain suʼuteerüin naaʼin na wayuu suluʼukana wanee mma nnojoliikana aaʼinrüin tü suluwataaka anain naya. Ojuʼitinnüshii sutuma Sociedad de Naciones waneirua mma nnojotka anain amüin tü sukuwaʼipa suluwataaya. Suʼttapa tü mülia miyoʼusükat, wainmeerü tü kasa mojusü naainjeetka na nusurulaatsekana chi wanülüükai (Alateetkat Mapeena 7:14; 17:8, 16).
31 Wainma wayuu outakana süchikijee II Guerra Mundial sutuma tü kanüliakat Organización de las Naciones Unidas, niyaakua chi wanülüükai. Soʼu tü juyakat 1950, atkaajiraasü Corea del Norte sümaa Corea de Sur. Tü ONU münakat, suluwataain surulaat sünain tia atkawaakat. Oʼutuna aaʼinchii maʼaka 1.420.000 wayuu chejeʼewalii Corea del Norte jee China sutuma ONU otta sutuma Corea del Sur. Soʼu tü juyakat 1960 sünainmüin tü juyakat 1964, na susurulaatsekana Naciones Unidas, chajana naya suluʼu tü mma kanüliakat Congo (tü kanüliakat maaʼulu República Democrática del Congo). Paulo VI, Juan Pablo II otta waneinnua sülaülashii mma, naküjain shieerüin jimatuuin atuma tü mmapaʼakat tia organizaciónkat. Naashin naya wayuukana, nnojorüle suʼwaajüin wayuu tia, nnojoleerü kasain apütaain yaa mmapaʼa sutuma outiraajeerüin wayuu süpüshuaʼa. Müshii noʼutunakai aaʼin na wayuu nnojoliikana aʼwaajüin tü niyaakuakat chi wanülüükai jee na nnojoliikana wanaawain aaʼin namaa (Deuteronomio 5:8, 9).
w09-S 15/2 4 püt. 2
Pütchi anaka maʼin sünainjee tü karaloʼutakat Alateetkat Mapeena (shiʼipa 2)
13:16, 17. Eesüjaʼa isale wachiki «oikkaa je ayalajaa wane kasa», nnojotpejeʼe wooʼulaainjatüin süpüleeruaanüin waaʼin jee nuʼunirüin wakuwaʼipa chi wanülüükai. Wooʼulaale shiʼitaanüin tü nejeetsekat chi wanülüükai sünain tü wajapü wekiakat jee shiale weʼipoʼunain, müsü wooʼulaakai saaʼin nuʼunirüin chi wanülüükai tü wakuwaʼipakat jee tü jülüjakat waaʼin.
Püchajaa süchiki kaaʼürüi suluʼu tü Wiwüliakat
w09-S 15/2 4 püt. 5
Pütchi anaka maʼin sünainjee tü karaloʼutakat Alateetkat Mapeena (shiʼipa 2)
16:13-16. Tü pütchi naküjakat na yolujaakana shia tü kasa eeʼiyatünakat maʼin maaʼulu. Tü keeʼireekat naaʼin shia nnojoluin kasajatüin namüin na sülaülashiikana mma tü niʼyotirakat Maleiwa saaʼu wayuu süpüshuaʼa sainküin mmakat, tü müliaa suluʼukot tü akaratshisükat iita. Shia keeʼireeka naaʼin na yolujaakana naaʼinrüin na wayuukana tü münakat namüin otta peʼipaain naya nümaa Jeʼwaa (Mat. 24:42, 44).
TISIENPÜROʼU 23-29
KOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT | ALATEETKAT MAPEENA 17-19
«Najaʼttireena Maleiwa na nüʼünüükana soʼunnaa tü nükaliakat»
w08-S 1/4 8 püt. 3, 4
Armagedón: eere najaʼttireenain Maleiwa na nüʼünüükana
Nnojoleerü eein jimataa aaʼin nayale aluwataain na wayuu mojulaashiikana (Proverbios 29:2; Eclesiastés 8:9). Ayateerü eein mojulawaa maaʼulu süka eein wayuu nnojotka ooʼulaain suulia aainjaa kasa mojusü. Süpüla eeinjatüin jimataa aaʼin jee lotoo akuwaʼipaa waneepia, choʼujaasü saainjünüin wanee kasa: ajaʼttinnüinjana na mojulaashiikana. Müshi Salomón: «Taashishii na lotokana akuwaʼipa nakajee na mojulaashiikana» (Proverbios 21:18).
