Mansɩ Yehowa kajalaɣ ɖeɖe lɩmaɣza wena payɩ mankpaɣaa yɔ a-taa

Palʋlɩ-m 19 mai 1940, Amioûn tɛtʋ taa Libaŋ ɛjaɖɛ taa. Pɩlabɩ pɩnzɩ pazɩ pʋwayɩ lɛ, ɖɔ-hɔʋ kʋyɩ nɛ kiwolo kɩcaɣ Triipoolii tɛtʋ taa, nɛ peeɖe pɔcɔnɩ mɔ-yɔɔ nɛ manpaɣlɩ. Sɔɔlɩm nɛ taa leleŋ kaawɛ ɖɔ-hɔʋ taa, ɖɩɩsɩm Yehowa Ɛsɔ nɛ ɖɩsɔɔlɩ-ɩ. Ðɩɩkpɛndɩ piya kagbanzɩ, halɩbiya naadozo nɛ abalɩbiya naalɛ nɛ maakɛnɩ tɩnʋʋ. Pɩtɩkɛ liidiye ñɩnʋʋ tɔm kaakɩlɩnɩ cɛyʋʋ ma-lʋlɩyaa ɛsɩndaa. Bibl kpɛlɩkʋʋ, Krɩstʋ ñɩma kediɣzisi nɛ ɛzɩma ɖɩsɩnɩ ɛyaa lalaa nɛ patɩlɩ Ɛsɔ yɔ, pɩ-tɔm kaakɩlɩnɩ cɛyʋʋ ɖɔ-hɔʋ ɛsɩndaa.

Krɩstʋ ñɩma patam numwaa sakɩyɛ kaawɛ ɖɛ-ɛgbɛyɛ taa. Pa-taa lɛlʋ lɛ Michel Aboud, nɛ ɛnʋ cɔŋaɣnɩ kediɣzaɣ ŋga payaɣaɣ se Takayaɣ kpɛlɩkʋʋ yɔ kɔ-yɔɔ. Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa ɛtɩlɩ toovenim, nɛ ɛpaɣzɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ Libaŋ ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1921 taa. Kɔzɩ kɔzɩ lɛ, mɔntɔzʋʋ ɛzɩma ɛñaŋaɣ Anne nɛ Gwen Beavor nɛ ɛsɩɣnɩ-wɛ yɔ pɩ-yɔɔ. Paalabɩ Galaadɩ sukuli nɛ paha-wɛ takayɩsɩ pitileɖita. Paapɩsɩ ɖa-taabalaa kɩbama. Pɩnzɩ sakɩyɛ pʋwayɩ, man-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se mankatɩ Anne Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Pɩlabɩ alɩwaatʋ natʋyʋ pʋwayɩ lɛ, mankatɩ ɖɔɖɔ Gwen, ɛ nɛ Wilfred Gooch paaɖɔkɩ nesi nɛ ɛlakaɣ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ Lɔndrɩ ɛgbɛyɛ piliŋa taa Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa.

ÐƆ-TƆM SUSUU TƲMƖYƐ LIBAŊ ƐJAÐƐ TAA

Alɩwaatʋ ndʋ maakɛ pɩɣa yɔ, Aseɣɖe Tɩnaa pazɩ yem kaawɛnɩ Libaŋ ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ ɖisusi Bibl taa tɔm ndʋ ɖɩsɩma yɔ ɛyaa lalaa nɛ kpekpeka. Ðɩɩñaɣ pana nɛ ɖɩla mbʋ, paa Ɛsɔ sɛtʋ ñʋndɩnaa nabɛyɛ ɛɛkaɖɩnɩ-ɖʋ yɔ. Menɖiɣni tɔzʋʋ mbʋ pɩɩlaba yɔ pɩ-taa nabʋyʋ yɔɔ.

