Ðihiɣ wazasɩ Yehowa sɛtʋ taa

MƆ-HƆƲ

Palʋlɩ-m pɩnaɣ 1934 taa. Ma-lʋlɩyaa kaalɩnɩ Suwiisi ɛjaɖɛ taa nɛ powolo Timmins tɛtʋ taa, tɩkɛ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa pohuyuu ñɩɣtʋ yɔ. Tɩwɛ Ontario, Kanadaa ɛjaɖɛ taa. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1939 taa mbʋ yɔ lɛ, mon-ɖoo paɣzɩ Feŋuu Tilimiye takayɩsɩ kalʋʋ nɛ ɛpaɣzɩ ɖɔɖɔ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kediɣzisi wobu. Ɛkpɛndaɣnɩ ɖa piya kediɣzisi nzɩ sɩ-taa. Pitileɖi lɛ, ɛpɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tʋ.

Ða-caa taa taala leleŋ nɛ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖo-ɖoo kaakpaɣaa yɔ, paa mbʋ yɔ ɖo-ɖoo kaasɔɔlɩ toovenim nɛ ɛɛtɛm ɛ-taa se ɛñɔʋnɩ Yehowa kpam. Halɩ ɛɛñɔnɩ Yehowa pɩkpɛndɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ paɖɩɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋma nʋmɔʋ Kanadaa ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 1940 waa ɖɩbazɩyɛ yɔ. Ɛlakaɣ ɖa-caa camɩyɛ lakasɩ nɛ ɛñaŋɩ-ɩ paa ɛzɩmtaa, paa ɛlɛ ɛtaayɔɔdʋʋnɩ-ɩ nɛ nɔɔ kɩbaŋa yɔ. Ɛ-kɩɖaʋ kɩbaŋʋ sɩnɩ ɖa piya nɛ ɖɩlɩzɩ se ɖɩsɛɣ Yehowa. Ða-taa kaalabɩ leleŋ alɩwaatʋ ndʋ ɖa-caa lɛɣzɩ ɛ-wɛtʋ nɛ ɛpaɣzɩ labʋ ɖɔ-hɔʋ camɩyɛ lakasɩ yɔ.

MANPAƔZƖ ALƖWAATƲ TƖŊA ƐSƆ SƐTƲ TƲMƖYƐ

Pɩnaɣ 1950 taa, maawobi Accroissement de la théocratie kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ. Mankatɩ koobiya mba palɩnɩ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa yɔ nɛ mewelisi tɔm ndʋ pɔpɔzɩ mba powobi Galaadɩ sukuli nɛ pɔyɔɔdɩ yɔ lɛ, piseɣti-m siŋŋ se mala sakɩyɛ Yehowa sɛtʋ taa. Maatɛm man-taa kpem se manpaɣzɩɣ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ. Manpɩsɩ ɖɩɣa kpaagbaa lɛ, mañɩɣ nesi takayaɣ taa se manpɩsɩɣ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Kanadaa ɛgbɛyɛ piliŋa cosi-m se pɩpɔzʋʋ se pamɩyɩsɩ-m lɩm nɛ pʋcɔ. Maha man-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm 1^er octobre 1950 wiye. Fenaɣ kʋɖʋmaɣ wayɩ lɛ, manpɩsɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɛ Kapuskasing tɛtʋ taa pacalɩ-m tiyinuu. Tɛtʋ ndʋ, tiiposini ɖenɖe mɔ-hɔʋ taa mba kaawɛɛ yɔ nɛ kilomɛtanaa sakɩyɛ.