Süka niain Laülaashin Maleiwa, nia atüjaaka saaʼu jamüinjatüin nakuwaʼipa na mojulaashiikana nutuma otta loteerü sukuwaʼipa tü naainjakat. Müshi Abraham nümüin Jeʼwaa: «Nnojoleerü puʼutirüin aaʼin wayuu eekai anamiain wanaa namaa na mojulaashiikana, ¿aashi müin?». Otta nüküjain lotuin waneepia tü naainjakat Jeʼwaa (Génesis 18:25). Süküjain wamüin tü Wiwüliakat nnojoluin anain nümüin Jeʼwaa outuin na mojulaashiikana, najaʼttirüin neʼe naya süka nnojoluin nanouteʼerüin nakuwaʼipa (Ezequiel 18:32; 2 Pedro 3:9).
it-1-S 380 püt. 3
Ama
Sünain tü niʼrakat chi aluwataaushikai Juan, eejachi Jesukürisüto namaa na nusurulaatsekana, keʼejenajüshii naya ama kasuutannuu. Wayaawatüin sükajee tia, lotuin maʼin nukuwaʼipa Kürisüto sünain kasalajanain saainjala wayuu nutuma (Alat 19:11, 14). Aküjünüsü suluʼu wanee kapiitulo süpülapünaa, nachiki kojuyashii wayuu amajuuna, shiyaawase tü naainjakat Jesukürisüto süka nuluwataalitchipain otta tü müliaa anteetkat süchikijee (Alat 6:1-8).
re-S 286 püt. 24
Chi Aluwataai yalayalakai aaʼin, nieechi akanajaka soʼu Armagedón
24 Chi wanülüü akaratshikai ekii otta polookai oʼuwa, naya kayaawaseka nia na nuluwataakana aaʼu Satanaa otta chi wanülüü eʼikeʼerakai wayuu, niyaawase chi akaratshikai aluwataai, motushii naya naaʼin na wayuukana (Alateetkat Mapeena 13:1, 11-13; 16:13). Soʼunnaa noonooin shikiira nupueulose Maleiwa, ajütüneena naya suluʼumüin tü «laa chuwatakat maʼin». ¿Shiimainche eein tia laa chuwatakat maʼin? Nnojo, müsü sukuwaʼipa maʼaka naaʼin chi wanülüükai otta chi wanülüü eʼikeʼerakai wayuu, nnojoishii mürülüin naya, shiyaakuayaasü neʼe. Tü laa aküjünakalü achiki yaʼayaa shiyaawase sajaʼlajeʼennüin wanee kasa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Ojutunusü yala tü outaakat, tü Hadeskat otta chi Yolujaakai (Alateetkat Mapeena 20:10; Alateetkat Mapeena 20:14, TNM). Nnojotsü süküjeein achiki sujutünüin wayuu mojulaasü saʼakamüin tü sikikat jee müliain naya waneepia suluʼu. Niyoutashaatain Jeʼwaa müinjatüin wayuu atumawaa (Jeremías 19:5; 32:35; 1 Juan 4:8, 16).
re-S 286 püt. 25
Chi Aluwataai yalayalakai aaʼin, nieechi akanajaka soʼu Armagedón
25 Na nnojoliikana aʼyataain namaa na sülaülashiikana mma sümaa naaʼinrüin tü sünainpünaakat nakuwaʼipa naya wayuukana, outeena naya sutuma tü nüchajaruutsekat chi amaajuchikai. Outuinjana naya naashin Jesuu. Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat nojutunajanain suluʼu tü laa chuwatakat maʼin, ¿maluʼutche tia nasoʼiraainjanain aaʼin? Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat nasoʼiraainjanain aaʼin na wayuu süsalakana naainjala nutuma chi Laülaashi niʼitaakai Jeʼwaa. Nüküjain Jesuu nojutüneenain na wayuu nnojoliikana müin aka saaʼin anneerü saʼakamüin «tü siki eʼitaaushikat nüpüla chi Yolujaakai ooʼulaka na aʼyataashiikana nümüin», ajaʼttinneena naya maluʼulu tia (Mateo 25:33, 41, 46). Kettaajeerü tia kaʼikat süsalapa naainjala na wayuukana jee najaʼttinnapa napüshuaʼa na wayuu ayoutakana Maleiwa süpüla aluwatawaa (2 Pedro 3:7; Nahúm 1:2, 7-9; Malaquías 4:1).