Kɩyakʋ nakʋyʋ, ma nɛ mɔn-kɔɔ Sana ɖɩɩwɛɛ nɛ ɖisusuu Bibl taa tɔm ɖɩɣa nakɛyɛ taa. Pɩkɛdaa lɛ, fada nɔɔyʋ ɖɔ nɛ ɛkɔɔ taɣ yɔɔ ɖenɖe ɖɩɩwɛɛ nɛ ɖisusuu tɔm yɔ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se nɔɔyʋ yanɩ-ɩ. Peeɖe ɛpaɣzɩ tʋʋ mɔn-kɔɔ. Ɛɛmʋ pana siŋŋ nɛ etuzi Sana nɛ ɛlɛ tɔlɩ escalier waa yɔɔ nɛ pɩkʋ-ɩ. Pɩlabɩ mbʋ lɛ, nɔɔyʋ yaa polisinaa nɛ paba kɔma lɛ, pɔpɔzɩ nɔɔyʋ se ɛsɩnɩ Sana. Pakpa Fada nɛ powoni-i polisinaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ, nɛ patalɩ peeɖe lɛ peɖiɣzina se ɛɖɔkɩ malɩfa. Polisinaa ñʋʋdʋ pɔzɩ-ɩ se: “Anɩ ŋkɛnɩ ɖeyi ɖeyi? Ŋwɩlɩɣ ɛyaa Ɛsɔ yɔɔ tɔm yaa ŋwɩlɩɣ-wɛ se pala kañatʋ lakasɩ?”

Tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ mantasɩɣ tɔzʋʋ camɩyɛ yɔ ndʋ lɛ mbʋ pɩlaba, alɩwaatʋ ndʋ ɖɛ-ɛgbɛyɛ labɩ haya lɔɔɖɩyɛ naɖɩyɛ se ɖɩkpaɣ-ɖʋ nɛ ɖiwoni poliŋ tɛtʋ natʋyʋ taa nɛ ɖisusi tɔm kɩbandʋ yɔ. Pɩtɩŋa pɩɖɔŋaɣ camɩyɛ, ɛlɛ pɩkɛdaa lɛ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa fada nɔɔyʋ nɩɩ mbʋ ɖɩɩwɛɛ nɛ ɖɩlakɩ yɔ pɩ-tɔm nɛ ekpeɣli ɛyaa sakɩyɛ se pakaɖɩnɩ-ɖʋ. Paakpɛŋɛsɩ-ɖʋ, halɩ payaɣ-ɖʋ kaaŋ nɛ pɩɩkʋ man-caa. Mɔntɔzʋʋ ɛzɩma calɩm kpeŋaɣ ɛ-ɛsɩndaa yɔ pɩ-yɔɔ. Pɩlabɩ mbʋ lɛ, ɛ nɛ mon-ɖoo pakpaɣ nʋmɔʋ nɛ papɩsɩ lɔɔɖɩyɛ cɔlɔ, nɛ ɖa mba pɩkazaa yɔ ɖɩtɩŋ pa-wayɩ nɛ laŋwɛɛkɩyɛ. Paa mbʋ yɔ, maakaɣ sɔʋ tɔm ndʋ mon-ɖoo yɔɔdaa alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛɛ nɛ ɛhɩzɩɣ man-caa ɛsɩndaa yɔ tɩ-yɔɔ kpa. Ɛyɔɔdaa se: “Yehowa, mentendi-ŋ kpeɣ-wɛ. Paasɩŋ mbʋ palakɩ yɔ.”

Kɩyakʋ nakʋyʋ ɖɔɖɔ, ɖiiwoba se ɖikilimi ɖɔ-hɔʋ taa ñɩma yɔɔ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɖɩɩwɛɛ yɔ tɩ-taa. Ðɩtalɩ peeɖe lɛ, ɖɩmaɣnɩ Ɛsɔ sɛtʋ ñʋʋdʋ sɔsɔ nɔɔyʋ mɔn-cɔzɔ tɛ, Ɛsɔ sɛtʋ ñʋʋdʋ ɛnʋ ɛɛkɛ fada. Ɛɛnawa se ma-lʋlɩyaa kɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Paa pɩnzɩ loɖo ɖeke maawɛna yɔ, ɛɛñaɣ pana se eyele nɛ fɛyɛ kpa-m. Ɛpɔzɩ-m se: “Ɛbɛ yɔɔ patɩmɩyɩsɩ-ŋ lɩm?” Moncosi-i se mantɩpaɣlɩta, nɛ pʋcɔ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm lɛ, pɩpɔzʋʋ se mantɩlɩ Bibl yɔɔ tɔm nɛ pɩkpaɖɩ nɛ mɛwɛɛnɩ tisuu sɔsɔm. Tɔm ndʋ moncosi-i yɔ, tɩtaakɛdɩnɩ-ɩ nɛ pʋyɔɔ lɛ eheyi mɔn-cɔzɔ se maañaŋ ɛyaa.