Pɩnaɣ 1951 taa, ɛgbɛyɛ piliŋa pɔzɩ koobiya mba pɔyɔɔdʋʋ Fransɩɩ kʋnʋŋ yɔ se ye papɩzɩɣ yɔ, powolo Keebɛɛkɩ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa pɔyɔɔdʋʋ Fransɩɩ kʋnʋŋ yɔ. Pɩpɔzaɣ tɔm susuyaa sakɩyɛ peeɖe. Mɔyɔɔdʋʋ Fransɩɩ nɛ Aŋglɛɛ kʋnʋmɩŋ, pʋyɔɔ mentisaa se mowoki peeɖe; nɛ petiyini-m Rouyn tɛtʋ taa. Mantaatɩlɩ nɔɔyʋ peeɖe. Ðɩɣa nakɛyɛ tɛ adɖɛɛsɩ ɖeke maawɛna ɛzɩ maayɔɔdʋʋ nɛ pɩɖɛɛ yɔ. Paa mbʋ yɔ, pɩtɩŋa pɩɩɖɔm camɩyɛ. Ma nɛ Marcel ɖɩpɩsɩ taabalaa kɩbama, nɛ malabɩ tʋmɩyɛ nɛ taa leleŋ Keebɛɛkɩ tɛtʋ taa pɩnzɩ 4 nzɩ sɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ sɩ-taa; mɔnkɔma nɛ manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya alɩwaatʋ natʋyʋ.

GALAADƖ NƐ MBƲ MAAÐAŊAA NƐ PƖTAAKƆŊ LƆŊ YƆ

Maawɛ Keebɛɛkɩ lɛ, paya-m se mowolo Galaadɩ sukuli ɖaŋ 26 ñɩŋgʋ South Lansing, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa. Pɛcɛlɩ-ɖʋ ɖa-takayɩsɩ 12 février 1956 nɛ petiyini-m Afrika wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ ɛjaɖɛ nɖɩ payaɣ sɔnɔ se Ganab yɔ ɖɩ-taa. Ɛlɛ pʋcɔ nɛ manpɩzɩ nɛ mowolo peeɖe lɛ, pɩɩwɛɛ se manpɩsɩ Kanadaa ɛjaɖɛ taa «kpɩtaŋ pazɩ» nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ alɩwaatʋ ndʋ mɛwɛɣnɩ takayɩsɩ nzɩ sɩhaɣ-m nʋmɔʋ se mɔnɖɔ nʋmɔʋ yɔ.

Pɩtɛmnaa se manɖaŋ fenasɩ 7 Toronto tɛtʋ taa pʋcɔ nɛ mɛwɛɛnɩ takayɩsɩ nzɩ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, Cripps hɔʋ taa maacaɣaa, nɛ peeɖe mantɩlɩ pɛ-pɛlɛ Sheila nɛ ɖɩpaɣzɩ ɖama sɔɔlʋʋ. Maakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se meheyiɣ-i se ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi lɛ, takayɩsɩ nzɩ maaɖaŋaa yɔ sɩlɩɩ. Ma nɛ Sheila ɖɩtɩmnɩ Yehowa tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ lɛ, ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se pɩwɛɛ se mowolo ɖenɖe petiyini-m yɔ. Ɛlɛ ɖiwoki pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩmaɣ ɖama takayɩsɩ se ɖɩna se ɖɩkaɣ pɩzʋʋ nɛ ɖɩɖɔkɩ nesi na. Pɩtaawɛɛ-ɖʋ kɛlɛʋ se ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ, ɛlɛ pʋwayɩ ɖɩnɩ pɩ-taa se pɩɩkɛnɩ lɩmaɣzɩyɛ kɩbanɖɛ.

Maasʋ suluku, mansʋʋ mɛlɛ nɛ pʋwayɩ lɛ mansʋʋ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ, nɛ fenaɣ kʋɖʋmaɣ wayɩ lɛ, mantalɩ Gana tɛtʋ ndʋ payaɣ se Akɩra yɔ tɩ-taa. Mantalɩ peeɖe lɛ, mala ageeta yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ. Pʋyɔɔ mɔncɔwaɣ Gana tɩŋa taa, Kootidiivʋwaarɩ nɛ Togo. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, mansaɣaɣ ɛgbɛyɛ piliŋa lɔɔɖɩyɛ nɛ mɔnɖɔŋ nʋmɔʋ men-ɖeke. Koobiya yɔɔ kilimuu haɣaɣ-m taa leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ.