Püchajaa süchiki kaaʼürüi suluʼu tü Wiwüliakat
re-S 247, 248 püt. 5, 6
Atüjaanüitpa aaʼu tü nnojotpuʼukalü atüjaanüin aaʼu paala
5 «Chi wanülüü piʼrakai [...] katoʼuchi nia paala». Shiapuʼusü tü kanüliakat Sociedad de Naciones, eejatü shia soʼujee tü juyakat 1920, eneeroʼu 10 otta eejatü 63 mma sünainpünaaka. Akatalaapejeʼe waneirua mma suulia, maʼaka saaʼin Japón, Alemania otta Italia. Otta nnojoluitpa saʼakain tü kanüliakat Unión Soviética. Oʼttüsü II Guerra Mundial nutuma chi sülaülakai Alemania settienpüroʼu soʼu 1939. Isasü süchiki Sociedad de Naciones eein jimataa aaʼin saaʼu tü mmakat otta nnojotpünaasü shia. Soʼu tü juyakat 1942, nnojoluitpa kasain anain apüla Sociedad de Naciones. Soʼu tia, nüküjain Jeʼwaa sümüin nupueulose jamaluʼuluin tü nüshajakat Juan. Sünain tü outkajawaakat miyoʼu, chi wawalakai N. H. Knorr nüküjain jamaluʼuluin outuin chi wanülüükai maaʼulu yaa. Nüsakirakalaka: «¿Ayateetche nnojoluin Sociedad de Naciones?». Süchikijee nüküjain süchiki Alateetkat Mapeena 17:8, müshi nia: «Ojuʼiteerü süchikuaʼa Sociedad de Naciones». Ekeraajüsü tia... süka shikeraajüin tü nümakat paala Jeʼwaa.
Ojuʼitüshi suluʼujee tü ishikat
6 Ojuʼitüshi suluʼujee tü ishikat wanee wanülüü ishotoi. Juunioʼu 26 soʼu 1945, awotaajüshii 50 sülaülashii mma chaa San Francisco (E.U.A.) süpüla shiainjatüin eein Organización de la Naciones Unidas. Süpülajatü «eein jimataa aaʼin otta anainjatü nakuwaʼipa na wayuukana sutuma». Wainma tü kasa wanaawakalü atuma Sociedad de Naciones sümaa ONU. Müsü sünüiki The World Book Encyclopedia: «Eesü waneirua kasa wanaawaka atuma tü kanüliakat ONU sümaa Sociedad de Naciones, tü akumajaakat süchikijee I Guerra Mündial. [...] Na akumajakana sukuwaʼipa Sociedad de Naciones naya noʼutku na akumajakana sukuwaʼipa tü kanüliakat ONU. Eʼitaanüsü shia süpüla eein tü jimataakalü aaʼin sutuma maʼaka sukuwaʼipa tü palajatkalü eʼitaanüin. Ayatashaatasü sukuwaʼipa ONU sümaa Sociedad de Naciones». Watüjaaitpa aaʼu katüin noʼu nüchikuaʼa chi wanülüü ishotoikai süka eeitpain joo tü kanüliakat ONU. Alanaʼaleeshiʼiya suulia 190 sülaülashii mma wanaawakana aaʼin sümaa ONU, wainmaleʼeya naya noulia na 63 sülaülashii mma sünainpünaapuʼukana Sociedad de Naciones.