Ɛlɛ wɛtʋ kɩdɛkɛdɩtʋ ndʋ ɖɩɩkataa yɔ, tɩtaaɖɔɔ. Sakɩyɛ taa lɛ, Libaŋ ɛjaɖɛ taa ñɩma sɔɔlɩ ɛyaa nɛ pamʋʋ ɛyaa camɩyɛ ɖɔɖɔ. Pʋyɔɔ lɛ, ɖɩpɩzaa nɛ ɖɩwɩlɩ ɛyaa sakɩyɛ Bibl yɔɔ tɔm, nɛ ɖa nɛ pa-taa sakɩyɛ ɖɩkpɛlɩkɩ Bibl.

ÐƆ-HƆƲ KPAƔ LƖMAƔZƖYƐ SE KIWOKI NƐ KƖCAƔ ƐJAÐƐ LƐƐÐƐ TAA

Alɩwaatʋ ndʋ maawɛɛ malakɩ sukuli yɔ, koobu abalɩñɩnʋ evebu nɔɔyʋ lɩnɩ Veneezuyelaa nɛ ɛyɛlɩ ɛkɔɔ Libaŋ. Ɛkɔŋaɣ kediɣzisi ɖɛ-ɛgbɛyɛ taa nɛ peeɖe ɛkatɩ mɔn-kɔɔ Wafa nɛ ɛpaɣzɩ-ɩ ɖanʋʋ. Alɩwaatʋ natʋyʋ wayɩ lɛ, pɔɖɔkɩ nesi nɛ powolo pacaɣ Veneezuyelaa. Wafa maɣaɣ-ɖʋ takayɩsɩ nɛ sɩ-taa lɛ, ɛñakaɣ pana se eyele nɛ man-caa tisi nɛ hɔʋ kpeekpe kʋyɩ nɛ kiwolo kɩcaɣ Veneezuyelaa. Ɛlakaɣ mbʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩtɛɖaɣ-ɩ siŋŋ. Pʋwayɩ ɖiwelisini-i nɛ ɖitisi se ɖiwoki nɛ ɖɩcaɣ peeɖe!

Ðɩtalɩ Veneezuyelaa pɩnaɣ 1953 taa nɛ ɖɩcaɣ Caracas tɛtʋ taa. Ðɛ-tɛ kaañɔtɩnɩ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ ɖɩɣa. Ɛzɩma maakɛ pɩɣa yɔ pʋyɔɔ lɛ, alɩwaatʋ ndʋ manaɣ pakpaɣ ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ ɛ-lɔɔɖɩyɛ taa nɛ pɛɖɛɣ yɔ, man-taa lakɩ leleŋ siŋŋ. Ɛlɛ pɩtaawɛɛ ma-lʋlɩyaa kɛlɛʋ se ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa wezuu caɣʋ, kʋnʋŋ, sɔnzɩ, tɔɔnasɩ nɛ helim ɩmalɩnɩ-wɛ. Alɩwaatʋ ndʋ wezuu kɩfalʋʋ caɣʋ paɣzɩ-wɛ malɩnʋʋ yɔ, ɖɩkatɩ wɛtʋ kaɖɛ ñɩndʋ natʋyʋ.

ÐƖKATƖ KAÐƐ NAÐƖYƐ

Pɩɩpaɣzɩ man-caa wɩʋ. Pɩɩɖɩɣzɩ-ɖʋ kpem mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɛɛwɛ ɖoŋ nɛ ɛɛwɛnɩ tɔnʋʋ taa alaafɩya. Ðɩɩtɔzʋʋ kpa se wiɖiyi pɩtɛmɩ-ɩ wɩʋ. Pɔkɔm nɛ pewili-i lɛ, pana se kansɛɛrɩ kʋdɔŋ kpa ɛ-kʋlɔɔʋ (pancréas), nɛ palabɩ-ɩ tʋmɩyɛ. Pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se pɩlabɩ kpɩtaʋ kʋɖʋmʋʋ pʋwayɩ lɛ, ɛsɩ.

