Neriorsuut aalajangiusimasara
OQALUTTUARTOQ: MARIAN TSIBOULSKIJ
FEBRUAARIMI 1945-mi 20-nik ukioqarpunga russinullu sakkutuujullunga, tyskillu nunaannut kilometerinik hundredelippaalunnik qimaateqqammerlugit. Ullut tamaasa sorsunnerup amiilaarnartuinik isiginnittuusarsimavunga, ikinnguterpaalukkalu eqqanni toqorarsimapput. Tyskit illoqarfiannut Breslauimut, maannakkut Polenimiittumut Wrocławimik ateqartumut, appakaassimavugut. Unnuit ilaanni toqoraannerit naalliunnartorsiornerillu qatsulluinnarlugillu aliasuutigingaalerakkit Guuti neriorsorsimavara ajornanga angerlamut apuutitissagaluarpanga inuunera tamaat piumasaanik iliorumallunga.
Qaammatit pingasut qaangiummata Tyskland ajorsartitaavoq. 1945-mi sakkutuunit angerlartitaagama ataatama angerlarsimaffianut Rogiznomukarpunga, Ukrainimi nunaqarfimmut Lvovip eqqaaniittumut (maannakkut Lvivimik atilik). Aqaguani Jehovap nalunaajaasuanik Guutip naalagaaffianik peqqissaartumik tusarliisumik naapitsivunga. Biibili annikitsumik ilisimasaqarfigereerpara Jehovallu Naalunaajaasuisa atuagassiaataannik atuartarsimallunga, maannakulli uummatikkut killinneqarpunga. Jehovap nalunaajaasuanik oqaloqateqarnerma uangalu neriorsuutigisimasama ataqatigiinnerat nalujunnaarpara.
Neriorsuutiga eqquutitippara
Kinguninngua ilinniartitsisutut atorfinippunga. Kisianni ukiut marluk qaangiuterianngitsut atuartitsinermut allaffeqarfiup pisortaata aalajangermagu meeqqat upperisarsiornertaqanngitsumik atuartinneqassasut soraarsinneqarpunga. Piffissallu taamatuma nalaani, 1947-mi maajimi, Jehovap nalunaajaasui peqatigalugit oqaluusseqataasalerpunga. Taakkua kujataanut illoqarfimmut Borislavimut nuunnissannut kajumissaarmannga nuuppunga erngerlungalu elektrikeritut suliffissarsillunga.
1930-kkunni Jehovap nalunaajaasunngorsimasunik Borislavimi naapitsivunga. Taakkua Biibililersaarutinik amerlasuunik atuagassiaateqarput, tamakkulu atuaqqissaarpakka, ilaatigut Studier i Skriften, aammalu Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata siulittaasorisimasaata Joseph F. Rutherfordip allagarisimasaasa amerlanersaat. Napasuliaq Alapernaarsuiffik-up aammalu Iteritsi!-ip normui pisoqqat nalunaajaasunit pigineqartut aamma atuartarpakka. Killitsissutiginerpaavakka Hitlerip nalaani Jehovap nalunaajaasuisa tyskinit toqumut pillagaasimasut allagarisimasaat. Allakkat tamakkua Polenimiusut nutserneqarsimapput atuagassiaaqqatullu naqiterneqarsimallutik. Oqaluttuat tamakkua qatanngutit tyskit aalajaassimanerannut tunngasut kingusinnerusukkut misilinneqarninni nukittoqutigisarpakka.
1949-mi kiisami sorsuffimmi Guutimut neriorsuutigisimasara uppernarsarlugu Borislavip tasiisa ilaanni kuisippunga. Tamatumuunakkulli neriorsuutiga ilisarsinermik eqqortumik tunngaveqarpoq.
Misilinneqarnikka aallartipput
Kinguninngua suliffinnit soraarsitaavunga. Tamanna pillugu 1950-imi februaarimi illoqarfik qanittumiittoq Stryj nuuffigaara, tamaanilu elektrikeritut suliffissarseqqillunga. Anersaakkut qatanngutinnit asannittumik tikilluaqquneqarpunga allaallu aperineqarlunga Jesus Kristusip toquneranut eqqaaniaalluni nalliuttorsiornissamut sapaatit-akunneri amerlanngitsut qaangiuppata pisussamut oqalugiarsinnaannersunga.