Kpɩtaʋ ɖɩdɛnɖɛ lɛ, mowokaɣ egeetiye kigbeɣliŋ taa. Ðɩtaawɛɛnɩ Kigbeɣluu kpaamɩŋ. Pʋyɔɔ lɛ, koobiya sikaɣ kizinziku nɛ pohuuzuu kɩ-yɔɔ paadɛtʋ se wɩsɩ ɛtaacɛyɩ mba powobi kigbeɣluu yɔ. Frigoowaa taawɛɛ kafɩtaarɩya taa, pʋyɔɔ lɛ koobiya sɩɣaɣ kpɩna nɛ a-ɛsa pɩ-cɔlɔ nɛ pakʋʋ-yɛ nɛ palakɩnɩ tɔɔnaɣ mba pɔkɔm kigbeɣluu taa yɔ.

Ðɩkataɣ wɛtʋ ndʋ tɩhaɣaɣ-ɖʋ hoŋa yɔ kigbeɣliŋ ɛnɩ ɩ-taa. Kɩyakʋ nakʋyʋ, Ɛsɔtɔm tiyiyu Herb Jenningsc kaawɛɛ nɛ ɛyɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm lɛ, nɔ nɔɔyʋ lɩɩnɩ kafɩtaarɩya taa nɛ ese nɛ ɛsʋʋ tɔm ɖɩyɔɔdɩyɛ nɛ samaɣ pɛ-hɛkʋ taa nɛ ɛwɛɛ nɛ eyotuu peeɖe. Koobu Herb yele tɔm yɔɔdʋʋ, nɛ nɔ ɛɛnaɣ se ɛɖɛɛnɩ le. Ɛlɛ koobiya abalɩñɩma ɖoŋ tɩnaa nabɛyɛ 4 tamɩ-ɩ nɛ pakpa-ɩ nɛ papɩsɩnɩ-ɩ kafɩtaarɩya taa, nɛ samaɣ wɛɛ nɛ kakpalɩɣ.

Kpɩtaʋ ŋgʋ kɩ-taa palakɩ kigbeɣluu yɔ, mawɩlɩɣ filim ŋgʋ payaɣ se Ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ ɛgbɛyɛ ɖiɣni wobinuu ɛsɩndaa yɔ tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩɩwɛ pɩ-cɔlɔ yɔ tɩ-taa. Pɩsa nɛ mala mbʋ lɛ, mantaŋaɣ pɩsaʋ kʋhʋlʋmʋʋ nakʋyʋ ɖaŋ 2 yaa tɩŋ 2 hɛkʋ taa nɛ mawɩlɩɣ filim ŋgʋ kɩ-yɔɔ. Mba pɔcɔŋnaɣ filim ŋgʋ yɔ paasɔɔlɩ kɩ-tɔm. Kajalaɣ ɖeɖe lɛ pa-taa sakɩyɛ naɣʋ filim nakʋyʋ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ panaɣaɣ filim ŋgʋ kɩ-taa ɛzɩma pamɩyɩsaɣ ɛyaa lɩm yɔ, pakpalaɣ ɖoŋ. Filim ŋgʋ kɩsɩnɩ mba pɔcɔnɩ-kʋ yɔ siŋŋ nɛ pana ɛzɩma Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ yɔ.