Pɩwɛ-ɖʋ kaɖɛ se ɖɩkɛdɩ siziŋ weyi ɖɩɩnɩwa yɔ ɩ-tɔm. Pʋbʋ taa lɛ, pɩnzɩ 13 ɖeke maawɛna. Pɩɩcɛyɩ-ɖʋ siŋŋ nɛ pɩlakaɣ-ɖʋ ɛzɩ ɖɩɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩtasɩ hiɣu taa leleŋ ɖe-wezuu caɣʋ taa kpa yɔ. Alɩwaatʋ natʋyʋ pʋwayɩ, pɩɩwɛ mon-ɖoo kaɖɛ se etisi se ɛ-walʋ tɩtasɩ wɛʋ. Paa mbʋ yɔ, ɖɩkɔm nɛ ɖiɖiɣzina se ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩnɩɩ leleŋ ɖe-wezuu caɣʋ taa nɛ Yehowa sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩɖɔkɩ ɖa-tɩ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa. Alɩwaatʋ ndʋ mɛntɛm Liisee sukuli Caracas tɛtʋ taa nɛ paha-m takayaɣ yɔ, maawɛnɩ pɩnzɩ 16 nɛ maasɔɔlɩ siŋŋ se manɖʋ nesi nɛ pɔcɔnɩ mɔ-hɔʋ yɔɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, mɔn-kɔɔ Sana nɛ Rubén Araujo pɔɖɔkɩ nesi. Ɛlɛ kaatɛm Galaadɩ sukuli nɛ paha-ɩ takayaɣ nɛ ɛpɩsɩ Veneezuyelaa. Pakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se powoki pacaɣ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa. Mɔ-hɔʋ kpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se pɩpɔzʋʋ se mala sukuli kɩtɛzʋʋ, nɛ pʋyɔɔ lɛ mankʋyaa nɛ mowolo mancaɣ Niyuu Yɔrɩkɩ mɔn-kɔɔ nɛ ɛ-walʋ pɔ-cɔlɔ nɛ mowoki sukuli. Alɩwaatʋ ndʋ mɛwɛ mɔn-kɔɔ nɛ ɛ-walʋ pɔ-cɔlɔ yɔ, pasɩnɩ-m nɛ mɔñɔtɩnɩ Yehowa nɛ pɩkpaɖɩ. Pɩtasɩ lɛ, koobiya abalɩñɩma sakɩyɛ mba papɩ fezuu taa yɔ paawɛ ɖɛ-ɛgbɛyɛ taa nɛ Brooklyn tɛtʋ taa ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩɩwɛɛ yɔ, Ɛsɩpaañɩ kʋnʋŋ pɔyɔɔdaɣ. Man-taa kaawɛ leleŋ se mantɩlɩ pa-taa naalɛ, Milton Henschel nɛ Frederick Franz. Pa-naalɛ palakaɣ tʋmɩyɛ Brooklyn Betɛɛlɩ taa.

Pɩnaɣ kajalaɣ ñɩŋga ŋga malabɩ sukuli kɩtɛzʋʋ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ kaawɩzɩ tɛm lɛ, manpaɣzɩ maɣzʋʋ mbʋ malakaɣnɩ me-wezuu yɔ pɩ-yɔɔ. Mankalɩ Feŋuu Tilimiye takayaɣ taa tɔm ñʋŋ weyi ɩyɔɔdʋʋ Krɩstʋ ñɩma mba paɖʋ pa-tɩ kaɖʋsɩ kɩbanzɩ yɔ pɔ-tɔm nɛ mamaɣzɩ tɩ-yɔɔ siŋŋ. Manaɣaɣ ɛzɩma nʋmɔʋ lɩzɩyaa nɛ Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa mba pɛwɛ ɖɛ-ɛgbɛyɛ taa yɔ, paawɛ taa leleŋ taa yɔ nɛ maasɔɔlaa se mɛwɛɛ ɛzɩ mba yɔ. Ɛlɛ, mantaapɩsɩtɩ Krɩstʋ tʋ weyi pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm yɔ. Pitileɖi lɛ, menɖiɣzina se pɩcɛyaa se maha me-wezuu Yehowa. Malabɩ mbʋ, nɛ pʋwayɩ lɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm 30 mars 1957.

MANKPAƔ LƖMAƔZA WENA A-TƆM CƐYAA YƆ

Pamɩyɩsɩ-m lɩm nɛ pɩtɛ lɛ, manpaɣzɩ maɣzʋʋ ɛzɩma mala nɛ manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ yɔ pɩ-yɔɔ. Maasɔɔlɩ siŋŋ se manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ ɛlɛ manawa se pɩkaɣ wɛʋ kaɖɛ. Ɛzɩma manpɩzɩɣ nɛ mala tʋmɩyɛ nɖɩ nɛ alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ ndʋ tɩ-taa lɛ malakɩ sukuli kɩtɛzʋʋ? Ma nɛ mɔ-hɔʋ taa ñɩma ɖɩmaɣaɣ ɖama takayɩsɩ sakɩyɛ nɛ sɩ-taa lɛ, ɖɩyɔɔdaɣ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ mankpaɣaa se mɔnsɔɔlaa se meyele sukuli nɛ manpɩsɩ Venezuyeelaa nɛ manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ yɔ ɖɩ-tɔm.