w12-S 15/6 18 püt. 17
Nüküjain Jeʼwaa «tü kasa alateematüitpakat»
17 Nnojoleerü ajaʼttinnüin shiʼipaʼaya tü iküleesia ekirajakalü alawaa. Katchinjeerü maʼin tü jiet maaʼinsatkat otta shiʼikeʼereena na sülaülashiikana mma waneʼereʼeya niʼitaapa Maleiwa suluʼu naaʼin na sülaülashiikana mma naaʼinrüin wanee kasa (paashajeʼera Alateetkat Mapeena 17:16, 17). Soʼu palitchon kaʼi, najaʼttireerü Jeʼwaa tü iküleesia ekirajakalü alawaa nakajee na sülaülashiikana mma sünainpünaaka Organización de las Naciones Unidas. Müsü nnojotpuʼukai eein süpüla sülatüin tia paala. Watüjaaitpa aaʼu jooluʼu joyotuin tü jietkat naaʼu wanee wanülüü ishotoi. Nnojoleerü shia ashakatüin, nujuʼttireerü shia chi wanülüükai otta emetüleerü maʼin suʼttia (Alat. Map. 18:7, 8, 15-19).
TISIENPÜROʼU 30–ENEEROʼU 5
KOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT | ALATEETKAT MAPEENA 20-22
«Anuu, jeketüitpa tatüma kasa süpüshua»
re-S 301 püt. 2
Eeinjatü wanee sirumatuʼu jeketü jee müsia wanee mma jeketü
2 Kakalia maʼin süpülapünaa nükalia Juan, müshi Jeʼwaa nümüin Isaías: «¡Kaatei!, eeinjatü tatuma wanee sirumatuʼu jeketü jee müsia wanee mma jeketü otta nnojoleerü jülüjain jaaʼin tü kasa alatüitpakat» (Isaías 65:17; 66:22). Ekeraajüsü palajana tüü wanaa sümaa naleʼejüin nachikuaʼa na judíokana Jerusalénmüin soʼu tü juyakat 537 Sü.W., süchikijee chajanain naya 70 juya chaa Babilonia. Anoutunusü nakuwaʼipa naya wayuukana soʼu tia, wuleitpa nakuwaʼipa maʼaka «wanee mma jeketü». Otta jekechi chi aluwataaikai naaʼu maʼaka «wanee sirumatuʼu jeketü». Nüküjapejeʼe Pedro wanee sukuwaʼipa shikeraajia tia pütchikat, müshi nia: «Otta jaʼitairü ajaʼlajaajeerüin tü kasakalüirua süpüshua, akumajüneerü wane jeket shiiʼiraka, wane mma ooʼulaka wane kasakalüirua chakat iipünaa. Je napüshua na wayuu kepieenakana chaʼaya, nayeena na jüüjüüshiikana nümüin Maleiwa. Watüjaa aaʼulu sünain sülateerüin tia, süka shiain tü nüküjakat achiki paala Maleiwa sünain pansaain nünüiki» (2 Pedro 3:13). Nüküjain joo Juan shikeraajeerüin pütchikat tüü soʼu nükalia chi Senyotkai. Ajaʼtteerü «tü mmakat ooʼulaka [...] tü kasakalüirua süpüshua chajatkat iipünaa». Tia, nayaawase na nuluwataakana aaʼu Satanaa jee na yolujaakana. Nnojorülaʼa meerü tü wayuu mojulaasükat tü makalü aka saaʼin tü «palaakat» jashichika maʼin. Süchikijee sajaʼttinnüin tia, eejeere wanee «sirumatuʼu jeketü jee müsia wanee mma jeketü»: naya na wayuu yaainjanakana kepiain saaʼu tü mmakat otta na suluwataakana aaʼu tü Nuluwataayakat Maleiwa (paashajeʼera Alateetkat Mapeena 20:11).
w13-S 1/12 11 püt. 2-4
«Anuu, jeketüitpa tatüma kasa süpüshua»
«Nümülialeena naya [Maleiwa]. Müiria nnojolüin [...] aʼyalajaa» (Alateetkat Mapeena 21:4). ¿Jamaluʼutche nnojoluinjatüin aʼyalajaa? Nnojotsü shiain süküjeein achiki wooʼulaainjanain suulia waʼyalajüin sutuma talatüin waaʼin jee moʼuirainjanain waya, shia süküjeeka achiki nnojoluinjanain waʼyalajüin sutuma tü kasa mojukalü atuma waaʼin. Najaʼttireerü Maleiwa tü müliakalü atuma waaʼin.