Piffissami tamatumani Jehovap nalunaajaasuisa kamassaarneqartarnerat sioorasaarneqartarnerallu annertusiartorpoq. Kilitsissianit KGB-meersunit, Nalagaaffiup Sillimanissaanut Ataatsimiititaliamit, marsigarineqarpugut. Taamaammat mianersortorujussuuvugut parnaarussaasinnaanerpullu killisiorneqarsinnaanerpullu piareersimaffigalutigik. Guutip naalagaaffiata erinarsuutaanik ataatsimiinnerni erinarsortarnitsigut anersaakkut nukittutinneqartuartarpugut.
Apriilip 3-ani 1950-imi Stockholmimi Kajumissaarutip atsiornissaanut piumaffigineqarsimavunga, atomimik sakkussianik amerlisaanermut akerliunermut kajumissaarut tusakkat malillugit annerusumik nunani kommunistiusuneersunit 273.000.000-init atsiorneqarsimasoq. Itigartitsigama nassuiarlugulu politikkikkut arlaannaannulluunniit illersuisuunngitsunga soraarsitaaqqippunga. Pisup tamatuma kinguninngua parnaarussaavunga eqqartuussaallungalu ukiuni 25-ni pinngitsaaliissummik sulisitsivimmiittussanngortitaallunga.
Inissiivimmit inissiivimmut
Decembarimi 1950-imi amerlaqaluta uumasunik angallassissutinut issoraatititaavugut 3000 kilometerinillu ungasitsigisumut Uralip qaqqaasa Asiap Europallu killeqarfigisaasa eqqaannut ingerlanneqarluta. Tassani inissiivimmit inissiivimmut nuutsinneqaqattaarpunga tikitannilu assigiimmik pineqartarlunga — suleruloortitaallunga nerisaqarpiartitaanangalu. Taamatut pineqarnerup kingunerisarpaa angutit inuusuttut peqqissut qaammatit marluk ingerlanerinnaanni toqungasutut angalaartutut isikkoqalersarnerat. Amerlasuut toqupput. Aniguisoqarsinnaanera takorloorneqarsinnaanngilarluunniit, ingammik uagut sivisuumik parnaarussaasussatut pillagaasimasut.
Ukiup Biibililersaarutinik atuagassiaateqanngiffimma oqaluussisartunilluunniit attaveqarsinnaanngiffimma anigorniarnera artornaqaaq. Avammut mattunneqarsimalluni naalliunnaqaaq. Kisianni tigusat ilaannut Guutip naalagaaffia pillugu oqaluttuaraangama anersaakkut nukittortinneqartarpunga. Kiisami qinnutiga akineqarpoq kujammut kangimut 2000 kilometerit missaannik ungasitsigisumut inissiivimmut Angarskimiittumut ungasinngitsukkut illoqarfittut tunngavilerneqarsimasumut Sibiriap kangianiittumut nuutsinneqarama. Kemikaliat atorlugit suliffissuaq angisooq sanallugu aallarteruttorsimavaat, suliallu annersaa tigusanit suliarineqarpoq.
Uanga inissiivimmut 13-imut sanaartorfiup eqqannguaniittumut inissinneqarpunga. Tassani erngerlunga oqaluussisartunik allanik naapitsivunga Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik Naalagaaffimmut Kiffartorneq-millu saqqummersunik kingullernik tunivaannga. Anersaakkut nerersuarneq! Kisianni tamakku suminngaanniit takkuppat?
Apriilimi 1951-imi Jehovap nalunaajaasui tuusintilikkuutaat Ukrainemit Sibiriamut nuutsitaapput, amerlaqisut Angarskip eqqaanut. Qatanngutit taakkua Napasuliaq Alapernaarsuiffik-nik atuagassianillu allanik pissarsisimapput isertortumillu assiliortorlugit inissiivinnullu eqqullugit. Aamma Biibilimik pissarsivugut immikkoortitaarlugulu agguaallugu. Taamaalilluta misissuiffigineqassagaluarutta Biibilip ilaannaa annaassavarput. Allaat inissiivimmi Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik atuaqatigiittarlutalu Teokratiimik Atuarfik ingerlattarparput.