Malabɩ ɛzɩ pɩnzɩ 2 mbʋ yɔ Afrika lɛ, mowolo ajɛɛ kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa pɩnaɣ 1958 yɔ, nɛ man-taa kaalabɩ leleŋ kpem. Pɩɩkɛdɩnɩ-m kpem se mana Sheila peeɖe. Ɛɛlɩnɩ Keebɛɛkɩ nɛ ɛkɔɔ, nɛ ɛɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya peeɖe. Ðɩɩwɛɛ nɛ ɖɩmaɣ ɖama takayɩsɩ, ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɖɩɖaɣnɩ katʋʋ. Nɛ meheyi-i se mɔnsɔɔlaa se ɖɩɖɔkɩ nesi, nɛ etisi. Mama koobu Knorrd takayaɣ nɛ mɔnpɔzɩ-ɩ se ɛzɩ Sheila pɩzɩɣ nɛ ewolo Galaadɩ sukuli nɛ ɛtɩŋ ma-wayɩ Afrika taa. Nɛ ɛlɛ tisi. Pɩtɛmnaa se Sheila kɔm Gana taa. Ðɩɖɔkɩ nesi 3 octobre 1959 wiye Akɩra. Ðɩɩnawa se Yehowa wazɩ-ɖʋ siŋŋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩsɩ ɛ-sɛtʋ kajalaɣ ɖeɖe ɖe-wezuu caɣʋ taa.

ÐƖLABƖ ÐƐ-ƐSƆ SƐTƲ TƲMƖYƐ KAMERUNI ƐJAÐƐ TAA

Pɩnaɣ 1961 taa, petiyini-ɖʋ Kameruni ɛjaɖɛ taa. Paapɔzɩ-m se manɖʋ nesi nɛ patʋlɩ ɛgbɛyɛ piliŋa kɩfalaɣ, pʋyɔɔ lɛ pɩɩɖɔkɩnɩ-m kpem. Maakɛ ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kɔ-yɔɔ cɔnɩyʋ nɛ pɩɩwɛɛ se mɛnkpɛlɩkɩ tɔm sakɩyɛ. Pʋwayɩ, pɩnaɣ 1965 taa, ɖiɖiɣzina se Sheila haɣ hoɣa. Pɩɩlabɩ-ɖʋ kaɖɛ se ɖitisi se ɖɩkaɣ pɩsʋʋ lʋlɩyaa. Ɛlɛ ɖa-taa paɣzɩ labʋ leleŋ nɛ tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ ɖɩɩɖaŋ-ɖʋ yɔ nɛ ɖɩɩwɛɛ nɛ ɖɩlakɩ ɖʋtʋ se ɖɩpɩsɩɣ Kanadaa ɛjaɖɛ taa lɛ, nabʋyʋ la nɛ pɩwɛɛkɩ ɖa-laŋɩyɛ.

Sheila hoɣa kaawɛɛkaa. Ðɔkɔtɔ heyi-ɖʋ se ɖa-pɩɣa kaakɛ abalɩbɩɣa. Pɩcɛzɩɣ pɩnzɩ 50 yɔ, ɛlɛ ɖɩtɩsɔɔ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ kpa. Mbʋ pɩlaba yɔ, paa piiyeba nɛ ɖa-laŋɩyɛ wɛɛkɩ siŋŋ yɔ, ɖiwobi pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩlakɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ Kameruni peeɖe nɛ ɖɩɩsɔɔlɩ tʋmɩyɛ nɖɩ siŋŋ.

Ðoŋ ɖoŋ lɛ, panazaɣ koobiya Kameruni ɛjaɖɛ taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ paaɖʋʋ pɔ-nɔɔ politiki tɔm taa. Nɛ kɔzɩ kɔzɩ lɛ, panazaɣ-wɛ nɛ pɩkɩlɩɣ alɩwaatʋ ndʋ pɔtɔʋ caca se palɩzɩ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ yɔ. Pɩtalɩ 13 mai 1970 wiye lɛ, nabʋyʋ la nɛ ɖɩtaamaɣzɩ kpa se pɩpɩzɩɣ nɛ pɩla. Komina ɖɩɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋma nʋmɔʋ. Komina mʋ ɖɛ-ɛgbɛyɛ piliŋa kɩfalaɣ, ŋgʋ ɖiwobu ka-taa yɔ pɩlabɩ fenasɩ 5 ɖeke. Kpɩtaʋ kʋɖʋmʋʋ taa, pɔɖɔɔnɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa tɩŋa se palɩɩ ɛjaɖɛ taa. Ma nɛ Sheila ɖɩɩwɛ pa-taa. Pɩɩlabɩ-ɖʋ kaɖɛ se ɖɩɖɛɛ nɛ ɖiyele koobiya, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩɩsɔɔlɩ-wɛ siŋŋ, nɛ ɖɩnɩɣzaɣ ɖɔɖɔ mbʋ pɩkaɣ-wɛ talʋʋ nɛ ɛsɩndaa yɔ pɩ-yɔɔ.