«Müiria nnojolüin ouktaa» (Alateetkat Mapeena 21:4). Aʼyalajüshii waya sutuma outuin na kasayuukana wanain. Taasheena suulia outaa na wayuu oonookana sümaa nünüiki Jeʼwaa. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa tia? Nnojoleerü nutuma Jeʼwaa tü kaainjalaa nülatirakat wamüin Adán (Roma 5:12). Loteerü wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa sükajee naakajirüin waya nükajee Jesuu. «Shiasaʼa niyamütpa napüshuaʼa na nüʼünüükana, ooʼulaa meeria tü outaakat nutuma» (1 Corinto 15:26, TNM). Kepieena na wayuukana makaʼa keeʼireetüjülüin shia naaʼin Jeʼwaa: nnojoleena ayuulin naya jee kepieena naya waneepia.
«Müiria nnojolüin [...] saalii ayuulii» (Alateetkat Mapeena 21:4). ¿Kasa ayuulii nnojoleetka? Nnojoleerü tü kasa ayuuikalü atuma waaʼin, tü mojukalü atuma waaʼin jee tü ayuuikalü atuma weʼiruku, tü eekat sutuma tü kaainjalaakat otta müliaka atuma saaʼin wainma wayuu.
w03-S 1/8 12 püt. 14
Jeʼwaa, chi Maleiwa aküjakai tü shiimainkat
14 Shiimainjatü wamüin tü nümakat Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat. Nüküjapa Jeʼwaa naainjainjatüin wanee kasa, naainjain shia. Müsüjeseʼe weʼitaashaatain maʼin waaʼin nünain jee watüjaa aaʼu nikeraajeerüin tü nümakat suluʼu tü Wiwüliakat, tü makat mayaa: «Na meʼraajüinkana chi Maleiwakai saaʼu nnojoliin kapülain naaʼin nüchiki chi Oʼtteʼerüikai chi Wasenyotsekai Jesucristo, süsaleena naya naainjala soʼu kaʼikat tia» (2 Tesalónica 1:8). Wanouja anainrü sünain alin nüpüla na anakana amüin tü lotookalü akuwaʼipaa, naapeerü kataa oʼu namüin na kanoulakana otta najaʼttireerü tü ayuuliikat, tü aʼyalajaakat jee tü outaakat. Nüküjain Jeʼwaa süchikuaʼa tü naainjainjatkat nükajee Juan wanaa sümaa nümüin: «Püshaja pümata tü tanüikikat süpüla kapülainjatüin saaʼin wayuu shia süka shiimüin» (Alateetkat Mapeena 21:4, 5; Proverbios 15:9; Juan 3:36).
Püchajaa süchiki kaaʼürüi suluʼu tü Wiwüliakat
it-2-S 1202 püt. 2
Kataa oʼu
Sünain tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa nümüin Adán, nüküjain nnojoluinjachin nia outuin müleka noonoole sümaa tü nümakat (Gé 2:17). Meerüjaʼa nakuwaʼipa na wayuu oonookana sümaa nünüiki, nnojoleena naya outuin sutuma tü kaainjalaakat. Süka jamüin, sajaʼlajaweerüin tü outaakat. Kateerü noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (1Co 15:26, TNM). Nnojoleerü tü outaakat kettaapa nuluwataaya Kürisüto soʼu tü miitkat juya, maʼaka süküjain Alateetkat Mapeena. Aküjünüsü suluʼu karaloʼutakat tüü nachiki na sacerdooteinjanakana nümaa Kürisüto jee na aluwataainjanakana nümaa. Asoʼiraweerü naaʼin «süpüla aluwatawaa wanaa nümaa Cristo soʼu tü 1.000 juya». «Otta na waneeirua ouktüshiikana, waneʼereʼeya süsoʼiraain naaʼin shikeraajapa tü 1.000 juya», naya wayuukana naya na ayatakana katüin noʼu süpülapünaachon nujuʼitinnüin Satanaa suluʼujee tü ishikat jee niʼikeʼerapa naaʼin na wayuukana. Loteerü nakuwaʼipa na wayuu kepiakana saaʼu tü Mmakat sajaʼttapa tü miitkat juya otta meerü nakuwaʼipa maʼakaapuʼu nukuwaʼipa Adán sümaa Eva süpülapünaa kaainjalain naya. Sutuma tia, meena nasoʼiraakai aaʼin nachikuaʼa süka loteerüin nakuwaʼipa. Süchikijee tü miitkat juya, kateerü noʼu waneepia na wayuu nnojoliikana ooʼulaain niʼikeʼerüin naya Satanaa (Alat 20:4-10).