Manpɩsɩ Caracas tɛtʋ taa juin 1957. Ɛlɛ manpɩsaa lɛ, menɖiɣzina se wɛtʋ ndʋ tɩ-taa mɔ-hɔʋ kaawɛɛ yɔ tɩtaawɛɛ ɖeu. Pɩpɔzaɣ se hɔʋ taa tʋ lɛlʋ ɛñɩnɩ liidiye nɛ ɛɖʋ nesi hɔʋ. Ɛbɛ manpɩzɩɣ mala nɛ manɖʋ nesi? Maahiɣ tʋmɩyɛ liidiye koozaɣ nakɛyɛ taa, ɛlɛ maasɔɔlɩ siŋŋ se manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ maapɩsɩ Caracas tɛtʋ taa. Maatɛm man-taa se malakɩ pɩ-naalɛ. Maakpaɣ pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ mala tʋmɩyɛ alɩwaatʋ tɩŋa liidiye koozaɣ ŋga ka-taa, nɛ maakɛ ɖɔɖɔ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Wiɖiyi pɩtɩɖɔkɩnɩ-m siŋŋ mbʋ nɛ wiɖiyi mentihiɣ taa leleŋ siŋŋ mbʋ ɖɔɖɔ!

Alɩwaatʋ ndʋ mankatɩ koobu halɩñɩnʋ Sylvia nɛ ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi yɔ, manɖaɣnɩ hiɣu taa leleŋ siŋŋ nɛ pɩkpaɖɩ. Eeɖewa, ɛɛsɔɔlɩ Yehowa siŋŋ nɛ ɛɛlɩnɩ Caama ɛjaɖɛ taa. Ɛ nɛ ɛ-lʋlɩyaa paakʋyaa nɛ pɔkɔɔ pacaɣ Veneezuyelaa. Pʋwayɩ ɖɩkɔm nɛ ɖɩwɛɛnɩ piya naalɛ. Payaɣ abalɩbɩɣa se Michel, nɛ halɩbɩɣa se Samira. Pɩtasɩ lɛ, mɔncɔŋaɣnɩ mon-ɖoo yɔɔ ɖɔɖɔ. Ɛɛkɔma nɛ ɛcaɣ ɖɔ-cɔlɔ. Paa pɩɩkɔm nɛ pɩpɔzɩ se meyele nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ pɩsa nɛ mɔncɔnɩ mɔ-hɔʋ kɩcɛyɩm ɖeɖe yɔ, maawobi pɩ-yɔɔ nɛ monsusuu tɔm nɛ kpekpeka. Nʋmɔʋ haʋ alɩwaatʋ taa, ma nɛ Sylvia ɖɩlakaɣ nʋmɔʋ lɩzʋʋ sɩnɩyʋ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ payɩ ɖɩpɩzaɣ yɔ.