Ðɩcaɣ Fransɩ ɛgbɛyɛ piliŋa taa fenasɩ 6 nzɩ sɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ. Maawɛ peeɖe lɛ, mowokaɣ pɩ-yɔɔ nɛ malakɩ mbʋ payɩ manpɩzɩɣ yɔ nɛ mɔncɔŋnɩ koobiya mba paawɛ Kameruni ɛjaɖɛ taa yɔ pa-kɩcɛyɩm ɖeɖe. Pɩtalɩ décembre fenaɣ taa lɛ, petiyini-ɖʋ Naajeeriya ɛgbɛyɛ piliŋa taa, nɛ ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kaapaɣzɩnɩ cɔnʋʋ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔɔ Kameruni ɛjaɖɛ taa. Naajeeriya koobiya kaamʋ-ɖʋ nɛ sɔɔlɩm, nɛ ɖɩlabɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ peeɖe pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ taa leleŋ.

LƖMAƔZƖYƐ NÐƖ ÐƖ-KPAƔƲ LABƖ-ÐƲ KAÐƐ YƆ

Pɩnaɣ 1973 taa, pɩɩpɔzaa se ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ kaɖɛ ñɩnɖɛ naɖɩyɛ. Sheila kaawɛɛ nɛ ɛlʋkɩnɩ kʋdɔmɩŋ sɔsɔŋ nɩɩyɩ. Alɩwaatʋ natʋyʋ ɖiiwobi kigbeɣluu sɔsɔʋ nakʋyʋ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa, nɛ pɩkɛdaa lɛ ɛpaɣzɩ wiu nɛ eheyi-m se: «Aayɩ maapɩzɩɣ nɛ mowolo pɩ-yɔɔ. Pɩnɩ-m, nɛ pɩwɩɣ-m ɖoŋ ɖoŋ.» Ma nɛ ɩ ɖɩlabɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ Afrika wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ nɛ pɩcɛzɩ pɩnzɩ 14. Man-taa kaalabɩ leleŋ nɛ ɛzɩma ɛɖɔkɩ e-siɣsiɣ wɛtʋ ɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ taa yɔ, ɛlɛ pɩɩpɔzaa se ɖɩla lɛɣzɩtʋ natʋyʋ. Ðɩcaɣaa nɛ ɖɩyɔɔdɩ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɩwɛɛ yɔ tɩ-tɔm nɛ ɖɩtɩmɩ tam sakɩyɛ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ nɛ pɩtɛ lɛ, ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ɖɩpɩsɩɣ Kanadaa, nɛ peeɖe lɛ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩcɔnɩ ɛ-tɔnʋʋ taa alaafɩya ɖeɖe camɩyɛ. Pɩɩwɛɛ se ɖiyele Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ nɛ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ, nɛ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩ-kpaɣʋ kaakɩlɩnɩ-ɖʋ labʋ kaɖɛ ɖe-wezuu caɣʋ taa.