1952-ip naanerani inissiivimmut 8-mut nuunneqarpunga. Ukiup tulliani marsimi ineerannguami parnaarussat pigisaannut toqqorsivimmi Kristusip toqunera eqqaaniarlugu nalliuttorsiorpugut. Inuit taamaallaat aqqaneq-marluk peqataapput — Jehovap nalunaajaasui pingasut soqutiginnittullu qulingiluat. Inissiivimmi pisortaasut ataatsimiissimanerput pillugu arlaatigut ilisimatinneqarsimapput, taamaalillunga inissiivimmut 12-imut nuutsitaavunga pillagaallunga ’aalassassaarisupalaatut’ eqqaaneqarlunga. Qatanngutit angutit tallimat allat, aamma oqaluussisimanertik pillugu pillagaasut, inissiivimmi tassaneereerput. Tassaniinnitsinni ikuttaatinik nivaattanillu taamaallaat atortulerneqarluta illup toqqavissaanik assaatinneqarpugut.
Inissiivimmi 12-imi tigusat ilarpassui ajornerpaamik pinerluuteqarsimasuupput. Inissiivimmi pisortaasut isumaqarsimagunarput tigusat taamaattut akornannut inissinneqarutta nakkaannartinneqassasugut. Guutilli naalagaaffia pillugu oqaluuttarpavut barakkinilu Guutip naalagaaffiata erinarsuutaanik erinarsortarluta. Ilaanni erinarsoreerluta pinerluttut siuttuat ilatsinnut orniguppoq oqarlunilu: „Attorneqaraluarussi attuisut sakkortuumik unatassavakka!“ Pinerluttut ilaasa allaat Guutip naalagaaffiata erinarsuutai ilikkarpaat erinarsoqataasarlutillu.
1953-ip qiteqqunnerani qatanngutit inissiivinni assigiinngitsuniittut inissiivimmut 1-imut nuutsinneqarput. Aallaqqaammut Jehovap nalunaajaasui 48-upput, ukiulli pingasuunngitsulluunniit ingerlaneranni 64-nngorpugut. Aap, piffissap ingerlanerani 16-it sallusuissummik aalajangiussipput kuisillutillu. Naak inissiivimmi pisortat upperisamik aallussisoqarneranik marsigarinnittuaannaraluartut ataatsimiinnivut inissiiviullu uffarfiani kuisitsinerit iluatsissinnaasimavavut illumik nakkutilliisorput qatanngutaammat.
Iperagaaneq ilaquttallu
1956-imi Jehovap nalunaajaasuisa amerlanersaat inissiivinnit iperagaapput, tamatumalu kingunerisaanik Sovjetip nunataanut tamarmut nutaarsiassaq nuannersoq siaruarterneqarsinnaanngorpoq. Ukiuni 25-ni parnaarussaasussanngorlunga pillagaanera ukiunut qulinut tamatumalu kingorna ukiunut 61/2-inut appartinneqarsimavoq. Februaarimi 1957-imi iperagaavunga.
Siullermik illoqarfimmut Sibiriamiittumut Birjusinskimut Angarskip avannaani 600 kilometerisut ungasitsigisumiittumut ingerlavunga. Qatanngutit angutit Ukrainemiorpassuit tamaanga pillakkatut nuutsinneqarsimapput, taakkualu misigisimasatsinnik eqqartuiffigeqatigigakkit nuannaarutigeqaara tusarlugu ikinngutivut allat qanoq ingerlasimasut. Tassanngaanniit Borislavimut Ukrainemiittumut nuuppunga. Tassani qatanngut arnaq Jevgenija Batjinskaja najugaqarpoq. Taanna iperagaanera ukiumik ataatsimik sioqqullugu iperagaasimavoq.
Jevgenija tassaavoq oqaluussisartoq aalajaatsoq 1950-kkunni oqaluussisarnini pillugu toqumut eqqartuunneqarsimasoq. Ullut 18-it toqutassat torsuusaanneereersoq pillaatisiaa ukiuni 25-ni inissiivimmi immikkut ittumiinnissamut sakkukillisinneqarsimavoq. 1957-ip naanerani Ukrainemut uterama katippugut. Borislavimut, ukiut qulingiluat tamatuma siornatigut kuisiffigisimasannut, nuunnissarput siunertarisimagaluarparput. Nalunaaquttalli akunnerinik 48-nik piffissalerneqarlunga peqquneqarpunga Ukraine qimassagiga.