MANKPAƔ LƖMAƔZƖYƐ KƖCƐYƖYƐ LƐƐÐƐ

Tɔm ndʋ mɛnkɛdɩ tɔm ñʋʋ kʋnɛ kɩ-ɖɩbazɩyɛ yɔ, tɩlaba alɩwaatʋ ndʋ ɖe-piya kpɛndɩ sɩwɛ sukuli taa yɔ. Toovenim taa lɛ, manɩɣaɣ leleŋ siŋŋ me-wezuu caɣʋ taa, nɛ ɛyaa lalaa mba palakaɣ tʋmɩyɛ liidiye koozasɩ taa yɔ pañaŋaɣ-m. Paa mbʋ yɔ, maasɔɔlɩ siŋŋ se ɛyaa ɛna-m ɛzɩ Yehowa sɛyʋ yɔ. Maawobi pɩ-yɔɔ nɛ mamaɣzɩɣ mbʋ manpɩzɩɣ mala nɛ pɩsa nɛ ɛyaa na-m mbʋ yɔ pɩ-yɔɔ. Pʋyɔɔ lɛ, ma nɛ ma-halʋ ɖɩcaɣaa nɛ ɖɩyɔɔdɩ liidiye nɖɩ ɖɩwɛna yɔ ɖɩ-tɔm. Ye meyebi tʋmɩyɛ labʋ liidiye koozaɣ ŋga ka-taa yɔ, pakaɣ-m hɛyʋʋ liidiye sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ ɛzɩma meyeki tʋmɩyɛ yɔ pɩ-yɔɔ. Ðɩtaawɛɛnɩ kɩma, pʋyɔɔ lɛ ɖiɖiɣzinaa se ye ɖɩcaɣ wezuu kɛlɛʋ yɔ, ɖɩkaɣ wɛnʋʋ liidiye nɖɩ pɩpɔzʋʋ-ɖʋ yɔ se ɖɩcɔnɩ ɖa-kɩcɛyɩm ɖeɖe alɩwaatʋ sakɩyɛ.

Pɩtaawɛɛ-ɖʋ kɛlɛʋ se ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ, ɛlɛ ma-halʋ kʋsɔɔlʋ nɛ mon-ɖoo petisi lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ. Pʋyɔɔ lɛ, manpɩzaɣ se manɖaɣnɩ pɩsʋʋ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ taa. Man-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ! Nabʋyʋ taaɖɩkɩ-m nʋmɔʋ se mantaala tʋmɩyɛ nɖɩ. Ɛlɛ pitileɖi lɛ, ɖɩnɩɩ tɔm natʋyʋ nɛ tɩɩɖɩɣzɩ ɖa-tɩŋa.

ÐƖNƖ TƆM NDƲ TƖÐƖƔZƖ-ÐƲ YƆ!

Kɩyakʋ nakʋyʋ ɖɛ-tɛ ɖɔkɔtɔ heyi Sylvia se ɛhaɣ hoɣa. Pɩɩɖɩɣzɩ ɖa-naalɛ. Ða-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ. Ɛlɛ mamaɣzaɣ ɖɔɖɔ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ mankpaɣaa se manpɩsɩɣ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ yɔ ɖɩ-yɔɔ. Ɛzɩ mankaɣ pɩzʋʋ nɛ mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ na? Pitileɖi lɛ, ɖɩpaɣzɩ ɖaŋʋʋ kpam se ɖɩmʋ hɔʋ taa tʋ kɩfalʋ. Ɛlɛ manɩɣzaɣ ɖɔɖɔ se ɛzɩ mankaɣ pɩzʋʋ nɛ mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ na.

Ðɩtazɩ ɖa-kaɖʋsɩ taa nɛ pɩtɛ lɛ, ɖɩlɩzɩ se ɖɩñɔʋnɩ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩkpaɣ kiɖe tɛɛ yɔ. Ðɩlʋlɩ ɖa-pɩyalʋ Gabriel avril 1985 taa. Paa mbʋ yɔ, meyebi tʋmɩyɛ labʋ liidiye koozaɣ taa, nɛ manɖaɣnɩ paɣzʋʋ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ juin 1985. Pʋwayɩ paha-m waɖɛ nɛ mala tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite taa. Ɛlɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa taawɛɛ Caracas tɛtʋ taa. Pʋyɔɔ lɛ, pɩɩpɔzaa se mɔnɖɔŋ nʋmɔʋ kɩyakɩŋ naalɛ yaa naadozo paa kpɩtaʋ ŋgʋ nɛ mowoki. Peeɖe kaaposaa ɛzɩ kilomɛtanaa 80 mbʋ yɔ.