Ðɩtalɩ Kanadaa lɛ, mehiɣ tʋmɩyɛ naɖɩyɛ man-taabalʋ kɩbɩnʋ nɔɔyʋ cɔlɔ. Ɛpɛdaɣ lɔɔɖa Toronto hayo kiŋ tɛtʋ natʋyʋ taa. Ma nɛ ma-halʋ ɖɩɩlabɩ haya ɖɩɣa nakɛyɛ nɛ ɖɩya wondu ndʋ paatɛm-tʋ labɩnʋʋ tʋmɩyɛ yɔ. Piyeba nɛ ɖɩpaɣzɩ wezuu kɩfalʋʋ caɣʋ nɛ ɖɩtɩtɔɔ kɩma. Ðɩɩsɔɔlaa se ɖɩcaɣ wezuu kɛlɛʋ nɛ ɖɩtaɣaɣ liu se wiɖiyi ɖɩkaɣ pɩsʋʋ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ taa. Nɛ pitileɖi lɛ, ɖɩpɩsɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ taa ɛzɩ ɖɩɩtaʋ liu yɔ, nɛ pɩɩɖɩɣzɩ-ɖʋ kpem.

Maaha man-tɩ nɛ mowoki mazasɩ nɛ manɖʋʋ nesi Kigbeɣluu kpaaŋ kɩfalʋʋ ŋgʋ pamaɣaɣ Ontario tɛtʋ ndʋ payaɣ se Norval yɔ tɩ-taa yɔ. Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ Kigbeɣluu kpaaŋ yɔɔ cɔnɩyʋ. Sheila kʋdɔŋ kɔm nɛ pɩla sooci, nɛ ɖiɖiɣzina se ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ. Pʋyɔɔ ɖɩkʋyaa nɛ ɖiwolo Kigbeɣluu kpaaŋ taa juin 1974. Ða-taa kaalabɩ leleŋ se ɖɩpɩsɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ taa.

Taa leleŋ tɔm lɛ se Sheila tɔnʋʋ taa kaawɛɛ nɛ pɩkpaɣ ɖoŋ kpaʋ yɔɔ. Pɩlabɩ pɩnzɩ 2 pʋwayɩ lɛ, paha-ɖʋ waɖɛ se ɖɩla egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩlakaɣ tʋmɩyɛ yɔ ɖɩɩwɛ Manitoba. Pɩɩkɛ Kanadaa egeetiye nɖɩ nikaɣ kaawɛ ɖɩ-taa siŋŋ yɔ. Paa mbʋ yɔ, ɖa-taa kaalabɩ leleŋ kpem, mbʋ pʋyɔɔ yɔ peeɖe koobiya kaawɛnɩ sɔɔlɩm siŋŋ. Ðɩkpɛlɩkaa se ɖenɖe ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩlakɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ pɩ-tɔm tɩcɛyɩ, mbʋ pɩ-tɔm cɛyaa yɔ lɛ se ɖiwolo pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩsɛɛ Yehowa, paa le ɖɩtɩɩwɛɛ yɔ.

MƐNKPƐLƖKƖ LƆŊ KƖBAŊ NƖƖYƖ

Ðɩlabɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ pɩnzɩ sakɩyɛ lɛ, payaa-ɖʋ pɩnaɣ 1978 taa se ɖiwolo nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ Kanadaa tɛ Betɛɛlɩ taa. Pitileɖi lɛ, mɛnkpɛlɩkɩ lɔŋ nɩɩyɩ; pɩɩlabɩ-m kaɖɛ ɛlɛ lɔŋ ɛnɩ ɛ-tɔm kaacɛyaa. Paaha-m waɖɛ se mɔyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ Fransɩɩ kʋnʋŋ taa ŋgee kediɣzaɣ nakɛyɛ taa Mɔɔreyaalɩ tɛtʋ taa. Nɛ samaɣ taa tɔm ndʋ tɩkpakaɣ ñɩɣyʋʋ kʋɖʋmʋʋ nɛ hɔɔlʋʋ. Ɛlɛ mɔn-tɔm yɔɔdʋʋ taatukuni tɔm welisiyaa laŋɩyɛ, nɛ koobu nɔɔyʋ tasɩ-m lɔŋ. Koobu ɛnʋ ɛlakaɣ tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ kɩ-taa. Toovenim taa lɛ, menɖiɣzinaa se halɩ nɛ sɔnɔ mantɩkɛ ɛyʋ weyi ɛwɛ niye tɔm yɔɔdʋʋ taa yɔ, nɛ pɩɩwɛɛ se menɖiɣzini tɔm ndʋ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa. Ɛlɛ mantaamʋ lɔŋ tasʋʋ mbʋ camɩyɛ. Kɛdaɣ ŋga ma nɛ koobu ɛnʋ ɖɩɩlaba yɔ kataaɖɔ camɩyɛ. Man-taa kaawɩwa mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩlakaɣ-m ɛzɩ ɛɛkalɩ-m kɩkalʋ nɛ ɛtɩsamɩ-m hɔɔlʋʋ nakʋyʋ taa yɔ. Mantɩmʋ lɔŋ tasʋʋ mbʋ camɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ maakam ma-lɩmaɣza koobu ɛnʋ ɛ-yɔɔ nɛ ɛzɩma ɛtasɩ-m lɔŋ ɛnɩ yɔ pɩ-yɔɔ.