Kaukasusimut Ruslandip kujataaniittumut nuuppunga kinguninngualu Jevgenijap malippaanga. Ukiup affaata missaa illuarannguami najugaqareerluta anersaakkut qatanngutivut peqatigiartorlugit Birjusinskimut aallarpugut. Tassani oqaluussisartut 500-t missaaniipput ilagiinnut tallimanut agguarsimallutik, uangalu ilagiit ilaanni nakkutilliisut siulittaasuattut toqqarneqarpunga. 1959-imi panipput Oksana inunngorpoq Mariannalu 1960-imi. Mikinerminniilli ataatsimiinnernut peqataasarput ilagiillu anersaakkut ingerlariaasiannik sungiussillutik.
Ukrainemi naalakkersuisut oqaluussinitsinnut sakkortuumik killilersuisut assiginagit Sibiriami naalakkersuisut ilagiinni sammisartakkatsinnut akuersornerupput. Ilagiilli tamarmiullutik naapittarnerat ajornakusoorallarpoq. Toqusunik ilisigaangatta amerlalluta naapissinnaasarpugut, qatanngutillu angutit amerlasuut ilikkarnartunik Biibililersaartunik oqalugiaateqartarput. Naalakkersuisulli tamanna paasigamikku akuliupput. Assersuutigalugu ilisiniarnerit ilaat unitsippaat iliverlu arsaarinnissutigalugu namminnerlu iliveqarfiliaallugu ilillugulu.
Ukrainemut uterneq
1965-imi Ukrainemut uterluta Krementjugimut nuuppugut. Illoqarfimmi tassani, Borislavip kangiani 800 kilometerisut ungasitsigisumiittumi, oqaluussisartut aqqaneq-marluinnaapput. Ukiut tallimat missaanni tassani najugaqarpugut; piffissarlu tamanna tamangajaat nakkutilliisutut angalasartutut kiffartorpunga. 1969-imi meeqqavut qulingiluanik qulinillu ukioqartut, aperineqarpugut qatanngutit illoqarfinnguami Molochanskimiittut ikioriartorlugit kujataanut nuukkusunnersugut.
Molochanskimi KGB-mit aggersarneqarlunga oqaluunneqarpunga nalunaaquttap-akunnerinik arlalinnik sivisussuseqartumik. Ataatsimut katillugit arfinileriarlunga aggersarneqarpunga. Pinerit tamaasa „Jehovalerisut“ attavigiunnaarluinnarsinnaagukkit siunissamik pitsaasumik neriorsorneqartarpunga. Naggataatigut KGB naammagittarunnaarmat uanga oqaluussisartorlu alla eqqartuussaavugut ukioq ataaseq parnaarussassanngortitaalluta.
Iperarneqaqqikkama ilaquttakkalu 1973-imi nunaqarfinnguup Krementjugip eqqaanut nuuppugut. Ataatsimiinnerit angerlarsimaffitsinni isertortumik ingerlattarpavut. 1974-imi eqqaaniaalluta nalliuttorsiornitta aqaguani illorput misissuiffigineqarpoq uangalu parnaarussaavunga.
Eqqartuussaaneq, sulisitsivimmiinneq nunamillu anisitaaneq
Eqqartuussaanera matoqqasumik ingerlanneqarpoq tusarnaartullu tassaapput qaffasissumik atorfillit inuiaqatigiinnilu pisortat immikkut qaaqqusat. Uanga eqqartuussissuserisumik illersorteqarusunngilanga, minutsinilu 45-ni imminut illersorlunga oqaaseqarnissara akuerineqarpoq. Eqqartuunneqarnissannut ulloq ataaseq sioqqullugu Jevgenijap panittalu sakkukinnerusumik eqqartuussaanissara pillagassaajunnaarsitaanissaraluunniit pinnagit kisianni Guutip naalagaaffiata Jehovallu aqqata pitsaasumik nalunaajaatigineqarnissaat Guutimut qinnutigisimavaat.