ÐƖKƲYAA ÐIWOLO LONE LƐƐÐƐ TAA

La Victoria tɛtʋ taa Ɛgbɛyɛ piliŋa kaawɛɛ. Pʋyɔɔ lɛ, ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ɖɩkʋyʋʋ nɛ ɖiwolo La Victoria tɛtʋ taa nɛ ɖɩñɔtɩnɩ Betɛɛlɩ. Pɩɩkɛnɩ ɖa-tɩŋa lɛɣzɩtʋ sɔsɔtʋ. Man-taa wɛ leleŋ siŋŋ nɛ mɔ-hɔʋ taa ñɩma, nɛ mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ pɔ-yɔɔ. Pɛ-wɛtʋ kaasɩnɩ-ɖʋ kpem. Mɔn-kɔɔ Baha kaatisi faaa se ɛcɔŋnɩ ɖo-ɖoo yɔɔ. Mike kaaɖɔkɩ nesi. Ɛlɛ Samira nɛ Gabriel paakpɛndɩ pɛwɛ ɖɔ-cɔlɔ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩkʋyaa nɛ ɖiwolo ɖɩcaɣ La Victoria tɛtʋ taa yɔ, piyeba nɛ poposini taabalaa mba paawɛnɩ Caracas tɛtʋ taa yɔ. Pɩtasɩ lɛ, pɩɩpɔzaa se ma-halʋ kʋsɔɔlʋ Sylvia eyele wezuu ŋgʋ ɛcakaɣ tɛtʋ sɔsɔtʋ taa yɔ, nɛ ɛñaɣ pana nɛ tɛtʋ cikpetu taa wezuu caɣʋ malɩnɩ-ɩ. Nɛ pɩɩpɔzaa se ɖa-tɩŋa ɖɩkpɛlɩkɩ ɛzɩma ɖɩcaɣ wezuu ɖɩɣa cikpelaɣ taa yɔ. Toovenim taa lɛ, alɩwaatʋ ndʋ ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ɖɩkʋyʋʋ Caracas tɛtʋ taa nɛ ɖiwolo ɖɩcaɣ La Victoria tɛtʋ taa yɔ, pɩɩpɔzaa se ɖɩlaa kɩlaŋ sakɩyɛ.

Ɛlɛ, lɛɣzɩtʋ lɛɛtʋ ɖaɣnɩ kɔm. Gabriel ɖɔkɩ nesi nɛ Samira ñatɩtasɩ wɛʋ ɖɔ-cɔlɔ ɖɩɣa. Pʋwayɩ lɛ, payaa ma nɛ Sylvia se ɖiwolo ɖɩcaɣ Betɛɛlɩ pɩnaɣ 2007 taa; nɛ ɖɩwɛ peeɖe halɩ nɛ sɔnɔ. Ða-pɩyalʋ sɔsɔ Mike kɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ, nɛ ɛ ɛnɛ ɛ-halʋ Monica pɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa. Gabriel kɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ ɖɔɖɔ, nɛ ɛ nɛ ɛ-halʋ Ambra pɛwɛɛ nɛ paɖʋʋ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ Itaalii ɛjaɖɛ taa. Pɩtasɩna se Samira kɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ lɛ, ɛkɛ ɖɔɖɔ weyi ɛwɛ ɛ-tɛ nɛ ɛɖʋʋ Betɛɛlɩ tʋma nesi yɔ.

MANKAƔ KPAƔƲ LƖMAƔZA KƲÐƲMA ANA

Toovenim taa lɛ, pɩɩwɛɛ se mankpaɣ lɩmaɣza sɔsɔna sakɩyɛ me-wezuu caɣʋ taa. Ɛlɛ maakpiɖiɣ paa ññɩɩ. Ye pɩpɔzʋʋ se mantasɩ kpaɣʋ lɩmaɣza yɔ, mankaɣ kpaɣʋ lɩmaɣza kʋɖʋma ana. Mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ fezuu taa tʋma sakɩyɛ wena malaba nɛ wala wena paha-m Yehowa sɛtʋ taa yɔ a-yɔɔ. Pɩnzɩ wɛɛ nɛ sɩɖɛɣ lɛ, mɔnkɔm nɛ mana se pɩcɛyɩ siŋŋ se ɛyʋ eyele nɛ taabalɩyɛ kɩbanɖɛ wɛɛ ɛ nɛ Yehowa pɛ-hɛkʋ taa. Paa lɩmaɣza wena pɩpɔzʋʋ se ɖɩkpaɣ yɔ, akɛ cikpena yaa sɔsɔna yɔ, Yehowa pɩzɩɣ nɛ ɛha-ɖʋ laŋhɛzɩyɛ nɖɩ “ɖɩcɛzɩ tɔm taa nɩʋ lɛɣtʋ tɩŋa yɔ.” (Fil. 4:6, 7) Ma nɛ Sylvia ɖɩsɔɔlɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ, nɛ ɖɩnawa se Yehowa wazɩ lɩmaɣza wena payɩ ɖɩkpaɣaa yɔ a-yɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, paa ɛzɩmtaa lɛ, ɖɩsɩ-ɩ kajalaɣ ɖeɖe ɖe-wezuu caɣʋ taa.