(Alateetkat Mapeena 20:14, 15, TNM) Tü outaakat jee na suluʼukana tü süpüleekat tü outusükalüirua ojutüneena saʼakamüin tü laa chuwatakat maʼin. Tia laa chuwatakat maʼin nayaawase na outaleeinjanakana. 15 Otta na nnojoliikana ashajünüin nanülia suluʼu tü karaloʼuta kaluʼukot nanülia na katüinjanakana oʼu, ojutüneena naya suluʼu tü laa chuwatakat maʼin.
it-2-S 180, 181
Tü laa chuwatakat maʼin
Aküjünüsü neʼe pütchikat tüü suluʼu tü karaloʼutakat Alateetkat Mapeena otta shiyaawase neʼe tia. Süküjain tü Wiwüliakat jamaluʼuluin tia pütchikat wanaa sümaa sümüin: «Tia laa chuwatakat maʼin nayaawase na outaleeinjanakana» (Alat 20:14, TNM; 21:8).
Watüjaa aaʼu shiyaawasein neʼe tü laa chuwatakat maʼin sutuma süküjünüin sooʼomüin pütchi süchiki tü sümakat Alateetkat Mapeena. Aküjünüsü yala sujutünüin tü outaakat saʼakamüin tü laa chuwatakat maʼin, watüjaapejeʼe saaʼu shiyaawasein shia süka matüjain ojutünaa tü outaakat saʼakamüin tü sikikat. Otta müsia ojutünüshi chi Yolujaakai saʼakamüin tia laakat, wanee aapiee meʼrujusai. Nnojotpejeʼe süpüla jotuin wanee aapiee sutuma siki süka meʼrujuin nia, makalaka shiyaawasein neʼe shia (Alat 19:20; 20:10, 14; paashajeʼera Éx 3:2; Jue 13:20).
Tü laa chuwatakat maʼin nayaawase na outaleeinjanakana otta suluʼu Alateetkat Mapeena 20:14 (TNM) aküjünüsü sujutünüinjatüin saʼakamüin tü laakat «tü outaakat jee na suluʼukana tü süpüleekat tü outusükalüirua». Tü laa chuwatakat maʼin, nnojotsü shiain tü outaa eekat nutuma Adán jee nayain na suluʼukana tü süpüleekat tü outusükalüirua, süka jamüin, ajaʼttinneerü tia piamaleʼeya suluʼu tü laa chuwatakat maʼin (Ro 5:12). Tü süküjeekat yaʼayaa shia nnojoluin süpüla nüsoʼiraain aaʼin piantua wanee wayuu. Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat naleʼejinneenain nachikuaʼa na wayuu outuinapakana sutuma tü laa chuwatakat maʼin. Nayeena asoʼiraakana aaʼin na suluʼukana tü süpüleekat tü outusükalüirua otta na outakana sutuma nuuʼuliwoʼuin naya Adán (Alat 20:13, TNM). Na nnojoliikana ashajünüin nanülia suluʼu tü karaloʼuta kaluʼukot nanülia na katüinjanakana oʼu, naya na shiʼipolokana tü nuluwataayakat Maleiwa, ojutüneena naya suluʼu tü laa chuwatakat maʼin. Outeena naya süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (Alat 20:15, TNM).