Eqqartuussinerup nalaani eqqartuussisoq Iteritsi!-mi Napasuliaq Alapernaarsuiffik-milu allagaasimasunik atuarpoq. Eqqartuussisup naatsorsuutiginngisaanik tusarnaartut qisuariarput. Tusaramikku silarsuaq ajortoq manna Harmagedonimi piuneerussaajumaartoq Guutillu naalagaaffia nunarsuarmi naalakkersuilerumaartoq paatsiveerupput sunalu upperissanerlugu nalulerlugu. Eqqartuussisup kukkusimanini paasivaa, uangalu pillunga suliamik naggasiillunga saqqummiussigama kukkussutini iluarsiniarsaralugu saqqummiussiniartunga unitsittaqattaarpaanga. Atuagassiaatitsinnit atuarnermigut eqqartuussisoq piumassuserinngisaminik pitsaasumik nalunaajaavoq, uangalu uummatikkut qujamasoqaanga. Ukiuni tallimani sakkortuumik suleruloortitaasussatut pillagaavunga ukiullu tallimat nunamut allamut nuutsitaasussanngorlunga.
Ukiuni tulliuttuni tallimani avannaani pinngitsaaliissummik sulisitsivimmi Jodvami kunngiitsuuffimmi Kómimiittumi pinerluttut ajorluinnartut akornanniippunga. Piffissami tassani tigusanut 1200-t missaaniittunut inissiiviullu pisortaanut oqaluussisarpunga. 1979-imi iperagaagama qaasuitsup killeqarfiata avannaaniittumut Vorkutamut nuutsitaavunga. Suliffissarsinerma inissarsinermalu kingorna ilaquttama Vorkutamut malippaannga.
Illoqarfik Vorkuta tigusami saarnginik tunngavilerneqarsimasutut ilisimaneqarpoq. Tigusat taakkua ilarpassui tassaapput Jehovap nalunaajaasui. Ullumikkut Vorkuta illoqarfiuvoq nalinginnaasoq pinngitsaaliissumillu sulisitsiviit peqaratik. Kisianni illoqarfimmi eqqaanilu inuit upperisartik pillugu toqusimasut, Jehovamut aalajaassimanertik pillugu inuunerminnik annaasaqartariaqarsimasut, timaat nunap qeriuaannartup iluaniipput.
Upperisarsiornikkut kiffaanngissuseqalerneq
1989-imi Vorlutamit Polenimut Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimeersuarnerinut marlunnut inuiannit tamalaanit peqataaffigineqartunut peqataajartorluta aallarpugut. Warszawami Katowicemilu anersaakkut qatanngutit tituusintilikkuutaat parnaarussaanissamut ersissuteqannguaratik pilluarlutik ataatsimooqatigiittut takugatsigik nuannaarnermik qullilinerput kanngusuutiginngilarput. Takorloortakkat piviusunngorput. Vorkutamut uterpugut Guutip naalagaaffiata soqutigisaanik suliniuteqarnissarput nutaamik aalajangiusimallugu.
Sila qaasuitsup killeqarfiata avannaaniittoq imaannaanngitsorujussuuvoq, tamannalu Jevgenijap peqqissusianut sunniuteqarsimavoq. Kinguninngua ukioq taanna Krementjugimut kingumut nuuppugut Jehovamut kiffartornissamut kiffaanngissuseqartoqalersimanera nuannaarutigiitigalugu. Maani Ukrainemi ningaavut marluk tamarmik utoqqaanertaapput panivullu meeqqanik sisamanik nakkutigisassaqaraluarlutik pioneeriullutik, tassa piffissaq tamaat oqaluussisartuullutik.
Sorsuffimmi 1945-mi pisimasut ukiullu 50-it matuma siornatigut neriorsuutigisimasara ilaannikkut eqqaasarpakka. Jehovap neriorsuutima eqqortinnissaanut ikiorsimavaanga eqqorluartumik ilisimasaqalersillunga, ilisimasassanik inuit allat millionilikkuutaat neriorsuutima assinganik piviusunngortitsinissaminnut iluaqutigisimasaannik — tassa Jehova naassaanngitsumik kiffartuutissallugu. (gE 22/6 98)
[Qupp. 23-mi nunap assinga/assiliartaq]
(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)
RUSLAND
Vorkuta
Lviv
Borislav
UKRAINE
Krementjug
Molochansk
Kaukasus
Birjusinsk
Angarsk
Panivut marluk, uii meeraallu sisamat ilagalugit
[Suminngaanneernera]
Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, inc