Kɩyakɩŋ nɩɩyɩ wayɩ lɛ, ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmitee taa koobu nɔɔyʋ na-m tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ. Mentisaa se mantaamʋ lɔŋ tasʋʋ mbʋ camɩyɛ nɛ meheyi-i se menkpiɖiɣ mbʋ pɩlaba yɔ pɩ-yɔɔ. Pʋwayɩ lɛ, mowolo nɛ mɔyɔɔdɩnɩ koobu weyi ɛtasɩ-m lɔŋ yɔ. Etisaa nɛ ɛkpaɣ nɛ ekpeɣ-m. Tɔm ndʋ tɩɩkpɛlɩkɩ-m se tɩ luzuu tɔm cɛyaa, nɛ maakaɣ tɩ-yɔɔ sɔʋ kpa. (Adu. 16:18) Maatɩmnɩ Yehowa tam sakɩyɛ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ, nɛ mɛntɛm man-taa se ye nɔɔyʋ ɛtasɩ-m lɔŋ nɩɩyɩ yɔ, maakaɣ-ɩ kizuu kpa.

Mɛwɛʋ Kanadaa Betɛɛlɩ taa yɔ, pɩcɛzɩ pɩnzɩ 40. Nɛ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1985 lɛ, paha-m waɖɛ se mɛwɛɛ ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmitee taa. Ma-halʋ kʋsɔɔlʋ Sheila sɩbɩ février 2021 taa. Pɩtasɩna se ɛ-sɩm haɣ-m laŋwɛɛkɩyɛ siŋŋ lɛ, mɛwɛɛ nɛ malʋkɩnɩ ɖɔɖɔ kʋdɔmɩŋ. Ɛlɛ pɩɖɔkɩnɩ-m Yehowa tʋmɩyɛ taa siŋŋ nɛ man-taa wɛ leleŋ, piyeba nɛ maanaɣ ‘se me-wezuu caɣʋ avema ɖiɣni ɖɛʋ.’ (Ekl. 5:20) Paa mankatɩ tɩlasɩ sakɩyɛ me-wezuu caɣʋ taa yɔ, taa leleŋ weyi mehiɣaa yɔ ɛkpaɖɩ tɩlasɩ nzɩ mankataa yɔ. Mehiɣ wazasɩ siŋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ mansɩ Yehowa kajalaɣ ɖeɖe me-wezuu caɣʋ taa, nɛ malabɩ pɩnzɩ 70 alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ taa. Mantɩmɩɣ se ɖo-koobiya mba pɛkɛ piya evelisi yɔ, paba ɖɔɖɔ powolo pɩ-yɔɔ nɛ pasɩɩ Yehowa kajalaɣ lone taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ man-taa tɛma se paba ɖɔɖɔ pakaɣ hiɣu wazasɩ nɛ taa leleŋ pe-wezuu caɣʋ taa. Wazasɩ nzɩ, Yehowa sɛtʋ taa ɖeke ɛyʋ pɩzɩɣ nɛ ehiɣ-sɩ.